Mistä tunnistaa 'vanhan sielun'

Silmistä.

Minulla on ja yhdellä neljästä lapsestani on vanha sielu. En tiedä voiko sen tunnistaa, mutta jokin meissä on.

Mä ainakin oon, oon viisas ja älykäs. Herkkä mutta sellanen järkevä. Luottavainen mutta realistinen. En pelkää kuolemista. Luulen että oon ollut joku miespuolinen nobelisti ennen syntymääni, ja joku muu vielä aiemmin, koska se nobelistikin on varmasti jo ollut vanha sielu.

Mä taas veikkaan, että vanhat sielut on olleet edellisessä elämässään pikemminkin syöttösikoja kuin nobelisteja. Siitä tarve kokea nykyisessä elämässä olevansa jotain erityistä ja erityistä. Ei riitä olla ihan vaan ihminen siinä kuin muutkin.

Niin kuvailevat itseään ihmiset jotka ovat omasta mielestään muita parempia, syvällisempiä ja viisaampia. Se on tietysti ihan toinen asia että millaisina he muille ihmisille näyttäytyvät - eli ei sitä voi päältäpäin nähdä, sen tietää vasta sitten kun ihminen avaa suunsa ja kertoo olevansa mielestään vanha sielu.

Ainakaan sellainen ihminen ei ole vanha sielu, joka kuvittelee, että elämää voi hallita ja että kaikki elämässä menee suunnitelmien mukaan.

nainen :P

Kahdeksasta ensimmäisestä vastaajasta 2 eli 25 % buddhalaisia eli sielunvaellukseen uskovia. Aika outo tulos näin kristityssä maassa.

Vanhan sielun tunnistaa kyllä silmistä. Siis "vanha" tunnistaa "vanhan". Uudemmat sielut eivät sitä pysty näkemään. Näin ainakin minun kokemukseni mukaan.

Vanha sielu on nähnyt ja kokenut jo niin paljon, että ei ole tarvetta tehdä kauheasti asioita, suorittaa siis. On melko rauhaisassa olotilassa ja oppii sen mitä on vielä oppimatta. Näkee asioiden syy-seuraus-suhteet, ymmärtää että asioilla on tarkoituksensa vaikka se konkretisoituisi vasta paljon myöhemmin. On rauha, mutta se ei tarkoita että olisi mitenkään rauhallinen. Oudosti sanottu mutta ehkä joku sai pointin.

Mun äiti on tosi vanha sielu, samoin nuorin lapseni. Ja itsekin tunnen olevani.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 08:37"]

Kahdeksasta ensimmäisestä vastaajasta 2 eli 25 % buddhalaisia eli sielunvaellukseen uskovia. Aika outo tulos näin kristityssä maassa.

[/quote]

Jospa "me vanhat" olemmekin ns. oikeassa, tässä kristittyjen maassa? ;)

Vanha sielu ei ole sen parempi tai huonompi kuin nuori sielu. Jokainen sielu kehittyy, oppien elämän läksyjä ja kehittäen ymmärrystä kaikkia elämänmuotoja kohtaan. Vanha sielu on ymmärtäväisempi, suvaitsevaisempi, pelottomampi, vähemmän kiinni ulkoisissa asioissa, enemmän halua kehittää itseään sisäisesti. Ei voi tulla viisaaksi, vanhaksi sieluksi, jos ei ole ensin ollut vauvasielu, lapsisielu jne... Suomessa on aika paljon ns. vanhoja sieluja, jotka ovat henkisiä, herkkiä, intuitiivisia, ymmärtävät että kaikki elävä on yhteydessä toisiin ja kaikki on yhtä arvokkaita. Vanha sielu ei polje toista nostaakseen itseään.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 09:18"]

Vanha sielu ei ole sen parempi tai huonompi kuin nuori sielu. Jokainen sielu kehittyy, oppien elämän läksyjä ja kehittäen ymmärrystä kaikkia elämänmuotoja kohtaan. Vanha sielu on ymmärtäväisempi, suvaitsevaisempi, pelottomampi, vähemmän kiinni ulkoisissa asioissa, enemmän halua kehittää itseään sisäisesti. Ei voi tulla viisaaksi, vanhaksi sieluksi, jos ei ole ensin ollut vauvasielu, lapsisielu jne... Suomessa on aika paljon ns. vanhoja sieluja, jotka ovat henkisiä, herkkiä, intuitiivisia, ymmärtävät että kaikki elävä on yhteydessä toisiin ja kaikki on yhtä arvokkaita. Vanha sielu ei polje toista nostaakseen itseään.

[/quote]

Näin. Tuli tästä mieleen vanha tarina. Nuori oppilas oli vanhan munkin luona valaistumisen opissa. Oppilas yritti kovasti, mutta valaistumisesta ei vain tullut mitään. Nuori oppilas lähti pois, mutta joka vuosi opettaja lähetti oppilaalle kortin jossa kyseli miten menee  ja oletko valaistunut. Oppilas vastasi aina että kokeilen sitä ja tätä ja tuota hyvin menee tai ei. Sitten yksi vuosi kun opettaja lähetti taas kortin oppilas vastasi hetken päästä että ai olenko valaistunut - mitä väliä! Opettaja puhkesi hymyyn, no niin, hän on valaistunut!

Yksi juttu vaan ihmetyttää... Kun minäkin tunnen muutamia näitä "vanhoja sieluja" tai ainakin sellaisena itseään pitäviä. Niin kukaan heistä ei ole ollut edellisessä elämässään huutolaislapsi, kerjäläinen, spitaalinen, iloinen nainen, rikollinen, tms. Vaan järjestään ovat egyptiläisiä prinsessoja, intialaisia maharadzoja, Versaillesin hovineitejä. Tuo nobel-voittaja oli kyllä ihan uutta, mutta menee samaan kategoriaan. :D  Eivätkö tavalliset ja köyhät ihmiset siis synny uudelleen?

Vanhoilla sieluilla ei ole tarvetta päteä asialla. Sun tuntemilla saattaa olla hyvä mielikuvitus tai sit ne muistaa vaan parhaat.

Hienoja juttuja teillä. Otetaanko teetä vai mennäänkö päiväunille?

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 00:19"]

Mä ainakin oon, oon viisas ja älykäs. Herkkä mutta sellanen järkevä. Luottavainen mutta realistinen. En pelkää kuolemista. Luulen että oon ollut joku miespuolinen nobelisti ennen syntymääni, ja joku muu vielä aiemmin, koska se nobelistikin on varmasti jo ollut vanha sielu.

[/quote]

Olit varmaan se joka keksi atomipommin? Vai oliko se sun iso jysäyksesi sittenkin vain mehevä pumppa peräpäästä?

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 21:43"]

Muuten nämä vapaamuurarit ovat näitä miespuolisia vanhoja sieluja. He ovat sielunveljiä keskenään, ja siihen heidän salaiset rituaalit kuuluvat.

Eräs heidän päätehtävistään on etsiä samalla sielun tasolla olevia vaimoja itselleen. Ja kun sellainen sitten löytyy, niin jos nainen on varattu, eli siis vaikka naimisissa uusisielusen miehen kanssa, niin sielunveljet liittyvät yhteen ja erottavat pariskunnan. Ja vapaamuurareita löytyy poliiseista, ulosottomiehistä, valtion virkamiehistä ym. Varsinkin tämän uusisieluisen miehen lähiystäviksi lyöttäutyy uusia" hyviä kavereita". Vaimo ja mies aivopestään toisiansa vastaan. Mitään ei sanota suoraan vain vihjaillaan. Se on muuten aivan totta,  eräs entinen vapaamuurari on kertonut. Ja minunkin avioliitolle tehtiin niin. En vain ikinä sitten huolinut sitä vapaamuuraria miehekseni. Että siinä sitten sitä vanhasieluisuutta. Nää miehet luulevat, että ihmiselle voi tehdä mitä haluaa. Luulisi että nää olisi juuri kaikken alussa  henkisen kehityksen kaaressa.

[/quote]

oivallista toimintaa. Tulee mieleen että kylläpä on hieno leikki. Hienompi kuin roolipelit.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 19:42"]

Special. Vanhat sielut tunnistavat toisensa ja rakastavat eritavoin.

[/quote]

Mielestäni totta tuo. Aivan pyyteetöntä rakkautta, niin sen voisi kai kuvailla.

[/quote]

Vanhojen sielujen ihastuksista kohtaa luonnonmullistuksia ja pienempiä ihmeitä esimerkiksi sydämen muotoisia jääpuikkoja. Näin kertoo vanha japanilainen taru.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 19:42"]

Special. Vanhat sielut tunnistavat toisensa ja rakastavat eritavoin.

[/quote]

Mielestäni totta tuo. Aivan pyyteetöntä rakkautta, niin sen voisi kai kuvailla.

[/quote]

Vanhojen sielujen ihastuksista kohtaa luonnonmullistuksia ja pienempiä ihmeitä esimerkiksi sydämen muotoisia jääpuikkoja. Näin kertoo vanha japanilainen taru.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="31.03.2013 klo 20:19"]

[quote author="Vierailija" time="31.03.2013 klo 12:24"]

Tai puiston penkillä sydämen muotoisia linnunkakkoja. 

[/quote]

Vaikka.

Tiedätkö muuten mistä erilaiset symbolit ja muodot ovat kotoisin? 

Mistä ne on tuotu tähän maailmaan?

[/quote]

En tiedä. Olisko merkistöstä kotoisin?