Lue keskustelun säännöt.
Mieheni järjettömät sanat, apua mitä tehdä:
07.03.2013 |
Mies totesi tänään, että on täynnä vihaa ja aggressiivisuutta, hän ei ole masentunut vaan hän on täysin vittuuntunut aivan kaikkeen. Häntä vituttaa niin että voisi ampua puoli miljoonaa ihmistä. Mutta onneksi kohta tuleekin ydinsota. Puhui mulle näin, kiroilujen lomassa. Sitten meidän lapsille jutellut illan aivan normaalisti ja lempeästi, on yleensäkin heille ihana isä. Mutta meillä on erimielisyyksiä ja ollut vaikea suhde, mies on töihinsä täysin kyllstynyt jne. Viime syksynä puhui viimeksi raivoisasti kaikkea tuollaista.
Mitä mun pitäisi tehdä? Hän sanoo, ettei todellakaan mitään terapioita tarvitse, maailma on persestä eikä siinä hänen terapioinsa auta. Ja kun sanoin, että mua pelottaa nuo puheet, sanoi ettei hän meille mitään tekisi. Mutta että mun on paras olla vittuilematta ja nalkuttamatta koskaan hänelle.
Sanokaa mitä tehdä!? Mies on kuin ei mitään kaiken puhumansa jälkeen. Aivan hälläväliä. Meillä on pienet lapset, minä olen hoitovapaalla. Ja kuten sanoin, hän on lapsille ihana lempeä isä. En tajua miten voi sitten olla noin sairasta raivoa täynnä ihminen! Hän ei ryyppää, ei riehu, ei ole väkivaltainen. Uskomatonta, että tuollasia sitten tuntee ja puhuu. Ja on kuin ei mitään, että mitäs sitten, näin hän kokee.
Kommentit (51)
On selvä että terapiaa tarvitaan. Tämän lisäksi melko uutena asiana on lääketieteessä todettu eräs asia mikä voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta miehessä. Olen itse ollut tämän taudin sairastaja ja se oli niin kovin rankkaa vaimolle ja itselleni. olin jo vaiheessa jossa harkitsin itsemurhaa koska ymmärsin tilanteeni enkä kyennyt parantamaan sitä. Tämä vaiva voi tulla yli 30 vuotialle miehille, se on mieshormoonin tuotannon loppuminen. olen ollut nyt hormooni lääkityksellä parivuotta ja olen palautunut takaisin omaksi kivaksi mieheksi, jolla on tunteet ja empaattisuus. Tästä kärsii noin 2% suomalaisista miehistä, he eivät yleensä tiedä sairastavansa tätä tautia ja ajautuvat monesti päihteiden käyttäjiksi. Tässä on linkki kysekylomakkeeseen jota käytetään lääkärissä sairauden alkukartoituksessa.
http://www.aging-males-symptoms-scale.info/documents/Finnish%20AMS_revised.pdf
AP toivon että katsoisitte tätä lomaketta miehenne kanssa ja jos tulee korkeita lukemia niin on syytä käydä lääkärissä. Suomessa on alan asiantuntioita jotka kouluttavat muita lääkäreitä, kuitenkin ihan asiaan perehtymättömällä lääkärillä saattaa olla puutteelliset tiedot tästä asiasta. Olen myös käynnyt vaimon kanssa ja yksin terapiassa hoidon alkamisen jälkeen, koska se aika oli niin raastavaa ja syyllisyyden tunteet on niin voimakkaat. toivotan teille kaikkea hyvää ja jaksamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vielä lisäisin tuohon mieshormooni asiaan että ei sen hormoonituotannon tarvitse loppu kokonaan, vaan se on selvästi liian alhainen.
Ja sitten, jotenkin näen miehessäsi itseni 2 vuotta sitten.
- Lue netistä masennusoireet, onko niitä?
- Jos alkaa puhua ihan sekoja, niin varo ettei ole psykoosi (sitten tilaa kiireesti ambulanssi!).
- koita jotenkin ymmärtää. Mun mies nalkuttaa mulle, se on tosi ärsyttävää. Nykyään siivoan ja hoidan keittiötä, kun mies lähtee ovesta ulos. Ärsyttää niin olla sen valvovan silmän alla, kun sen mielestä "en tee mitään". Jos kotityöt ei mee tasan, niin sopikaa, että kirjaatte ylös. Esim. mies kolaa pihan, sinä tyhjennät tiskikoneen. Avaa silmät huomaamaan, mitä toinen tekee.
- tuo reissuun lähtö kuulostaa hyvältä. Joskus voisit lähteä yksiksesi niin mieskin arvostaisi sua (kun huomaisi, kuinka vaativaa lastenhoito on).
Tuossa lomakkeessa oli ihan valtavasti mun mieheni kaltaisia piirteitä!!
Toisaalta hänellä ei ole ongelmia potenssin kanssa (joskin monesti väsyttää ettei huvita), parrankasvu on runsasta, lihasvoima todella hyvää. Voiko silti olla tuosta kyse, kun muut oireet täsmäävät? Mies ihmetellyt myös, kun joutuu ravaamaan yöllä useampaan kertaan vessassa. Eturauhastulehdukset yms on testattu ettei niitä ole, myös veriarvot hyvät. Terve mies, sanoi työterveyslääkäri..
ap
Mutta kun hoitaa kaiken itse niin ei sitä jaksa lähteä minnekkään vaikka se lastenhoitaja kotiin tulisikin. Musta sellaiset miehet saa mennä jotka ei pikkulapsiarkea kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 18:01"]
Tuossa lomakkeessa oli ihan valtavasti mun mieheni kaltaisia piirteitä!!
Toisaalta hänellä ei ole ongelmia potenssin kanssa (joskin monesti väsyttää ettei huvita), parrankasvu on runsasta, lihasvoima todella hyvää. Voiko silti olla tuosta kyse, kun muut oireet täsmäävät? Mies ihmetellyt myös, kun joutuu ravaamaan yöllä useampaan kertaan vessassa. Eturauhastulehdukset yms on testattu ettei niitä ole, myös veriarvot hyvät. Terve mies, sanoi työterveyslääkäri..
ap
[/quote]
voi olla, sen kaavakkeen kun täyttää siitä tulee loppusumma ja kertoo vaikeusasteen. mullakaan ei niinkään ollut potenssiongelmaa, pikemminkin haluttomuutta, perrankasvussa en ole huomannut mitään eroa koskaan. lihakset heikkenee hitaasti, tai kasvu hidastuu jos treenaa. tämä on yksi asia mikä on hyvä tutkia, sitten tietää että onko se tämä vai jokin muu. kun hoitoni aloitettiin niin lääkäri sanoi että kun hormoonitasot palautuu olet kuin toinen mies ja niin olenkin. vaikutus alkaa aika nopeasti ja olo helpottuu, mutta menee noin vuosi että arvot on normaalit.
Mä nyt vielä huomautan tähän keskusteluun, etten todellakaan vähättele testosteronipuutoksen mahdollisia vaikutuksia, ja se kannattaa todellakin testata, mutta mun miehellä on todella paha testosteroninpuutos, tyyliin nollassa (huomattiin vasta ja on hoidossa), ja hän ei ole missään vaiheessa ollut ärtynyt tai masentunut. Hän on luonteeltaan todella kiltti ja huomaavainen, ja on ollut sitä jatkuvasti vaikka hormonitasot ovat menneet alemmas ja alemmas (mitä nyt väsynyt on ollut). Eli ei kaikkea räjähtelyä voi laittaa pelkän teston puutteen tiliin, luonne vaikuttaa siihen, mitä hormonit "tekee" ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 18:25"]
Mä nyt vielä huomautan tähän keskusteluun, etten todellakaan vähättele testosteronipuutoksen mahdollisia vaikutuksia, ja se kannattaa todellakin testata, mutta mun miehellä on todella paha testosteroninpuutos, tyyliin nollassa (huomattiin vasta ja on hoidossa), ja hän ei ole missään vaiheessa ollut ärtynyt tai masentunut. Hän on luonteeltaan todella kiltti ja huomaavainen, ja on ollut sitä jatkuvasti vaikka hormonitasot ovat menneet alemmas ja alemmas (mitä nyt väsynyt on ollut). Eli ei kaikkea räjähtelyä voi laittaa pelkän teston puutteen tiliin, luonne vaikuttaa siihen, mitä hormonit "tekee" ihmiselle.
[/quote]
sen takia tätä asiaa ei voidakkaan mitata vain verikokein vaan tolla kaavakkeella koska eri miehet reagoi niin eritavalla puutokseen ja toiset miehet ovat luonnostaan matalalla tasolla eikä se haittaa heitä. tässä on tärkeää yhdistää tuon kaavakkeen tulokset ja verikokeet. ei ole ihan yksinkertainen vaiva mutta. esim helsingin mehiläisessä on lääkäri nimeltä Juhana Piha joka on juuri valittu EU:n vastaavaksi lääkäriksi asiassa (oli tänään asiaa lehdissäkin) on selittänyt minulle tätä proplematiikkaa. EHDOTTOMAN tärkeä asia.
Ote lääkärilehdestä:
Spesialistit harvassa
Seksuaalilääketiede erikoisalana on hyvin nuori myös kansainvälisesti. Euroopan seksuaalilääketieteen yhdistyksen ESSM:n ensimmäinen jatkokoulutusohjelma alkoi vuonna 2007. Suomalaisista siihen on osallistunut toistaiseksi ainoana seksuaalilääketieteeseen erikoistunut dosentti, kliinisen fysiologian erikoislääkäri Juhana Piha. Hän sai koulutuksen läpäistyään vast’ikään arvon Fellow of European Committee of Sexual Medicine (FECSM). Se on käytännössä ensimmäinen standardi, joka mittaa seksuaalilääketieteen erityisasiantuntijoiden osaamista.
Vuonna 2011 Euroopan erikoislääkäriyhdistys UEMS hyväksyi suojiinsa Multidisciplinary Joint Committee of Sexual Medicinen. Sen myötä seksuaalilääketieteestä tuli virallisesti oma erikoisalansa.
Seksuaalilääketieteen erikoislääkäreitä ei kuitenkaan kouluteta vielä missään. Piha huomauttaa, että FECSM on pätevöitymisen mitta, jolla ei ole lainsäädännöllistä statusta.
– Pääsy Euroopan erikoislääkäriyhdistyksen suojiin madaltaa kynnystä erikoislääkärikoulutuksen järjestämiseen sitten, kun laatuvaatimukset ja kriteerit on määritetty.
Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Panthermedia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 18:25"]
Mä nyt vielä huomautan tähän keskusteluun, etten todellakaan vähättele testosteronipuutoksen mahdollisia vaikutuksia, ja se kannattaa todellakin testata, mutta mun miehellä on todella paha testosteroninpuutos, tyyliin nollassa (huomattiin vasta ja on hoidossa), ja hän ei ole missään vaiheessa ollut ärtynyt tai masentunut. Hän on luonteeltaan todella kiltti ja huomaavainen, ja on ollut sitä jatkuvasti vaikka hormonitasot ovat menneet alemmas ja alemmas (mitä nyt väsynyt on ollut). Eli ei kaikkea räjähtelyä voi laittaa pelkän teston puutteen tiliin, luonne vaikuttaa siihen, mitä hormonit "tekee" ihmiselle.
[/quote]
minäkin olen perusluonteeltani hyväntuulinen, kiltti ja sosiaalinen, mutta toi hormoni homma muutti mut niin totaalisesti. sen kuntoon saaminen on yksi mun terveydenhoidollisista suurista asioista syövästä parantumisen ohella. Matala hormonitaso myös aiheuttaa miehelle sydän- ja verisuonitautia, 2-tyypin diabetestä, muistisairauksia, uusien tutkimusten mukaan myös syöpää ja muita vanhuuden sairauksia. jokaisella miehellä on luontainen taso ja se voi vaihdella suuresti eri yksilöiden välillä. on tärkeää että miehellä pysyy tämä luontainen taso yllä. minulla todettiin vaikea kivesten vajaatoiminta mikä oli muuttanut minun horminitason hyvin alas, lääkäri sanoi että se pitää saada viisinkertaiseksi. nyt se on noin 3,5 kertaistunut ja niin kun sanoin olen toinen mies, levollinen, rauhallinen, tyytyväinen, tunnen rajani ja osaan hallita elämääni niin että kaikki on hyvin.
Saisitko hänet hakemaan apua vetoamalla lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa? Vaikka hän ei itse koe tarvitsevansa mitään terapiaa, niin sano, että lasten vuoksi hänen täytyy mennä. Ja jos kaikki on kerran hälläväliä ja ihan sama, niin mikäpä silloin estäisi kokeilemasta terapiaa. Tuskin asiat siitä ainakaan huonommaksi menee, päin vastoin siitä saattaa koitua jotain positiivista vaikkei siihen pystyisi uskomaankaan.