Lue keskustelun säännöt.
"Yksipuolinen" ystävyys
03.03.2019 |
Eräs mukava nainen pitää minua parempana ystävänä, kuin minä häntä. Hän siis melko yksipuolisesti pitää minuun yhteyttä, edottaa kyläilyjä ja kyselee kuulumisia. Minun mielestäni hän on mukava ihminen, mutta koen tilanteen jotenkin kummalliseksi.
Kaikki alkoi siitä, kun hän säännöllisesti tarvi yöpaikkaa luotani käytännön syistä. Olimme siis kavereita/tuttavua ennestään, eikä majoittamisesta ollut minulle juurikaan vaivaa, mielestäni hän on kiva ja tämä oli minulle aivan ok. Kun hänellä ei ollut enää tätä syytä käydä kotikunnassani aiemman syyn vuoksi, hän alkoi pitää minuun muutenkin aktiivisesti yhteyttä. Olen erakohtava yli-introvertti ja saan tälläisestä toiminnasta melkein allergisen reaktion.
En missään nimessä halua olla mukavalle ihmiselle tyly. Mutta haluaisin jotenkin hienovaraisesti pysyä samalla "etäisyydellä" kuin ennenkin. Hänelle ei kuitenkaan tunnu soittavan minkäänlaisia kelloja yhteydenpidon yksipuolisuus. Mitä voin tehdä?
Minulle on siis edelleenkin hyvin ok majoittaa häntä, jos hän tarvii luotani yöpaikkaa. Mutten halua ystävystyä sen enempää.
Kommentit (123)
Jos et halua ottaa riskiä olla tyly, et varmaan voi tehdä mitään. Ihmiselle, joka ei reagoi hienovaraisiin viesteihin tai tajua tiettyjä sosiaalisia sääntöjä, viesti ei mene perille ilman jonkinlaista suoraa kommunikointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tutustuisit uuteen ulottuvuuteen ja antaisit hänen pitää sinusta?
Kyllä minusta saa pitää. Minäkin pidän hänestä. Mutta en halua väkisin ystävystyä, ei nyt vaan tunnu siltä että haluaisin.
Mitä jos antaisit vähän myöten ja antaisit ystävyydelle varovaisen mahdollisuuden? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tutustuisit uuteen ulottuvuuteen ja antaisit hänen pitää sinusta?
Kyllä minusta saa pitää. Minäkin pidän hänestä. Mutta en halua väkisin ystävystyä, ei nyt vaan tunnu siltä että haluaisin.
No ei kai hän joka päivä tunge paikalle?
En tiedä... Olen itse ollut äärihyperintrovertti, joka ei halua kenenkään tunkevan lähelle yhtään millään tavalla. Elämällä on kuitenkin tapana kolkuttaa kotiovelle... Voisit kokeilla kuitenkin? On yllättävää, mitä siitä voi seurata, kun ihmisten antaa tulla omalle pihalle palloilemaan, niin sanotusti.
No tehän olette kuin Nykänen ja Merilä konsanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tutustuisit uuteen ulottuvuuteen ja antaisit hänen pitää sinusta?
Kyllä minusta saa pitää. Minäkin pidän hänestä. Mutta en halua väkisin ystävystyä, ei nyt vaan tunnu siltä että haluaisin.
No ei kai hän joka päivä tunge paikalle?
En tiedä... Olen itse ollut äärihyperintrovertti, joka ei halua kenenkään tunkevan lähelle yhtään millään tavalla. Elämällä on kuitenkin tapana kolkuttaa kotiovelle... Voisit kokeilla kuitenkin? On yllättävää, mitä siitä voi seurata, kun ihmisten antaa tulla omalle pihalle palloilemaan, niin sanotusti.
Ei joka päivä, mutta useammin kuin mun harvat (kaksi) ihmisitä, jotka lasken hyviksi ystäviksi. Eli mulle todella usein, hänelle varmaan harvoin. On sosiaalisempi tyyppi. Sellainen aktiivinen, iloinen ja tekevä. Itse olen laiska kotihiiri. Jostain syystä, vaikka pidän hänestä, olen hyvin väsynyt sen jälkeen kun olemme viettäneet aikaa, siis jos oikeasti teemme jotain nimenomaan yhdessä, noita "bisneskyläilyjä" ei tähän lasketa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tutustuisit uuteen ulottuvuuteen ja antaisit hänen pitää sinusta?
Tässä on kyllä harrastettu keittiöpsykologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tutustuisit uuteen ulottuvuuteen ja antaisit hänen pitää sinusta?
Kyllä minusta saa pitää. Minäkin pidän hänestä. Mutta en halua väkisin ystävystyä, ei nyt vaan tunnu siltä että haluaisin.
No ei kai hän joka päivä tunge paikalle?
En tiedä... Olen itse ollut äärihyperintrovertti, joka ei halua kenenkään tunkevan lähelle yhtään millään tavalla. Elämällä on kuitenkin tapana kolkuttaa kotiovelle... Voisit kokeilla kuitenkin? On yllättävää, mitä siitä voi seurata, kun ihmisten antaa tulla omalle pihalle palloilemaan, niin sanotusti.
Ei joka päivä, mutta useammin kuin mun harvat (kaksi) ihmisitä, jotka lasken hyviksi ystäviksi. Eli mulle todella usein, hänelle varmaan harvoin. On sosiaalisempi tyyppi. Sellainen aktiivinen, iloinen ja tekevä. Itse olen laiska kotihiiri. Jostain syystä, vaikka pidän hänestä, olen hyvin väsynyt sen jälkeen kun olemme viettäneet aikaa, siis jos oikeasti teemme jotain nimenomaan yhdessä, noita "bisneskyläilyjä" ei tähän lasketa.
Ookoo. Tiedän tuon väsymyksen. Aiemmin ajattelin, että eihän siitä selviä muuten kuin olemalla tapaamatta ihmistä. Mutta kerro minulle: oletko aito itsesi näissä tapaamisissa? Olen saanut yllättäviä tuloksia sillä... Tuntuu siltä kuin olisi enemmän mieltä ylipäänsä tavata ihmisiä nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat ilkeältä ja pahalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ilkeältä ja pahalta ihmiseltä.
Aika ikävästi sanottu. :( Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ilkeältä ja pahalta ihmiseltä.
Aika ikävästi sanottu. :( Ap
Totuus sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tutustuisit uuteen ulottuvuuteen ja antaisit hänen pitää sinusta?
Kyllä minusta saa pitää. Minäkin pidän hänestä. Mutta en halua väkisin ystävystyä, ei nyt vaan tunnu siltä että haluaisin.
No ei kai hän joka päivä tunge paikalle?
En tiedä... Olen itse ollut äärihyperintrovertti, joka ei halua kenenkään tunkevan lähelle yhtään millään tavalla. Elämällä on kuitenkin tapana kolkuttaa kotiovelle... Voisit kokeilla kuitenkin? On yllättävää, mitä siitä voi seurata, kun ihmisten antaa tulla omalle pihalle palloilemaan, niin sanotusti.
Ei joka päivä, mutta useammin kuin mun harvat (kaksi) ihmisitä, jotka lasken hyviksi ystäviksi. Eli mulle todella usein, hänelle varmaan harvoin. On sosiaalisempi tyyppi. Sellainen aktiivinen, iloinen ja tekevä. Itse olen laiska kotihiiri. Jostain syystä, vaikka pidän hänestä, olen hyvin väsynyt sen jälkeen kun olemme viettäneet aikaa, siis jos oikeasti teemme jotain nimenomaan yhdessä, noita "bisneskyläilyjä" ei tähän lasketa.
Ookoo. Tiedän tuon väsymyksen. Aiemmin ajattelin, että eihän siitä selviä muuten kuin olemalla tapaamatta ihmistä. Mutta kerro minulle: oletko aito itsesi näissä tapaamisissa? Olen saanut yllättäviä tuloksia sillä... Tuntuu siltä kuin olisi enemmän mieltä ylipäänsä tavata ihmisiä nykyään.
Mitä tarkoittaa olla aito oma itsensä? En sano jokaista ajatustani ääneen, mutten koe esittäväni mitään. Mua yleensä väsyttää esimerkiksi puheliaiden, perfektionististen tai stressiherkkien ihmisten seurassa. Luulen, että meidän luonteet eivät vain ole ihan yhteensopivat. :) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ilkeältä ja pahalta ihmiseltä.
Aika ikävästi sanottu. :( Ap
Totuus sattuu.
Sua on tainnut satuttaa joku ihan muu ihminen, kuin minä. Älä kosta mulle, kiitos.
Kuulostat todella nirsolta ja hankalalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ilkeältä ja pahalta ihmiseltä.
HAHA :D Mistä moinen idea?
Ap:han on ollut varsin mukava tuolle ihmiselle. Tarjonnut apua. Se, ettei väkisin halua olla toisen ystävä, ei ole pahuutta. Toisen pakottaminen ystäväkseen sen sijaan olisi.. outoa.
"Kaikille on oltava ystävällinen, mutta kaikille ei tarvi olla ystävä. Ystävät valitaan tarkoin."
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat todella nirsolta ja hankalalta ihmiseltä.
?? Halusitko olla ilkeä vai auttaa? En keksi millä tavalla tämän kommentin on tarkoitus auttaa tässä tilanteessa.
Hmm, vaikea tilanne. Luulisin kenen tahansa tajuavan vihjeen, jos olet aina "kiireinen". Muuta epäsuoraa keinoa en keksi.
Lisää psyykkistä joustavuuttasi. Eivät ihmissuhteet ole kuin karkkikauppa josta voit yksipuolisesti poimia vain täydellisesti itsellesi sopivat.
Mitäs jos tutustuisit uuteen ulottuvuuteen ja antaisit hänen pitää sinusta?