Lue keskustelun säännöt.
Puutarha 2019
03.03.2019 |
Mitä aiot istuttaa tänä vuonna?
Mä kokeilen monia lajeja ensimmäistä kertaa, ja kaipaisin neuvoja... Ensinnäkin, idätys: aina lämpimässä? Mikä lämpötila on paras? Monesti ohjeessa lukee: "kouli ja siirrä viileämpään ja valoisaan". Siis mihin lämpötilaan, joku 18 astetta vai?
Milloin daalian ja gladioluksen mukulat kannattaa laittaa multaan, kun esikasvattaa Etelä-Suomessa?
Saako Suomesta pikkupetunian siemeniä, tuotesarjaa Vista? Tai voiko tilata jostain ulkomailta?
Kommentit (220)
Mutta hyviä ohjeita kuitenkin, kiitos siitä!
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanomalehti on erinomainen katemateriaali puutarhassa. Kukkapenkkien pohjalle, pensaiden juurelle tai minne vaan, jonne rikkaruohot ovat ei-toivottuja tulokkaita. Sanomalehti maatuu reilussa vuodessa, riippuen kerroksen paksuudesta. Sen vuoksi kannattaakin laittaa ainakin viiden sivun paksuinen kerros, jotta vaikutus olisi pidempikestoinen. Sanomalehdet kannattaa kastella ennen paikoilleen asettamista, sillä se helpottaa muotoilua. Sitten vain reilusti joko multaa tai kuorikatetta päälle kokonaisuutta kaunistamaan.
Botnia Printiin tuli kysely painovärien myrkyllisyydestä ja sitä kautta soveltumisesta katemateriaaliksi. Botnia Printin laatu- ja kehityspäällikkö Toni Klemola vahvistaa painetun lehden käyttökelpoisuuden.
-Painamaton sanomalehtipaperi on käytännössä puhdasta puuta, eikä ole sen vuoksi niin tehokas rikkaruohojen eristäjä. Painettu sanomalehti on tähän käyttötarkoitukseen parempi, sillä raakaöljypohjainen painoväri ehkäisee rikkaruohokasvustoja tehokkaammin.Höpö höpö.
Miksi alapeukut?
Ette kai te tosissanne luule että painomausteella on mitään tekemistä siihen että sanomalehteä jotkut käyttää katteena.
Sanomalehden kateominaisuus perustuu vain siihen että juuri pääsee sen läpi huonommin kuin maata pitkin jonnekkin muualle.
Lisäksi tämmöinen paksu sanomalehtikerros on maassa olevana kuiva ja maatuu hitaasti. Tämän takia en käytä sanomalehtiä puutarhassani. Sitten voi käyttää jos on varmaa ettei viiteen vuoteen myllää sitä kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?
Hämä-Hämä häkit. Siksi mä en tapa niitä koskaan, koska ne syö kaikkia tuhoeläimiä.
Sinccis
Jos jossain näen hämyn, niin nostan sen mun kasveihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?
Mä oon vasta alkutaipaleella tuossa biologisessa suunnittelussa. Mulla on täällä ampiaisia syömässä sääskiä, mehiläisiä pölyttämässä tulevia kukkapenkkejä ja kasvimaata, sudenkorentoja syömässä ampiaisia, pääskysiä syömässä kaikkia ötököitä ja myyriä syömässä sen tulevan kasvimaan tuotteita. Siis ne kaikki oli täällä jo valmiina. Ja helkkaristi muurahaisia. Niille en omaa lokeroa ole vielä tässä yhtälössä keksinyt, mutta eiköhän sekin aukene. Ne kyllä viljelee kirvoja, että tulisko ne leppäkertut sitten kirvojen perässä aikanaan...?
:DDD
Vierailija kirjoitti:
Hugelkultur kiinnostaa mua. Puita penkkiin ja multakerros päälle. Onko joku kokeillut?
Tämä olikin uutta. Mielenkiintoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tekisin kasvilavan niin kääntäisin nurmen talikon syvyydeltä. Sen takia että syväjuuriset pääsisi paremmin maahan Jos lavasta tulisi vain yhden laudan korkuiset niin poistaisin sen pintanurmen ( ja kärräisin johonkin kasalle). Mutta jos tulisi parin laudan korkuinen lava niin kääntäisin sen pintamaan vaan ja uutta multaa päälle. Mitään sanomalehtiä ei mihinkään väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?
Hämä-Hämä häkit. Siksi mä en tapa niitä koskaan, koska ne syö kaikkia tuhoeläimiä.
Sinccis
Jos jossain näen hämyn, niin nostan sen mun kasveihin.
Jostain luin että plantagen taitaa myös käyttää jotain ötököitä kirvan torjuntaan. Tuli vaan mieleen, kun ostin sieltä alokasian, ja siinä tuli kaupanpäälisenä pikkiriikkinen hämähäkki. Siirsin sen samasta paikasta ostettuun minitomaattiin kun näytti että siinä on jotain ylimääräistä elämää. Joko se ei ollut plantagenin palkkalistoilla, tai syötävää oli yksinkertaisesti liiaksi, mutta tomaatti piti lopulta hävittää kun alkoi arveluttaa että ne öttiäiset mitkä sen lopulta käytännössä söivät elävältä voisivat levitä muihinkin kasveihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?
Yksi hyvä keino on ainakin se, ettei päästä kasveja kitumaan kuivuudessa. Yleensä muurahaiset tuo kirvat silloin, kun kasvin puolustus heikkenee kasvin keskittyessä pysymään elossa. Säännöllinen kastelulannoituskin auttaa kasveja pysymään hyvässä kunnossa, ja torjumaan kirvoja.
Mietoon tolu-liukseen kannattaa laittaa myös vähän ruokaöljyä... (ravistettava välillä).
Kuinka hyvin se estää kirvoja, jos kasvien juurilla kasvaa sellaisia kasveja joista kirvat eivät pidä? Voi olla, että esim. samettikukka pitää muurahaiset ja kirvat loitolla myös niistä kasveista, jotka ovat samettikukkien vieressä.
Leppäkerttuja tulee muistaakseni loppukesästä, en tiedä voiko niiden määrään vaikuttaa. Vai myydäänkö jossain leppäkerttuja, kuten kimalaisia pölytykseen? Saisit tilata rekallisen. :)
Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, onko omassa ihassa paljon lämpimiä kohtia, joihin muurahaiset tykkäävät pesiytyä... mitä jos teet niille ihan oman alueen (sinne naapurin tontin rajalle, tietysti).
Vierailija kirjoitti:
Onko homoa, että mies puuhastelee puutarhassa?
Minusta se on miehekästä, jos ymmärtää jotain alasta. Jos ei tee mitään pihan eteen, on sivistymätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, viime vuonna estin rikkaruohon kasvun avomaalla olkisilpulla.
Voisikohan kasvatuslaatikon tehdä pienistä puurungoista, halkaisija n. 15 cm?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?
Yksi hyvä keino on ainakin se, ettei päästä kasveja kitumaan kuivuudessa. Yleensä muurahaiset tuo kirvat silloin, kun kasvin puolustus heikkenee kasvin keskittyessä pysymään elossa. Säännöllinen kastelulannoituskin auttaa kasveja pysymään hyvässä kunnossa, ja torjumaan kirvoja.
Mietoon tolu-liukseen kannattaa laittaa myös vähän ruokaöljyä... (ravistettava välillä).
Kuinka hyvin se estää kirvoja, jos kasvien juurilla kasvaa sellaisia kasveja joista kirvat eivät pidä? Voi olla, että esim. samettikukka pitää muurahaiset ja kirvat loitolla myös niistä kasveista, jotka ovat samettikukkien vieressä.
Leppäkerttuja tulee muistaakseni loppukesästä, en tiedä voiko niiden määrään vaikuttaa. Vai myydäänkö jossain leppäkerttuja, kuten kimalaisia pölytykseen? Saisit tilata rekallisen. :)
Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, onko omassa ihassa paljon lämpimiä kohtia, joihin muurahaiset tykkäävät pesiytyä... mitä jos teet niille ihan oman alueen (sinne naapurin tontin rajalle, tietysti).
Kyseessä rivarin pieni piha, jossa naapureiden kanssa yhteistä puutarhaa on isompi osa, ja "omassa käytössä" terassi + pikkukaistale. Mutta siis tuota yhteiskäytössä olevaa osaa hoidetaan yhdessä, eikä sen osan kasveihin niin kauheasti voi vaikuttaa (saati rakennella muurahaisille pesäalueita ;D). Tomaatteja mulla on terassilla pienessä kasvihuoneessa ja tosiaan laitoin viime kesänä samettiruusuja ja basilikaa (jälkimmäinen tuskin kirvoihin vaikuttaa?) tomaattien juurelle ja niihin ei kirvoja tullut. En tiedä vaikuttiko samettiruusut vai se, että haukkana tarkkailin niitä. (Jos siis kirvat hoksasi mun tarkkailun :DD) Ruusuja mulla on ollut ruukuissa, ja niihin sitten iski kirvat viime kesänä. Voi olla että kastelu ei niin täysin tasaista ollut, ja niitä muurahaisiakin jonkin verran pihalla on. Mutta hämähäkkejä myös. Ainoastaan leppäkerttuja en ole nähnyt vuosiin. Lähellä ei ole mitään niittyjä tai peltoja, sellaista omakotitaloaluetta. Ja nyt loppuu aikakin, äh kerrankin kun olisi ollut kiva keskustella oikeista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?
Se suihkutettu toluvesi karkoittaa leppäkerttujakin ja heikentää maaperän laatua. Heikossa maaperässä kasvit ovat alttiimpia tuholaisille. Kannattaa panostaa määperän laatun, oikea-aikaiseen lannoitukseen ja ihan puhtaalla viileällä vedellä suihkia näkyviä kirvoja pois. Runsaasti erilaisia kukkia, niin viihtyvät kirvojenkin kauhut ja pölyttäjät paikalla. Samettiruusu on tunnettu tomaatin kumppanuuskasvi, toisaalta sen juuret erittävät kirvoja torjuvia aineita, toisaalta se usein toimii houkutuskasvina: Kirva käy mielummin kiinni samettiruusuun kuin tomaattiin, jolloin tomaatti ei kärsi.
Tolua ei muuten suositella hyönteisten torjuntaan, jos on pakko, niin mielummin mäntysuopaa. Itsellä tosi kirvat pysyneet kurissa veden ja samettiruusujen avulla: http://www.kysy.fi/kysymys/mantysuopa-vs-tolu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?
Se suihkutettu toluvesi karkoittaa leppäkerttujakin ja heikentää maaperän laatua. Heikossa maaperässä kasvit ovat alttiimpia tuholaisille. Kannattaa panostaa määperän laatun, oikea-aikaiseen lannoitukseen ja ihan puhtaalla viileällä vedellä suihkia näkyviä kirvoja pois. Runsaasti erilaisia kukkia, niin viihtyvät kirvojenkin kauhut ja pölyttäjät paikalla. Samettiruusu on tunnettu tomaatin kumppanuuskasvi, toisaalta sen juuret erittävät kirvoja torjuvia aineita, toisaalta se usein toimii houkutuskasvina: Kirva käy mielummin kiinni samettiruusuun kuin tomaattiin, jolloin tomaatti ei kärsi.
Tolua ei muuten suositella hyönteisten torjuntaan, jos on pakko, niin mielummin mäntysuopaa. Itsellä tosi kirvat pysyneet kurissa veden ja samettiruusujen avulla: http://www.kysy.fi/kysymys/mantysuopa-vs-tolu
No joo, tässä minun tapauksessani se tolu on heikentänyt korkeintaan mun ruukkumultaa ja toissa kesänä tomaattien kasvuastian multaa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ne kirvat ei kyllä käy sameetiruusujen kimppuun, mutta oikeiden ruusujen kyllä. Tuo pelkällä vedellä suihkutteluhan perustuu siihen, että kirvat mekaanisesti poistetaan kasvin kimpusta. Vaatii siis sen, että jatkuvasti olet myös käsin listimässä niitä kirvoja ja suihkuttelemassa. Se on aika haastavaa, jos kyseessä on isohkoksi venähtänyt tomaatti pienessä kasvihuoneessa. Jos on jotain pesuainetta vedessä mukana, niin se tukahduttaa kirvan, ja kirva pääsee kirvojen taivaaseen. Kukkia terassillani on aina aika monipuolisesti, mutta ei se niitä leppäkerttuja näytä houkuttavan. Ajattelin että onko kellään mistään "hyönteishotellista" kokemuksia, jostain lahopuusta tms. itse tehdystä? Itse epäilen että koska tässä ihan lähellä ei ole niittyjä tai lehtometsiä, niin siksi niitä leppäkerttujakaan ei näy.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemuksia kirvojen torjunnasta? Itsellä on nyt parina kesänä ollut ongelmaa näistä ärsyttävistä otuksista. Toissa kesänä olivat tomaatin kimpussa ja viime kesänä ruusun. Mulla on ollut kulmakunnan puhtaimmat ruusut ja tomaatit, jos suihkutetun toluveden määrällä mitataan. Olisi hyvä saada leppäkerttuja jostain, mutta viime vuosina en ole nähnyt missään, mihin lie häipyneet? Olisiko vinkkejä, miten houkutella leppäkerttuja pihalleen?
vttu mikä hullu, toivottavasti pelkkä provo.
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan kasvatuslaatikon tehdä pienistä puurungoista, halkaisija n. 15 cm?
Miksei voisi?
Muutimme juuri 3v vanhaan taloon jonka piha on käytännössä tekemättä. Tontti on rajattu pensasaidalla ja nurminkoa on.
Kuukausi pari vielä ja nurtsi lähtee! Samoin n 100 isoa kiveä jotka on "kivasti" ripoteltu rajoille.
Tänäkesänä ei juuri muuta ehdi kuin reunuspuut - koristekirsikkaa, saskatoonia, mongolianvaahteraa, pari hedelmäpuuta ja 3 hortensiaa nurkkaukseen.
Siitä sitten vähitellen englantilaisen puutarhan suuntaan. Muutaman aarteen otin talteen vanhan talomme puutarhasta, niille tehdään lastentarha näin alkuun
Sanomalehdistä:
Meillä oli joitain vuosia sitten aivan kamalasti rikkaruohoja kasvimaalla. Ohdaketta, nokkosta, voikukkaa, leinikkiä, valvattia, jopa koivun taimia. Tasasin alueen, levitin tosi paksun kerroksen sanomalehtiä koko alueelle, sitten lavakauluksia niin että ympärillä mahtuu hyvin huitomaan, väleihin ja ympärille puuhaketta. Lavakauluksiin uutta kasvualustaa; kompostia ja multaa, lannoitteeksi palanutta karjanlantaa.
Ei enää muita rikkaruohoja, kuin vähän voikukkia, jotka voi nyppäistä heti pienenä pois. Keväällä olis tarkoitus korottaa lavakauluksia lisäämällä jokaisen päälle uusi kaulus.
Tytär halusi kasvattaa tuntokasveja. Ajattelin että pieni raha ostaa siemeniä ja kokeilla, jos se jotain iloa tuottaisi... Niistä siemenistä kasvoi taimia muutamassa päivässä! Laitettiin multaan lauantaina, ja nyt on jo sirkkalehdet. Nämä on sisäkasveja mutta kun itävyys on erinomainen, joku taimi saa ehkä kesällä suojaisan kasvupaikan ulkona.
Vaan mäpä olen käsitellyt mun veneen osat pellavaöljyllä ja ovat 10 vuoden jälkeen kuin uusia. Vaikka ovat kosteassa meressä / sateessa / lumessa ympäri vuoden.
Sinccis