Lue keskustelun säännöt.
Mitä SINÄ ajattelisit? (Ystävän käytöksestä)
12.03.2013 |
Minulla oli mielessäni kaksi nimeä, pojan ja tytön nimi, jotka aioin antaa lapsilleni (jos siis minulla niin hyvä tuuri kävisi, että saisin sekä tytön että pojan, mutta se ei liity tähän). Minulla oli ollut ne nimet mielessäni 20 vuotta, keksin ne ala-asteen alkuvaiheilla. Ne eivät ole mitään tyypillisiä nimiä, vaan ikivanhoja suomalaisia ja näin ollen nykyään aika erikoisia nimiä. Molemmat nimet löytyvät suvustani (löysin ne sukupuusta). Olin vaalinut niitä nimiä ja kirjoittanut jo ala-asteella kirjeitäkin näille lapsille heidän nimillään sekä tehnyt kaksi tyynyliinaa, joissa on nämä nimet. Onhan se ehkä hieman omituista, mutta hei, mikä on kenellekin tärkeää :)
Kerran sitten minulla tuli puheeksi ystäväni kanssa lasten nimet. Mietin pitkään, uskallanko paljastaa haaveilemiani nimiä. Kerroin ne tälle ystävälleni. Hänen reaktionsa oli hyvin laimea. Tuntui, ettei hän vain suoraan kehdannut sanoa, että nimet ovat hirveät. Ei se minua haitannut. Hän sanoi, ettei ollut edes tiennyt tuollaisten nimien olemassaolosta.
MUTTA sitten, suunnilleen kuukauden päästä tästä keskustelusta hän hankki kaksi koiraa, ranskanbulldogia, tytön ja pojan. Arvaattekin jo varmaan, että hän antoi niille nämä minun haavenimeni. Menin aivan lukkoon siitä, en voinut edes uskoa, että hän todella antoi ne minun haavenimeni näille KOIRILLEEN! Kun otin asian puheeksi hänen kanssaan, ystäväni vain kohautti olkiaan ja sanoi, ettei muista, että olisi käynyt kanssani keskustelun, jossa nimet tulivat ilmi. Ne olivatkin kuulemma HÄNEN suvustaan ja HÄN oli miettinyt niitä jo kauan. Hän ei suostunut puhumaan asiasta enempää.
Teiltä kysyn: mitä mieltä olisitte minun asemassani? Mitä ajattelisitte ystäväni teosta?
Kommentit (93)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:33"]
Olisitko sinä diktatuurimaisesti päättänyt nimistä, vaikka miehesi olisi vihannut niitä?! Kun sinä olet lapsesta asti halunnut, nyyh!
Olisiko jo aika aikuistua ja unohtaa lapsuudeen haaveet...
[/quote]
Itse asiassa olimme miehenikin kanssa puhuneet näistä nimistä, ja hänkin piti niistä. Ne olivat siis tavallaan jo sovittuja, kunhan lapset putkahtaisivat maailmaan.
Tarkoittaako aikustuminen sitä, että on pakko hyväksyä ystäviltään millaista käytöstä tahansa? Sitten en halua aikuistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:36"]
Ja nuo nimet on?! Voisin nimetä nukkeni niillä nimillä...
[/quote]
Juu tottakai kerron sinulle, kun olet noin mukavakin kerran.
Tämähän muistuttaa yhtä Feissarimokien juttua, jossa äiti vauhkoaa tutulleen, jonka koiralla on sama nimi kuin lapsella, että koiralla kyseinen nimi halventaa lasta :D.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:38"]
Kerro ne nimet
[/quote]
Kerro sinä ensin mielipide tähän asiaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:40"]
Tämähän muistuttaa yhtä Feissarimokien juttua, jossa äiti vauhkoaa tutulleen, jonka koiralla on sama nimi kuin lapsella, että koiralla kyseinen nimi halventaa lasta :D.
[/quote]
Mun muistaakseni siinä oli tilanne, että äiti antoi lapselle nimen, joka oli ollut tällä ystävän koiralla jo ties kuinka kauan, ja vaati vaihtamaan sen nimen. Olisko ollut Tino?
Kaksi vaihtoehtoa:
Ehkä ystäväsi ei tosiaankaan muistanut missä oli nämä nimet kuullut koska hän ei juurikaan reagoinut sinun jutusteluun tulevien lastesi nimistä. Ja nimet ja lapset ym jutut ei ole hänelle tärkeitä joten hän ei nyt ymmärrä mistä pahoitit mielesi.
Tai sitten hän on oikeasti todella ilkeä ja vittumainen ihminen ja laittoi siis ihan tahallaan nuo nimet koirille vain siksi koska tiesi kuinka se sinua ottaisi päähän ja tuhoaisi "nimihaaveesi.
Vain sinä tunnet hänet niin hyvin, että tiedät kummasta on kyse.
Jos vaihtoehto B eli vittumaisuus on syy niin nyt tiedät ettei hän ole sellainen ystävä kuin luulit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin kaveria henkisesti häiriintyneenä ja olisin verisesti loukkaantunut ja kertoisin sen todellakin tälle kaverille suorin sanoin. Kieltäytyisin kutsumasta koiria noilla nimillä eikä varmaan olisi tarvettakaan, koska todnäk katkaisisin välit. Mielestäni siis todella törkeä ja toisen unelmia vähättelevä temppu eikä ainakaan ystävän käytöstä. Jos siis on totta, kuulostaa sen verran käsittämättömältä toiminnalta, että voiko tämä olla tottakaa.
Ihan hyvä hereille ravistelu. Sinulla taitaa olla vähän turhan "romanttinen" kuva lapsista ja tulet ehkä pettymään, kun Kreivi Juhana näyttääkin vain tavalliselta renki Matilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:45"]
Kaksi vaihtoehtoa:
Ehkä ystäväsi ei tosiaankaan muistanut missä oli nämä nimet kuullut koska hän ei juurikaan reagoinut sinun jutusteluun tulevien lastesi nimistä. Ja nimet ja lapset ym jutut ei ole hänelle tärkeitä joten hän ei nyt ymmärrä mistä pahoitit mielesi.
Tai sitten hän on oikeasti todella ilkeä ja vittumainen ihminen ja laittoi siis ihan tahallaan nuo nimet koirille vain siksi koska tiesi kuinka se sinua ottaisi päähän ja tuhoaisi "nimihaaveesi.
Vain sinä tunnet hänet niin hyvin, että tiedät kummasta on kyse.
Jos vaihtoehto B eli vittumaisuus on syy niin nyt tiedät ettei hän ole sellainen ystävä kuin luulit.
[/quote]
Kiitos hyvästä vastauksesta. Olet oikeassa. Tässä vuosien varrella on tullut muutakin, mikä viittaisi tuohon B:hen. A:han en usko, mutta se perustuu sellaisiin asioihin mitä ei tekstimuotoon voi oikein saada (eleet ja ilmeet näiden keskustelujen aikana, sellaiset jotka viittaavat vaivaantuneisuuteen ja peitellyyn valehteluun).
Pidän jotenkin omituisena, että moni täällä hyväksyy tuollaisen teon. Mitä jos se kävisi omalle kohdalle? Ei varmaan olisikaan enää hyväksyttävää silloin. Ja palstan luonteelle ominaisesti moni oletti heti, että minä Justiinana vain kerron miehelle ilmoitusluontoisesti, että nämä nimet tulevat lapsille ja piste. :)
Sanoisin sille ystävälle, että painu vittuun. Se olisi siinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no painostaisin ystävää niin kauan että myöntää teon.... ja näyttäisin omat sukupuuni ja vaatisin kaverin sukupuita näytille.
Näin tekisin oikeasti! Mutta hei sitten kun sä saat ne lapset, toivottavasti saat tytön ja pojan niin sun mieli voi muuttua kokonaan ja koet jotkut muut nimet tärkeäksi. Mun tytär syntyi sektiolla ja sektiossa oli mun kummitäti mukana leikkaamassa ja tytölle annettiin hänen nimi vaikka muita nimiä oli ehdolla... ei sitä koskaan tiedä. Mutta tollaset kaverit feidaisin pois.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:52"]
Ihan hyvä hereille ravistelu. Sinulla taitaa olla vähän turhan "romanttinen" kuva lapsista ja tulet ehkä pettymään, kun Kreivi Juhana näyttääkin vain tavalliselta renki Matilta.
[/quote]
Sinun Pekkasi saattaa näyttää minun silmissäni Reijolta :) Ei se haittaa. Nuo nimet joka tapauksessa eivät lapsilleni päädy. Luotan siihen, että sopivat nimet löytyvät.
Onko muuten näin monella sisälukutaidossa puutteita? Pointti oli nimenomaan ystävän temppu, siis se, että minulle todella tärkeä asia lyödään läskiksi ja annetaan olankohautus päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:49"]
Pitäisin kaveria henkisesti häiriintyneenä ja olisin verisesti loukkaantunut ja kertoisin sen todellakin tälle kaverille suorin sanoin. Kieltäytyisin kutsumasta koiria noilla nimillä eikä varmaan olisi tarvettakaan, koska todnäk katkaisisin välit. Mielestäni siis todella törkeä ja toisen unelmia vähättelevä temppu eikä ainakaan ystävän käytöstä. Jos siis on totta, kuulostaa sen verran käsittämättömältä toiminnalta, että voiko tämä olla tottakaa.
[/quote]
Kyllä valitettavasti on totta. Minä olen miettinytkin välien katkaisua, mutta toisaalta kun peli on jo tämän asian suhteen menetetty ja ystävä ei kerta kaikkiaan käsitä, mikä minua hiertää, niin saa nähdä, mitä siitä tulee. Tiedän, että jos tilanne olisi toisinpäin, että jos minä olisin tehnyt ystävälleni näin, hän tekisi minulle hirveyksiä eikä varmasti antaisi asian koskaan olla.
Pointti menee minulta ainakin niin ohi, kun ei tule naurusta loppua. Näen silmissäni vaan ne tyynyliinat. :D Voi, kun on söpöä!
She stole my baby-name.
You bitch!!
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:54"]
no painostaisin ystävää niin kauan että myöntää teon.... ja näyttäisin omat sukupuuni ja vaatisin kaverin sukupuita näytille.
Näin tekisin oikeasti! Mutta hei sitten kun sä saat ne lapset, toivottavasti saat tytön ja pojan niin sun mieli voi muuttua kokonaan ja koet jotkut muut nimet tärkeäksi. Mun tytär syntyi sektiolla ja sektiossa oli mun kummitäti mukana leikkaamassa ja tytölle annettiin hänen nimi vaikka muita nimiä oli ehdolla... ei sitä koskaan tiedä. Mutta tollaset kaverit feidaisin pois.
[/quote]
Ihana viesti :) Mulle on vain jotenkin niin nyt iskostunut päähän se, että nämä nimet ovat kahdella bulldogilla. Siis samalla tavalla kuin jokin nimi menee pilalle jonkin typerästi käyttäytyvän ihmisen takia tai juopon sukulaisen, niin että niistä nimistä tulee aina vain se ihminen mieleen. Nyt niistä tulee mieleen nämä kaksi koiraa ja tämä ystävyyssuhdesoppa. Pidän siis hyvin epätodennäköisenä, että nämä alunperin mietityt nimet päätyvät lapsilleni. Siksi olenkin niin kiukkuinen, pelkästään tämän kaverin takia ne ihanat nimet ovat nyt pilalla. Ymmärrän, ettei moni pidä tätä asiaa minään, mutta minulle se oli tärkeää.
Kummitätisi mahtoi ilahtua, kun annoitte hänen nimensä lapselle :) Tuohan on ihan paras rakkauden ja arvostuksen osoitus :) Lapsestakin tuntuu varmasti hyvältä, kun saa vanhempana tietää, kenen mukaan ja miksi on saanut nimensä :)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:59"]
Pointti menee minulta ainakin niin ohi, kun ei tule naurusta loppua. Näen silmissäni vaan ne tyynyliinat. :D Voi, kun on söpöä!
[/quote]
Toivottavasti viestisi ei ollut sarkastinen, koska se tuntui minusta hyvältä :) Tein ne ala-asteen viidennellä luokalla ollessani, kun opin käyttämään ompelukonetta. Eivät ne todellakaan kovin hienot ole, mutta niihin on vuodatettu aikamoinen määrä rakkautta :)
Vähän ohis mutta tyttärellä on sama nimi kuin minun lapsuuden nukellani oli :)
Ja koska mies tykkäsi nimestä ja tyttö näytti "nimeen sopivalta" niin päätös oli helppo.
Meillä on myös suvussa 2. tai 3.nimi: Elisabet joka on siis minulla, äidilläni ja mummollani ym.
Itse en ollut varma jatkanko tätä perinnettä mutta tyttö päätti syntyä päivänä joka on tämän nimen nimipäivä eli olihan tuo suvussa kulkeva nimi pakko antaa hänelle 3.nimeksi :)
Ja nuo nimet on?! Voisin nimetä nukkeni niillä nimillä...