Lue keskustelun säännöt.
Jos lapsi ajattelee, että on tärkeä, mutta vanhempi inhoaa kyseistä ajatusta ja koittaa kieroillen koko ajan lannistaa lasta?
08.03.2019 |
Oma äitini oli tuo tuollainen kieroilija, jonka mielestä lapsen (tai varmaan kenenkään) ei ole ok ajatella itseään tärkeänä henkilönä. Siitähän kuitenkin seuraa automaattisesti se, että pitää myös muita tärkeänä henkilönä (paitsi äitiäni en pitänyt, johtuen hänen käytöksestään), joten kyseessä ei ole mikään vinoutunut itserakkaus tms.
Mutta miksi ihmeessä äitiäni jotenkin vihastutti tai kiehutti se, että minä pidin itseäni aivan luonnollisesti hyvin tärkeänä ihmisenä? Ja pidän edelleen, joskin se on itselleni myös kiitos äidin, nyt taakka. Suomessahan katsotaan heti vinoon ihmistä, joka ei ole heikkoitsetuntoinen itseään vähättelevä nöyristelijä, ja sitä minä en ole, koska minusta jokainen on tärkeä ja merkityksellinen ihminen. Olisin siis tarvinnut äidiltäni tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset hyökkäykset, kun he kuvittelevat minun pitävän tärkeänä vain itseäni havaittuaan sen, etten nöyristele kuten heidät on kasvatettu tekemään tai ei ole tuettu muuhun. Minun kokemukseni siitä, että olen tärkeä ja että jokainen on tärkeä tulee toiselta vanhemmaltani ja hänen suvultaan, ei siis äidiltäni.
En tajua, miten vanhempi ei ole onnesta soikeana hyväitsetuntoisesta ja terveesti suorassa seisovasta lapsestaan, vaan alkaa kieroillen lytätä tätä ja alistaa, puhuen, että muut katsovat sinua pahalla, et tule ikinä saamaan ystäviä, jos joku loukkaantuu siitä millainen sinä olet, niin varopahan vain, sinä saat silloin kärsiä ja muuta ihan ihmeellistä.
Miksi minä siitä kärsisin, jos joku ei kestä sitä, että minä toedän olevani tärkeä? Äitini aliarvioi minun empatiakykyäni aika pahasti. En minä anna sellaisten ihmisten itseeni vaikuttaa, jos vain olisin saanut tuen ja hyväksynnän sille, että saan ajatella olevani tärkeä äidiltäni. Mutta en saanut, ja siitä syntyi kipupiste ajatteluuni. Joka haittaa itseäni paljon enemmän kuin se, mitä joku heikkoitsetuntoinen vieras olisi sanonut.
Kommentit (523)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä todella säälin aloittajan lähipiiriä.
Tämä vain osoittaa sen, miten typerä ja lapsellinen sinä olet, jos et tajua aikuisten ihmisten olevan itse valitsemassa lähipiirinsä.
Ap
Sun lapset valitsi sinut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä todella säälin aloittajan lähipiiriä.
Tämä vain osoittaa sen, miten typerä ja lapsellinen sinä olet, jos et tajua aikuisten ihmisten olevan itse valitsemassa lähipiirinsä.
ApSun lapset valitsi sinut?
No ei, vain aikuiset valitsevat (kuten kirjoitinkin).
Ap
Narskunarskuminäminäminunminulle
PÄÄ POIS PERSIISTÄ
Minäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminäminä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viha on terve reaktio kokemaasi. Anna tunteiden tulla, vielä joskus voit paremmin.
Kiitos! ❤️ Nyt juuri on aika vaikeaa. Lasten tapaamisen kanssa tullut seinää vastaan ja pahaa mieltä itselle, koska en osaa asioita.
Ap
Vihdoinkin lapsiasi suojellaan sinulta kivis.
Tää ei kyllä ole se sama ketju johon ensin osallistuin. Joku on poistanut sen vanhan ja tilalle on tullut tällaista sekopäistä tappelua sivukaupalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Tämä oli yks helvetin syy miksi olen nyt mt potilas.
Koin olevani ihmisten kanssa samassa jatkeessa, olin iloinen itsestäni, mutta äiti päätti sabotoida omien ongelmiensa takia itsetuntoani ja nyt sitä sitten kasaillaan palasia että olisi ihminen.
"päätin vain olla niin kauhea kuin pystyn" - äitini sanoin
Ap, miten sä jaksat aina jauhaa sun äidistä? Samat jutut aina vähän eri versiona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, tunnistan kuvailemasi persoonallisuuden... Sellaisella ihmisellä täytyy olla traumaattinen tausta, mutta ilmeisesti ei kapasitteettia sen tunnistamiseen ja muuttamiseen. Enkä osaa näin äkkiseltään selittää kuvailemiasi psykopatologisia piirteitä.
Onko äidilläsi jokin autoimmuunisairaus?
Millaisia ovat/olivat isovanhempasi äitisi puolelta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi jumitat tähän etkä mene eteenpäin? Näinhän annat koko ajan enemmän enemmän huomiota äidillesi ja vahvistat hänen otettaan elämääsi, ainakin psyykkisesti. Onko niin että todellisuudessa et tahdokaan hänestä eroon?
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän elämässä ainakin itselleni olisi ollut nimenomaan saada tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset ja ikävät hyökkäykset itseäni kohtaan, niin äitini ei auttanut eikä tukenut niissä minua yhtään, päin vastoin hän oikein tuntui kierosti riemastuvan, kun sai heikentää minun itsetuntoani ja luottamustani itseeni ihmisenä. En vaan voinut tajuta, että hän siis ei kestänyt sitä, että minä olen hyvä ja rauhantahtoinen ihminen, vaan halusi kaivaa minusta esiin kaiken kiukun, pahan olon ja vihan sitä kohtaan, että minua kohdellaan väärin, jotta sai sanoa, että saan ansioni mukaan. Siis aivan kamala kasvattaja lapsen olla hänen läheisyydessään, hyi olkoon, voi minua rassukkaa. Kenen tahansa toisen itselleni hyvää haluavan ihmisen leivissä minusta olisi varmasti tullut aivan eri ihminen valintoineni ja eväineni, joilla jatkaa elämään.
Ap
Nyt taisin keksiä... Ehkä äiti projisoi sinuun oman kyvyttömyytensä: ehkä hänelle opetettiin, että täytyy olla kaikille perin kiltti, täysin itsensä kustannuksella, eli olemalla vaikka itselleen tuhma. Siinä tapauksessa, hän oli henkisesti täysin raiskattu - ja aivopesty.
Se että hän näki sinut tervehenkisenä, aiheutti hänelle ilmeisesti niin suuren tiedostamattoman ristiriidan, että häntä suorastaan oksetti. Hänen oli saatava manipuloida sinua, koska sinä olit pelkkä piikki hänen vajaasti kehittyneelle egolleen, silloin kun sattui osumaan herkkään kohtaan. Tavallaan sellaisina hetkinä vuorovaikutit pelkän defenssin kanssa. Äitisi aivot ikään kuin antoivat tilaa riivatulle haamulle, jota hän ei edes kyennyt erottamaan itsestään.
Niin paljon psyykkistä vauriota hänelle ilmeisesti joskus aiheutettiin..!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut viestiketjua, mutta... joskus on parempi vain ottaa äidistään etäisyyttä.
Voiko mikään olla sydäntä riipaisevampaa, kuin se ettei oma lapsesi tahdo sinua enää elämääsi?
Ap:n kuvailemat äidit eivät kykene ajattelemaan tekojensa pitkävaikutteisia seurauksia. Silti he rakastavat, omista puutteistaan huolimatta, ja ikävoivät lastaan, niin hullunkuriselta kuin se ehkä kuulostaakin. He ovat omien vanhemiensa uhreja, jotka olivat myös uhreja... Mutta rakkaus omaan lapseen on kai aina siellä sydämessä, vaikka luonteessa olisi kuinka paljon puutteita, eikä omia heikkouksia kykenisi analysoimaan.
Ap, onko äitisi suvussa ihannoitu Johanna Haarerin oppeja? Ei siitä ole kovin kauan, kun oli muodissa Suomessakin.
Yksi suomalaisten n*tsi-ideologian mukainen oppi oli: "antaa vauvan itkeä, se vahvistaa keuhkoja!"
N*tsien kasvatusideologi Johanna H*arerin opaskirjan mukaan kansallis*osialistisille äideille tärkeintä oli väsymättä kontrolloida, että hänen lapsensa ei saanut liikaa huomiota, ei liikaa lohtua, ei liikaa ruokaa eikä liikaa apua. Äiti ja lapsi olivat H*arerin mukaan jatkuvassa valtataistelussa, ja sitä taistelua äiti ei saanut hävitä. Lapsen itkuun ei tullut reagoida ja heti syntymästä saakka vauvan tuli nukkua yönsä yksin suljetun oven takana, vauvat kun H*arerin mukaan itkivät vain tappaakseen aikaa tai saavuttaakseen jotain itsekästä. Äitien tuli välttää ”turhaa” kontaktia lapsiinsa. Heitä tuli muutenkin kohdella kuin aikuisia ja edellyttää heiltä aikuisten taitoja ja käytöstä.( Katarina Baer: He olivat n*tseja )
Nykypäivänäkin osa suomalaisista jatkaa n*tsiperinteitä vauvojensa kohtelussa; tuskin kuitenkaan tietäen, että kyse on nimenomaan n*tsi-ideologian vaalimisesta.
Tiesin heti otsikosta, että tämä on "kivikissaäidin" kirjoitus. Vuosien kuluessa olet kirjoittanut satoja ketjuja samasta aiheesta. Miksi?
Olen ymmärtänyt, että omat lapsesi asuvat isänsä kanssa ja sinä tapaat heitä satunnaisesti. Joskus kirjoitit, että et siedä lapsiasi, koska ne kiukuttelevat. Ovatko he samanlaisia kuin itse olit tuossa iässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän elämässä ainakin itselleni olisi ollut nimenomaan saada tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset ja ikävät hyökkäykset itseäni kohtaan, niin äitini ei auttanut eikä tukenut niissä minua yhtään, päin vastoin hän oikein tuntui kierosti riemastuvan, kun sai heikentää minun itsetuntoani ja luottamustani itseeni ihmisenä. En vaan voinut tajuta, että hän siis ei kestänyt sitä, että minä olen hyvä ja rauhantahtoinen ihminen, vaan halusi kaivaa minusta esiin kaiken kiukun, pahan olon ja vihan sitä kohtaan, että minua kohdellaan väärin, jotta sai sanoa, että saan ansioni mukaan. Siis aivan kamala kasvattaja lapsen olla hänen läheisyydessään, hyi olkoon, voi minua rassukkaa. Kenen tahansa toisen itselleni hyvää haluavan ihmisen leivissä minusta olisi varmasti tullut aivan eri ihminen valintoineni ja eväineni, joilla jatkaa elämään.
ApNyt taisin keksiä... Ehkä äiti projisoi sinuun oman kyvyttömyytensä: ehkä hänelle opetettiin, että täytyy olla kaikille perin kiltti, täysin itsensä kustannuksella, eli olemalla vaikka itselleen tuhma. Siinä tapauksessa, hän oli henkisesti täysin raiskattu - ja aivopesty.
Se että hän näki sinut tervehenkisenä, aiheutti hänelle ilmeisesti niin suuren tiedostamattoman ristiriidan, että häntä suorastaan oksetti. Hänen oli saatava manipuloida sinua, koska sinä olit pelkkä piikki hänen vajaasti kehittyneelle egolleen, silloin kun sattui osumaan herkkään kohtaan. Tavallaan sellaisina hetkinä vuorovaikutit pelkän defenssin kanssa. Äitisi aivot ikään kuin antoivat tilaa riivatulle haamulle, jota hän ei edes kyennyt erottamaan itsestään.
Niin paljon psyykkistä vauriota hänelle ilmeisesti joskus aiheutettiin..!
Ja nyt ap on itse päästään vialla lopulta pitkän taistelun jälkeen.
Hän on kuin lobotoitu muumio. Toistelee äitinsä nimeä ja voi olla itsekin muuttunut äidikseen.
Ei ottanut askelta eteen kun siivet oli kasvaneet selkään vaan jäi äitinsä raadeltavaksi.
Minä nimittäin otin jalat alleni ja jätin entisen elämän ja en edes pohdi menneisyyttä. Miksi ihmeessä repisin haavoja auki?
Tämä vain osoittaa sen, miten typerä ja lapsellinen sinä olet, jos et tajua aikuisten ihmisten olevan itse valitsemassa lähipiirinsä.
Ap