Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kotisynnyttäjä - eikö vakavat komplikaatiot pelota sinua?
Tuli tuosta Ilomantsi-ketjusta mieleen, että eikö teitä kotisynnyttäjiä pelota se että jotain todella vakavaa tapahtuisi ja ette saisi apua ajoissa? Minustakin olisi tavallaan kiva synnyttää kotona "henkisesti turvallisessa" ympäristössä, mutta en silti vaihtaisi pois sitä mahdollisuutta, että sairaalassa saisi keisarileikkauksen ihan muutamassa minuutissa, jos jokin vakava komplikaatio ilmenisi. Siis sellainen jossa ambulanssikyytikin kestäisi liian kauan ja vauva menehtyisi. Kun sairaalassa on hiottu huippuunsa se prosessi jossa äiti siirretään leikkuriin todella tehokkaasti ja moni lapsi on pystytty juuri tästä syystä pelastamaan.
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän tämä herättää keskustelua.
Olisko niin että kotisynnyttäjiä on kuitenkin aika vähän? Toivottavasti, se kun ei mitenkään ole vauvan etu vaan äidin itsensä toteuttamista.
Eivät taida hengata vauvapalstalla.
Eihän täällä muutenkaan hengaile vauvoihin ja perheeseen positiivisesti suhtautuvia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli synnytyksessä ei saisi minkäänlaista apua, äideistä kuolisi noin prosentti ja vauvoista vähän suurempi osa.
Siihen nähden tällä palstalla kyllä näyttää ihmisillä olleen todella huono tuuri.
Miten sellaista voi arvioida tämän keskustelun perusteella kun ei tiedä kuinka moni sellainen, jonka synnytys on mennyt ihan nappiin, jättää kommentoimatta tai koko ketjun avaamatta? Mun kolmessa omassa synnytyksessä ei ollut hengenvaarassa lapset eikä äiti, mutta en ole kokenut tarvetta sitä täällä mainostaa.
Vielä ihmeellisempää on se, kuinka joku voi maallikkopohjalta tietää, että henki olisi lähtenyt kotisynnytyksessä itseltä tai lapselta tai molemmilta.
Okei, tosi massiivinen verenvuoto on poikkeus, mutta muuten se, että päädytään esimerkiksi kiireelliseen sektioon, on usein ihan vain riskien minimointia, tai sitten seurausta muista toimenpiteistä kuten käynnistyksestä.
Minä en ole maallikko. Olen terveydenhuollon ammattihenkilö. Lapseni napaverinäytteessä todettiin onneksi oikea-aikaisen hätäsektion takia vain lyhytaikaisen asfyksian kuva. Jos olisin synnyttänyt kotona niin lasta ei olisi saatu ulos nopeasti ja se asfyksia olisi ollut pitkäkestoinen ja aiheuttanut ainakin jonkin tason aivovaurion. Eli minä pystyn kyllä analysoimaan oman synnytystapahtumani ja arvioimaan melko luotettavasti lopputuloksen jos olisin ollut kotona. Samaa sanoivat synnytykseni hoitaneet lääkärit- hätäsektio oli tarpeellinen ja tehtiin oikea-aikaisesti.
Itselläni synnytys meni suhteellisen hyvin ja aika nopeastikin (ei repeämiä, hätäsektiota tms.), mutta lopuksi istukka ei irronnut normaalisti ja tämä aiheutti suurehkon verenvuodon. Menetin lähes 2 litraa verta ja jouduin synnytyksen jälkeen kohdun kaavintaan. Mitään tällaista ei varmaan osattu varsinaisesti odottaa etukäteen, että näin käy, mutta olin kyllä lukenut tällaisen mahdollisuudesta.
En tiedä miten kauan olisin pysynyt ns. hengissä, jos synnytys olisi tapahtunut kotona ja sieltä olisi pitänyt lähteä sairaalaan tässä tilanteessa. Meillä on sairaala lähellä noin 6 kilsan päässä, mutta ambulanssin tulo voi kestää yllättävän kauan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin kuolla sairaalassa verenvuotoon synnytyksen jälkeen. Yhteen kiireelliseen sektioonkin olen joutunut tuolla sairaalassa. Harmittaa, että olen luottanut niin paljon sairaaloihin, heille synnyttäjä kuitenkin on vain kuluerä ja epäyksilöllinen ”varman päälle” potilas.
Kokemus tosiaan on, että kaikissa synnytyksissä haettiin tilastollisesti pienintä riskiä ja mahdollisimman nopeaa tulosta. Ja loppujen lopuksi se on ainut tapa suoriutua vastuusta, joka heille lykätään.sektio on kallista lystiä yhteiskunnalle, tarvii paljo henkilökuntaa ja 2 lääkäriä. Se että saa nk kiireellisen sektion kuten minä niin siihen on todella SYY. Muuten minun vauva olisi kuollut.
Oli meilläkin syy. Se oli se, että ei odotettu synnytyksen luonnollista käynnistymistä. Lapsella ei ollut mitään hätää, mutta ohjesäännön takia synnytys aloitettiin väkisin. Sehän maksaisi maltaita, jos monta päivää valvottaisiin vauvan vointia ja vasta sen mukaan lähdettäisiin toimiin.
Niin, että toivon jokaisen ihan oikeasti tajuavan, että se vauvan etukin katsotaan aina resurssien mukaan. Ei se mikään satumainen prioriteetti ole, joka menee kaiken muun edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin kuolla sairaalassa verenvuotoon synnytyksen jälkeen. Yhteen kiireelliseen sektioonkin olen joutunut tuolla sairaalassa. Harmittaa, että olen luottanut niin paljon sairaaloihin, heille synnyttäjä kuitenkin on vain kuluerä ja epäyksilöllinen ”varman päälle” potilas.
Kokemus tosiaan on, että kaikissa synnytyksissä haettiin tilastollisesti pienintä riskiä ja mahdollisimman nopeaa tulosta. Ja loppujen lopuksi se on ainut tapa suoriutua vastuusta, joka heille lykätään.sektio on kallista lystiä yhteiskunnalle, tarvii paljo henkilökuntaa ja 2 lääkäriä. Se että saa nk kiireellisen sektion kuten minä niin siihen on todella SYY. Muuten minun vauva olisi kuollut.
Oli meilläkin syy. Se oli se, että ei odotettu synnytyksen luonnollista käynnistymistä. Lapsella ei ollut mitään hätää, mutta ohjesäännön takia synnytys aloitettiin väkisin. Sehän maksaisi maltaita, jos monta päivää valvottaisiin vauvan vointia ja vasta sen mukaan lähdettäisiin toimiin.
Niin, että toivon jokaisen ihan oikeasti tajuavan, että se vauvan etukin katsotaan aina resurssien mukaan. Ei se mikään satumainen prioriteetti ole, joka menee kaiken muun edelle.
mulla ei ollut mitään hätää mutta vauvalla oli ja sen takia nk kiireellinen sektio ja kaikki meni hyvin. En edes muistanut kysyä miksi päädyttiin kiireelliseen sektioon, olin toivonyt sektiota ja muusta en tiedä koska on yksi lapsi. Ikää oli ja raskausajan diabetes ja mulla vointi koko raskauden ajan hyvä, mitä nyt kerran oksensin ja 2 kertaa pyörryin kotona ja piikitin itseäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten kukakin...
Mun lapsi syntyi käytännössä eteisen lattialle.
Onneksi oli hyvä ensiapumiehistö paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Pariskunta halusi synnyttää kotona ja vauva kuoli. Mitä opimme. Sairaala turvallinen paikka synnyttää.
Tuo lapsi olisi kyllä ollut yhtä kuollut sairaalassakin syntyessään, jos kyse tästä I-mantsin tapauksesta. Kuoli kohtuun ennen syntymää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullinen olo on tämän pariskunnan puolesta. He ovat niin vakaasti uskoneet tekevänsä oikein ja lapsensa parhaaksi. Lopputulos on kuitenkin riipaiseva: vain yksi elossa selvinnyt vauva kaksosista. He eivät takuulla voi välttyä ajattelemasta, miten olisivat voineet selviytyä, jos olisivat käyneet neuvolassa tarkkailussa.
En tunne empatiaa. Miksi eivät käyneet neuvolassa ja menneet sairaalaan. Varsinkin jos ja pitäisi tietää etyä 2 on tulossa.
Nopea ja helppo synnytys. Ei ensimmäinen lapsi. vastasyntyneen infektio tuli täysin yllättäen ja lapsi suoraan teholle.
Onneksi oltiin sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää synnytyssairaalaan tai kärsikää vahingot jos kotisynnytyksessä tulee.
Synnyttäkää rennosti ja luomusti sairaalassa. Jos olette mieleltänne takakireitä niin työstäkää sitä jo odotusaikana niin rentoutuminen onnistuu myös sairaalassa. Olkaa yhteydessä sairaalaan synnytystoiveistanne etukäteen. Näin voitte "kotisynnyttää" sairaalassa, mutta apu on lähellä jos kaikki ei suju. Simple as that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla molemmat lapset (ikäeroa 4v) jäivät jumiin, saturaatiot romahtivat ja sitten tuli kiire. Kumpikin revittiin ulos pihdeillä ja tikkejä tuli minulle melko paljon. Toisella oli vielä napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä. Eipä olisi kotona päässeet elossa ulos.
Suomessa on ihmisillä asiat liian hyvin, siksi aletaan synnyttämään kotona ja välttämään rokotuksia jne. Erosin juuri aktiivinen synnytys ryhmästä tämän vuoksi; aivan sekoa hippiporukkaa osa. Neuvolassakaan ei käydä kun terkkarit eivät mitään osaa ja puuttuvat heidän elämäänsä. Rokotukset on pahasta ja kotona synnytetään vaikka mikä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli synnytyksessä ei saisi minkäänlaista apua, äideistä kuolisi noin prosentti ja vauvoista vähän suurempi osa.
Siihen nähden tällä palstalla kyllä näyttää ihmisillä olleen todella huono tuuri.
Miten sellaista voi arvioida tämän keskustelun perusteella kun ei tiedä kuinka moni sellainen, jonka synnytys on mennyt ihan nappiin, jättää kommentoimatta tai koko ketjun avaamatta? Mun kolmessa omassa synnytyksessä ei ollut hengenvaarassa lapset eikä äiti, mutta en ole kokenut tarvetta sitä täällä mainostaa.
Vielä ihmeellisempää on se, kuinka joku voi maallikkopohjalta tietää, että henki olisi lähtenyt kotisynnytyksessä itseltä tai lapselta tai molemmilta.
Okei, tosi massiivinen verenvuoto on poikkeus, mutta muuten se, että päädytään esimerkiksi kiireelliseen sektioon, on usein ihan vain riskien minimointia, tai sitten seurausta muista toimenpiteistä kuten käynnistyksestä.
ensisijaisesti pyritään nk luonnollinen synntys, ei sitä sektiota tehdä noin vaan, sektio on kallista lystiä yhteiskunnalle. On olemassa hätäsektio ja kiireellinen sektio ja myös suunniteltu sektio. Itse sain syystä kiireellisen sektion ja kaikki meni hyvin.
Kyllä minustakin ajatus kodin rauhassa synnyttämisestä tuntuu äkkiseltään mukavammalta kuin sairaalan kliininen ympäristö MUTTA eieieiei. Oma raskauteni eteni kuin oppikirjasta, ei mitään viitteitä mistään ongelmista. Olen terve, hyväkuntoinen, hoikka, kolmekymppinen nainen. Vatsa oli keskikokoinen, samoin lapsi. Raskausaika ei ollut supistuksen supistusta.
Mutta kappas, lapsi olikin vaikeassa virheasennossa, mikä paljastui vasta kun olin ollut 5h täydet 10cm auki ja lapsi ei vain syntynyt. Olin tuossa vaiheessa ollut synnytyssalissa 23 tuntia. Virheasento aiheutti hirveän hemokivun, johon verrattuna supistuskipu on lähinnä miellyttävää. Anelin sektiota, ja lääkäri päätti, että kokeillaan vielä imukuppia. Eka imukuppi irtosi, tokalla saatiin ihana, terve poika turvallisesti ulos.
En uskalla edes ajatella, mitä olisi tapahtunut kotona. Olin niin muissa maailmoissa hermokivun takia, etten olisi varmaan edes tajunnut tilannettani.
Vähiten riskejä kun sairaalassa synnyttää lääkkeettömästi. Ja siellä odottaa lääkkeet ja leikkaussali jos sitä tarvitsee.
Minun lapseni ei olisi elossa, jos olisin hänet kotona synnyttänyt. Ei jaksanut hengittää ensirääkäisyjen jälkeen. Tämähän tietysti on hyvin harvinaista, mutta hyvin harvinaisia asioita tapahtuu myös ihan tavallisille ihmisille.
Itse en käytä yleensä edes särkylääkettä ja lääkäriin mennään vaan jos ihan kaikki muut keinot koitettu, mutta synnytys on sellainen asia, jossa luotan koululääketieteeseen ja sen tapoihin toimia. Varsinkin kun itsehän saat päättää otatko puudutusta tai kivunlievitystä.
Itse otin kaikki mahdolliset kivunlievitykset ja ihan loppuvaiheessa vasta puudutuksen - joka ei jostain syystä puuduttanut kokonaan. Todellakin tunsin milloin ponnistaa, vaikkei se sattunut niin kuin olisi sattunut ilman puudutusta. Pari työntöä ja lapsi oli ulkona 😁
Ei tarvi mennä kuin pari sukupolvea taaksepäin niin synnytykseen kuoltiin. Äkkiä unohtuu, kun ei ole kivaa mennä sairaalaa. Sairaalassa synnyttäminen on etuoikeus!
Siihen aikaan kun saunassa synnytettiin Ei ollut niin nokon nuukaa kun vauvoja kuoli koska oli ennestään jo liuta nälkäisiä suita.
Alue: Aihe vapaa
Vielä ihmeellisempää on se, kuinka joku voi maallikkopohjalta tietää, että henki olisi lähtenyt kotisynnytyksessä itseltä tai lapselta tai molemmilta.
Okei, tosi massiivinen verenvuoto on poikkeus, mutta muuten se, että päädytään esimerkiksi kiireelliseen sektioon, on usein ihan vain riskien minimointia, tai sitten seurausta muista toimenpiteistä kuten käynnistyksestä.