Tapoin treffipalstat joksikin aikaa. Miksi se oman naisen löytäminen on niin pirun vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaan, että olisin juuri sellainen, mitä ap hakee.

Maratoonari?

1/2 maratoonari kuntomielessä. Jäniksenä olen ollut monet kerrat kisoissa tsemppaamassa väsähtäneitä maalilin asti. Yksi leikkimielinen triathlon (verenmaku suussa) takana ja olisi kiva saada treeniseuraa kuntoilumielessä uintiin, pyöräilyyn ja triatholiin.

ap

Sellaiset yli 40-vuotiaat  naiset, jotka pystyy treenaamaan miesten kanssa kestävyyslajeja on harvassa. Niitä löytyy todennäköisesti urheiluseuroista ym. Itsekin 43-vuotias akateeminen maratoonarinainen, mutta en todallakaan kuvittele voivani lähteä miesten kanssa lenkille. En vaan pysy perässä, kun ei tässä mitään kilpaurheilua harrasteta.

Naiset sitkeytyvät iän myötä miehiä enemmän. Luullakseni 45 vuotias nainen pärjää paremmin ikäisensä miehen kanssa kuin 25 vuotias nainen 25 vuotiaan miehen kanssa.

43 vuotias maratoonarinainen pärjää hyvin kanssani lenkillä. En ole nopea, vaan nautin rauhallisesta matkanteosta. Meidän juoksuporukassa on naisia ja miehiä ja yhdessä mennään, mutta emmehän me kaikkea aikaa yhdessä vietetä. Lenkkeillään myös erikseen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon yhdyssanavirheitä sulla, ap.  Pistää silmään, varsinkin kun sanot hakevasi koulutettua,  älykästä ja akateemista sanakikkailijaa.

Totta. Ei ole vahvuuteni yhdyssanat. Varsinkaan kun yrittää vastata kirjoituksiin yksin muuta maailmaa vastaan. Tajunnanvirtana pistän menemään.

ap 

Sun pitää laskea tasoa :) Eikös tämä ole se vakiohje naisille kun ei löydy miestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinulla on pakkomielle löytää nainen nimenomaan netin kautta?

No mistäs sitten??

Vaikkapa sieltä missä sen naisen kanssa liikkuisit tapaamisenne jälkeenkin. Vai ajattelitko, että parisuhde on sitä, että istutaan molemmat omilla koneillaan kotona? Ihmisten ilmoilta, tietysti! Ystäväpiiristä, harrastuksista, opinnoista, työverkostoista, matkoilta, baarista...

No mä oon yrittänyt noista kaikista, mutta ei oo tärpännyt. Ystäväpiirissä kaikki varattuja, tai muuten vaan ei kiinnostu, sama koskee harrastuksia, opinnoissa ei kukaan nainen halua edes jutella kanssani, työverkostoissa ei ole vapaita naisia, matkoilla ei ole tärpännyt, ja baarissa kukaan ei lähesty, tai välttelee muuten vaan. Kyllä vähän näyttää et netti on ainut vaihtoehto.

Niinpä. Vähän samat tunnelmat, mutta ehkä voin kääntää enemmän nettiä harrastuksiin.

Pieni anekdootti tähän väliin, josta joku vetää herneet nenukkaan, luulen.

Opiskelin pari vuotta sitten Turun Yliopiston kursseja itseäni sivistääkseni. Otin kolmen hengen ryhmääni kaksi itseäni 13-15 vuotta nuorempaa naista. Oli kivaa, tehtiin palavereita ryhmätöiden kanssa ja kehiteltiin työn etenemistä.

Kovin yrityn työn aikana vinkata tavoitteita ja lauseita ja näkökulmia, ihan silleen ystävällisesti ryhmätyön hengessä. No kas, lopputulos oli se, että en ollut oikein tyytyväinen ryhmän työskentelyyn ja kun otin isompaa roolia ei tytön tykänneet. Tuli kuulemma liikaa minun näköinen työ, ei tullut enää ryhmän yhteistä työtä. Siinä meni vähän sukset ristiin. No, kurssista arvosana 3 ja tytöt tyytyväisiä. Minun oli pakko tehdä kurssi uusiksi ja sain arvosanan 5, kuten melkein kaikki opintoni eri yliopistoista. 

No tämä vähän lipesi aiheesta, mutta itsetuhoisesti tällä palstalla nostin esiin, että totta on, voin olla hieman vaativa. Asiat vain onnistuvat itseltäni suht hyvin. Pelkään että tämä perusasenteeni saattaa heijastua itsestäni. Siksi akateemisuus ja älykkyys ovat plussaa, vaikka se kemia onkin se tärkein. 

Nyt saa kivittää.... : (    anteeksi 

ap

Ei sun isoin ongelma ole vaativuus. Vaan se, että olet käsittämättömän itserakas. En ole koskaan ennen lukenut noin itserakkaita tekstejä, joista huokuu melkein joka lauseesta läpi se, miten pidät itseäsi todella taitavana, parhaana, upeana, menestyneenä, parempana kuin kukaan muu. Ei kukaan halua noin itserakasta kumppania. Tosin joku ns. huonotasoinen nainen saattaa kelpuuttaa itselleen itserakkaan ukon, koska ei hyvää miestä saa. 

Napakasti kivitetty.

ap

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää laskea tasoa :) Eikös tämä ole se vakiohje naisille kun ei löydy miestä?

Hei naiset. Lasken juuri tasovaatimustani, kuka haluaa uudelle lasketulle tasolleni. Tasosi ei ehkä ole kovin korkea, mutta kelpaa mulle.

: ))

ap

Ps. joo, huumoria siis.

Miten olisi joku tanssipaikka, tosin siellä pitää olla selvinpäin koko illan.

Jos osaat vielä tanssiakkin, se on plussaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaan, että olisin juuri sellainen, mitä ap hakee.

Maratoonari?

1/2 maratoonari kuntomielessä. Jäniksenä olen ollut monet kerrat kisoissa tsemppaamassa väsähtäneitä maalilin asti. Yksi leikkimielinen triathlon (verenmaku suussa) takana ja olisi kiva saada treeniseuraa kuntoilumielessä uintiin, pyöräilyyn ja triatholiin.

ap

Sellaiset yli 40-vuotiaat  naiset, jotka pystyy treenaamaan miesten kanssa kestävyyslajeja on harvassa. Niitä löytyy todennäköisesti urheiluseuroista ym. Itsekin 43-vuotias akateeminen maratoonarinainen, mutta en todallakaan kuvittele voivani lähteä miesten kanssa lenkille. En vaan pysy perässä, kun ei tässä mitään kilpaurheilua harrasteta.

Naiset sitkeytyvät iän myötä miehiä enemmän. Luullakseni 45 vuotias nainen pärjää paremmin ikäisensä miehen kanssa kuin 25 vuotias nainen 25 vuotiaan miehen kanssa.

43 vuotias maratoonarinainen pärjää hyvin kanssani lenkillä. En ole nopea, vaan nautin rauhallisesta matkanteosta. Meidän juoksuporukassa on naisia ja miehiä ja yhdessä mennään, mutta emmehän me kaikkea aikaa yhdessä vietetä. Lenkkeillään myös erikseen.

ap

Olen 53 vuotias nainen, eikä ole ongelmia pysyä vauhdissa. Koko ikäni olen treenannut. Löysin myös miesystäväni lenkkiporukasta. Mies minua 10 vuotta nuorempi, mutta emme me ikiä tienneet, kun lähdimme ensimmäisille treffeille.

boogie kirjoitti:

Miten olisi joku tanssipaikka, tosin siellä pitää olla selvinpäin koko illan.

Jos osaat vielä tanssiakkin, se on plussaa.

Jep, tanssi ei ole minun lajini. Sen skippaan, vaikka ajatus toki perinteisen hyvä. Selvinpäin oleminen nyt ei ole ongelma.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinulla on pakkomielle löytää nainen nimenomaan netin kautta?

No mistäs sitten??

Vaikkapa sieltä missä sen naisen kanssa liikkuisit tapaamisenne jälkeenkin. Vai ajattelitko, että parisuhde on sitä, että istutaan molemmat omilla koneillaan kotona? Ihmisten ilmoilta, tietysti! Ystäväpiiristä, harrastuksista, opinnoista, työverkostoista, matkoilta, baarista...

No mä oon yrittänyt noista kaikista, mutta ei oo tärpännyt. Ystäväpiirissä kaikki varattuja, tai muuten vaan ei kiinnostu, sama koskee harrastuksia, opinnoissa ei kukaan nainen halua edes jutella kanssani, työverkostoissa ei ole vapaita naisia, matkoilla ei ole tärpännyt, ja baarissa kukaan ei lähesty, tai välttelee muuten vaan. Kyllä vähän näyttää et netti on ainut vaihtoehto.

Niinpä. Vähän samat tunnelmat, mutta ehkä voin kääntää enemmän nettiä harrastuksiin.

Pieni anekdootti tähän väliin, josta joku vetää herneet nenukkaan, luulen.

Opiskelin pari vuotta sitten Turun Yliopiston kursseja itseäni sivistääkseni. Otin kolmen hengen ryhmääni kaksi itseäni 13-15 vuotta nuorempaa naista. Oli kivaa, tehtiin palavereita ryhmätöiden kanssa ja kehiteltiin työn etenemistä.

Kovin yrityn työn aikana vinkata tavoitteita ja lauseita ja näkökulmia, ihan silleen ystävällisesti ryhmätyön hengessä. No kas, lopputulos oli se, että en ollut oikein tyytyväinen ryhmän työskentelyyn ja kun otin isompaa roolia ei tytön tykänneet. Tuli kuulemma liikaa minun näköinen työ, ei tullut enää ryhmän yhteistä työtä. Siinä meni vähän sukset ristiin. No, kurssista arvosana 3 ja tytöt tyytyväisiä. Minun oli pakko tehdä kurssi uusiksi ja sain arvosanan 5, kuten melkein kaikki opintoni eri yliopistoista. 

No tämä vähän lipesi aiheesta, mutta itsetuhoisesti tällä palstalla nostin esiin, että totta on, voin olla hieman vaativa. Asiat vain onnistuvat itseltäni suht hyvin. Pelkään että tämä perusasenteeni saattaa heijastua itsestäni. Siksi akateemisuus ja älykkyys ovat plussaa, vaikka se kemia onkin se tärkein. 

Nyt saa kivittää.... : (    anteeksi 

ap

Ei sun isoin ongelma ole vaativuus. Vaan se, että olet käsittämättömän itserakas. En ole koskaan ennen lukenut noin itserakkaita tekstejä, joista huokuu melkein joka lauseesta läpi se, miten pidät itseäsi todella taitavana, parhaana, upeana, menestyneenä, parempana kuin kukaan muu. Ei kukaan halua noin itserakasta kumppania. Tosin joku ns. huonotasoinen nainen saattaa kelpuuttaa itselleen itserakkaan ukon, koska ei hyvää miestä saa. 

Napakasti kivitetty.

ap

Noniin. Et pitänyt kommentistani vaan loukkaannuit. Kannattaisiko kuitenkin pysähtyä miettimään kirjoittamaani? Et itse varmaan pidä itseäsi itserakkaana etkä ihmisenä, joka pitää itseään parhaana kaikessa. Ehkä olet sellainen oikeasti, ehkä et ole. Mutta sillä ei nyt ole väliä. Koska annat itsestäsi hyvin omahyväisen ja itserakkaan VAIKUTELMAN. Se miten muut näkevät sinut ja millaiseksi koet itse itsesi voi olla hyvin erilaiset näkemykset. Jos sinusta saa itserakkaan ja itsetyytyväisen, omahyväisen vaikutelman, niin sinua ei koeta miellyttävänä eikä kiinnostavana. 

Ei sun isoin ongelma ole vaativuus. Vaan se, että olet käsittämättömän itserakas. En ole koskaan ennen lukenut noin itserakkaita tekstejä, joista huokuu melkein joka lauseesta läpi se, miten pidät itseäsi todella taitavana, parhaana, upeana, menestyneenä, parempana kuin kukaan muu. Ei kukaan halua noin itserakasta kumppania. Tosin joku ns. huonotasoinen nainen saattaa kelpuuttaa itselleen itserakkaan ukon, koska ei hyvää miestä saa. [/quote]

Napakasti kivitetty.

ap[/quote]

Huomasin että tähän oli aiemmin laitettu viisi lainausta, joihin kai viitattiin? Niistä vain yksi oli minun kirjoittamani.  Ehkä tulkinta voisi olla toisenlainen, jos lukee vain minun kirjoittamani ja lukee myös kaiken kirjoittamani kokonaisuuden, eikä irrota provokatiivisesti yhdistellen.

ap

Ps. kyllä elämä on nöyryyttä opettanut ja sitkeyttä ja yritteliäisyyttä. Ei minulla kaikki ole ihan putkeen mennyt, mutta hyvin yritän ja luotan tulevaan. Koitan olla vastuussa omasta itsestäni.

Kerrot, että haluat naisen, joka on vähintään tällainen (eli sinun minimikriteerit):

-lapset (jos niitä on), on vähintään lukioiässä tai ei ainakaan mitään alakoululaisia

-naisella pitää olla paljon aikaa sinun kanssa ilman niitä lapsia

-naisen täytyy olla urheilullinen, käytännössä juoksuharrastaja

-naisen pitää olla akateeminen tai ainakin älykäs

-naisella pitää olla terveelliset elämäntavat ja sen pitää näkyä hänen ulkonäössä

-naisen pitää olla ainakin melko kaunis

-naisen pitää pitää koti siistinä ja olla muutenkin siisti

-kemioiden pitää mätsätä kanssasi

-naisen pitää olla noin nelikymppinen

Hmm. Onko tällaisia naisia? Ehkä muutama. Kerrot että tiedät pari, mutta he ovat varattuja. Yhden täydellisen löysit, mutta hän ei siivonnut riittävästi. Yhden täydellisen tunnet, mutta hän ei halua sinua vaikka on sinkku.

Etsit kuuta taivaalta, sellaista kuuta jota ei ole kuin haaveissasi. Akateemiset naiset tekee yleensä lapset ns. vanhoina eli nelikymppisellä koulutetulla naisella on pieniä tai alakouluikäisiä lapsia. Eronnut nainen joutuu yleensä pitämään lapsiaan itsellään suurimman osan ajasta, eli ns. lapsivapaata aikaa ei juuri ole. Äärimmäisen harva akateeminen äiti pystyy olemaan melkein maratontason juoksija, koska jos nainen käy vaativassa (koulutuksensa mukaisessa) työssä ja hoitaa lapsia, hän ei ehdi treenaamaan juoksua tai ehkä harrastamaan montakaan asiaa. Ennen kuin ne lapset on teinejä, ja silloin se nainen on noin 50-vuotias. No harva viiskymppinen nainen pääsee kovaan juoksukuntoon, joten harrastukset on silloin yleensä esim. kulttuuria. 

Vierailija kirjoitti:

Ei sun isoin ongelma ole vaativuus. Vaan se, että olet käsittämättömän itserakas. En ole koskaan ennen lukenut noin itserakkaita tekstejä, joista huokuu melkein joka lauseesta läpi se, miten pidät itseäsi todella taitavana, parhaana, upeana, menestyneenä, parempana kuin kukaan muu. Ei kukaan halua noin itserakasta kumppania. Tosin joku ns. huonotasoinen nainen saattaa kelpuuttaa itselleen itserakkaan ukon, koska ei hyvää miestä saa. 

Napakasti kivitetty.

ap

Huomasin että tähän oli aiemmin laitettu viisi lainausta, joihin kai viitattiin? Niistä vain yksi oli minun kirjoittamani.  Ehkä tulkinta voisi olla toisenlainen, jos lukee vain minun kirjoittamani ja lukee myös kaiken kirjoittamani kokonaisuuden, eikä irrota provokatiivisesti yhdistellen.

ap

Ps. kyllä elämä on nöyryyttä opettanut ja sitkeyttä ja yritteliäisyyttä. Ei minulla kaikki ole ihan putkeen mennyt, mutta hyvin yritän ja luotan tulevaan. Koitan olla vastuussa omasta itsestäni.

Olen se itserakkaaksi sinua syyttänyt. Luin koko 12-sivusen ketjun ennen kuin kirjoitin sinulle kommenttini. Eli luin kaikki tekstisi. Kommenttini koski kaikkia kirjoituksiasi, ei vain tuota lainaamaani. Lainasin tuota tekstiä vain siksi, että kirjoitit siinä neuvoneesi niitä toisia opiskelijoita jossain ryhmätyössä ja lopulta joutuneesi tekemään oman opiskelutyön sitten yksin, kun ryhmätyöstä saatu arvosana ei kelvannut sinulle. Ei aikuiset ihmiset halua että heitä neuvotaan. Neuvojat vaikuttaa omahyväisiltä ja päällepäsmäreiltä. Minusta tuossa kyseisessä kommentissasi jotenkin vain kiteytyi se itserakas vaikutelma, niin lainasin sitten sitä. 

Aika samoilla sanoilla menen. Ehkä siksikin olen kirjoittanut profiiliini paljon itsestäni ja hieman odotuksistani että ne antaisivat kuvan vastuuntuntoisesta ja "kunnollisestakin" miehestä. Parin muodostuksessa kyllä helposti menevät ohi ne jännittävät ja vapaudenkaipuiset, hieman impuliivisetkin nuoremmat yksilöt. En kuitenkaan ole sitä korostanut, vaikka itsekin haluisin naisen, joka on villi ja viriili ja vie minut paikkoihin ja tekee "paheellisia epäsovinnaisia juttuja".  En itsekään ole kaikkein sovinnaisin ja saatan kulkea hieman omaa polkuani, kun luotan tekemiseeni. 

Kuitenkin arvostan vastuuntuntoa ja haluan uskoa, että ikäiseni naiset jo osaavat arvostaa luotettavuutta ja turvaa ja arjen toimivuutta, vaikka yhtään en pistä vastaan, jos minut repäistään johonkin jännään.  Voin olla myös epäsovinnainen ja rikkoa rajoja,.....hmmm... siksipä sellainen palkanlaskija/kirjanpitäjä ammatiltaan ei ehkä ole minulle sopiva kumppani. Tämä pitäisi varmasti jatkossa huomata tuoda esiin. Taas kategorisoin, mutta ajatus oli tärkein, se ehkä välittyi. 

Niin.... voisin vaikka osallistua "nakukymppiin", jos joku veisi. Tämä siis mielikuvana siitä, mitä epäsovinnaisuuteni voisi tarkoittaa. Jos ette tiedä mikä on nakukymppi, googlatkaa.  Muita "perversioitani" en tässä avaa ; )

ap[/quote]

Mulla jotenki nousi karvat pystyyn tästä tekstistä.. Ei hyvällä tavalla enkä tiedä miksi. Ehkä jotenkin lipevää ulosantia. Sulla on tuossa aika voimakkaita stereotypioita (palkanlaskija/kirjanpitäjä ei voi "rikkoa rajoja") eli ehkä et vaan avoimesti oo valmis tutustumaan erilaisiin ihmisiin vaan kategorisoit heidät heti jonkin ulkonäöllisen tai ammatillisen ominaisuuden mukaan.  Ja myös tämä "hyvät naiset"/"huonot naiset"- luokittelu. Olisko mahdollista että et vaan oo valmis tutustumaan erilaisiin ilman että lokeroit heidät väkisin heti johonkin muottiin. Varmaan kuitenkin oot jotain keskusteluja käynyt netissä tapaamiesi naisten kanssa? Mihin nämä on sitten lopahtaneet?

Nyt menee sivuun, mutta hyvään juoksukuntoon voi päästä missä iässä hyvänsä. Omassa porukassa on kovassa kunnossa olevia kuusikymppisiä naisia.

Miksi erosit lastesi äidistä? Mikä oli hänessä vikana?

Antaa miehestä kyllä erikoisen kuvan, jos metsästää naisia metsässä... :( Tulee sellainen fiilis, että miehellä on koukkuja joka suuntaa ja pyörittää vain naisia.

Jos haluat naista omaan elämään, tapaa hänet oikeassa elämässä. :)

Vinkki: Muuta maaseudulle, täällä ihmiset ovat avoimempia ja luottavaisempia.

Etsit naispuoleista kopiota itsestäsi. 

Olen 39-vuotias akateeminen nainen. Täytän monet kriteerisi, mutta en aivan kaikkia. Tulee kuitenkin olo, että minussakin näkisit vain listan vikoja, ja olisit minuun koko ajan tyytymätön, koska minusta puuttuu jokin pieni juttu, jota vaadit naiselta. Sellaisessa suhteessa ei olisi hyvä olla, enkä minä halua olla miehen kanssa, joka näkee naisissa koko ajan erilaisia vikoja.

Ap kuulostat kuvauksiesi perustella aika tavalliselta suomalaiselta mieheltä. Joita on 13 tusinassa. Miksi sinulle ei kelpaa tavallinen nainen? 

Etsimäsi (vaatimasi) nainen on vastine sille lentäjäkirurgille tai juristipalomiehelle, jota jotkut naiset etsii ja ihmettelee, miksi ei löydy parisuhdetta. 

Vierailija kirjoitti:

"naisen pitää olla urheilullinen"

Siinä on sun vastaus,

Liity vaikka kuntosalille, ellet jo ole.

Huomasin kun menin läheiselle kuntosalille, että siellä aika moni mies katselee sillä silmällä. Vaikka olenkin jo 44 v. Ehkä syy todellakin on se, etten ole mitenkään levinnyt nuoruusvuosistani, edelleen saman koon vaatteet menee.

Entä kävisikö sinulle ap sellainen vähemmän sporttinen nainen (niitä kun on aika paljon tuolla), jonka kanssa yhdessä harrastaisitte liikuntaa? Sen seurauksena ankanpoikasesta voisi tulla joutsen, kun nainen laihtuu.