Millaista elämää pidät kadehdittavana?
Tähän ei nyt odoteta vastauksia teiltä, jotka haluatte ilmoittaa ettette kadehdi mitään.
Se on ihan ok, mutta ketju on tarkoitettu vastaamaan otsikon mukaisesti kysymykseen, millaista elämää pidät kadehdittavana.
Kommentit (67)
Kadehdin naisia, joilla on hyvä ulkomaalainen mies, varsinkin amerikkalainen.
Kadehdin sellaisia elämäntapoja, joiden saavuttamiseen omat ominaisuuteni eivät riittäisi. Jos jokin toisella oleva kiva asia olisi helppo itsekin saavuttaa, en oikein voisi kadehtia sitä.
Kadehdittavia elämiä:
- Matkusteluelämä, reppureissaaminen. Kadehdin sitä tien päällä olemista, sitä että uusia kohtaamisia tulee ja menee ohi eikä tarvitse jäädä kiinni kehenkään eikä mihinkään. Multa puuttuu: taito järjestää nopeasti asioita, uskallus kysyä ihmisiltä neuvoa, heittäytymiskyky...
- Korkeakouluopiskelu, uuden oppiminen etenkin psykologiasta. Multa puuttuu: pitkäjänteisyys, keskittymiskyky, kyky nousta aikaisin aamulla, määrätietoisuus, kunnianhimo, hyvä muisti...
- Näyttely. Ihailen sitä miten tv-sarjoissa ja elokuvissa näyttelijät herättävät erilaisia hahmoja eloon. Multa puuttuu: sosiaalisuus, ulkonäkö, näyttelijäntaidot...
Ja yleisesti ottaen multa puuttuu itsevarmuus, uskallus ja päätöstentekokyky. Mun kaltaisen ihmisen on vaikea saavuttaa elämässä mitään.
Kaunis naama, litteä maha, ei selluliittia, isot tissit, viivap illu, pitkät paksut ja hyväkuntoiset hiukset, puhdas iho, mies, niin paljon rahaa ettei tarvitse tehdä töitä.
Kuvasin just 80% sara siepin.
Kadehdin myös asioita, joiden ansiosta on helpompaa elää mieleistään elämää:
- Henkiset ominaisuudet: kirkas ajattelu (älykkyys?), tieto siitä mitä elämältä haluaa, itseluottamus, se ettei luovuta helposti ym.
- Lähtökohdat: hyvä esimerkki (vanhemmat) ja kasvatus, elämänhallinta opetettu pienestä pitäen, saanut hyvää ravintoa, kokenut asioita niin ettei tarvitse aikuisena opetella perusasioitakin.
- Keho: miellyttävä ulkonäkö ja hyvä terveys.
- Tyydytyksen tunne oikeista asioista: saa onnistumisesta iloa, saa liikunnasta tyydytystä, tykkää terveellisen ruoan mausta jne. Toisin sanoen helppo tehdä oikeita valintoja, koska ne tuntuvat hyvältä.
- Sosiaaliset taidot.
Vierailija kirjoitti:
Kadehdin herttuatar Catherinea ja kaikkea, mitä hänen elämäänsä kuuluu.
Ihan oikeasti? Ihan viimeiseksi haluaisin olla hänen sijassaan. Kahden ihmisiä, jotka ovat todella tyytyväisiä pieniin ja yksinkertaisiin asioihin. Ei mitään rikkauksia vaan rakkautta ja hyvää oloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä kadehdittavana mutta vähän rassaa nyt mieltä kuin kuningatar elizabeth2 on juonut tarjoiltuna tyhjään vatsaan niin paljon lipton teetä että häneltä on tullut kakkapökäle siitä.
Hyvä jos minä saisin kerran elämässäni teetä edes kerran kupillisen tarjoiltuna.60kuppia voi mennä tunnissa tältä liptonia jos on paljon töitä buckinghamin palatsissa ja hänellä on välineitä jolla voi tehdä punnan seteleitä buckinghamin palatsissa.
Sanotaanko näin että 45 kuppia tunnissa ja monta tuntia perätysten, se tekee jotain 360 kuppia päivässä. Paskaa lensi teestä kuin hän joi tyhjään kehoon 960kuppia päivässä. Haluatteko lisää tälläistä pakoilevaa kuningas monarkiaa joka haluaa pakoilla teellä.
Tee kuuluu oikeasti köyhille.
Vierailija kirjoitti:
Kadehdin myös asioita, joiden ansiosta on helpompaa elää mieleistään elämää:
- Henkiset ominaisuudet: kirkas ajattelu (älykkyys?), tieto siitä mitä elämältä haluaa, itseluottamus, se ettei luovuta helposti ym.
- Lähtökohdat: hyvä esimerkki (vanhemmat) ja kasvatus, elämänhallinta opetettu pienestä pitäen, saanut hyvää ravintoa, kokenut asioita niin ettei tarvitse aikuisena opetella perusasioitakin.
- Keho: miellyttävä ulkonäkö ja hyvä terveys.
- Tyydytyksen tunne oikeista asioista: saa onnistumisesta iloa, saa liikunnasta tyydytystä, tykkää terveellisen ruoan mausta jne. Toisin sanoen helppo tehdä oikeita valintoja, koska ne tuntuvat hyvältä.
- Sosiaaliset taidot.
Tämä!
Kadehdin ihmisiä, jotka elävät tasapainoista ja tavallista elämää. Käyvät töissä ja elävät arkeaan oman perheensä kanssa.
Kadehdin ihmisiä, joita kohdellaan hyvin heidän läheisimmissä ihmissuhteissaan. Ei rajoiteta, ivata, pilkata, väheksytä ja osoitetaan arvostusta kaikin tavoin, esimerkiksi viihtymällä vapaa-ajalla yhdessä.
Varakkaan suvun perijätär jolla on kuitenkin arvot kohdallaan. Läheiset suhteet perheenjäseniin ja iso kaveripiiri jonka kanssa vietetään aikaa mm. puistoissa piknikillä, keikoilla, mökeillä, reissaamalla ja laittamalla vaikka yhdessä ruokaa omassa kämpässä Ullanlinnassa. Vapaa opiskelemaan mitä haluaa ja kuinka kauan haluaa koska taloudellinen tuki on aina takana. Fiksu ja nätti, kiinnostunut monista eri asioista, muutenkin tosi mukava ja toiset huomioon ottava.
Kadehdin ihmisiä, jotka saavat elää rauhassa tasaista, arkista elämää. Itselläni on riesana alkoholistivanhemmat, soittelevat kännissä eikä ikinä tiedä mitä on tuloillaan ja mitähän seuraavaksi. En enää jaksaisi tätä, ei mitään rauhaa.
Sellainen elämä on kadehdittavaa että on sukulaisia jossain toisessa maassa ja ja osaa toisena äidinkielenään sen toisen maan kielen, ja on ehkä kaksoiskansalaisuus. Eli juuret vahvasti kahdessa eri maassa. Ystävälläni on äidin puolen suku Islannissa ja sitä kateuden määrää kun hän siellä aina sukuloi, aivan ihanissa paikoissa, suuren suvun keskellä.
Elämää jossa on sovussa niin itsensä kuin ympäristönsä kanssa.
Kadehdin sitä, jos ihminen saa tehdä työkseen sitä mitä haluaakin ja menestyy siinä niin että pystyy kustantamaan itselleen keskimääräistä paremmat oltavat. Plussaa jos saa teoillaan vielä mainetta ja kunniaa.
Lisäksi kadehdin ihmisiä joilla on joku hyvä ystävä jonka voi pyytää (ja haluavat pyytää) mukaansa ostoksille, baariin, ulkomaanreissulle jne.
Kadehdin taitavia ihmisiä, jotka tuntuvat osaavan tehdä mitä vaan. Kai se on sitä yleistä lahjakkuutta. Itse olen enemmänkin tumpelo kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
No nyt just jotain sellaista että nainen on rakentanut pakuun itselleen kämpän ja reissaa ympäri Eurooppaa / maailmaa sen kämppäautonsa kanssa. Taikka sitten joku nainen on rempannut jonkun rintsikkarötiskön itselleen makeaksi asunnoksi. Nyt juuri kadehdin sellaisia naisia.
Samaa olen just miettinyt...Olispa rahaa tuollaiseen ja rohkeutta.
Kadehdin ihmisiä, joilla uskollinen ihmissuhde, jossa ei kuitenkaan asuta yhdessä. Mutta tuetaan toista ja voidaan matkustaa yhdessä. Ja ihmistä, joka tienaa nettona esim. pari tonnia kuussa. Sillä vois jo tehdä mitä vaan...sais satasia säästöön joka kuu...
Kadehdin sellaista joka ei kadehdi ketään, eli kadehdin itseäni....paradoksaalista. Oikeastaan vakavasti puhuen, kadehtiminen on hyvä merkki, sillä se osoittaa suunnan; mitä haluan ja on usein ainoastaan tahdosta kiinni hankkia se. Täytyy kuitnkin hyväksyä, että sumopainijasta ei tuleballeriinaa ja päinvastoin, miksi pitäisikään.
Kadehdin niitä joilla on paljon rahaa. Joilla on hieno merenrantatalon pk-seudulla ja joiden ei ole pakko käydä töissä taloudellisista syistä. Lisäksi kadehdin hyväunisia.
Itselläni on kyllä omistuskämppä mutta vain pieni kaksio lähiössä. Lisäksi on vaativa ja hyvä työ mutta olen uupunut jatkuvasti kasvavan työkuorman alle ja työt tulevat uniin niin etten saa nukuttua.