G: Oudoin tilanne, jossa olet ollut?
Oletteko joskus joutuneet tilanteeseen, jossa on tullut ihan epätodellinen olo? Tunne siitä, että olisi jossain elokuvassa tai piilokamerassa.
Olin asuntoesittelyssä, ainoa asiakas. Naispuolisen välittäjän kanssa keskustelu kääntyi koiriin, ja hän alkoi muistelemaan entistä lemmikkiään. Lopulta välittäjä istui huoneiston sohvalla, itki ripsivärit poskilla edesmennyttä koiraansa ja minä hämmentyneenä yritin lohduttaa häntä. Ei tullut asuntokauppoja.
Kommentit (1403)
[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 15:51"]
Tästä on jo aika monta vuotta :)
Menin yksin leffateatteriin katsomaan hittileffaa, jota todella moni oli hehkuttanut. Yksin siitä syystä että mukaan lupautuneelle kaverille iski viime hetkellä vatsatauti ja liput oli kuitenkin jo maksettu. Okei, myös siitä syystä, että paloin halusta nähdä sen leffan :D
No kuitenkin. Menin saliin hyvissä ajoin ensimmäisten joukossa. Toiselle puolelle tuli pariskunta (yksi paikka jäi väliin, se paikka mihin mun kaverin olis pitänyt tulla) ja toiselle puolelle tuli jätkäporukka. Sinkkuna tietysti mielenkiinnolla vilkaisin, että oliko joukossa kivannäköisiä. No oli, parikin :) Yksi näistä kivannäköisistä istui mun viereen ja sanoi mulle moi. Mä ujona tyttönä punastellen moikkasin takaisin, ja se jäi siltä osaa siihen.
Kuitenkin leffan aikana tää jätkä otti mua kädestä kiinni! :D Mä häkellyin siitä niin, etten edes tajunnut irrottaa otetta, ja sitten kun meinasin irrottaa, mietin, että no mikä ettei. Kivannäköinen kundi kuitenkin. Rohkaisin hurjan luontoni ja jopa hymyilin tälle kundille pari kertaa. Mikä oli siis multa valtavasti, koska oon todella ujo.
No leffa loppui ja lopputekstit alkoi, ja tää kundi ei päästänyt mun kättä. Kysyi vaan, että minne mun matka vie tästä? Kotiin olis pitänyt mennä, mutta kun kysyin heiltä että mihin he olivat menossa (mäkkärin kautta diskoon) ja kun mukaan pyydettiin, niin mä menin. Siinä sitten hoidettiin esittäytymiset sun muut tutustumiset ja illan päätteeksi annoin suukon.
Siitä alkoi mun ensimmäinen seurustelusuhde joka kesti melkein kaksi vuotta :) Jotenkin haikea fiilis, olis ollut ihanaa jos tuo olisi ollut sellanen vuosisadan rakkaustarina, lapset ja lapsenlapset ja kaikki, mutta ei :) Oltiin liian nuoria ja hölmöjä :) Lämmöllä muistelen vieläkin...
[/quote]
Ihanaa.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 18:22"]
Minulla oli menoa, johon piti ehtiä kellonlyömällä. Tietenkin katsoin Reittioppaasta bussin väärin, ja juoksin juna-asemalle. Juna-aseman kautta kulki yksi linja, jonka aikataulua pysähdyin katsomaan toiveikkaana. Bussi oli juuri mennyt, ja samaa totesi toinen aikataulua katsomaan tullut nuori mimmi. Sanoin hörähtäen, että mennäänpä sitten junalla, ja lähdettiin kiipeämään ylös laiturille samaa matkaa. Kerroin, että mun olisi pitänyt olla 13:45 Töölön tullin tienoilla, mutta olin katsonut aikataulua väärin ja heh heh kaikkia kiinnostaa. Otin selvää, että Pasilan asemalla pitäisi vaihtaa bussiin, jolla en myöhästyisi kymmentä minuuttia enempää.
Junassa kysyin tytöltä - nuori nainen pikemminkin -, että missäs kohtaa Pasilan asemalla on bussipysäkki. (Mainitaan tähän nyt sitten, että olen kyllä kulkenut lähijunilla runsaastikin, mutten ole juurikaan kulkenut Pasilan kautta mihinkään.) Selitin, että olen ulkopaikkakunnalta tullut, enkä siksi tiedä tällaisia. Aloimme jutustella kotipaikkakunnastani, jonka amikseen tämä mimmi oli hakenut, mutta oli myöhästynyt bussista. "Joo hehe sellasi ne on, edellisestä myöhästyt ja tunnin päästä menee seuraava hehe." Hän alkoi selittää, että hänen enonsa oli kuollut kylän keskustassa tavarajunan alle. Tarina ei kertonut, oliko eno esim. kännissä kaatunut raiteille vai tehnyt itsemurhan. Eno oli ollut perheensä kuopus, mutta oli nyt onneksi äitinsä luona. Tyttö alkoi kertoa juurta jaksain kuolleista omaisistaan ja pienestä pojastaan ja tämän isästä, ja siinä vaiheessa minä aloin katsella vaivaantuneena ympärilleni. Ikävä kyllä jotkut ääääärimmäisen mielenkiintoiset yksityiskohdat jäivät mieleen, muun muassa se, että sekä hänen että hänen yksinhuoltajaystävänsä pojat tykkäsivät metroista kauheasti, ja että he ajelivat siksi metroilla huvikseen. Kun jäimme pois Pasilassa, tiesin suurin piirtein naisen koko elämäntarinan, eikä minua haitannut ollenkaan, että bussi meni juuri, ja jouduin juoksemaan siihen.
Minulle tapahtuu monia asioita, jotka varmaan muiden mielestä olisivat outoja, mutta joita en itse osaa ihmetellä. Ei sillä, että tämän tytön tarina olisi kauhean erikoinen ollut, surullinen lähinnä, mutta minusta on outoa avautua siitä tuntemattomalle.
[/quote]
Kummallinen juttu.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 16:12"]
Olin menossa katsomaan asuntoa välittäjän kanssa puutaloalueella Käpylässä. Seisoimme oven takana ja soitimme ovikelloa. Sisältä kuului pienen pojan ääni, joka kyseli hädissään, että kuka siellä. Samaan aikaan kuului voimakas miehen karjunta:"Ovi kiinni!" Huhuilimme oven läpi välittäjän kanssa, että me täällä vaan, tulimme katsomaan asuntoa.
Pikkupoika, olisiko ollut 4-vuotias, avasi kumminkin oven ja kävimme välittäjän kanssa sisään. Eteisessä eteemme aukeni sepposen selällään oleva vessanovi, sisällä istui aikuinen mies pöntöllä housut kintuissa karjuen täysillä: "OVI KIINNI!"
Välittäjä sulki pokkana vessanoven ja pikkupoika oli ahdistuneen oloinen, ei ollut tajunnut, että hänen piti samaan aikaan sulkea vessanovi ja avata ulko-ovi meille.
Mies ei tullut pois vessasta koko käyntimme aikana.Mutta ei se käynti kauaa kestänyt, pokka ei pitänyt vaan piti päästä äkkiä ulos.
[/quote]
Hahahaha paskalla oli!
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 12:39"]
Tämä ei tapahtunut suoraan minulle, mutta olin olennaisena osana.
Veljeni oli menossa naimisiin ja hänen kaverinsa järkkäsivät hänelle polttarit. Kuten arvata saattaa, illan myöhäisillä tunneilla tie vei strippibaariin. Yksi kavereista päivitti pitkin päivää Facebookiin polttaripäivän kulkua.
Seuraavana aamuna veljeni (jonka kanssa olen hyvin läheinen) soitti minulle. Kyseli kuulumiset normaaliin tapaan, mutta oli hyvin tarkka sanoissaan ja selkeästi vaivaantunut ja jotakin hampaankolossa. Kysyin, että mikä on, sano suoraan. Veljeni sitten sanoi itkuisena, että olisi kohtuullista kertoa tällaisesta asiasta VARSINKIN, kun tietää, että omalla veljellä on polttarit tulossa. Olin aivan ulapalla ja kysyin taas, että MIKÄ ON, mitä olen tehnyt.
No tilanteen koomisuus tuli ilmi kun veljeni sai kakelleltua ulos asiansa. Siellä strippibaarissa mihin olivat porukalla päätyneet oli ilmielävä kaksoisolentoni "hommissa", ja koko porukka oli luullut häntä minuksi. Jäi strippibaarireissu lyhyeksi ja veljelle kova huoli, että miten olen kunnollisesta päivätyöstä päätynyt tollaisiin kyseenalaisiin hommiin (veljeäni siis lainaten, minä en tarkoita strippareita mitenkään halventaa). Kaverinsa viimeinen päivitys illalta oli "Erikoinen loppu illalle..." Olivat kuulemma puoli yötä puineet sitä, että miten ihmeessä minä olen voinut olla siellä, MOISISSA HOMMISSA. Ei tullut kenellekään mieleen, että jospa se en olekaan minä :D
Nykyään tuolle asialle voi jo nauraa, mutta veljen vetää edelleen vaikeaksi, jos heitän läppää, että olen vaihtamassa työpaikkaa :) Ei varmaan kenellekään ole kovin miellyttävää nähdä omaa siskoaan tuollaisessa tilanteessa, vaikka totuus onneksi olikin jotakin ihan muuta...
[/quote]
Jopas oli pojilla ollu hauskaa.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 05:13"]
Olin ravintolassa 80-luvulla ja join drinkkiä. Jostain syystä muistan että se oli punainen. Odotin kaveriani vessasta ja vietimme ihan leppoisaa tyttöjen iltaa. Yks kaks viereeni pelmahtaa sen ajan suurin ja oudoin teatteriohjaaja, joka alkaa tuijottaa mua tiiviisti. Olen tästä aika kiusaantunut ja odotan kuumeisesti, että kaverini palaisi ja voisin häipyä. Juon drinkkiäni, kun mies lähestyy ja sanoo musiikin yli: oletko valmis? En tiedä puhuuko hän minulle, tuijotan tiukasti eteenpäin, mutta mies astuu lähemmäs ja kysyy saman asian uudestaan. Pudistelen päätäni ja nauran hermostuneesti, kun hän yhtäkkiä on korvani juuressa ja kuiskaa: olet sää valmis mun sänkyyn! Hätkähdän ja pudistan kiivaasti päätäni ja yritän astua kauemmas tästä sekopäästä ja pam, törmään täysillä ohjaajan tunnettuun siihenaikaiseen salarakkaaseen, juomani päätyy hänen rinnuksilleen ja huuto alkaa. Nainen alkaa kirkua, horjuu ilmeisesti reippaassa kännissä ja karjuu että 'oletko *****:n uusin hu0ra' ja yrittää läimäyttää mua naamalle. Ei ei en en, toistelen kun mies nauraa mielipuolisesti ja sanoo, 'on hän, on on, hän on Kristiina.' Se ei todellakaan ole nimeni! Nainen huutaa 'Kristiina!' Ja alkaa mätkiä minua uudestaan ja sekös ohjaajaa naurattaa niin hemmetisti kun yritän vältellä iskuja ja etsiä pakoreittiä. Vilkuilen vessaa kohti, kaveriani ei näy, mutta ajattelen että mun on nyt heti päästävä hiiteen näiden sekopäiden luota. Yritän lähteä mutta nainen huutaa portsaria nimeltä ja kohta iso körmy tulee viereemme, en kuule mitä nainen hänelle selittää, sillä joku on juuri laittanut jukeboxiin biisin jonka alle sanat jäävät. Portsari kuitenkin tarttuu käsivarteeni ja kysyy että miksi aiheutan kohtausta. Pudistelen päätäni ja yritän kaikin tavoin saada selväksi ettei mulla ole mitään tekemistä niiden ihmisten kanssa mutta selitykseni menee kuuroille korville. Portsari vie mut kädestä taluttamalla ulos ja sanoo että mun on saatava vähän raikasta ilmaa. Jään ilomielen pihalle, mutta juuri kun olen saanut itseäni vähän kasaan ja tupakan sytytettyä, ohjaaja syöksyy pihalle ja huutaa että lähdetään Pariisiin rakas! - hän huutaa ilmeisesti minulle. Nainen säntää hänen kannoillaan ja myös meteliä seurannut ja mua etsimään lähtenyt ystäväni tuijottaa silmät auki revähtäneinä kun teeveestä tutut ihmiset rynnistävät minua kohti. Viittoilen käsilläni ja yritän saada ystäväni tajuamaan että nyt on hätä mutta hän vain seisoo ja tuijottaa suu auki, silmät teevateina. Käännyn ja pinkaisen karkuun ja yritän juosta 10 sentin koroilla asfalttista alamäkeä. Kuulen kuinka ohjaaja ottaa naisen kiinni ja sanoo tälle että 'ei ei hassu, hassu, se oli improvisaatiota!' ja nainen alkaa huutaa jotain mistä ei ota erkkikään selvää kun minä painelen monta sataa metriä vaikka hullu pariskunta on jo aikaa sitten pysähtynyt. Huhheijaa! Sanovat että on hullujen onni että on olemassa teatteri!
[/quote]
Kaikenlaisia hulluja.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 06:22"]
Olin kerran jossain luontokeskuksessa yläkoulun kanssa, ja käväisin paikan veskeillä. Kopissa oli kolme vessaa vieretysten, mutta tultuani ulos sieltä, löysin oven takaa käytävältä vanhan mummon kasseineen jonottamasta. "Se vessakoppi on varattu", mummo lausui, "mutta mä odotan!" hän julisti juhlallisena.
Kesti hetken, kun sulattelin vuoden uutista, mutta käveltyäni pois, repesin hillittömästi nauramaan.
Varmasti omituisimmat tilanteet liittyvät aina eksmiehiini. Yksi karuimmista oli, kun mies totesi ettei hänellä ollut varaa hankkia kuusi vuotiaalle lapselleen hoitajaa siksi aikaa kun hän lähtee baariin, mutta kuitenkin hän surutta tarjoili minullekin juomia varmaan satasen edestä. Yöllä kun menimme änkyräkännissä hänen kämpilleen, minulle tuli järkytyksenä kun tajusin että hänen nuorin lapsensa oli tosiaan koko yön ollut ypösen yksin ja odottanut isiä kotiin! Lapsi löytyi pupu kädestä nukkumasta keittiön pöydän äärestä, siihen nukahtanut istualtaan. Seisoin eteisessä tyrmistyneenä, kun Vuoden Isä meni leperrellen lapsensa luokse, nosti syliinsä ja lässytti "Isin rakas.. isin kulta.. voi että olet suloinen lässyn lässyn läpäläpälä blabla <3" Mikähän tilanteessa mahtoi olla niin sairaan vinoa?
Toinen eksäni oli ollut jo koko illan baarissa kaverini poikaystävän kanssa tanssittamassa paikallista juoppoa ämmää, jolla oli ikääkin jo varmaan 50 vuotta, kun me 17-vuotiaat tytöt kyllästyimme istumaan naapurin saunakamarissa ja odottamaan herroja kotiin. Päätimme lähteä aikamme kuluksi paikalliselle grillille, koska siellä oli kaksi ikäistämme luokkakaveripoikaa liikkeellä tyttöystävineen. Tietty kaverini tai joku oli mennyt kertomaan villeistä aamuyön suunnitelmistamme miehelleni tekstarilla, ja maininnut että siellä odotti "Martti" ja "Masa" nimiset kaverit mopoineen. Jos miehellä kesti ja kesti baarista tuleminen, niin nyt kului tasan kaksi minuuttia kun hän löysi meidät matkalta ja hän poimi minut väkivalloin mukaansa ja alkoi rähistä mustasukkaisena, miltä minusta tuntuisi jos hän lähtisi katsomaan muijien perseitä samalle paikalle. Tiesin, mitä hän oli hetkeä aiemmin ollut tekemässä, joten olin aika yllättynyt tuosta häikäilemättömyydestä.
Näin ala-asteella unta, jossa menin silloisen parhaan kaverini luokse yöllä leikkimään. Aamuyöstä hänen isänsä tuli lippis päässä ulkotamineet päällä sanomaan, että menkääs tytöt nyt nukkumaan, että ehditte aamulla kouluun. Heräsin omasta sängystäni ja mietin tosissani, mikä oli totta ja mikä ei, mutta kertoessani koulussa unesta, en ehtinyt edes puoliväliin kun kaveri lisäsi "Joo, ja sitten meidän isä tuli.." Olimme nähneet tismalleen samanlaista unta.
Tapailin autokouluopettajaani vuosia sitten, ja suhde kuivui auttamatta kasaan ennen kuin alkoikaan. Miehellä oli paha ongelma alkon kanssa, eikä hän muutenkaan ollut päästään aivan reilassa. Jos joku on nähnyt elokuvan Fargo, ja muistaa kohtauksen, jossa se raskaana oleva naispoliisi lähtee tapaamaan kahden kesken entistä koulukaveriaan mikä yrittää epätoivoisesti vongata, niin tietää miten tämä kyseinen autokouluherra käyttäytyi aina kun tapasimme tuon kuolleena syntyneen suhteemme jälkeen. Viimeisin kerta oli muutama kuukausi sitten, kun tapasimme samassa rakennuksessa olevassa baarissa, jossa autokoulun tallitilat olivat yläkerrassa. Menin baarista sinne hotellikäytävälle puhumaan puhelimeen, kun mies seurasikin minua huomaamattani. Havahduin yhtäkkiä siihen, kun joku tuli imemään puhelinta pitävän käteni etusormea! Koska olin itsekin aivan päissäni, menin tahallani leikkiin mukaan ja annoin miehen johdatella minut yläkertaan. Menimme hissillä autokoulun tiloihin, ja aivan pokerina mies avasi autokoulun auton ovet lukosta ja yritti houkutella minua sinne takapenkille - ja miksiköhän. Melkein repesin ääneen nauramaan, mutta kun mies huomasi, etten taida olla niin helposti johdateltavissa hommiin, hän alkoi istua tuolilla ja murjottaa. Sen jälkeen hän alkoi fargomaisesti keräämään sääliä ja halasi minua melkein väkivaltaisesti. "Äitini kuoli kun olin.. isänikin kuoli.. minusta tuntui kun olin veljeni ja heidän kanssaan liikkeellä, etten kuulunut siihen porukkaan.." Muistui mieleen kyseinen leffa, enkä ollut uskoa, että tällaisia tyyppejä on oikeasti olemassa. Kyselin herralta tyttöystävätilannetta ynnä muuta ihan vain nähdäkseni, myöntääkö mies kyseisen naisen olemassaoloa, sillä hän ei tainnut tietää että tiesin. Vaikka hän itse onkin piilottanut parisuhdestatuksensa, niin silti ei vaadita ihmeempiä Facebookin käyttötaitoja selvittääkseen tuollaiset pikkujutut. Mies kielsi jyrkästi naisen olemassaolon. Jännintä vain, että tuo nainen taisi olla jo silloin raskaana ja todennäköisesti kotona odottamassa miestään kotiin. Tilanne oli oikeasti todella omituinen kaikin puolin, enkä ollut yhtään sen parempi, silläpoikaystäväni istui alhaalla odottamassa minua.
Joku kuitenkin haluaa tietää tarinalle jatkoa, joten palasin takaisin alas poikaystäväni luo, ja selvitin hänelle missä olin ollut menossa parinkymmenen minuutin ajan. Hän onneksi pienen keskustelun jälkeen ymmärsi tilanteen, mutta autokoulunopettaja ei, sillä mies käveli loppuillan edelleen perässäni yhtä sinnikkäästi kuin aina tai siis olisi, jollemme olisi vaihtaneet kuppilaa. Minusta tilanne oli vähintäänkin omituinen, sillä se äijä taatusti näki että nuoleskelin kundikaverini kanssa, ennen kuin lähti työntämään minua yläkertaan ja muutenkin... Härskiä ja suoraviivaista mutkia oikovaa toimintaa, vaikka siihen mukaan menemisestä en ole itsekään kovin varma. Alkuun kun tilanteen piti olla hauska kännissä saatu höyrähdys, mutta siitä tulikin tragikoomista.
Inhoan sitä sikaa niin paljon, että minua ei haittaa vaikka joku tunnistaisikin tästä, ja olen valmis seisomaan sanojeni takana.
[/quote]
Olipas pitkä, en jaksanut lukea.
Siis ei ainakaan niin että olisin itse tunnistanut mutta saattoihan tuo tietysti ollakkin :D
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 18:52"][quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 06:22"]
Olin kerran jossain luontokeskuksessa yläkoulun kanssa, ja käväisin paikan veskeillä. Kopissa oli kolme vessaa vieretysten, mutta tultuani ulos sieltä, löysin oven takaa käytävältä vanhan mummon kasseineen jonottamasta. "Se vessakoppi on varattu", mummo lausui, "mutta mä odotan!" hän julisti juhlallisena.
Kesti hetken, kun sulattelin vuoden uutista, mutta käveltyäni pois, repesin hillittömästi nauramaan.
Varmasti omituisimmat tilanteet liittyvät aina eksmiehiini. Yksi karuimmista oli, kun mies totesi ettei hänellä ollut varaa hankkia kuusi vuotiaalle lapselleen hoitajaa siksi aikaa kun hän lähtee baariin, mutta kuitenkin hän surutta tarjoili minullekin juomia varmaan satasen edestä. Yöllä kun menimme änkyräkännissä hänen kämpilleen, minulle tuli järkytyksenä kun tajusin että hänen nuorin lapsensa oli tosiaan koko yön ollut ypösen yksin ja odottanut isiä kotiin! Lapsi löytyi pupu kädestä nukkumasta keittiön pöydän äärestä, siihen nukahtanut istualtaan. Seisoin eteisessä tyrmistyneenä, kun Vuoden Isä meni leperrellen lapsensa luokse, nosti syliinsä ja lässytti "Isin rakas.. isin kulta.. voi että olet suloinen lässyn lässyn läpäläpälä blabla <3" Mikähän tilanteessa mahtoi olla niin sairaan vinoa?
Toinen eksäni oli ollut jo koko illan baarissa kaverini poikaystävän kanssa tanssittamassa paikallista juoppoa ämmää, jolla oli ikääkin jo varmaan 50 vuotta, kun me 17-vuotiaat tytöt kyllästyimme istumaan naapurin saunakamarissa ja odottamaan herroja kotiin. Päätimme lähteä aikamme kuluksi paikalliselle grillille, koska siellä oli kaksi ikäistämme luokkakaveripoikaa liikkeellä tyttöystävineen. Tietty kaverini tai joku oli mennyt kertomaan villeistä aamuyön suunnitelmistamme miehelleni tekstarilla, ja maininnut että siellä odotti "Martti" ja "Masa" nimiset kaverit mopoineen. Jos miehellä kesti ja kesti baarista tuleminen, niin nyt kului tasan kaksi minuuttia kun hän löysi meidät matkalta ja hän poimi minut väkivalloin mukaansa ja alkoi rähistä mustasukkaisena, miltä minusta tuntuisi jos hän lähtisi katsomaan muijien perseitä samalle paikalle. Tiesin, mitä hän oli hetkeä aiemmin ollut tekemässä, joten olin aika yllättynyt tuosta häikäilemättömyydestä.
Näin ala-asteella unta, jossa menin silloisen parhaan kaverini luokse yöllä leikkimään. Aamuyöstä hänen isänsä tuli lippis päässä ulkotamineet päällä sanomaan, että menkääs tytöt nyt nukkumaan, että ehditte aamulla kouluun. Heräsin omasta sängystäni ja mietin tosissani, mikä oli totta ja mikä ei, mutta kertoessani koulussa unesta, en ehtinyt edes puoliväliin kun kaveri lisäsi "Joo, ja sitten meidän isä tuli.." Olimme nähneet tismalleen samanlaista unta.
Tapailin autokouluopettajaani vuosia sitten, ja suhde kuivui auttamatta kasaan ennen kuin alkoikaan. Miehellä oli paha ongelma alkon kanssa, eikä hän muutenkaan ollut päästään aivan reilassa. Jos joku on nähnyt elokuvan Fargo, ja muistaa kohtauksen, jossa se raskaana oleva naispoliisi lähtee tapaamaan kahden kesken entistä koulukaveriaan mikä yrittää epätoivoisesti vongata, niin tietää miten tämä kyseinen autokouluherra käyttäytyi aina kun tapasimme tuon kuolleena syntyneen suhteemme jälkeen. Viimeisin kerta oli muutama kuukausi sitten, kun tapasimme samassa rakennuksessa olevassa baarissa, jossa autokoulun tallitilat olivat yläkerrassa. Menin baarista sinne hotellikäytävälle puhumaan puhelimeen, kun mies seurasikin minua huomaamattani. Havahduin yhtäkkiä siihen, kun joku tuli imemään puhelinta pitävän käteni etusormea! Koska olin itsekin aivan päissäni, menin tahallani leikkiin mukaan ja annoin miehen johdatella minut yläkertaan. Menimme hissillä autokoulun tiloihin, ja aivan pokerina mies avasi autokoulun auton ovet lukosta ja yritti houkutella minua sinne takapenkille - ja miksiköhän. Melkein repesin ääneen nauramaan, mutta kun mies huomasi, etten taida olla niin helposti johdateltavissa hommiin, hän alkoi istua tuolilla ja murjottaa. Sen jälkeen hän alkoi fargomaisesti keräämään sääliä ja halasi minua melkein väkivaltaisesti. "Äitini kuoli kun olin.. isänikin kuoli.. minusta tuntui kun olin veljeni ja heidän kanssaan liikkeellä, etten kuulunut siihen porukkaan.." Muistui mieleen kyseinen leffa, enkä ollut uskoa, että tällaisia tyyppejä on oikeasti olemassa. Kyselin herralta tyttöystävätilannetta ynnä muuta ihan vain nähdäkseni, myöntääkö mies kyseisen naisen olemassaoloa, sillä hän ei tainnut tietää että tiesin. Vaikka hän itse onkin piilottanut parisuhdestatuksensa, niin silti ei vaadita ihmeempiä Facebookin käyttötaitoja selvittääkseen tuollaiset pikkujutut. Mies kielsi jyrkästi naisen olemassaolon. Jännintä vain, että tuo nainen taisi olla jo silloin raskaana ja todennäköisesti kotona odottamassa miestään kotiin. Tilanne oli oikeasti todella omituinen kaikin puolin, enkä ollut yhtään sen parempi, silläpoikaystäväni istui alhaalla odottamassa minua.
Joku kuitenkin haluaa tietää tarinalle jatkoa, joten palasin takaisin alas poikaystäväni luo, ja selvitin hänelle missä olin ollut menossa parinkymmenen minuutin ajan. Hän onneksi pienen keskustelun jälkeen ymmärsi tilanteen, mutta autokoulunopettaja ei, sillä mies käveli loppuillan edelleen perässäni yhtä sinnikkäästi kuin aina tai siis olisi, jollemme olisi vaihtaneet kuppilaa. Minusta tilanne oli vähintäänkin omituinen, sillä se äijä taatusti näki että nuoleskelin kundikaverini kanssa, ennen kuin lähti työntämään minua yläkertaan ja muutenkin... Härskiä ja suoraviivaista mutkia oikovaa toimintaa, vaikka siihen mukaan menemisestä en ole itsekään kovin varma. Alkuun kun tilanteen piti olla hauska kännissä saatu höyrähdys, mutta siitä tulikin tragikoomista.
Inhoan sitä sikaa niin paljon, että minua ei haittaa vaikka joku tunnistaisikin tästä, ja olen valmis seisomaan sanojeni takana.
[/quote]
Olipas pitkä, en jaksanut lukea.
[/quote]
No ihan mahtavaa, että tämän meille kaikille ilmoitit!
Vastasin tähän jo kerran, mutta tuli toinen mieleen. Kävelin kaikessa rauhassa pääsykokeisiin, kun vastaan tuli poikajoukko, joista yksi polvistui eteeni ja kosi. En vastannut myöntävästi. Taisi tosin vaan olla poikajoukon keskinäinen pila, mutta maalaistyttö hämmentyi. Mitä jos olisinkin sanonut "kyllä". Olin sinkku ja vähän haku päällä silloin, mutta ko. naama ei oikein napannut.
Olen transtaustainen ja entinen kaverini ei tunnistanut minua ja kysyi olenko itseni sukulainen.
Onko pakko lainata noita pitkiä juttuja kokonaan? Varsinkin jos itsellä ei ole kuin muutaman sanan kommentti
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 18:44"]
Pari kesää taaksepäin odottelin myöhäisenä arki-iltana bussia Helsingin keskustassa. Yhtäkkiä minulle tuntematon mies laittaa puhelimensa korvalleni ja kysyy italiaksi "mikä tämä ääni on?". Vastasin miehelle (italiaksi), että puhelin hälyttää varattua, ja kannattaa varmaan soittaa hetken päästä uudelleen. En enää muista mitä mies tähän vastasi, mutta hän poistui paikalta, aivan kuin olisi täysin normaalia, että satunnainen kulkija Suomessa kommunikoi hänen äidinkielellään.
Kun olin päässyt bussin kyytiin, mies tuli koputtelemaan ikkunaan, en tiedä mitä olisi halunnut, itseäni kiinnosti siinä kohtaa lähinnä nukkumaan pääseminen.
[/quote]
Tapahtuiko tämä joskus elokuussa 2012? saattaisi olla exäni jolla oli puhelinongelmia niihin aikoihin..
[/quote]
En nyt varmaksi mene sanomaan, mutta hyvinkin mahdollista. Mutta mies oli hyvin tuohtunut kun toisessa päässä oleva nainen ei vastannut... (Muistin juuri, että kysyi "miksei hän vastaa?" , käyttäen feminiiniä)
Melko hassua, jos oli eksäsi! Miten tilanne päättyi?
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 13:25"][quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 21:23"][quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 20:54"]Näistä jutuista tutut tunnistaa, mutta kerronpa kuitenkin. :D
Olin tutustunut yökerhossa Intialaiseen söpöön mieheen. Hän pyysi minua treffeille. Suostuin ja vietimme mukavan illan hienossa ravintolassa.
No kun ilta kääntyi yöksi hän pyysi hotelliinsa drinkeille. Lähdin ja kuvittelin, että ehkä pussailemme tai jotain pientä säpinää. Hän vaikutti todella kohteliaalta ja oli hyvässä työssä.Insinööri ja työkomennuksella Suomessa. No hotelli huoneessa avasi tv:n ja musiikkikanavalta tuli AC/DC:n biisi.
Siitähän se riemu ratkesi.... kundi heitti kaikki housut pois ja ryntäsi sängylle selälleen. Alkoi vaatia että runkkaan häntä musiikin tahdissa. Se oli kuulemma hänen elinikäinen haaveensa, että nainen runkkaa ja hän voi katsoa AC/DC musiikkivideoita. :D
Jotenkin outoa ensimmäisillä treffeillä.
[/quote]
No, suostuitko? :D
[/quote]No nolottaa tunnustaa että hoidin homman. Ei sillä että se olisi ollut musta hauskaa vaan kun yritin liueta pois paikalta kundi sanoi etten pääse hotellista pois ilman avainkorttia.Hissi toimi avainkortilla. Ja ei kuulemma päästä mua pois ennenkuin suostun.
Taisi olla joku helkatin AC/DC ilta MTV:llä. Niitä biisejä tuli lisää.
Toista kertaa ei lähdetty treffeille. Ymmärrätte varmaan miksi!
[/quote]oho onpa ala peukkuja paljon. Minä vai tilanneko ne saavat noin paljon negaa?
[/quote]
Se, että kyseessä oli seksiin painostaminen. Itse en todellakaan runkkaisi jos painostettaisiin.
[/quote]
Varmaan myös siksi että mikään hotelli ei ole sellainen etteikö ilman avainkorttia pääsisi ulos. Johan se olisi paloturvallisuusriskikin. Sisäänpääsy tai hissillä huoneisiin kulku onkin sitten eri asia. Sinisilmäinen olit kun uskoit miestä, onneksi sulle ei sattunut mitään pahempaa.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 15:36"]Matkustin pikkusiskoni kanssa junassa, minä olin 16 ja sisko viiden vanha. Olin jo muuttanut kotoa pois ja hain usein siskon luokseni viikonlopun viettoon pois alkoholisti-äitimme luota. Niitä näitä siinä hiljakseen juttelimme, kun kesken matkan vastapäätä istuva keski-ikäinen nainen ojentaa meille laukustaan suklaapatukan ja sanoo myötätuntoisesti että "te näytätte surullisilta".
Ehkä me sitten näytimme, mutta vielä 15 vuoden jälkeenkin muistan tuon vähän oudon hetken. Ja vieläkin vähän tulee tippa linssiin.
[/quote]
Ja mulle tulee tippa linssiin kun ajattelen miten kauniisti huolehdit pikkusiskostasi vaikka olit itsekin menevimmissä teini-iässä. Olet hyvä isosisko! ♡
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:34"]
Onko pakko lainata noita pitkiä juttuja kokonaan? Varsinkin jos itsellä ei ole kuin muutaman sanan kommentti
[/quote]
Sitä juuri yritin demonstroida, kuinka ärsyttäviä nämä ''kun peukku ei riitä'' -tyypit ovat.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:01"][quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 13:25"][quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 21:23"][quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 20:54"]Näistä jutuista tutut tunnistaa, mutta kerronpa kuitenkin. :D
Olin tutustunut yökerhossa Intialaiseen söpöön mieheen. Hän pyysi minua treffeille. Suostuin ja vietimme mukavan illan hienossa ravintolassa.
No kun ilta kääntyi yöksi hän pyysi hotelliinsa drinkeille. Lähdin ja kuvittelin, että ehkä pussailemme tai jotain pientä säpinää. Hän vaikutti todella kohteliaalta ja oli hyvässä työssä.Insinööri ja työkomennuksella Suomessa. No hotelli huoneessa avasi tv:n ja musiikkikanavalta tuli AC/DC:n biisi.
Siitähän se riemu ratkesi.... kundi heitti kaikki housut pois ja ryntäsi sängylle selälleen. Alkoi vaatia että runkkaan häntä musiikin tahdissa. Se oli kuulemma hänen elinikäinen haaveensa, että nainen runkkaa ja hän voi katsoa AC/DC musiikkivideoita. :D
Jotenkin outoa ensimmäisillä treffeillä.
[/quote]
No, suostuitko? :D
[/quote]No nolottaa tunnustaa että hoidin homman. Ei sillä että se olisi ollut musta hauskaa vaan kun yritin liueta pois paikalta kundi sanoi etten pääse hotellista pois ilman avainkorttia.Hissi toimi avainkortilla. Ja ei kuulemma päästä mua pois ennenkuin suostun.
Taisi olla joku helkatin AC/DC ilta MTV:llä. Niitä biisejä tuli lisää.
Toista kertaa ei lähdetty treffeille. Ymmärrätte varmaan miksi!
[/quote]oho onpa ala peukkuja paljon. Minä vai tilanneko ne saavat noin paljon negaa?
[/quote]
Se, että kyseessä oli seksiin painostaminen. Itse en todellakaan runkkaisi jos painostettaisiin.
[/quote]
Varmaan myös siksi että mikään hotelli ei ole sellainen etteikö ilman avainkorttia pääsisi ulos. Johan se olisi paloturvallisuusriskikin. Sisäänpääsy tai hissillä huoneisiin kulku onkin sitten eri asia. Sinisilmäinen olit kun uskoit miestä, onneksi sulle ei sattunut mitään pahempaa.
[/quote]
Mä mietin ihan samaa... Hissillä pääsee alaspäin ilman korttia, ja portaat taatusti löytyy kaikkialta. Mutta periaatteessa hauska juttu (varsinkin jos jäbä oli edes vähän kiinnostava)
Ei tule mieleen yhtään selvinpäin koettua outoutta, mutta tässä yksi kännisekoilumysteeri.
Juhlin 18-vuotissynttäreitäni kotona ystävien kanssa. Muut perheenjäsenet olivat poissa kotoa ja tulivat vasta yöllä vieraiden lähdettyä takaisin. Heräsin seuraavana aamuna olohuoneen sohvalta jalassani pelkät alushousut. Päälihousut olivat lattialla mytyssä. Mieleeni välähti hämärä kuva, että olisin keskellä yötä herännyt ja kännipäissäni vetänyt housut alas, kussut lattialle ja jättänyt housut (myös alushousut) lattialle. Päälihousut olikin vähän kostean tuntuiset, mutta alushousut kuivat. Kukaan perheenjäsenistä ei ainakaan myöntänyt pukeneensa minulle alushousuja kotiin tultuaan. :D Vieläkin ihmetyttää, mitä oikein mahtoi tapahtua.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:34"]
Onko pakko lainata noita pitkiä juttuja kokonaan? Varsinkin jos itsellä ei ole kuin muutaman sanan kommentti
[/quote]
Sitä juuri yritin demonstroida, kuinka ärsyttäviä nämä ''kun peukku ei riitä'' -tyypit ovat.
[/quote]
Mitä?? Pitäskö munkin tässä sit mennä vetään jengiä turpaan demonstroidakseni kuinka vittumaista se on? Jos siis olit tuo arselainailija.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:53"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:34"]
Onko pakko lainata noita pitkiä juttuja kokonaan? Varsinkin jos itsellä ei ole kuin muutaman sanan kommentti
[/quote]
Sitä juuri yritin demonstroida, kuinka ärsyttäviä nämä ''kun peukku ei riitä'' -tyypit ovat.
[/quote]
Mitä?? Pitäskö munkin tässä sit mennä vetään jengiä turpaan demonstroidakseni kuinka vittumaista se on? Jos siis olit tuo arselainailija.
[/quote]
Mistä näitä random juttujen rinnastajia oikein sikiää? Kyllästyin lukemaan joka välissä noita ''lainaus+kahden sanan kommentti tai hymiö'' -viestejä, joita on joka vitun ketjussa muuten ja saavat vielä yläpeukkuja paljon. Meni hermo.
[/quote]
Mullakin menee hermot siihen, että kun joku tulee aukomaan päätään tohon munkin pitkään juttuun, ja lainaa sitten koko tekstin vaikka haluaa heittää ihan päin hevonpillua olevat tulkintansa johonkin sivuseikkaan mikä ei ole millään tavalla oleellista koko kertomuksessa. Ja btw, ärsytti myös sekin, että remmi alkaa huutamaan että lopetettais riiteleminen, ihan kuin se olisi mun vikani että joku tulee aukomaan päätään. Mä sanon takaisin samalla mitalla.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 11:34"]
Olishan näitä tarinoita vaikka miten, mutta tässä muutama tosielämän tarina.
Kävelin kaupungilla (vuosi oli ehkä 1997), kännykkäni soi ja kun vastasin siihen, että naisihminen kysyy ensimmäisenä, että mihin kaupunkiin puhelu tuli. Kerroin kaupungin ja hän totesi, että "se ei vielä tarkoita mitään"... Ja sitten hän kysyy, että olenko ollut Tampereella tiettynä viikonloppuna. Ja sattumoisen olin ollut, eräässä opiskelijatapahtumassa, vaikka asun aivan eri puolella Suomea, enkä juuri ikinä käy Tampereella.
Sitten nainen alkaa jo ärsyyntymään ja tivaa, että miksi hänen miehellään on takkinsa taskussa lappu, jossa on minun numeroni? Olin täysin ällikällä ja kerroin naiselle, että en ole antanut numeroamme kenellekään reissussa ollessani, ja kerroin myös, että minulla ja avopuolisollani on yhteinen kännykkä, joten senkään puoleen en sitä numeroa vieraille miehille jakelisi. Nainen huutaa kaikkia mahdollisia törkeyksiä luurin toisessa päässä ja lopulta itse vain katkaisen puhelun.
Edelleenkään en tiedä, miksi hänen miehellään oli numeroni, itse en ainakaan ollut antanut sitä kenellekään. Joko joku oli antanut hänelle jonkun keksimänsä numeron, ja se sitten sattumoisin oli minun avopuolisoni tai sitten joku opiskelukaverini olisi antanut numeroni hänelle, tosin en kyllä ymmärrä miksi?
Toinen tarina on sellainen, että mies ja nainen lähtivät jatkoille ja päätyivät sänkyyn. Mies ei ollut vaikuttanut erityisen humalaiselta, mutta sammuu sängyssä kesken kaiken ja kaiken lisäksi nainen herää yöllä siihen, että mies virtsaa unissaan siihen sänkyyn ja virtsaa valuu lattiallekin joustinpatjan läpi... Lakanat pesuun, patja parvekkeelle ja takaisin unille. Aamulla mies yrittää ehdotella seksiä ja uutta tapaamista. Niitä ei tullut koskaan jostain syystä. Terkkuja Ossille!
[/quote]
Tälle jutulle pierasin.