Lue keskustelun säännöt.
Neuvokaa minua, miten toimia kun parisuhteessa erikoinen ongelma?
26.02.2013 |
Olen seurustellut vuoden ikäiseni (24) miehen kanssa, joka on mielestäni kasvatettu yhdellä tavalla "vinoon": hänen vanhempansa halveksivat koulutusta ja tiedon hankkimista yleensäkin, ja ovat pilanneet omien lastensa koulutukset. Kukaan heistä ei ole saanut jatkaa yläasteen jälkeen mihinkään kouluun, vaan perheen yritykseen tai muualle töihin. Tietenkään ketään ei voi sinänsä pakottaa jäämään kouluista pois, mutta kun lapset on tähän ajatustapaan pienestä saakka kasvatettu niin on ymmärrettävää että he eivät ole kapinoineet asiaa vastaan.
Seurauksena on se, että miehestäni on kasvatettu äärimmäisen hyvä työntekijä, mutta surkea opiskelija. Vasta minun kauttani mieheni on ymmärtänyt kuinka erikoisen päätöksen hänen vanhempansa ovat lastensa koulutuksen suhteen tehneet, eikä hän ole tyytyväinen näihin ratkaisuihin. Hän on kuitenkin ollut jo vuosia työelämässä, ja pärjää siellä hyvin ilman koulutustakin, joten en usko hänen enää menevän kouluun. Korkea-asteen koulutukseen hän ei edes pääsisi ilman yo-tutkintoa.
Minä olen todella tyrmistynyt siitä että joku voi tehdä lapsilleen näin. Tämä tuo suhteeseemme myös ongelman: mieheni sivistystaso on todella alhainen. Kieliä hän ei osaa juuri ollenkaan, eikä mitään yleissivistäviin aineisiin kuuluvaa. Esim. kylmästä sodasta hän ei ollut kuullutkaan ennen kuin katsoimme erään aiheeseen liittyvän dokumentin, ja toisesta maailmansodastakin hän vaivoin muisti että se liittyi jotenkin Hitleriin. Kun kysyin tietääkö hän miten esim. juutalaisille Hitlerin vallan aikana kävi niin hän muisteli että eivätkös Hitlerin joukot taistelleet juutalaisten kanssa. Sama koskee muitakin aineita, mm. uskontoa, biologiaa, maantiedettä jne.
En tiennyt että nyky-Suomessa nuorella ihmisellä voi olla tällainen tilanne. Huono tai laiska ihminen mies ei todellakaan ole, mutta (minun mielestäni) vanhempiensa takia alakynteen jäänyt.
Mitä neuvoisitte minun tekevän? Joskus turhaudun niin kovasti että harkitsen eroa, mutta välitän miehestä kyllä kovasti enkä usko, että hyviä miehiä tulee vastaan joka nurkan takaa. Pitäisikö minun vain pikkuhiljaa yrittää "opettaa" miestä? Koko ajatus tuntuu ihan hullulta, koska olemme sentään molemmat aikuisia ihmisiä, en minä ole mikään äiti.
Kommentit (70)
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 11:16"]
Miehesi vuoksi suosittelen, että laitat ne pillit pussiin vaan. Olisi ihan kamalaa elää tuollaisen ihmisen kanssa joka ei kykene puolisoaan hyväksymään sellaisena kun hän on. Itse olet kuitenkin puolisosi valinnut, joten ihan kaikkeen näköjään se sivistys ja korkeakoulupohjakaan ei riitä.
Näin me vaan ollaan erilaisia. Mua ei häiritsisi yhtään vaikkei mies tiedä noista mitään. Mua häiritsisi sellaiset asiat kun: alkoholismi,pettäminen,väkivalta ja ettei vaikkapa kykene vanhemmuuteen vaan jättää kaikki käytännönasiat toisen harteille. Sellaisesta miehestä olen eronnutkin, ei auttanut yleistieto ja kaikenmaailman besserwisseröinti mitään kun muuten on mätä. Jos nuo perusasiat on muuten kunnossa, ei tekisi heikkoakaan joustaa muissa piirteissä. Ei nykyinen miehenikään mikään penaalin terävin kynä ole, mutta erittäin hyvällä tunneälyllä varustettu, jonka kanssa arki vaan on helppoa ja mukavaa.
Eli lähde vain, teet palveluksen miehellekkin, sitten hänkin on vapaa etsimään rinnalleen kumppanin joka arvostaa niitä piirteitä jotka häneltä jo löytyvät.
[/quote]
Jos en arvostaisi miehen hyviä piirteitä, en todellakaan enää tässä kärvistelisi ja miettisi pääni puhki mitä asialle voisi tehdä. Haluaisinpa nähdä millainen ihminen hyväksyy mukisematta puolisossa sen "piirteen" että puoliso ei tiedä esim. mikä on Venäjän pääkaupunki, missä maanosassa sijaitsee Intia tai yhteen aiempaan vastaukseen viitaten, mikä on Nato.
aloittaja
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 11:46"]
Ettet, ap, vain olisi hieman pätemisentarpeinen? Sellainen, joka lukee jatkuvasti lehtiä, ja hokee sitten ympärillä oleville ihmisille juuri lehdestä lukemiaan asioita. Tietysti tehden selväksi kuinka MINÄ tiesin nämä asiat jo entuudestaan, järkyttävää että joillekin nämä asiat tulevat uutena tietona. Minulla oli tuollainen kaveri, enkä koskaan lähtenyt keskustelemaan hänen kanssaan näistä tietämysasioista. Tänä päivänä tämä kaveri kuvittelee tietävänsä kaikesta enemmän kuin minä, ihan vain sen takia etten itse toitota jokaista oppimaani asiaa hänelle.
Itselleni ei tule ihan äkkiä mieleen mitään syytä miksi haluaisin keskustella kenenkään kanssa maiden pääkaupungeista tai muusta knoppitiedosta. Yleensä keskustelen asioista jotka kiinnostavat ihmisiä, esim. heidän lapsistaan, työstään, muffinssiresepteistä... Ehkä olen jotenkin tylsissä piireissä tms. mutta suurin osa ihmisistä on kiinnostunut käytännönläheisistä asioista joilla he voivat vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä. Sinä ap olet ehkä sitten kiinnostuneempi pätemään faktoilla jotka olet lukenut jostain.
[/quote]
Jos joku haluaa tulkita asenteeni pätemisentarpeeksi, niin pakko se on heille sallia. Henkilökohtainen mielipiteeni asiasta kuitenkin on, että jokaisella aikuisella ihmisella on lähestulkoon velvollisuus siihen perus-yleissivistykseen. En minäkään ole täydellinen, myönnän esim. etten ymmärrä täysin sitä miten EU toimii. Miehenikään ei sitä tietäisi. Minä kuitenkin pystyn keskustelemaan järkevästi useimmista yleisistä aiheista, ja jos en jotain asiaa tiedä niin kysyn sitten selvennystä niiltä jotka tietävät. Mieheni sen sijaan ei pysty käymään keskusteluja juuri mistään. Kuten aiemmin kerroin, hän ei tiedä esimerkiksi toisesta maailmansodasta tai Hitleristä mitään. Millainen luulet juttukumppaneiden reaktion olevan, jos keskustelu sivuaisi tätä aihetta ja mieheni kysyisi että kuka Hitler taas olikaan ja miksi hän on tunnettu? Miten itse reagoisit jos joku tuttusi myöntäisi ettei tunne tätä aihetta ollenkaan?
aloittaja
Ai niin, olin unohtanut mainita yhden tärkeän asian: mieheni sai minua paremman tuloksen Mensan älykkyystestistä. Vaikka kyseinen testi on tosi yksipuolinen, osoittaa se kuitenkin ettei mies ole sinänsä hidas. Vain koulutuksen ja lukemisen puute vaivaa.
aloittaja
Porvoosta päivää.
Vaimoni on todella kirjaviisas, mutta välillä todeellla tyhmä; käytännön taito ompelutöiden ulkopuolelta puuttuu kokonaan.
Antakaa vinkkejä, miten vaimon voi kouluttaa täyttämään pissapojan säiliön ja kiihdyttämään kiihdytyskaistalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo on aika yleistäkin, että vanhemmat eivät halua lastensa nousevan itsensä yläpuolelle ja naamioivat sen sitten esim koulutuksen kieltämisellä itselleen hyväksyttävään muotoon.
Ap:lle vinkki. Ei ole sinun hommasi kouluttaa miehestä itsellesi kelpaavaa. Ehkä teillä ei ole tarpeeksi yhteyistä. Minua vaan kylmää, että on tuollaisia ihmisiä, jotka arvottavat koulutuksen perusteella.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 16:32"]
tuo on aika yleistäkin, että vanhemmat eivät halua lastensa nousevan itsensä yläpuolelle ja naamioivat sen sitten esim koulutuksen kieltämisellä itselleen hyväksyttävään muotoon.
Ap:lle vinkki. Ei ole sinun hommasi kouluttaa miehestä itsellesi kelpaavaa. Ehkä teillä ei ole tarpeeksi yhteyistä. Minua vaan kylmää, että on tuollaisia ihmisiä, jotka arvottavat koulutuksen perusteella.
[/quote]
Ei keskustelussa ole kyse koulutuksesta vaan yleissivistyksen puutteesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ota aiheeseen muutoin kantaa, mutta tämä on oiottava. Kyllä Yliopistoon pääsee ihan vaikka suoraan Yläasteeltakin, mutta ei se helppoa ole. Ylioppilaat saa lisäpisteitä hyvistä arvosanoistaan.
Aina voi myös aloittaa opiskelemisen Avoimesta Yliopistosta ja jos se sujuu, voi anoa opinto-oikeutta Yliopiston puoleltakin.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 22:16"]Korkea-asteen koulutukseen hän ei edes pääsisi ilman yo-tutkintoa.
[/quote]
Voit joko hyväksyä että miehestä ei ole keskustelu kumppaniksi tai erota. Epäilen että jossain vaiheessa kyvyttömyys keskustella alkaa rassata pahasti. Vaikka saisit miehesi opiskelemaan niin se tuskin koskaan on tasolla johon olet tyytyväinen.
Jos vaimoni ihmettelisi kuka on Hitler kaveripiirissä niin kyllä nolottaisi.
Opiskelu on elinikäinen prosessi ja jos siihen ei ole lapsuudesta asti kannustettu tai kiinnostusta ei vain ole niin vaikea sitä on enää aikuisiällä muuttaa. Jollei mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 17:08"]
En ota aiheeseen muutoin kantaa, mutta tämä on oiottava. Kyllä Yliopistoon pääsee ihan vaikka suoraan Yläasteeltakin, mutta ei se helppoa ole. Ylioppilaat saa lisäpisteitä hyvistä arvosanoistaan.
Aina voi myös aloittaa opiskelemisen Avoimesta Yliopistosta ja jos se sujuu, voi anoa opinto-oikeutta Yliopiston puoleltakin.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 22:16"]Korkea-asteen koulutukseen hän ei edes pääsisi ilman yo-tutkintoa.
[/quote]
[/quote]
Yliopisto, avoin yliopisto ja yläaste ovat suomen kielessä yleissanoja, ja tulee siis kirjoittaa pienellä alkukirjaimella.
Ja millähän tavalla vaikuttaa elämäänne että miehesi ei tiedä mitä tapahtui jossain muinaisessa historiassa...?
Huhhuh... :DDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ap, mutta jos mun mies ei tietäisi kuka Hitler on niin esimerkiksi viime kesänä Auschwitzin reissulla olisin joutunut kertaamaan ehkä liiankin moneen otteeseen toisen maailman sodan tapahtumia. Tai Saksan reissulla. Ja muutenkin esimerkiksi matkusteltaessa on kiva keskustella kaupuangista/maasta, jolloin usein mieheni kanssa vaihdetaan tietoa. Tai jos tulee katseltu historiallisia elokuvia. Eihän se haittaa kun imuroidaan ja tehdään ruokaa. Paitsi jos mies alkaa pohtimaan, miten kukaan on voinnut keksiä imuria? Miksiköhän se metellinen kauha lämpenee ja toi puinen ei? Ja missäs niitä sulakkeita myydään ja miksi se sulake auttaa? Loputon lista. Ihan tulee ex mies mieleen.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 17:42"]
Ja millähän tavalla vaikuttaa elämäänne että miehesi ei tiedä mitä tapahtui jossain muinaisessa historiassa...?
Huhhuh... :DDD
[/quote]
Nuorena sitä luulee, että miehetkin haluavat naisesta parhaan kaverin ja juttelukumppanin. Se ei valitettavasti mene niin. Hyvin pieni vähemmistö miehistä haluaa naisestaan kaverin, jonka kanssa viettää aikaa keskustellen kuten ystäviensä kanssa. Miehet haluavat naisen täyttämään pääsääntöisesti ihan muita tarpeita. Monet miehet suorastaan karttavat älykkäitä naisia, koska haluavat naisen naiseksi ja pitää ystävänsä ja älylliset ja kommunikaatiotarpeensa erillään parisuhteestaan. Kotona mies voi vaikuttaa suorastaan aivokuolleelta, mutta se johtuu vain siitä, ettei hän viime kädessä tarvitse sinua nainen mihinkään muuhun kuin ilmaiseen, säännölliseen seksiin.
t.täti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on ilmeisesti aika paljon miehesi kanssa samantasoisen yleissivistyksen omaavia linjoilla, koska niin moni ei tunnu ongelmaasi käsittävän.
Minä erosin 6 vuoden parisuhteesta, koska mieheni ei tiennyt mistään mitään, ei ollut kiinnostunut mistään eikä kyennyt keskustelemaan yhtikäs mistään. Hän ei esim. ymmärtänyt käsitettä "väittely", vaan ajatteli sen olevan sama kuin riitely. Hän myös luuli, että latinaa puhutaan maassa nimeltä Latina...Yleissivistyksen puute vaikuttaa radikaalisti ihmisen arvomaailmaan. Tieto lisää taitoa nähdä asioita eri näkökulmista ja lisää ymmärrystä ja toleranssia. Ei sivistymättömän ihmisen kanssa voi alkaa lapsia tehdä. Niin se vaan on :(
Nyt minulla on älykäs ja sivistynyt mies, jonka kanssa voin keskustella ja jonka kanssa kehtaisin kotibileissä pelata Trivialiakin ;)
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 18:44"]
Täällä on ilmeisesti aika paljon miehesi kanssa samantasoisen yleissivistyksen omaavia linjoilla, koska niin moni ei tunnu ongelmaasi käsittävän.
Minä erosin 6 vuoden parisuhteesta, koska mieheni ei tiennyt mistään mitään, ei ollut kiinnostunut mistään eikä kyennyt keskustelemaan yhtikäs mistään. Hän ei esim. ymmärtänyt käsitettä "väittely", vaan ajatteli sen olevan sama kuin riitely. Hän myös luuli, että latinaa puhutaan maassa nimeltä Latina...Yleissivistyksen puute vaikuttaa radikaalisti ihmisen arvomaailmaan. Tieto lisää taitoa nähdä asioita eri näkökulmista ja lisää ymmärrystä ja toleranssia. Ei sivistymättömän ihmisen kanssa voi alkaa lapsia tehdä. Niin se vaan on :(
Nyt minulla on älykäs ja sivistynyt mies, jonka kanssa voin keskustella ja jonka kanssa kehtaisin kotibileissä pelata Trivialiakin ;)
[/quote]
Minun mieheni on myös luullut että latinaa puhutaan Latinassa.... Trivialia en ikinä pelaisi hänen kanssaan julkisella paikalla, kahdestaan olemme yrittäneet ja hän ei vaan osaa vastata mihinkään! Olet oikeassa siinäkin, että asia vaikuttaa myös arvomaailmaan: mieheni ei osaa asettua missään asiassa kenenkään muun asemaan, eikä pohtia arvokysymyksiä kuin yhdestä näkökulmasta, eli omastaan.
Miten sinä jaksoit noin pitkään? Olisi myös mukava kuulla, miten otit asian esille miehesi kanssa ja miten teit eropäätöksen.
aloittaja
Minusta miehesi ei oikein edes käsitä, millaisesta asiasta on kyse, kun hän puolustelee tuolla tavoin, ettei hänestä saa akateemista. Voisitko ensin miettiä itse ja sitten lähestyä miestä uudelleen siitä aspektista, että millaista tulevaisuuden elämänne olisi. Mitä harrastaisitte, tekisitte vapaa-aikana jne. Työasiat voivat olla tästä aivan erillään.
En tiedä pidätkö matkustamisesta, mutta minulle vieraat kielet, muihin kulttuureihin tutustuminen ja ylipäätään toisenlaisissa ympäristöissä oleskelu vaikkapa ihan leväten ovat niin itsestäänselviä, että onnistuisiko teiltä sellainen? Onko mies matkustellut koskaan? Entä hänen perheensä? Kielitaidottomuus ja yleissivistyksen puute sekä erityisesti yleisen uteliaisuuden puute on mielettömän rajoittavaa. Kysymyksilläni tähtään lähinnä siihen, että mitä nyt teette yhdessä ja millaista elämää sinä haluaisit jatkossa parisuhteessa viettää?
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 19:58"]
Minusta miehesi ei oikein edes käsitä, millaisesta asiasta on kyse, kun hän puolustelee tuolla tavoin, ettei hänestä saa akateemista. Voisitko ensin miettiä itse ja sitten lähestyä miestä uudelleen siitä aspektista, että millaista tulevaisuuden elämänne olisi. Mitä harrastaisitte, tekisitte vapaa-aikana jne. Työasiat voivat olla tästä aivan erillään.
En tiedä pidätkö matkustamisesta, mutta minulle vieraat kielet, muihin kulttuureihin tutustuminen ja ylipäätään toisenlaisissa ympäristöissä oleskelu vaikkapa ihan leväten ovat niin itsestäänselviä, että onnistuisiko teiltä sellainen? Onko mies matkustellut koskaan? Entä hänen perheensä? Kielitaidottomuus ja yleissivistyksen puute sekä erityisesti yleisen uteliaisuuden puute on mielettömän rajoittavaa. Kysymyksilläni tähtään lähinnä siihen, että mitä nyt teette yhdessä ja millaista elämää sinä haluaisit jatkossa parisuhteessa viettää?
[/quote]
Olen yrittänyt tehdä miehelle selväksi mikä minua tarkalleen ottaen hämmentää ja ärsyttää, ja että tämä siis EI koske akateemisen opiskelun puutetta. En tiedä miksi mies ei vieläkään asiaa ymmärrä. Tai sitten ymmärtää, mutta puolustautuu totutulla tavalla.
Tulevaisuutta olen miettinyt jo paljon. Ei yhteiselämä miehen kanssa ole joka päivä hirveää ja turhauttavaa, vaan meillä on mukavaa mm. yhdessä urheillessa, korttipelejä pelatessa (yhteinen harrastuksemme) ja luonnossa liikkuessa, pidämme esimerkiksi vaeltamisesta. Ongelmia tulee siinä vaiheessa kun puhun jostain liian vaativasta aiheesta, ja niitähän riittää. Jos vaikka kysyn mieheltä pitäisikö Suomen hänen mielestään liittyä Natoon, saan ensin selittää mikä on Nato. Tämä esimerkki osuu asian ytimeen, sillä tuollaiset tilanteet nostavat karvani pystyyn inhosta.
Kuten varmaan voi arvata, ei mies ole matkustellut ennen seurusteluamme ollenkaan, ei edes Ruotsiin tai Viroon. Yhdessä olemme nyt käyneet Pietarissa ja Kanarialla, ja vaikka minä olenkin ollut vastuussa paremman kielitaitoni ansiosta lähes kaikesta, on mies silti ollut todella vaikuttunut kokemuksista ulkomailla ja haluaa matkustella enemmänkin. Tämä sentään on rohkaiseva merkki.
aloittaja
Mainio esimerkki heteroparista, joka on ollut pahaksi lapsilleen. Mistähän mahtoikaan tulla mieleeni?
Aloittaja ei todella ole miehen äiti, mutta voisi ehkä kannustaa a) lääkärin kautta terapiaan ja b) omassa tai sopivassa tuttavaporukassa iltaopintoihin.
Opiskella voi aina ja monia tutkintoja voi suorittaa näyttötutkintoina iltaisin ja omalla ajalla. Koulusivistys kumuloituu ja tiedon hankkiminen lisää tiedonhalua.
On todellakin niin, että kouluttamattomille ei pahemmin duuneja tässä maassa tulevaisuudessa ole, jos enää tälläkään hetkellä. Lapiohommat ym. on ulkoistettu ajat sitten. Pitää olla sivistynyt ja koulutettu moniosaaja. Tyhmät vanhemmat, sääliksi käy.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 16:14"]
Porvoosta päivää.
Vaimoni on todella kirjaviisas, mutta välillä todeellla tyhmä; käytännön taito ompelutöiden ulkopuolelta puuttuu kokonaan.
Antakaa vinkkejä, miten vaimon voi kouluttaa täyttämään pissapojan säiliön ja kiihdyttämään kiihdytyskaistalla.
[/quote]
Sääliksi käy vaimoasi, hänellä näkyy olevan todella juntti mies.
Totta, etta keskustelu Trivial Pursuit -tyyppisista asioista on hurjan tylsaa. Silti hankaloittaa arkea, jos yleissivistyksen puute on ilmiselva, esim. etta jokaisen asian joutuu selittamaan erikseen. On hammentavaa, jos toinen ei esim. tieda, missa on Pariisi tms. En kuitenkaan vaatisi laajaa sivistyneisyytta, vaikka ei siita haittaakaan ole.