Supernanny Suomi - OFFICIAL
Aijotko katsoa? Tänäänhän se alkaa Avalla klo 21:00.
Kommentit (2250)
Katsoimmeko kaikki samaa jaksoa? Miksi toisissa kommenteissa puhuttiin helsinkiläisperheestä? Itse katsoin MTV3:lta tullutta jaksoa soinilaisperheestä, jota Hilma, 3 v, tyrannisoi.
Vierailija kirjoitti:
Katsoimmeko kaikki samaa jaksoa? Miksi toisissa kommenteissa puhuttiin helsinkiläisperheestä? Itse katsoin MTV3:lta tullutta jaksoa soinilaisperheestä, jota Hilma, 3 v, tyrannisoi.
No kun jotkut hätähousut katsovat joltain maksuväylältä jo ensiviikon jakson etukäteen ja tukevat sitten sotkemaan tätä ketjua kommenteillaan ilman, että kertovat mistä jaksosta on kyse. Lähtökohtaisesti mun mielestä pitää keskustella siitä jaksosta, mikä on nyt näkynyt teeveestä. Eli pohjanmaalaisista. Ja ens viikolla sitten niistä helsinkiläisistä, joista nähtiinkin pieni pätkä tämän viikon jakson lopussa!
Miten päästetään tilanteet tuohon malliin perheessä? Itseä ainakin hävettäisi esiintyä tv-kameroiden edessä vanhempina, joilla ei mitään otetta lapsiin ja esim. uhmaikäisen nukuttaminen tuntuu pahalta, kun lapsi itkee rajattomuuden pelossaan. Pieni poika kärsii, kun joutuu olemaan vanhempi omille vanhemmilleen, jotka ovat kuin nukkeja. Toivottavasti tuo ihana pieni poika sai apua. Ihailtavaa ammattitaitoa Pialta!
Näiden ohjelmien lapset tarvitsisivat vain ulkoilua ja ulkoilua.
Ei ennenvanhaankaan kasvatettu. Vanhemmat oli töissä ja lapset teki omia juttujaan lapsiporukoissa.
Korkeintaan selkäsaunan kerkisi antaa lapsille.
Nykyään lapsilla on liikaa energiaa kun ei ulkoilla neljää tuntia päivässä. Se näkyy myös lihavuutena.
Ei ihme jos ei osata käyttäytyä ja ollaan ylivilkkaita ja uhmakkaita kotona. Pitäisi saada liikuntaa!
Kummallisen rauhallisesti lapset osaa olla kun ovat saaneet kunnolla liikuntaa. Hulluksihan sielä neljän seinän sisällä tulee.
Erilaiset kasvatusjutut on vain rahastusta.
Suurin ongelma on ulkoilun puute.
Isä aika mörrikkä. Epäkohteliasta röhnöttää sohvalla kännyn kanssa, kun Pia tuli taloon ensimmäistä kertaa.
Tuosta edellisestä perheestä sen verran vielä, että asun samalla asuinalueella. Siis tuo äiti joka kiljui tyttärelleen ja isäpuoli sai sitten rauhoitella molempia. Jäin kerran ihan monttu auki tuijottamaan, kun olivat kaupasta tulossa ja vauva tietämättään kuljetti vaunujen alaosassa isoa koppaa olutta. Oli jokseenkin sopimaton näky. Itse en kehtaisi kyllä.
Tämän viikon jaksossa kiteytyi yleisin ongelma perheissä. Juuri tämä pelko oman lapsen reaktioista pettymyksen tullessa.
Olen päiväkodissa opettajana ja sanoisin että tätä näkee joka ryhmässä AINA. Voi kun saisi vanhemmille rohkeutta olla vanhempi. Säännöt ja rajat ovat lapselle kuin seinä josta ottaa tukea. Ilman niitä lapsi kaatuu ja hakee aina vain erilaisia keinoja löytää ne rajat (tällä tarkoitan häiriökäyttäytymistä). Kun rajoja ei missään kohtaa tule vastaan, lapsi "lojuu" liian pienenä yksin omien ongelmiensa kanssa. Jokainen tietää mitä siitä seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tän uusimman jakson helsinkiläisperheen vanhemmat oli tosi symppiksiä. Ymmärrän kyllä hyvin että stressaa asua kerrostalossa ja pelätä lapsista lähtevää ääntä, itsekin pelkäisin että alkaa tulla valituksia ja esim. lastensuojeluilmoituksia naapureilta.
Samoin tunnistin ton että moni vanhempi ei oikeasti tiedä mitä vanhempana on nykyään ok tehdä kun lapsi vaikka raivoaa, esim. kuinka tiukasti lasta voi pitää kiinni.
Tämä on oikeasti iso ongelma nykyään, vanhemmille annetaan todella paljon ja todella ristiriitaisia ohjeita rajanvedon suhteen. Kun kuitenkin alle 5-vuotiaiden kanssa on aika normaalia, että joutuu pukemaan väkisin, kantamaan väkisin, pitelemään kiinni, tarttumaan käteen jos lapsi lyö jne. Eli niitä tilanteita tulee, jolloin joutuu käyttämään voimaa ja rajoittamaan lasta fyysisesti.
Erilaiset asiantuntijat antavat ohjeita välillä aivan irrallaan todellisuudesta. On ohjeita että ei saa käyttää liikaa voimaa pukiessa, kantaessa jne. Tottahan se on ettei saa, mutta totta on myös se että oma voimankäyttö on noissa tilanteissa vaikeaa hahmottaa ja aivan varmasti suurin osa vanhemmista on käyttänyt liikaa voimaa kantaessa raivoavaa lasta.
Sitten on vielä näitä ohjeita, joissa sanotaan esim. ettei lasta saa nukuttaa väkisin. Mun lapsi on valvonut mannertenvälisellä lennolla 24 tuntia putkeen, kyllä vaan jotkut lapset pitää välillä nukuttaa väkisin. Ja sitten on myös näitä syyllistäviä kirjoituksia, joissa puhutaan jäähyjen traumatisoivan lasta. En käytä jäähyjä, mutta mielestäni Sinkkonen on aika yllättävä ja järkevä, kun on sanonut suoraan että yksittäinen ylilyönti vanhemman puolelta - esimerkiksi läppäisy poskelle - ei pilaa suhdetta eikä traumatisoi lasta. Samassa artikkelissa hän sanoi, että vanhempia ei saisi syyllistää tällaisista virheistä kohtuuttomasti. Riittää kun vanhempi tietää tehneensä väärin, puhuu asian lapsen kanssa läpi ja ei toimi jatkuvasti noin. Enkä minäkään tarkoita että lapsia saa lyödä, vaan enemmän sitä kuinka vaikeaksi vanhemmuus on mennyt kun kokoajan joutuu pelkäämään että on traumatisoinut lapsensa.
Miten nukutat lapsen väkisin? Käytätkö nuijanukutusta vai jotain lääkettä?
Paremman tiedon saat varmasti sellaisten ohjeiden kirjoittajilta, mutta esim. pidät jatkuvasti ylös nousevaa ja vastaan pyristelevää lasta kainalossa kunnes rauhoittuu ja nukahtaa. Varmaan aika monikin taaperon vanhempi tietää tilanteen.
ei ennen kasvatettu lapsia kirjoitti:
Näiden ohjelmien lapset tarvitsisivat vain ulkoilua ja ulkoilua.
Ei ennenvanhaankaan kasvatettu. Vanhemmat oli töissä ja lapset teki omia juttujaan lapsiporukoissa.
Korkeintaan selkäsaunan kerkisi antaa lapsille.
Nykyään lapsilla on liikaa energiaa kun ei ulkoilla neljää tuntia päivässä. Se näkyy myös lihavuutena.
Ei ihme jos ei osata käyttäytyä ja ollaan ylivilkkaita ja uhmakkaita kotona. Pitäisi saada liikuntaa!
Kummallisen rauhallisesti lapset osaa olla kun ovat saaneet kunnolla liikuntaa. Hulluksihan sielä neljän seinän sisällä tulee.
Erilaiset kasvatusjutut on vain rahastusta.
Suurin ongelma on ulkoilun puute.
Kyllä suurin osa lapsista on päiväkodissa ja ulkoilee siellä kaksi kertaa päivässä.
Ei ole kaikissa kasvatusongelmissa kyse siitä, että lapsen pitäisi vain juosta enemmän pihalla. Moni lapsi oireilee ihan puhtaasti vuorovaikutuksen puutetta.
Ja oireiltiin sitä ennenkin, piilossa vanhemmilta siellä pihalla kiusaten muita tai pahuuksia tehden. Ainahan näitä lapsia on ollut.
Työelämään pitäisi saada joustoa vanhemmille enemmän. Tosi moni on niin väsynyt ja tulee illalla kotiin että se rajojen asettaminen lapsille vie ihan tolkuttomasti resursseja jaksamisesta.
Mitään huutamista ja tappelua ei vaan yksinkertaisesti kykene vastaanottamaan.
Työelämä nykyään on ihan erilaista ja eritahtista kuin omien vanhempien aikaan. Monesti omat vanhemmat on ihan huolissaan siitä miten pärjätään, kun illasta ei jää aikaa edes yhteiseen illalliseen aikaa.
Yleisesti joku perheen isäkin on oikeastaan ihan turha tapaus töiden jälkeen. Ei siitä ole mihinkään.
Kaikki paukut on annettu työmaalle. Tämä pitäisi julkisesti ja rehellisesti myöntää että saataisiin muutosta ja joustoa työelämään. Meillä on lapsia jotka joutuu olemaan päivähoidossa klo 7-17 koska työelämässä ei jousteta. Riippuen työstä, niin aika turha kuvitella että se enemmän kotonakaan oleva jaksaa ottaa kaiken vastuun, kun isä tulee vasta illalla kotiin.
Lähtisin syyttämään työelämän kehnoa joustokykyä vanhempien saamattomuuteen. Työelämä tulee todennäköisesti myös näyttämään ilkeät kasvot jos koronaepidemia menee pahaksi.
Meillä on aika ikävä työelämä, jossa ei jousteta kun lapsi on kipeä tai itse sairastuu.
Todellisuus on että sitä tautia vaan levitetään ja lapset pistetään päivähoitoon tartuttamaan muita, kun pelätään esimiehen reaktioita ja uhkailuja.
Itse en osta tuota että nykyään vanhemmat olisi yhtään erilaisempia kuin tuhat vuotta sitten. Vanhemmat ja lapset on aina olleet samalaisia. Ulkoilu on vähentynyt ja työelämä muuttunut ihan mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Työelämään pitäisi saada joustoa vanhemmille enemmän. Tosi moni on niin väsynyt ja tulee illalla kotiin että se rajojen asettaminen lapsille vie ihan tolkuttomasti resursseja jaksamisesta.
Mitään huutamista ja tappelua ei vaan yksinkertaisesti kykene vastaanottamaan.
Työelämä nykyään on ihan erilaista ja eritahtista kuin omien vanhempien aikaan. Monesti omat vanhemmat on ihan huolissaan siitä miten pärjätään, kun illasta ei jää aikaa edes yhteiseen illalliseen aikaa.
Yleisesti joku perheen isäkin on oikeastaan ihan turha tapaus töiden jälkeen. Ei siitä ole mihinkään.
Kaikki paukut on annettu työmaalle. Tämä pitäisi julkisesti ja rehellisesti myöntää että saataisiin muutosta ja joustoa työelämään. Meillä on lapsia jotka joutuu olemaan päivähoidossa klo 7-17 koska työelämässä ei jousteta. Riippuen työstä, niin aika turha kuvitella että se enemmän kotonakaan oleva jaksaa ottaa kaiken vastuun, kun isä tulee vasta illalla kotiin.
Lähtisin syyttämään työelämän kehnoa joustokykyä vanhempien saamattomuuteen. Työelämä tulee todennäköisesti myös näyttämään ilkeät kasvot jos koronaepidemia menee pahaksi.
Meillä on aika ikävä työelämä, jossa ei jousteta kun lapsi on kipeä tai itse sairastuu.
Todellisuus on että sitä tautia vaan levitetään ja lapset pistetään päivähoitoon tartuttamaan muita, kun pelätään esimiehen reaktioita ja uhkailuja.
Itse en osta tuota että nykyään vanhemmat olisi yhtään erilaisempia kuin tuhat vuotta sitten. Vanhemmat ja lapset on aina olleet samalaisia. Ulkoilu on vähentynyt ja työelämä muuttunut ihan mahdottomaksi.
Lisäksi vaikuttaa:
-Yhteisöllisyyden puute ympärillä, ei ole aitoa tukea vanhemmuuteen siinä lähipiirissä. Siis sellaisia ihmisiä, jotka myös vahvistavat lapsille vanhempien roolia. Taitaa olla nykyään yleisempää ihan lähipiirin suhteissa etsiä kritisoitavaa ihmisten vanhemmuudesta kuin tsempata ja tukea.
-Älypuhelin. Kyllä tämä vaikuttaa. Koukuttaa vanhemmatkin. (Tunnistan itsestänikin!)
-Viimeisten vuosikymmenten kasvatuskulttuurin muutos. Vanhemmilla ja muilla kasvattajilla on vaikeaa tietää kuinka lasta saa rajoittaa. Jos 30v sitten oli ihan normaali näky että isä talutti lapsen niskavilloista pitäen sisälle ja nykyään vastaavasta saat, syytteen, lastensuojeluilmoituksen ja sakot, niin on naivia väittää ettei sillä olisin mitään vaikutusta lasten kasvatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta edellisestä perheestä sen verran vielä, että asun samalla asuinalueella. Siis tuo äiti joka kiljui tyttärelleen ja isäpuoli sai sitten rauhoitella molempia. Jäin kerran ihan monttu auki tuijottamaan, kun olivat kaupasta tulossa ja vauva tietämättään kuljetti vaunujen alaosassa isoa koppaa olutta. Oli jokseenkin sopimaton näky. Itse en kehtaisi kyllä.
Itse en ohjelmaa katso, mutta ei siltä äidiltäkään ihan ihmeitä voi odottaa, jos isä ei osallistu kasvatukseen.
Jos isä tulee illalla kotiin duunista ja on ihan poikki. Pahimmillaan sitten isää aletaan syyllistää että pitäisi jaksaa. Sitä on ihan turha alkaa syyllistämään jos on väsynyt. Väsymyksen lisäksi tulee syyllisyys.
Miltä se sitten tuntuu, kun sen sydämessään kyllä varmasti selväjärkinen ihminen tietää? Lisää stressiä vain ja suorittaa pitää entistä kovempaa.
Tuollainen ohjelma on luonteeltaan ihan sairas. Nannyn pitäisi ensisijaisesti puuttua myös muihin epäkohtiin kuin lasten käytöshäiriöihin, koska ne ovat vain seurausta jostain taustalla tapahtuvasta suuremmasta ongelmasta. Ehkä nannyn pitäisi olla yhteydessä maamme päättäjiin.
En kyllä yhtään ihmettele jos pääasiallinen ongelma löytyykin pyhästä lehmästä, eli työelämästä.
Ongelma ei korjaannu sillä että olutsalkku pyyhitään kuvankäsittelyohjelmalla pois vaunujen alta, tai siitä luovutaan ihan oikeastikin.
Kun ongelma on aina ja sitä ei kyllä kasvatuksella saada paikattua.
Ohjelman keinot on ns. purkkapaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä aika mörrikkä. Epäkohteliasta röhnöttää sohvalla kännyn kanssa, kun Pia tuli taloon ensimmäistä kertaa.
Eipä isä oikeastaan voi muuta tehdä kuin laahustaa flegmaattisena autotalliin juomaan bisseä.
Eihän minua tarvita kuin siihen että käyn töissä että vuokra saadaan maksettua.
Onkohan kukaan kysynyt isältä että halusiko hän ohjelmaan mukaan...
Ööh. Olen itse isä ja osaan hieman samaistua henkilöön.
Myös kommentoijien asenne isään eräänlaisena turhana tyyppinä pistää silmään.
Annetaanko tosiaan sellainen malli lapsillekin että isän olemista omassa kotona pitää arvostella alentavaan sävyyn ja olemusta möllikkänä tai mörrikkänä ei sallita (omassa pyhässä kotonaan).
Että ei ihme jos yleinen asenne on epäkunnioittava sävy yleisesti vanhempia kohtaan. Kyllä ne lapset sen aistii ja voi ottaa jopa päiväkodin tädiltä esimerkkiä, että ei se isä ole kummoinen. Yleensähän tätä saa kuulla lapset äidiltä ohimennen vaistomaisesti.
Ei isä osaa, ei isä osaa. Isä on laiska ja ei jaksa.
Isällä on töitä, ei iskä välitä.
Nyt vähän ajatusta siihen kommentointiin naiset!
Vierailija kirjoitti:
niin ja onhan noi äiditkin tosi usein ylipainoisia. tuokin äiti vasta 26, mutta menisi oikein hyvin lähes nelikymppisestä.
Siis minäkin hämmästyin, että äiti 26 ja isä 39 ja näytti, että ovat samanikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Jännittikö Pia tässä uusimmassa jaksossa niin paljon vai miksi oli kasvoiltaan kokoajan ihan punainen?
Kävi kunnon päälle lapsen kiinni pitäminen.
Nämä tälläiset ohjelmat on hauskoja indikaattoreita.
Vähän sama kuin yllättäen pistäisi tupakaksi hiekkalaatikon reunalla muiden vanhempien nähden.
Siinä tavallan antaa muille nimettömän ja näkymätttömän oikeuden arvosteluun ja eräänlaiseen kiusaamiseen.
Että siinä mielessä ainakin omat sympatiat vain kasvaa ohjelman vanhempia kohtaan.
Vaikka aluksi vähän ajattelin että miten tuollaista voi olla, mutta se miten täällä kommentoidaan muita ihmisiä. Se vasta on jotain ihan ihmeellistä ja en hyväksy.
Hilma vei vanhempiaan kympillä. Isä ihan lapanen, suorastaan vätys mitä tulee kasvattamiseen, antoi kaiken periksi. Ja taas muovilautaset ja aterimet lapsilla. Nyt sentään salaattia pöydässä. Pialta hyvät ohjeet, toivottavasti perhe sai dynamiikkaansa kuntoon ja isä itseensä terästystä.
Vierailija kirjoitti:
Työelämään pitäisi saada joustoa vanhemmille enemmän. Tosi moni on niin väsynyt ja tulee illalla kotiin että se rajojen asettaminen lapsille vie ihan tolkuttomasti resursseja jaksamisesta.
Mitään huutamista ja tappelua ei vaan yksinkertaisesti kykene vastaanottamaan.
Työelämä nykyään on ihan erilaista ja eritahtista kuin omien vanhempien aikaan. Monesti omat vanhemmat on ihan huolissaan siitä miten pärjätään, kun illasta ei jää aikaa edes yhteiseen illalliseen aikaa.
Yleisesti joku perheen isäkin on oikeastaan ihan turha tapaus töiden jälkeen. Ei siitä ole mihinkään.
Kaikki paukut on annettu työmaalle. Tämä pitäisi julkisesti ja rehellisesti myöntää että saataisiin muutosta ja joustoa työelämään. Meillä on lapsia jotka joutuu olemaan päivähoidossa klo 7-17 koska työelämässä ei jousteta. Riippuen työstä, niin aika turha kuvitella että se enemmän kotonakaan oleva jaksaa ottaa kaiken vastuun, kun isä tulee vasta illalla kotiin.
Lähtisin syyttämään työelämän kehnoa joustokykyä vanhempien saamattomuuteen. Työelämä tulee todennäköisesti myös näyttämään ilkeät kasvot jos koronaepidemia menee pahaksi.
Meillä on aika ikävä työelämä, jossa ei jousteta kun lapsi on kipeä tai itse sairastuu.
Todellisuus on että sitä tautia vaan levitetään ja lapset pistetään päivähoitoon tartuttamaan muita, kun pelätään esimiehen reaktioita ja uhkailuja.
Itse en osta tuota että nykyään vanhemmat olisi yhtään erilaisempia kuin tuhat vuotta sitten. Vanhemmat ja lapset on aina olleet samalaisia. Ulkoilu on vähentynyt ja työelämä muuttunut ihan mahdottomaksi.
No tässä sarjassa on paljon myös työelämän ulkopuolella olevia joilla ihan samat ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Miten noi isukit on aina tommosia mörriköitä? Synkkäilmeisiä, jotka ei puhua pukahda.. Mitä nämä naiset näkee noissa :D Nannylla varmaan kiusallista kun joutuu itse olemaan äänessä kokoajan kun moni on ujo.
Ei noi äijät ujoja ole, niitä ei vaan kiinnosta
Voi hyvänen aika.... Onneksi Pia tuli ravistelemaan tämän perheen vanhemmat hereille, jotta loppukommenteissa saivat vanhemmat sanoa, että, kun tyttö saadaan nukkumaan on aikaa katsoa telkkaria.....