Tapoin treffipalstat joksikin aikaa. Miksi se oman naisen löytäminen on niin pirun vaikeaa.

Että sellaista kirjoitti:

Antaa miehestä kyllä erikoisen kuvan, jos metsästää naisia metsässä... :( Tulee sellainen fiilis, että miehellä on koukkuja joka suuntaa ja pyörittää vain naisia.

Jos haluat naista omaan elämään, tapaa hänet oikeassa elämässä. :)

Vinkki: Muuta maaseudulle, täällä ihmiset ovat avoimempia ja luottavaisempia.

Mutta maaseudulla ei ole kovin montaa akateemista maratonjuoksua harrastavaa vapaata naista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän harmittaa itseäkin, että kumppanin suhteen ei ole vielä onnistanut, vaikka olen ap:tä huomattavasti nuorempi. Nyt jo toisaalta miettii, että kannattaa unohtaa ainakin hetkeksi netin treffipalstat, keskittyä omaan hyvinvointiin, ja jos ja kun se oikea osuu kohdalle ihan ihmisten ilmoilla, niin sitten. Jokseenkin vain harmittaa, että etenkin monet ikäiseni nuoret naiset (en nyt yleistä) tuntuvat päätyvän sellaisten tyyppien seuraan, jotka kohtelevat huonosti, on päihde-/peliongelmaa ja pettävät sen kun ehtivät kun ajattelevat lähinnä aivojensa sijaan sillä toisella. En itse ole väkivaltainen, pidän itsestäni hyvää huolta ja uskollisuus on minulle umpimonogamistina aivan kaikki kaikessa, mutta edelleen etsin sitä sopivaa ihmistä rinnalle. Noh, eiköhän se joku päivä löydy!

Aika samoilla sanoilla menen. Ehkä siksikin olen kirjoittanut profiiliini paljon itsestäni ja hieman odotuksistani että ne antaisivat kuvan vastuuntuntoisesta ja "kunnollisestakin" miehestä. Parin muodostuksessa kyllä helposti menevät ohi ne jännittävät ja vapaudenkaipuiset, hieman impuliivisetkin nuoremmat yksilöt. En kuitenkaan ole sitä korostanut, vaikka itsekin haluisin naisen, joka on villi ja viriili ja vie minut paikkoihin ja tekee "paheellisia epäsovinnaisia juttuja".  En itsekään ole kaikkein sovinnaisin ja saatan kulkea hieman omaa polkuani, kun luotan tekemiseeni. 

Kuitenkin arvostan vastuuntuntoa ja haluan uskoa, että ikäiseni naiset jo osaavat arvostaa luotettavuutta ja turvaa ja arjen toimivuutta, vaikka yhtään en pistä vastaan, jos minut repäistään johonkin jännään.  Voin olla myös epäsovinnainen ja rikkoa rajoja,.....hmmm... siksipä sellainen palkanlaskija/kirjanpitäjä ammatiltaan ei ehkä ole minulle sopiva kumppani. Tämä pitäisi varmasti jatkossa huomata tuoda esiin. Taas kategorisoin, mutta ajatus oli tärkein, se ehkä välittyi. 

Niin.... voisin vaikka osallistua "nakukymppiin", jos joku veisi. Tämä siis mielikuvana siitä, mitä epäsovinnaisuuteni voisi tarkoittaa. Jos ette tiedä mikä on nakukymppi, googlatkaa.  Muita "perversioitani" en tässä avaa ; )

ap

Kerro nyt samalla kaikki. Samoin muutkin ammatit, jotka eivät kelpaa.

Luulet itsestäsi liikaa.

Nimimerkkisi on palkintolehmä.

XD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaan, että olisin juuri sellainen, mitä ap hakee.

Maratoonari?

Kyllä. Akateeminen kotinsa siistinä pitävä urheilija. Ja lapset sopivan ikäisiä.

Tuota en kirjoittanut, mutta siis olen akateeminen (usemmastakin yliopistosta, vähän poikkitieteellisyyttä), asunnon siistinä pitävä, kuntoileva ja terveitä elämäntapoja ylläpitävä, sosiaalinen, keskusteleva ja hyvä seksissä (tämä ei siten ole maku kysymys, vaan absoluuttinen totuus). Ai niin ja ihan hyvä työkin Diplomi-insinööriksi, mua ei tarvitse elättää, en syö rahojasi. Pidän kyllä lapsista, mutta en ihan kokopäivä isäksi viitsisi ryhtyä, kun naista tässä haetaan. 

ap

Ohhoh. Absoluuttinen totuus, että olet hyvä seksissä eli osaat tyydyttää naisen kuin naisen? Kaikkien maailman naisten kanssa olet ollut? Tai ainakin kokemusta on ilmeisesti kymmenistä ellei sadoista, koska muuten ei ole mahdollista pokerinaamalla tuollaista väittää. Eli siinäpä varsinainen saalis...

tuskinpa sinäkään sieltä mitään löydät minäkin etsin aikoinani ja tässä muutama tulos

1 kirjoitellaan naisen kanssa ja sovin tulevani hänen kaupunkiin viisiitille vien tuliaiskuoharia

illan pimetessä vaatteet vähenee ja harrastamme seksia, lasken paljaalla sisään, kun tulen pesulta naisella on jo treffipalstat auki ja katselee taas uusia miehiä..no saan houkuteltua sen sänkyyn ja lasken mällit sisään vielä nupiksi.

lähden seuraavana iltana pois jahka olen ehtinyt panna sitä vielä pari kertaa, lapset sillä oli jossakin huostassa sen aikaa.

emme tavanneet enää

2. kuvankaunis blondi, tapaamme hoplopissa kun kersa on siellä. sovimme vklp tällit menen sinne ja saane elämäni huonointa suihinottoa, painan joka asennossa kuitenkin. koko vklp

emme tapaa sen jälkeen.

3. taas tutustutaan treffipalstalla,naisella on tavatessaan 3kk ikäinen lapsi vaunussa juodaan kahveet ei sytytä emme tapaa.

sit lähdin lavatansseihin ja tapasin naisen jonka kanssa olemme yhdessä onnellisena. että tältä pohjalta mennään

Ap täytän kaikki kriteerisi, mutta en ole urheilullinen ja olen hieman ylipainoinen (yksi pelastusrengas löytyy). Olen kuitenkin aidosti lämmin ja mukava välittäväinen nainen, joka on myös fiksu ja osaa heittäytyä spontaanisti jne, kauniskin olen kasvoistani ja tyyliltäni. Minulla on kyllä hyvin terveelliset elämäntavat, jos ei sitä urheilullisuutta huomioida (käyn ainoastaan pitkillä kävelylenkeillä). Tulee kuitenkin sellainen tunne, että et ikinä kelpuuttaisi minua koska olen vähän ylipainoinen. Sinänsä minua ei haittaa, koska miehiä minulla kyllä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaan, että olisin juuri sellainen, mitä ap hakee.

Maratoonari?

1/2 maratoonari kuntomielessä. Jäniksenä olen ollut monet kerrat kisoissa tsemppaamassa väsähtäneitä maalilin asti. Yksi leikkimielinen triathlon (verenmaku suussa) takana ja olisi kiva saada treeniseuraa kuntoilumielessä uintiin, pyöräilyyn ja triatholiin.

ap

Sellaiset yli 40-vuotiaat  naiset, jotka pystyy treenaamaan miesten kanssa kestävyyslajeja on harvassa. Niitä löytyy todennäköisesti urheiluseuroista ym. Itsekin 43-vuotias akateeminen maratoonarinainen, mutta en todallakaan kuvittele voivani lähteä miesten kanssa lenkille. En vaan pysy perässä, kun ei tässä mitään kilpaurheilua harrasteta.

Naiset sitkeytyvät iän myötä miehiä enemmän. Luullakseni 45 vuotias nainen pärjää paremmin ikäisensä miehen kanssa kuin 25 vuotias nainen 25 vuotiaan miehen kanssa.

43 vuotias maratoonarinainen pärjää hyvin kanssani lenkillä. En ole nopea, vaan nautin rauhallisesta matkanteosta. Meidän juoksuporukassa on naisia ja miehiä ja yhdessä mennään, mutta emmehän me kaikkea aikaa yhdessä vietetä. Lenkkeillään myös erikseen.

ap

Olen 53 vuotias nainen, eikä ole ongelmia pysyä vauhdissa. Koko ikäni olen treenannut. Löysin myös miesystäväni lenkkiporukasta. Mies minua 10 vuotta nuorempi, mutta emme me ikiä tienneet, kun lähdimme ensimmäisille treffeille.

En väittänyt ettei se olisi mahdollista, vaan harvinaista ja niitä naisia löytää juuri niistä treeniporukoista. Ei ne netissä notku. "Normaali" liikunnallinen nainen ei kunnolla treenaavien miesten perässä pysy (siis vertaan nyt jumpassa käyvää naista ja triatlonissa kilpailevaa miestä). Ja oma kokemukseni on, etten pysy miesten vauhdissa tai sitten se miesten treeni menee ihan lönköttelyksi. Toinen menee 6 min/kilometri vauhdilla leppoisaa hölkkäilyä ja toiselle se on jo maksimivauhtista tositreeniä. Satunnaisesti voi toki treenata yhdessä, mutta sellainen säännöllinen treeni, josta on molemmille sopivasti iloa onkin sitten toinen juttu.

Oletko sä ennenkin kirjoittanut tänne samasta aiheesta? Tuli elävästi mieleen jokin aika sitten ollut ketju, jossa joku samantyyppinen perfektionisti valitteli, ettei naista löydy vaikka olen niin kiva ja mukava. Kunnes selvisi, että kaikki ulkomaanmatkat tehdään vain urheilun ehdoilla (rantaloma lasten kanssa ehdoton nounou), teatteriin ei missään tapauksessa mennä ikinä, koska senkin ajan voi treenata ja viinilasi ruuan kanssa tai pala suklaata telkkarin edessä on kauheaa rappiota ja ehdottomasti kielletty. Hänkin etsi muistaakseni ensimmäisissä viesteissään vain kivaa urheilullista naista...

Olipa vahvasti tulkittu kirjoittajan omasta näkökulmasta. Koitan vastata lyhyesti.  Ensinnäkään eivät ole minimikriteerit vaan toiveet, joita arvostan. Ehkäpä siksi, että itse olen tuon kaltainen.

-lapset (jos niitä on), on vähintään lukioiässä tai ei ainakaan mitään alakoululaisia

VASTAUS:

-- omat lapseni ovat lukioiässä ja pikkulapsivaihe jätetty taakse. Tulen toimeen lasten kanssa suht hyvin, eivätkä lapset ole este. Lapset jopa toivottavia, tykkään olla merkityksellinen myös heille. Mutta jos kyseessä useita alakouluikäisiä tai esikoululaisia, ne ovat haasteellisia. En halua kymmentä vuotta olla sidoksissa lapsiarkeen. Haen naista.

-naisella pitää olla paljon aikaa sinun kanssa ilman niitä lapsia

VASTAUS:

-- Jos lapset ovat esimerkiksi yläkouluikäisiä, niin uskon että aikaa on riittävästi.  Ei siis ilman niitä lapsia, vaan ne ovat jopa toivottavia. Pitääkö naisella olla aikaa minulle? Kovasti toivon, jos treffipalstalla tavataan parisuhde mielessä. Toki on siellä vain seksiseuran hakijoita myös, joille huomattavasti vähäisempi aika riittää. 

-naisen täytyy olla urheilullinen, käytännössä juoksuharrastaja

VASTAUS:

-- Juoksu on vain yksi laji. Toivon että olisi yhteistä harrastusta joka yhdistää. Minun tapauksessa se olisi liikunta muutaman muun asian lisäksi. Itse harrastan hieman vuodenajasta riippuen seuraavia lajeja, joihin kaikkiin mahtuu nainen mukaan halutessaan ja voisin mielelläni hänen kanssaan niissä liikkua.

- Sulkapallo, sähly, potkupallo, avantouinti, suunnistus, lenkkeily, pyöräily, triathlon, kuntosali, uinti. Näiden urheilullisten lajien lisäksi olen tänä vuonna lukenut lähes kirjan viikossa (aiheina resilienssi, empatia, myötätunto, tempreramentti, kasvuyritykset, ajanhallinta, jne.) ja minulla on museokortti, eli olisi kiva kierrellä museoita ja näyttelyitä, useassa olen jo tänä vuonna käynyt, treffeillä tai yksin. Noita harrastan ja otan mielelleäni seuraa mukaan, nainen saa itse valita mieltymystensä mukaan. Olisi tietysti kiva että olisi yhteistä puuhaa ja keskusteltavaa.  

-naisen pitää olla akateeminen tai ainakin älykäs

VASTAUS:

-- ei pidä (ehdottomasti) olla, mutta itse olen akateeminen. Älykkyydestä en sen enempää kommentoi, se on myös tunneälyä.  Taas saa kivittää, mutta olen käynyt treffeillä ammattikoulun käyneen kanssa, jonka kommentti keskusteluissa oli, että mitä hän tekee lukiolla ja valkoisella lakilla. Valkolakin voi käydä ostamassa muutamalla kympillä, ihan turha kapistus.  Totta, sen voi ostaa muutamilla kympeillä, tässä olin hänen kanssaan aivan samaa mieltä, kaikesta muusta en niinkään.

ap 1/2

Vierailija kirjoitti:

Tiedä, että on mahdoton kysymys, mutta kysyn kuitenkin.

Mitä ovat ne asiat joita naiset arvostavat parisuhdetta etsiessään tässä neljän-viiden kympin ikäisinä. Mihin silmä tarttuu kun profiilia lukee, miäk herättää hyvää fiilistä ja mikä on turn-off. Tieädn että ihan yksilöllistä, mutta silti, pieni gallup.

ap

1. valokuva, valokuva ja valokuva

2. pikasilmäys tekstiin: näkyykö siinä sujuva kirjoitustaito, älykkyys, fiksuus ja huumori

3. hakukriteerit naiselle: liian suuri ikähaarukka nimenomaan nuorempiin naisiin => turnoff, paino-, pituus- ja ruumiinrakennevaatimukset => jos en täyttänyt, en lukenut pitemmälle. Jos tekstissä ilmoitettiin, että haussa on kaunis, naisellinen, kurvikas tms => en lukenut pitemmälle, koska en voi tietää olenko juuri ko. miehen mielestä kaunis ja naisellinen

4. Harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Golffarit, himourheilijat, metsästäjät, raviurheilijat ja "autoilijat" => en lukenut pitemmälle. Oman mielenkiintoni herättivät matkustelevat miehet, myös moottoripyöräily, puutarhanhoito, kirjallisuus ja monet muut harrastukset herättivät kiinnostuksen.

5. Tupakointi tai absolutismi => ei jatkoon.

Perusasiat kuten koulutuksen, lapset (ei kotona asuvia lapsia), elämäntilanteen (eronnut tai leski) olin rajannut jo hakuvaiheessa.

-naisella pitää olla terveelliset elämäntavat ja sen pitää näkyä hänen ulkonäössä

VASTAUS:

--Terveelliset elämäntavat ovat paremmat kuin epäterveelliset, eikö? Eipä kai siinä mitään huonoa ole. Yleensä terveelliset elämäntavat näkyvät myös hyvänä olona korvien välissä ja myös vartalossa. Liikunta varsinkin on monelle hyvää stressinhallintaa, itselleni ainakin. Arvostan tätä, koska haluan itse elää terveellisesti ja helpottaa paljon, jos vierellä kumppani on samankaltainen. En itsekään aina onnistu tässä, mutta haluaisin onnistua. Kyllä minä sorrun karkkiin ja leivonnaisiin, jos toinen niitä kaupasta tuo ja laittaa pöydälle mussutettavaksi. Kiva olisi jos ei toisi, vaan toisi kasviksia ja ajattelisi myös hiilijalanjälkeä ja vaikutusta tuleville polville. Yhteinen ruuanlaitto on terveellisempä kuin einekset. Tupakoimattoman kasvissyöjän urheilussa hikoilleen ihmisen iho ja kokonaisvaltainen olo on parempi kuin ylipainoisen tupakoitsijan, joka nauttii perjantaipullosta vielä lauantainakin. 

-naisen pitää olla ainakin melko kaunis

VASTAUS:

--Yhdestäkään treffistä en ole kieltäytynyt ulkonäkösyistä. Puolet kansakunnasta on keskivertoa kauniimpaa. Keskiverto on ihan Jees. Ei siis kauhean suuri toive. Eivätkä toiveet aina toteudu.

-naisen pitää pitää koti siistinä ja olla muutenkin siisti

VASTAUS:

Nainen ei saa sotkea. Tai jos sotkee siivoaa edes omat jälkensä. Hieman syvemmälle mentäessä, tulisi olla yhteinen näkemys siitä, miten asunto säilyy siistinä ja miten tuollainen Konmaritus tarpeen tullen tehdään. Helpoin tapa siivota on, ettei sotke. Minun jälkiäni ei tarvitse siivota. Olen huomannut, että kaipaan siisteyttä ympärilleni. Tämä on asia joka vaikutta mieleeni ja minulla on kotona siistiä. En ole steriili tai siivousvimmainen, mutta kaikki aikani ei mene siivoamiseen, kun en sotke. Siisteys tarkoittaa tässä kohtaa varsin paljon tarkoituksen mukaisten tavaroiden ostamista ja muiden ostamatta jättämistä. En ole sellainen materialisti, että kaikkea pitää olla enemmän kuin tarpeeksi. Osaan tulla vähemmälläkin toimeen. 

-kemioiden pitää mätsätä kanssasi

VASTAUS:

-- Totta.

-naisen pitää olla noin nelikymppinen

VASTAUS:

-- Ikähaarukkatoive olisi 41-48 vuotta. Joustetaan jos osuu ihanainen kohdalle. Exä on 50 vuotias ja alle 40 vuotiaille olen ehkä heidän mielestään liian vanha.  

Eikä tässä vielä kaikki. Pidän tunneyhteydestä, joka välittyy katseesta ja silityksinä ja hellinä kosketuksina ja sanoina. Seksi lataa akkujani ja rentouttaa ja antaa yhteenkuuluvuutta. Olis aika kivoja ominaisuuksia nämäkin.   

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaan, että olisin juuri sellainen, mitä ap hakee.

Maratoonari?

1/2 maratoonari kuntomielessä. Jäniksenä olen ollut monet kerrat kisoissa tsemppaamassa väsähtäneitä maalilin asti. Yksi leikkimielinen triathlon (verenmaku suussa) takana ja olisi kiva saada treeniseuraa kuntoilumielessä uintiin, pyöräilyyn ja triatholiin.

ap

Sellaiset yli 40-vuotiaat  naiset, jotka pystyy treenaamaan miesten kanssa kestävyyslajeja on harvassa. Niitä löytyy todennäköisesti urheiluseuroista ym. Itsekin 43-vuotias akateeminen maratoonarinainen, mutta en todallakaan kuvittele voivani lähteä miesten kanssa lenkille. En vaan pysy perässä, kun ei tässä mitään kilpaurheilua harrasteta.

Naiset sitkeytyvät iän myötä miehiä enemmän. Luullakseni 45 vuotias nainen pärjää paremmin ikäisensä miehen kanssa kuin 25 vuotias nainen 25 vuotiaan miehen kanssa.

43 vuotias maratoonarinainen pärjää hyvin kanssani lenkillä. En ole nopea, vaan nautin rauhallisesta matkanteosta. Meidän juoksuporukassa on naisia ja miehiä ja yhdessä mennään, mutta emmehän me kaikkea aikaa yhdessä vietetä. Lenkkeillään myös erikseen.

ap

Olen 53 vuotias nainen, eikä ole ongelmia pysyä vauhdissa. Koko ikäni olen treenannut. Löysin myös miesystäväni lenkkiporukasta. Mies minua 10 vuotta nuorempi, mutta emme me ikiä tienneet, kun lähdimme ensimmäisille treffeille.

En väittänyt ettei se olisi mahdollista, vaan harvinaista ja niitä naisia löytää juuri niistä treeniporukoista. Ei ne netissä notku. "Normaali" liikunnallinen nainen ei kunnolla treenaavien miesten perässä pysy (siis vertaan nyt jumpassa käyvää naista ja triatlonissa kilpailevaa miestä). Ja oma kokemukseni on, etten pysy miesten vauhdissa tai sitten se miesten treeni menee ihan lönköttelyksi. Toinen menee 6 min/kilometri vauhdilla leppoisaa hölkkäilyä ja toiselle se on jo maksimivauhtista tositreeniä. Satunnaisesti voi toki treenata yhdessä, mutta sellainen säännöllinen treeni, josta on molemmille sopivasti iloa onkin sitten toinen juttu.

Olen akateeminen 44-vuotias nainen, ja minulla on laaja tuttavapiiri. En kuitenkaan tunne ainuttakaan oikeasti urheilullista akateemista ikäistäni naista. En ainuttakaan. Tuttavapiirissäni on kyllä hoikkia joogaa ja pilatesta harrastavia naisia, isot lihakset omaavia ylipainoisia naisia, jotka käyvät salilla mutta eivät laihduta jne. Mutta ei yhtään, joka harrastaisi juoksua tai pystyisi treenaamaan miehen kanssa yhtään mitään. Useimmat tuntemani naiset ovat kuitenkin pari liikakiloa omaavia, ei juuri mitään liikuntaa harrastavia. Ovat kuitenkin todella ihania ihmisiä, fiksuja ja pidettyjä naisia, jotka harrastavat teatterissa käymistä, työväenopistossa opiskelua, matkustelua, oman alan lisäopintoja, kaikenlaista itsensä sivistämistä ja sellaista. Mutta eivät ole kylläkään urheilullisia. Missähän ne akateemiset maratonnaiset on? Siis yli nelikymppiset? En ole nähnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sun isoin ongelma ole vaativuus. Vaan se, että olet käsittämättömän itserakas. En ole koskaan ennen lukenut noin itserakkaita tekstejä, joista huokuu melkein joka lauseesta läpi se, miten pidät itseäsi todella taitavana, parhaana, upeana, menestyneenä, parempana kuin kukaan muu. Ei kukaan halua noin itserakasta kumppania. Tosin joku ns. huonotasoinen nainen saattaa kelpuuttaa itselleen itserakkaan ukon, koska ei hyvää miestä saa. 

Napakasti kivitetty.

ap

Huomasin että tähän oli aiemmin laitettu viisi lainausta, joihin kai viitattiin? Niistä vain yksi oli minun kirjoittamani.  Ehkä tulkinta voisi olla toisenlainen, jos lukee vain minun kirjoittamani ja lukee myös kaiken kirjoittamani kokonaisuuden, eikä irrota provokatiivisesti yhdistellen.

ap

Ps. kyllä elämä on nöyryyttä opettanut ja sitkeyttä ja yritteliäisyyttä. Ei minulla kaikki ole ihan putkeen mennyt, mutta hyvin yritän ja luotan tulevaan. Koitan olla vastuussa omasta itsestäni.

Olen se itserakkaaksi sinua syyttänyt. Luin koko 12-sivusen ketjun ennen kuin kirjoitin sinulle kommenttini. Eli luin kaikki tekstisi. Kommenttini koski kaikkia kirjoituksiasi, ei vain tuota lainaamaani. Lainasin tuota tekstiä vain siksi, että kirjoitit siinä neuvoneesi niitä toisia opiskelijoita jossain ryhmätyössä ja lopulta joutuneesi tekemään oman opiskelutyön sitten yksin, kun ryhmätyöstä saatu arvosana ei kelvannut sinulle. Ei aikuiset ihmiset halua että heitä neuvotaan. Neuvojat vaikuttaa omahyväisiltä ja päällepäsmäreiltä. Minusta tuossa kyseisessä kommentissasi jotenkin vain kiteytyi se itserakas vaikutelma, niin lainasin sitten sitä. 

Näin esitettynä totta.

Mutta tulee myös huomioida, että ryhmätöissä (oli sitten opiskelua tai työelämää tai perisuhdetta) tulee pyrkiä yhteistyössä ryhmän parhaaseen lopputulokseen niin, että opitaan yhdessä ja havaitaan uusia asioita. Neuvoja, voi tuntua päällepäsmäriltä ja omahyväiseltä, mutta voi samalla ola myös se, jota kannattaa kuunnella ja joka osaa luovia kohti kokonaisnäkemystä ja saa pirstaloituneisuuden näyttämään kokonaisuudelta. Ei voi aina pitää kiinni mielipiteestään, vaikka se olisi kuinka oma ja rakas. Arjessa joustavuus, oppimiskyky sekä asioiden soveltamiskyky mitataan monella tavalla. Kirjoituksellani tarkoitin tätä näkökulmaa, joo ja vähän provosoin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sun isoin ongelma ole vaativuus. Vaan se, että olet käsittämättömän itserakas. En ole koskaan ennen lukenut noin itserakkaita tekstejä, joista huokuu melkein joka lauseesta läpi se, miten pidät itseäsi todella taitavana, parhaana, upeana, menestyneenä, parempana kuin kukaan muu. Ei kukaan halua noin itserakasta kumppania. Tosin joku ns. huonotasoinen nainen saattaa kelpuuttaa itselleen itserakkaan ukon, koska ei hyvää miestä saa. 

Napakasti kivitetty.

ap

Huomasin että tähän oli aiemmin laitettu viisi lainausta, joihin kai viitattiin? Niistä vain yksi oli minun kirjoittamani.  Ehkä tulkinta voisi olla toisenlainen, jos lukee vain minun kirjoittamani ja lukee myös kaiken kirjoittamani kokonaisuuden, eikä irrota provokatiivisesti yhdistellen.

ap

Ps. kyllä elämä on nöyryyttä opettanut ja sitkeyttä ja yritteliäisyyttä. Ei minulla kaikki ole ihan putkeen mennyt, mutta hyvin yritän ja luotan tulevaan. Koitan olla vastuussa omasta itsestäni.

Olen se itserakkaaksi sinua syyttänyt. Luin koko 12-sivusen ketjun ennen kuin kirjoitin sinulle kommenttini. Eli luin kaikki tekstisi. Kommenttini koski kaikkia kirjoituksiasi, ei vain tuota lainaamaani. Lainasin tuota tekstiä vain siksi, että kirjoitit siinä neuvoneesi niitä toisia opiskelijoita jossain ryhmätyössä ja lopulta joutuneesi tekemään oman opiskelutyön sitten yksin, kun ryhmätyöstä saatu arvosana ei kelvannut sinulle. Ei aikuiset ihmiset halua että heitä neuvotaan. Neuvojat vaikuttaa omahyväisiltä ja päällepäsmäreiltä. Minusta tuossa kyseisessä kommentissasi jotenkin vain kiteytyi se itserakas vaikutelma, niin lainasin sitten sitä. 

Näin esitettynä totta.

Mutta tulee myös huomioida, että ryhmätöissä (oli sitten opiskelua tai työelämää tai perisuhdetta) tulee pyrkiä yhteistyössä ryhmän parhaaseen lopputulokseen niin, että opitaan yhdessä ja havaitaan uusia asioita. Neuvoja, voi tuntua päällepäsmäriltä ja omahyväiseltä, mutta voi samalla ola myös se, jota kannattaa kuunnella ja joka osaa luovia kohti kokonaisnäkemystä ja saa pirstaloituneisuuden näyttämään kokonaisuudelta. Ei voi aina pitää kiinni mielipiteestään, vaikka se olisi kuinka oma ja rakas. Arjessa joustavuus, oppimiskyky sekä asioiden soveltamiskyky mitataan monella tavalla. Kirjoituksellani tarkoitin tätä näkökulmaa, joo ja vähän provosoin.

ap

Olet kaksinaismoralismin kukkanen. Olet tässä ketjussa saanut lukuisia hyviä, asiallisia ja mietittyjä neuvoja itsellesi, mutta pidät silti tiukasti kiinni alkuperäisestä mielipiteestäsi.

Mulla jotenki nousi karvat pystyyn tästä tekstistä.. Ei hyvällä tavalla enkä tiedä miksi. Ehkä jotenkin lipevää ulosantia. Sulla on tuossa aika voimakkaita stereotypioita (palkanlaskija/kirjanpitäjä ei voi "rikkoa rajoja") eli ehkä et vaan avoimesti oo valmis tutustumaan erilaisiin ihmisiin vaan kategorisoit heidät heti jonkin ulkonäöllisen tai ammatillisen ominaisuuden mukaan.  Ja myös tämä "hyvät naiset"/"huonot naiset"- luokittelu. Olisko mahdollista että et vaan oo valmis tutustumaan erilaisiin ilman että lokeroit heidät väkisin heti johonkin muottiin. Varmaan kuitenkin oot jotain keskusteluja käynyt netissä tapaamiesi naisten kanssa? Mihin nämä on sitten lopahtaneet?[/quote]

En tainnut tuohon kirjoitukseni laittanut (vai laitoinko), että kirjanpitäjä on "mielikuva/kielikuva". Ei siis tule tulkita liian sanatarkasti. Pahoittelen epäselvyyttäni, en tarkoittanut tuota lokeroivaksi näkökulmaksi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaan, että olisin juuri sellainen, mitä ap hakee.

Maratoonari?

1/2 maratoonari kuntomielessä. Jäniksenä olen ollut monet kerrat kisoissa tsemppaamassa väsähtäneitä maalilin asti. Yksi leikkimielinen triathlon (verenmaku suussa) takana ja olisi kiva saada treeniseuraa kuntoilumielessä uintiin, pyöräilyyn ja triatholiin.

ap

Sellaiset yli 40-vuotiaat  naiset, jotka pystyy treenaamaan miesten kanssa kestävyyslajeja on harvassa. Niitä löytyy todennäköisesti urheiluseuroista ym. Itsekin 43-vuotias akateeminen maratoonarinainen, mutta en todallakaan kuvittele voivani lähteä miesten kanssa lenkille. En vaan pysy perässä, kun ei tässä mitään kilpaurheilua harrasteta.

Kyllä meitä on. Olen yli nelikymppinen tohtori ja juoksen maratoneja, mutta en silti treenaa miestriatlonistien kanssa, kun ei rahkeet riitä. Ei se matka tapa, vaan vauhti. Tosin en olisi Ap:n etsimä tyyppi muutenkaan, kun mulla on alle kouluikäinen lapsi ja vyötäröllä vähän ylimääräistäkin. (Olen toki myös naimisissa).

Naiset sitkeytyvät iän myötä miehiä enemmän. Luullakseni 45 vuotias nainen pärjää paremmin ikäisensä miehen kanssa kuin 25 vuotias nainen 25 vuotiaan miehen kanssa.

43 vuotias maratoonarinainen pärjää hyvin kanssani lenkillä. En ole nopea, vaan nautin rauhallisesta matkanteosta. Meidän juoksuporukassa on naisia ja miehiä ja yhdessä mennään, mutta emmehän me kaikkea aikaa yhdessä vietetä. Lenkkeillään myös erikseen.

ap

Olen 53 vuotias nainen, eikä ole ongelmia pysyä vauhdissa. Koko ikäni olen treenannut. Löysin myös miesystäväni lenkkiporukasta. Mies minua 10 vuotta nuorempi, mutta emme me ikiä tienneet, kun lähdimme ensimmäisille treffeille.

En väittänyt ettei se olisi mahdollista, vaan harvinaista ja niitä naisia löytää juuri niistä treeniporukoista. Ei ne netissä notku. "Normaali" liikunnallinen nainen ei kunnolla treenaavien miesten perässä pysy (siis vertaan nyt jumpassa käyvää naista ja triatlonissa kilpailevaa miestä). Ja oma kokemukseni on, etten pysy miesten vauhdissa tai sitten se miesten treeni menee ihan lönköttelyksi. Toinen menee 6 min/kilometri vauhdilla leppoisaa hölkkäilyä ja toiselle se on jo maksimivauhtista tositreeniä. Satunnaisesti voi toki treenata yhdessä, mutta sellainen säännöllinen treeni, josta on molemmille sopivasti iloa onkin sitten toinen juttu.

Olen akateeminen 44-vuotias nainen, ja minulla on laaja tuttavapiiri. En kuitenkaan tunne ainuttakaan oikeasti urheilullista akateemista ikäistäni naista. En ainuttakaan. Tuttavapiirissäni on kyllä hoikkia joogaa ja pilatesta harrastavia naisia, isot lihakset omaavia ylipainoisia naisia, jotka käyvät salilla mutta eivät laihduta jne. Mutta ei yhtään, joka harrastaisi juoksua tai pystyisi treenaamaan miehen kanssa yhtään mitään. Useimmat tuntemani naiset ovat kuitenkin pari liikakiloa omaavia, ei juuri mitään liikuntaa harrastavia. Ovat kuitenkin todella ihania ihmisiä, fiksuja ja pidettyjä naisia, jotka harrastavat teatterissa käymistä, työväenopistossa opiskelua, matkustelua, oman alan lisäopintoja, kaikenlaista itsensä sivistämistä ja sellaista. Mutta eivät ole kylläkään urheilullisia. Missähän ne akateemiset maratonnaiset on? Siis yli nelikymppiset? En ole nähnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi erosit lastesi äidistä? Mikä oli hänessä vikana?

Tässä kohtaa en asiaa spekuloi. Kirjoitan kuitenkin, että meillä on oikein hyvät välit ja tukeudumme toisiimme, mikäli jommalla kummalla on huolia tai murheita. Autamme toisiamme monin tavoin ja kunnioitamme toisiamme.

ap

Vierailija kirjoitti:

Etsit naispuoleista kopiota itsestäsi. 

Siinä mielessä, että toivon yhteistä arvopohjaa. Toivon löytäväni uuden ihmisen kanssa myös jotain uutta. En etsi kopiota itsestäni, se olisi surullista. 

ap

Ei kannattaisi laittaa kumppanitoiveiilleen yhtään mitään rajoitusia, ei iälle, ei harrastuksille, ei millekään, KOSKA voit todella pitää itsellesi yllättävästäkin ihmisestä juuri hyvin ainutlaatuisella tavalla ja muodostaa parin, jos olet ennakkoluuloton ja avoin.

Alitajuisesti toki ihminen rajaa, mutta tietoisesti sitä ei kannata tehdä, paitsi riippuvuusasioiden suhteen (alkoholi, huumeet, seksi, pelit).

En todellakaan ymmärrä, miten 46-vuotiaalla ikähaarukka ei voi joustaa edes muutamaa vuotta enempää julkisessa toiveessa. Harva uskaltaa ehdotella, jos jo suoraan näkyy ettei kuulu kohderyhmään. Ymmärtäisin ehkä jotenkin, jos olisit 26-vuotias, koska silloin suhteellinen ikäero on suurempi. Voit syyttää vain itseäsi kohtaamattomuusongelmasta.