G: Oudoin tilanne, jossa olet ollut?
Oletteko joskus joutuneet tilanteeseen, jossa on tullut ihan epätodellinen olo? Tunne siitä, että olisi jossain elokuvassa tai piilokamerassa.
Olin asuntoesittelyssä, ainoa asiakas. Naispuolisen välittäjän kanssa keskustelu kääntyi koiriin, ja hän alkoi muistelemaan entistä lemmikkiään. Lopulta välittäjä istui huoneiston sohvalla, itki ripsivärit poskilla edesmennyttä koiraansa ja minä hämmentyneenä yritin lohduttaa häntä. Ei tullut asuntokauppoja.
Kommentit (1403)
Päädyin kerran parikymppisenä baarista jatkoille tuntemattomien mukaan, ja mitä lähemmäs bilepaikkaa kohti kulkeuduttiin niin olin että hetkinen... Jatkopaikka kun oli entinen lapsuudenkotini. Kemut jatkoi laittomien substanssien voimalla pitkälle aamuun, ja minä siellä aineissa ihmettelin kovasti että jo on ympyrä sulkeutunut omituisella tavalla, kun koko talo oli täynnä lämpimiä lapsuusmuistoja ja nyt siellä asui kasa teknohippejä krebailemassa, minä niiden mukana.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 13:41"]Loistava ketju! Liityn joukkoon ja kerron omani. Sain erään liikuntaryhmän parikymppisenä ohjattavakseni. Siihen mennessä oli kertynyt neljä eksää. Noh, siellä kerhossa oli samannimiset veljekset, kuin mun kaikki neljä eksää. Vielä hauskempaa tästä teki sen, että pojat olivat myös ruumiinrakenteiltaan sekä luonteiltaan samanlaisia kuin eksäni?! Esimerkkinä, Tuomas oli isokokoinen ja äkkipikainen, juhani hintelä ja ujo. Siinä sitten vuoden paimensin kaikkia eksiäni minikoossa.
[/quote] :D
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 11:58"]
Olin muutama vuosi sitten talvella hakemassa tyttöystävääni harjoituksista ja parkeerasin autoni Aleksis Kiven kadulle. Kuuntelin autossa radiota ja annoin auton käydä, sillä oli kylmä talvinen ilta ja tiesin tyttöystäväni tulevan pian. Yhtäkkiä auton takaovi avautui ja sisään istui siistin näköinen noin 30-kymppinen mies ja paiskasi oven kiinni. Sanoi, että Lauttasaareen (en muista paikkaa) pitäisi päästä. Totesin yllättyneenä ystävällisesti, etten ole taksi. Mies oli todella hämmentyneen näköinen ja poistui anteeksi pyydelleen autosta. Sain tästä jälkikäteen ihan mahtavat naurut. :D
[/quote]
no kyllähän 300-vuotiaat joutaa kävelemäänkin.
Mulle ei ole koskaan tapahtunut mitään tuollaista jännää :(
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 16:37"]
Omituisimman jutun yksityiskohtia en viitsi kertoa, koska siitä voi tunnistaa monta ihmistä, mieheni tuttuja. Sanottakoon, että Seiska olisi varmaan maksanut mulle siitä mehevät rahat, mutta...en ole ihan kielikellotyyppiä. Niistä häistä saisi kuitenkin melko tarinan nyrkkitappeluineen, pettämisineen, huoneista erehtymisineen...itse olin viaton sivustakatsoja.
[/quote]
Kerro. Ei mitään nimiä, niin ei kukaa tunnista.
Voisin kylla kertoa omituisimmasta tilanteesta, niita on tosin monta, en tieda mista paasta aloitan.
Teininä heräsin yöllä sukulaisen luona siihen, että sukulaseni mies seisoo ovella ja käskee lähteä etsimään tätä sukulaista, jonka hän oli juuri pahoinpidellyt ja uhannut tappaa, ja tämä oli juossut metsään pakoon. Olin aika järkyttynyt kävellessäni metsätiellä, enkä uskaltanut mennä koputtelemaan naapurin ovea. Onneksi olivat soittaneet poliisit ja pääsin niitten kyydissä oikeaan paikkaan sukulaiseni luo, kun poliisit menivät pidättämään uhkailijaa luotiliiveissä ja poliisikoiran kanssa. Oli uhannut tappaa myös poliisit.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 20:52"]
Mulla on huipputarina tähän ketjuun, julkaisen sen täällä 1.5.
[/quote]Tuskin maltan odottaa.
[/quote]Milloin kerrot tarinasi?
Olin myyjänä alusvaateliikkeessä kun eräänä arki-iltana kun oli hiljaisempaa paikalle saapui keski-ikäinen asiallisen ja siistin oloinen nainen. Kysyin voisinko olla avuksi ja nainen sanoi hetken katselevansa ja palaavansa sitten asiaan.
Annoin naisen rauhassa katsella ja reilun vartin kuluttua hän tulikin tiskille ystävällinen hymy kasvoillaan ja kaivaen samalla alushousut laukustaan pöydälle.
Keskustelumme meni suurinpiirtein näin:
A:Ostin tämän setin teiltä muutama vuosi sitten ja rintaliiveistä tuli nyt ihan muutaman käyttökerran jälkeen kaarituki ulos.. katselin että teillä ei enää samaa väriä ole mutta voin ottaa tilalle myös toisen väriset liivit.
M: Ööö, olisikohan teillä liivejä mukana tai kuittia, yleensä takuumme ei kata muutaman vuoden vanhoja liivejä, mutta katsotaan mitä voimme tehdä.
A: Niin mutta ne ovat olleet minulla vain juhlakäytössä eli en ole käyttänyt niitä edes montaa kertaa.
M:Selvä, olisiko teillä liivejä mukana jotta voisin katsoa niitä?
--Tässä vaiheessa naisen koko äänensävy muuttuu ja nousee muutaman oktaavin korkeammalle--
A:Mitä? Minullahan on nämä housut tässä! Tottakai minulla myös liivit on eli koko setti!
M: Tarvitsisin silti liivit, kuten sanoin noin vanhojen liivien reklamointi on jo poikkeus, mutta tarvitsisin liivit, jotta voin katsoa niiden kunnon ja.... *lause jää kesken*
A:MITÄ?? VÄITÄTKÖ SINÄ MINUA VALEHTELIJAKSI?? Siis nainen tuli ihan muutaman sentin päähän naamasta ja huusi... aloin miettimään siinä vaiheessa että pitääkö kutsua vartijat paikalle vai mitä keksin. Yritin sitten rauhoitella naista...
M: En väitä että valehtelette, mutta tarvitsen reklamointia varten liivit ja minun pitää soittaa myymäläpäällikölle ja kysyä kuinka toimin reklamaation kanssa koska kyseessä ovat vanhat liivit.. *ja taas lause jää kesken*
A: SIIS MITÄ?? ETKÄ SINÄ TIEDÄ KUKA MINÄ OLEN?? JA VÄITÄT VIELÄ VALEHTELIJAKSI!!! Tässä vaiheessa nainen sähisi ja tärisi ja aloin oikeasti miettimään pitäisikö mun pelätä...
Nainen sitten nappasi kalsarit kouraansa ja marssi liikkeestä ulos ja pysähtyi siihen käytävälle ja karjui niin että koko käytävä kaikui kuinka ammattitaidoton myyjä olen, miten kehtaan väittää häntä valehtelijaksi ja kuinka mulla ei huomenna ole enää työpaikkaa.... Ihmiset kulki ohi ja naama punaisena siellä seisoin järkyttyneenä ja mietin että mitä helvettiä täällä tapahtuu..
Sitten se nainen vain häipyi puhisten ja aloin miettimään tuleeko ne piilokameran väki kohta vai mitä... Seuraavana aamuna otin asian puheeksi pomon kanssa ja kysyin että onkohan tullut puheluita ammattitaidottomasta myyjästä mutta ei ainakaan hänen korviinsa ollut kantautunut :D
Välillä mietin vieläkin tuota naista ja sitä kuinka ulkonäkö oikeasti voi pettää, kun oli alkuun tosiaan selalisen ns.paremman väen oloinen henkilö... Ja nykyään koko juttu jo naurattaa vaikka silloin oikeasti kyllä pelottikin :D
[quote author="Vierailija" time="11.03.2013 klo 17:34"]
Joku voi nyt tunnistaa mutta menkööt. Olin joogaretriitillä, ja selkäni oli todella kipeä. Menin paikalliseen apteekkiin ostamaan särkylääkettä, kun takanani oleva nuorimies sanoi englanniksi että älä osta, minä voin parantaa sinut. Olin vähän että jaahas mitä, mies sanoi että sulla on selkä kipeä ja voin auttaa sua, tule minun mökille tunnin päästä. Tyyppi oli siis samalla retriitillä.
No, ajattelin että katsotaan, menin paikalle ja kyselin vähän että milläs konstilla ajattelit parantaa. Mies selitti jotain vähän hämärää kraniaali-sakraali -jostakin, käski minut sängylleen makaamaan, laittoi toisen käden minun lantioni ja toisen pääni alle. Sitten oli ihan hiljaa ja puhisi ja huokaili vain, ainakin 20 min. Yritin siinä rentoutua ja olla ihan tyynesti, vaikka minusta tilanne oli TOSI outo. Sitten se lopetti ja sanoi että nyt pitäisi olla parempi. Kiittelin kovasti ja kävelin ulos, kuistilla odotteli herran sievä tyttöystävä.
Jälkeen päin kuulin että mies oli istunut aamupalalla takanani kun olin kertonut selkäkivustani, mikä oli myös minusta vähän outoa, ettei sanonut sitä vaan antoi ymmärtää että suunnilleen aisti siellä apteekissa että mun selkä on kipeä.
No, selkä ei tietenkään parantunut, tyyppi kyseli koko loppuajan että joko on parempi. Kohteliaasti vastailin että nooh, ehkä vähän...buranan ansiosta tosin.
[/quote]
Oho!
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 23:37"]
Olen töissä isossa organisaatiossa, jossa keskus usein yhdistää puheluita työntekijöiden kännykkään.
Tapahtuma hetkellä olin itse vapaa päivää viettämässä ja seisoskelin Sokoksen edessä.
Puhelin soi. Vastasin puhelimeen.
Samantien puhelimessa joku alkoi aika tiukasti ja vihaisesti kysymään missä olen. Hämmennyin ja vastasin että olen tässä Sokoksen edessä. Ääni puhelimessa vihastui täysin ja alkoi tivaamaan miksi olen Sokoksen edessä enkä kokouksessa. erittäin ihmetellen vastasin jotain, jolloin henkilö puhelimessa alkoi toistamaan - " mitä, ei tää ole sun ääni, tää ei ole sun ÄÄNI ja miksi sä olet Sokoksella, Tää ei oo sun ääni. "
Hetken tätä kuuntelin, kunnes sitten suljin e r i t t ä i n hämmentyneenä puhelimen.
myöhemmin selvisi että työpaikan keskus oli yhdistänyt puhelun väärin. Siis tyyliin nimeni on Anna Korhonen ja puhelun piti mennä Anne Korholalle.
[/quote]
Vau.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 19:55"]
Olin Amsterdamissa yllätys yllätys aika pajoissa, ja vaeltelin siellä sitten pitkin kanaaleja kun olin eksynyt kavereista ja päätin lähteä takaisin hostellille. Katsahdin yhdessä välissä taaksepäin ja huomasin että mua seuras eräs tummaihoinen mies (ei sillä että olen rasisti, tarinan kannalta mainitsen :D). Päätin soittaa kaiken varmuuden vuoksi näille kavereille jos joku nyt sitten olisi päättänyt ryöstää pajanaamoissa harhailevan tyttösen. Jauhoin siinä sitten suomea kännykkään ja tämä mua seurannut mies lähtee juoksemaan perääni, ja luonnollisesti säikähdän ihan saatanasti ja lähden juoksemaan poispäin - vaan eikös perästäni kuulu selvällä suomen kielellä että "heeeei, oota!". Lopetin puhelun sillä mies tuli luokseni todella into puhkuen puhumaan, oli tunnistanut Oulun murteeni ja kertoi että oli asunut siellä 15 vuotta ennen kuin 2000-luvun alussa oli muuttanut pois. Kävi ilmi että oltiin asuttu jopa samassa naapurustossa ja poikansa oli käynyt mun kanssa samaa koulua, joskin eri luokka-asteella. Oli tosi omituista keskustella siinä hänen kanssaan, molemmat murretta jauhaen, minä ja tumma mies Damista :D toivotti moikat ja sanoi että oli hauskaa puhua taas suomea, neuvoi jopa miten pääsen nopeiten kadulle jolla hostellini sijaitsi.
[/quote]
Hihhih! :D
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 11:21"]
Seisoin Helsingin Sokoksen edessä Mannerheimintien puolella ja puhuin ystäväni kanssa puhelimessa. Ohitseni käveli tuhdissa humalassa ollut puliukko, joka huuteli minulle jotain. En reagoinut huuteluun, sillä keskityin puheluun. Vähän matkan päässä minusta seisoi nuorten romanityttöjen ja poikien porukka. Silloin nuori, noin 12-vuotias romanityttö, tuli repimään minua hihasta ja huusi kovalla äänellä "Eksä kuule, että tolla miehellä on sulle asiaa!" Nykäisin käteni irti tytön otteesta ja käännyin häneen selin, jotta kykenin keskittymään puheluuni.
Hetkeä myöhemmin mutamaa vuotta vanhempi isokokoinen romanityttö tuli eteeni ja alkoi ravistella minua takkini rinnuksista. Hän oli erittäin vihaisen näköinen ja huusi minulle, että olin kuulemma juuri lyönyt hänen siskoaan. Tilanne oli hyvin absurdi. Tuijottelimme tytön kanssa toisiamme silmiin samalla, kun puhuin puhelimeen ja tyttö ravisteli minua. Lopulta tyttö ilmeisesti kyllästyi, kun en reagoinut häneen mitenkään, ja päästi takistani irti. Lähtiessään hän vielä repäisi kaulakoruni kaulasta ja heitti sen maahan.
[/quote]
No just.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 21:15"]
Parikin juttua, tosin ei elämäni oudoimpia:
Oltiin poikaystävän kanssa kollegan luona illallisella. Kollega innostui kuunnelluttamaan meillä laajaa levykokoelmaansa, kyse oli sen tyyppisestä musiikista mikä ei ollut itselleni ollenkaan tuttua, eikä mitään perusradiokamaa. Erään piisin alkusävelten kohdalla mietin, että miten tästa tulee niin Berliini mieleen, olin ollut siellä nelisen vuotta sitten kuukauden reissulla. Sitten Lou Reed laulaakin kappaleen ensimmäiset sanat: " in Berlin..." Koskaan en ollut biisiä kuullut aiemmin.
Toinen hassu juttu sattui kun olin menossa ulkomaille tapaamaan sukulaista, jonka olin tavannut vain pari kertaa elämäni aikana. Laskeudun lentokentällä rullaportaita ja näen tutut jalat. Tunnistin sukulaiseni vaikka näin ainoastaan hänet polvista alaspäin. Mitenkään erikoiset jalat hänellä ei ole ja vaatetuskin oli hänen ikäiselle nuorelle miehelle hyvin tavallinen.
[/quote]
Aika hyvin!
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 01:42"]
Teininä kävin äidin kanssa eräs lauantai ruokakaupassa. Samassa rakennuksessa on huoltsikka ja sanoin käyväni vessassa ennen kaupan puolelle menoa. Äiti jäi odottamaan huoltsikan tiloihin.
vessa oli tyhjä ja siellä oli kaksi koppia joten eikun siihen siistimpään. Kerkesin istua muutaman sekunnin pöntöllä, kun kuulin jonkun tulevan juoksiaskelin toiseen koppiin hiljaa kiroillen. Sitten nainen alkoi huutaa ääneen "onko siellä joku?" ja lyö kopin seinään. Vastasin Joo ja sitten Se nainen innostui "voi helvetin helvetti, mulla on tosi huono pidätyskyky ja yleensä mulla on vaippakin, mutta nyt jätin sen pois ja tulikin kakka..." kokeilkaa kuvitella 15v ujo tyttö hämmästyneenä pöntöllä tähän väliin. Nainen jatkoi "juoksin sit autosta tänne ja toivon ettei kukaan nähnyt.... Voi helvetti tätä paskaa on mun laukussakin!" tässä vaiheessa uskalsin käsiä pesemään ja mietin kuumeisesti pitäisikö naiselle vastata kunnolla. Hetken kuulostelin selviääköhän nainen sieltä kopista ja sitten poistuin.
on jäänyt kyllä ikimuistoisesti mieleen tämä :D
[/quote]
Reps
up