Pelottaako roikottaa jalkaa sängynreunan yli? Mikä olio jalastasi nappaa kiinni?
Mä en pysty, on sellainen olo että siitä nappaa joku, esim se Ringin mustahiuksinen tyttö😱
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Peitto ei saa roikkua reunan yli, eikä siinä saa olla "reikiä", vaan sen pitää olla vartalon ympärillä tiiviisti vähän niin kuin makuupussi, tai se joku-mikälie voi kurkottaa sieltä sängyn alta peiton alle.
Jostain kumman syystä se peitto on jotenkin maaginen kilpi mihin ei minkään mörön käpälät pysty kolhua tekemään. :D
Joo jännä juttu, vaikka oikeasti siellä makuupussin sisällä olisi yhtä turvassa kuin eräässä Perjantai 13. päivä-leffassa missä Jason pieksi jotain makuupussin sisään piiloutuneita telttailijoita puuhun kuin perunasäkkejä.
Muutama on maininnut, että sängyn alla lymyää Uinu, uinu lemmikkini -leffan pikkupoika kirurgiveitsen kanssa. Minua siellä taas vaanii leffan pääosaa esittäneen naisen sairas Zelda-sisko. Siitä sain lapsena paljon pahemmat traumat kuin siitä pikkupojasta.
No siitähän nappaa kiinni sellainen kalkkunan nahkainen, hampaaton vanha palstahaaska. Sitten se puree kiinni kuin terrieri niillä ikenillään ja mumisee jotain käsittämätöntä.
Mä taitan aina peiton varpaiden alle. Varpaat ei saa olla näkyvillä. Pimeässä en pysty myöskään katsomaan peileihin. Lapsena mulla oli aina yövalo, mutta siitä olen opetellut irti. Ja mietin että mistä nämä pelot kumpuaa, ja näitä kun lukee, niin en ole ainoa outo kummajainen. Lapsena näki pimeässä omituisia hahmoja, mutta aamulla ne oli sitten kasa vaatteita ja koulureppu tuolilla.
Hopeakettu, joka on tulossa salilta ja nähnyt siellä kiinteitä tyttösiä.
Kuopukseni varpaat piti aikoinaan peitellä huolellisesti "ettei pukki haukkaa" !
Itse heräsin kerran siihen kun varpaitani kosketeltiin. Uskon, että kyse oli vain unen ja valvetilan sekoittumisesta heräämisvaiheessa. Ainakin se on mukavampi ajatus, kuin se että kummitus liikkuisi makuuhuoneessani varpaita hipelöimässä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla aivan sama, että pelkään juuri sen Ringin tytön tarttuvan jalkaani. Se on jäänyt jostain syystä jäänyt elävästi mieleeni, miten kipuaa televisiosta ja kaivosta. Kuvittellen sen tytön kömpivän samalla tavalla sänkyni alta. Elokuvan katsomisesta on jo 15 vuotta...
Täällä kans sama! Tai sitten Kaunasta se/ne tyypit. Samantyylisiä kuitenki, kalpea iho ja mustat hiukset.
Rotta, joka juoksee seinän vierustaa pitkin voi kosketta jalkaani...voi myös purra...en koskaa laita jalkaa sängystä ulos.
Ja meillä EI TODELLAKAAN ole rottia.
Kyllä pelottaa. Lapsesta saakka ollut tämä ennakkoluulo. Joku hirviö tulisi sängyn alta ja söisi minut.
Asiaa ei auttanut se, että luin sarjakuvan jossa miespuolinen hirviö yritti kosiskella nuorta naista. Kyllä, se ilmestyi sängyn alta.
Minua taas peloteltiin pienenä näkeillä; oli vesinäkki, kaivonäkki, ja jopa maantienäkki, joka vie jos menee maantielle. Naapuriinkin piti kävellä tienpenkkaa myöten. Nyt aikuisena en uskalla laittaa jalkaa lattialle, koska jalan voi viedä lattianäkki.
Se on joku kuollut ihminen, just joku Ringin mimmi. En pelkää muita hirviöitä tai eläviä murhamiehiä.
Ystäväni kertoi pari vuotta sitten liskojen yöstään. Hän oli herännyt tunteeseen, että joku piti häntä nilkasta kiinni ja repi pois sängyn päältä puoleksi lattialle. Hän ei nähnyt mitään eikä ketään ja toden totta makasi sängyn jalkopäässä osittain lattialla. Ei sydämmen lyönnit ihan hetkessä rauhoittuneet kuulemma :D
Joku limanen käsi sieltä kutiettelee.