Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Minkälainen olisi yhteiskunta, jossa kukaan ei ostaisi juuri mitään, ainakaan uutena?

Vierailija
28.02.2019 |

Visioita ja ajatuksia?

Kommentit (122)

Vierailija
101/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei voisi keskittyä enää talouskasvuun ja voiton maksimointiin. Mutta ei se tarkoita ettemmekö me voisi elää hyvää ja tyydyttävää elämää. Ei sellaista yltäkylläisyyttä että moni asia menettää merkityksensä, vaan juuri tarpeeksi niin että perustarpeet täyttyy.

Mutta ilman kulutusta ei valtiolla olisi varaa ylläpitää kenenkään elämää. Siihen loppuisi Kelan tuet, jokainen saisi tulla toimeen omillaan. 

Kulutus ei loppuisi mihinkään, vaan painottuisi palveluiden kuluttamiseen.

Mitä ovat nämä palvelut? Ja miten palveluihin voidaan laitttaa rahaa, jos ei ole ihmisillä enää työpaikkoja joista saada rahaa? 

Samat palvelut joita nytkin käytämme. Terveydenhuolto, opettaminen, ruoan tuottaminen, korjaaminen, siivoaminen jne. jne.

Palveluyritykset ovat työpaikkoja, työstä saa rahaa.

Millä näitä palveluita ylläpidettäisiin, jos ei tavaroita ostettaisi? Yksikään noista palveluista ei toimi ilman uuden tavaran ostamista. Vai meinaatko että terveydenhuolto toimisi ihmisten energiavirroilla ja siivoaminen hoituisi pölyt puhaltamalla?

Yhä vieläkään aloituksessa ei puhuta siitä ettei uutta tavaraa tuotettaisi ollenkaan.

Ei, mutta jos kukaan ei ostaisi "juuri mitään", ei palveluyrityksillä riitä rahat palvelujensa pyörittämiseen. Saati, että kenelläkään riittäisi rahat uuden tavaran tuottamiseen. 

Vierailija
102/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei voisi keskittyä enää talouskasvuun ja voiton maksimointiin. Mutta ei se tarkoita ettemmekö me voisi elää hyvää ja tyydyttävää elämää. Ei sellaista yltäkylläisyyttä että moni asia menettää merkityksensä, vaan juuri tarpeeksi niin että perustarpeet täyttyy.

Mutta ilman kulutusta ei valtiolla olisi varaa ylläpitää kenenkään elämää. Siihen loppuisi Kelan tuet, jokainen saisi tulla toimeen omillaan. 

Kulutus ei loppuisi mihinkään, vaan painottuisi palveluiden kuluttamiseen.

Mitä ovat nämä palvelut? Ja miten palveluihin voidaan laitttaa rahaa, jos ei ole ihmisillä enää työpaikkoja joista saada rahaa? 

Samat palvelut joita nytkin käytämme. Terveydenhuolto, opettaminen, ruoan tuottaminen, korjaaminen, siivoaminen jne. jne.

Palveluyritykset ovat työpaikkoja, työstä saa rahaa.

Ja näistä palveluista maksaisi kotitarveviljelijä/pesukoneseppä... porkkanoilla? Lupaamalla korjata terveyskeskuksen autoklaavin jos se hajoaa ja jos sattuu osaamaan?

Rahalla. Rahaa saa tekemällä töitä, oli se sitten tavaran valmistamisesta tai palvelualalta.

Mistä sitä rahaa kukaan saisi kun yhteiskunta perustuu lähinnä vaihdantaan, yhteisomistukseen ja tavaroiden lainaamiseen? Kaikki kun ei voi pysyä siellä palvelualalla mikä sitä rahaa tuossa sun visiossas tyhjästä tuottaa.

Ei kaikki olisikaan siellä palvelualalla. Osa ihmisistä työskentelisi yhä tuottaen tavaroita, mutta ei niin kestämättömällä volyymillä kuin tänäpäivänä.

Eli päästään taas maksamaan sydänsiirre porkkanoilla.

Vierailija
104/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Suurinosa kuoli ikävä kyllä. 

Vierailija
105/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei voisi keskittyä enää talouskasvuun ja voiton maksimointiin. Mutta ei se tarkoita ettemmekö me voisi elää hyvää ja tyydyttävää elämää. Ei sellaista yltäkylläisyyttä että moni asia menettää merkityksensä, vaan juuri tarpeeksi niin että perustarpeet täyttyy.

Mutta ilman kulutusta ei valtiolla olisi varaa ylläpitää kenenkään elämää. Siihen loppuisi Kelan tuet, jokainen saisi tulla toimeen omillaan. 

Kulutus ei loppuisi mihinkään, vaan painottuisi palveluiden kuluttamiseen.

Mitä ovat nämä palvelut? Ja miten palveluihin voidaan laitttaa rahaa, jos ei ole ihmisillä enää työpaikkoja joista saada rahaa? 

Samat palvelut joita nytkin käytämme. Terveydenhuolto, opettaminen, ruoan tuottaminen, korjaaminen, siivoaminen jne. jne.

Palveluyritykset ovat työpaikkoja, työstä saa rahaa.

Ja näistä palveluista maksaisi kotitarveviljelijä/pesukoneseppä... porkkanoilla? Lupaamalla korjata terveyskeskuksen autoklaavin jos se hajoaa ja jos sattuu osaamaan?

Rahalla. Rahaa saa tekemällä töitä, oli se sitten tavaran valmistamisesta tai palvelualalta.

Mistä sitä rahaa kukaan saisi kun yhteiskunta perustuu lähinnä vaihdantaan, yhteisomistukseen ja tavaroiden lainaamiseen? Kaikki kun ei voi pysyä siellä palvelualalla mikä sitä rahaa tuossa sun visiossas tyhjästä tuottaa.

Ei kaikki olisikaan siellä palvelualalla. Osa ihmisistä työskentelisi yhä tuottaen tavaroita, mutta ei niin kestämättömällä volyymillä kuin tänäpäivänä.

Eli päästään taas maksamaan sydänsiirre porkkanoilla.

Eli sinun mielestä palvelualan palkat maksetaan porkkanoina?

Vierailija
106/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen pakotettu ostamaan aina uuden nykyään koska korjaaminen maksaa uuden verran.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet

Nuo suuret nälkävuodet siis tapahtuisivat Suomessa varmasti. 

Eli silloin ennenvanhaan kuoli paljon ihmisiä ja enimmäkseen ne olivat kaikista köyhimpiä. 

Vierailija
108/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Suurinosa kuoli ikävä kyllä. 

Olen melko varma että KAIKKI kuoli jossain vaiheessa. :p Mutta siis vain rikkailla oli varaa kattilaan, ja kaikki muut kuolivat kuusen alle?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

.

Vierailija
110/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Suurinosa kuoli ikävä kyllä. 

Olen melko varma että KAIKKI kuoli jossain vaiheessa. :p Mutta siis vain rikkailla oli varaa kattilaan, ja kaikki muut kuolivat kuusen alle?

Rikkaat olisivat ainoita ihmisiä, joiden elämä olisi sitä laatua, mitä kaikkien perusihmisten elämänlaatu on tätänykyä. Kaikista köyhimmät kuolisivat nopeammin, koska heillä ei olisi varaa terveydenhuoltoon saatikka ruokaan. Keskiluokasta jotkut selviäisivät, toiset ei mutta se olisi jatkuvaa taistelua päivästä toiseen. Sellainenko olisi hyvä elämä? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä keskustelu on oikea lukihäiriöisten kokoontumisajo. :D

Vierailija
112/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei voisi keskittyä enää talouskasvuun ja voiton maksimointiin. Mutta ei se tarkoita ettemmekö me voisi elää hyvää ja tyydyttävää elämää. Ei sellaista yltäkylläisyyttä että moni asia menettää merkityksensä, vaan juuri tarpeeksi niin että perustarpeet täyttyy.

Mutta ilman kulutusta ei valtiolla olisi varaa ylläpitää kenenkään elämää. Siihen loppuisi Kelan tuet, jokainen saisi tulla toimeen omillaan. 

Kulutus ei loppuisi mihinkään, vaan painottuisi palveluiden kuluttamiseen.

Mitä ovat nämä palvelut? Ja miten palveluihin voidaan laitttaa rahaa, jos ei ole ihmisillä enää työpaikkoja joista saada rahaa? 

Samat palvelut joita nytkin käytämme. Terveydenhuolto, opettaminen, ruoan tuottaminen, korjaaminen, siivoaminen jne. jne.

Palveluyritykset ovat työpaikkoja, työstä saa rahaa.

Ja näistä palveluista maksaisi kotitarveviljelijä/pesukoneseppä... porkkanoilla? Lupaamalla korjata terveyskeskuksen autoklaavin jos se hajoaa ja jos sattuu osaamaan?

Rahalla. Rahaa saa tekemällä töitä, oli se sitten tavaran valmistamisesta tai palvelualalta.

Mistä sitä rahaa kukaan saisi kun yhteiskunta perustuu lähinnä vaihdantaan, yhteisomistukseen ja tavaroiden lainaamiseen? Kaikki kun ei voi pysyä siellä palvelualalla mikä sitä rahaa tuossa sun visiossas tyhjästä tuottaa.

Ei kaikki olisikaan siellä palvelualalla. Osa ihmisistä työskentelisi yhä tuottaen tavaroita, mutta ei niin kestämättömällä volyymillä kuin tänäpäivänä.

Eli päästään taas maksamaan sydänsiirre porkkanoilla.

Eli sinun mielestä palvelualan palkat maksetaan porkkanoina?

Kun tuossa sun maailmassas palvelualalla maksetaan palkka tyhjästä ilmestyvällä rahalla ja muutoin ihmiset vain puuhastelee ja rakentelee harvakseltaan yksittäisiä pesukoneita joita kukaan ei osta, ne ihmiset jotka vaan puuhastelee maksaa saamistaan palveluista itse kasvatetuilla porkkanoilla koska taianomaisesti tyhjästä generoituvaa rahaa on vain palvelusektorin työntekijöillä. Se on kyllä vielä vähän hämärän peitossa että mikä on käytetty rahayksikkö ja kuinka sen kurssi vertaantuu porkkanoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Suurinosa kuoli ikävä kyllä. 

Olen melko varma että KAIKKI kuoli jossain vaiheessa. :p Mutta siis vain rikkailla oli varaa kattilaan, ja kaikki muut kuolivat kuusen alle?

Rikkaat olisivat ainoita ihmisiä, joiden elämä olisi sitä laatua, mitä kaikkien perusihmisten elämänlaatu on tätänykyä. Kaikista köyhimmät kuolisivat nopeammin, koska heillä ei olisi varaa terveydenhuoltoon saatikka ruokaan. Keskiluokasta jotkut selviäisivät, toiset ei mutta se olisi jatkuvaa taistelua päivästä toiseen. Sellainenko olisi hyvä elämä? 

Osattaisiinkohan nykyään yhteiskunta rakentaa paremmalla tiedolla ja taidolla kuin ennen? Kulutus ei ole ainoa asia joka on noista ajoista muuttunut.

Vierailija
114/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Suurinosa kuoli ikävä kyllä. 

Olen melko varma että KAIKKI kuoli jossain vaiheessa. :p Mutta siis vain rikkailla oli varaa kattilaan, ja kaikki muut kuolivat kuusen alle?

Rikkaat olisivat ainoita ihmisiä, joiden elämä olisi sitä laatua, mitä kaikkien perusihmisten elämänlaatu on tätänykyä. Kaikista köyhimmät kuolisivat nopeammin, koska heillä ei olisi varaa terveydenhuoltoon saatikka ruokaan. Keskiluokasta jotkut selviäisivät, toiset ei mutta se olisi jatkuvaa taistelua päivästä toiseen. Sellainenko olisi hyvä elämä? 

Osattaisiinkohan nykyään yhteiskunta rakentaa paremmalla tiedolla ja taidolla kuin ennen? Kulutus ei ole ainoa asia joka on noista ajoista muuttunut.

Ainoalla tavalla millä noista asjoista, kuten suurista nälkävuosista päästiin eroon oli, että kuluttaminen kasvoi ja kulutuksen ansiosta kyettiin tuottamaan uusia asioita, kehittämään Suomea ym. Esim Suomen vienti oli tärkeimmässä asemassa tämän suhteen. Suomen viennistä tulevilla tuloilla alettiin rakentamaan rautateitä ynnämuita. Jos olisi olleet ajat, ettei mitään ylimääräistä osteta tai tuoteta, niin olisimme yhä nälkävuosien tasolla. 

Ja nykyään myös tiedetään, että varsinkin hyvinvointivaltiot perustuvat juuri talouskasvuun ja talouskasvuun kuuluu tavaroiden tuottaminen ja ostaminen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Suurinosa kuoli ikävä kyllä. 

Olen melko varma että KAIKKI kuoli jossain vaiheessa. :p Mutta siis vain rikkailla oli varaa kattilaan, ja kaikki muut kuolivat kuusen alle?

Rikkaat olisivat ainoita ihmisiä, joiden elämä olisi sitä laatua, mitä kaikkien perusihmisten elämänlaatu on tätänykyä. Kaikista köyhimmät kuolisivat nopeammin, koska heillä ei olisi varaa terveydenhuoltoon saatikka ruokaan. Keskiluokasta jotkut selviäisivät, toiset ei mutta se olisi jatkuvaa taistelua päivästä toiseen. Sellainenko olisi hyvä elämä? 

Osattaisiinkohan nykyään yhteiskunta rakentaa paremmalla tiedolla ja taidolla kuin ennen? Kulutus ei ole ainoa asia joka on noista ajoista muuttunut.

Ainoalla tavalla millä noista asjoista, kuten suurista nälkävuosista päästiin eroon oli, että kuluttaminen kasvoi ja kulutuksen ansiosta kyettiin tuottamaan uusia asioita, kehittämään Suomea ym. Esim Suomen vienti oli tärkeimmässä asemassa tämän suhteen. Suomen viennistä tulevilla tuloilla alettiin rakentamaan rautateitä ynnämuita. Jos olisi olleet ajat, ettei mitään ylimääräistä osteta tai tuoteta, niin olisimme yhä nälkävuosien tasolla. 

Ja nykyään myös tiedetään, että varsinkin hyvinvointivaltiot perustuvat juuri talouskasvuun ja talouskasvuun kuuluu tavaroiden tuottaminen ja ostaminen. 

Eikö juuri palveluidenkin määrä ja kulutus ole lisääntynyt nälkävuosista?

Vierailija
116/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Suurinosa kuoli ikävä kyllä. 

Olen melko varma että KAIKKI kuoli jossain vaiheessa. :p Mutta siis vain rikkailla oli varaa kattilaan, ja kaikki muut kuolivat kuusen alle?

Rikkaat olisivat ainoita ihmisiä, joiden elämä olisi sitä laatua, mitä kaikkien perusihmisten elämänlaatu on tätänykyä. Kaikista köyhimmät kuolisivat nopeammin, koska heillä ei olisi varaa terveydenhuoltoon saatikka ruokaan. Keskiluokasta jotkut selviäisivät, toiset ei mutta se olisi jatkuvaa taistelua päivästä toiseen. Sellainenko olisi hyvä elämä? 

Osattaisiinkohan nykyään yhteiskunta rakentaa paremmalla tiedolla ja taidolla kuin ennen? Kulutus ei ole ainoa asia joka on noista ajoista muuttunut.

Ainoalla tavalla millä noista asjoista, kuten suurista nälkävuosista päästiin eroon oli, että kuluttaminen kasvoi ja kulutuksen ansiosta kyettiin tuottamaan uusia asioita, kehittämään Suomea ym. Esim Suomen vienti oli tärkeimmässä asemassa tämän suhteen. Suomen viennistä tulevilla tuloilla alettiin rakentamaan rautateitä ynnämuita. Jos olisi olleet ajat, ettei mitään ylimääräistä osteta tai tuoteta, niin olisimme yhä nälkävuosien tasolla. 

Ja nykyään myös tiedetään, että varsinkin hyvinvointivaltiot perustuvat juuri talouskasvuun ja talouskasvuun kuuluu tavaroiden tuottaminen ja ostaminen. 

Eikö juuri palveluidenkin määrä ja kulutus ole lisääntynyt nälkävuosista?

Tavaroiden teollinen tuotanto suuressa mittakaavassa mahdollisti palvelualan nousun. Vie pois kulutus ja tuotannon tarve, niin ei kenelläkään ole aikaa eikä varaa istua tiskin takana vaan hymyilemässä nätisti kun pitää ahkeroida perunapellolla.

Vierailija
117/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma ettei ennen vanhaan ollut mikään ongelma tuottaa tavaraa pienemmässä mittakaavassa ja parempilaatuisena, ja kuitenkin niin että ihmisillä oli varaa ostaa sitä vaikkei se superhalpaa (nykyisiin hintoihin verrattuna) ollutkaan. 🤔

Ennenvanhaan ihmisiä oli vähemmän. Ennenvanhaan vain rikkaat ostivat niitä parempilaatuisia. Turha oli köyhien edes kuvitella, että ostaisivat yhtään mitään. Ei tässä ole kyse ollutkaan, etteikö kenelläkään olisi varaa, vaan ettei kenelläkään peruskansalaisella olisi varaa, poislukien siis ne rikkaat. 

Ennenvanhaan syötiin myös aamupalaksi tyyliin yksi siivu ruisleipää. Samaa ruisleipää syötiin päivälliseksi ja illalliseksi. Ruoka oli siis hyvin yksinkertaista. Turha edes kuvitella, että saisi syödä yhtä hyvin kuin mitä tänäpäivänä. Silloin ennenvanhaan ei siis ollut edes varaa ruokaan, paitsi ruis- ja ohrajauhoon. Tälläistä elämä oli siis peruskansalaisella. 

Ja kuitenkin köyhät eli suurinosa selvisivät vaikkei ollut kattoa pään päällä, mitään tavaraa, eikä ruokaa?

Suurinosa kuoli ikävä kyllä. 

Olen melko varma että KAIKKI kuoli jossain vaiheessa. :p Mutta siis vain rikkailla oli varaa kattilaan, ja kaikki muut kuolivat kuusen alle?

Rikkaat olisivat ainoita ihmisiä, joiden elämä olisi sitä laatua, mitä kaikkien perusihmisten elämänlaatu on tätänykyä. Kaikista köyhimmät kuolisivat nopeammin, koska heillä ei olisi varaa terveydenhuoltoon saatikka ruokaan. Keskiluokasta jotkut selviäisivät, toiset ei mutta se olisi jatkuvaa taistelua päivästä toiseen. Sellainenko olisi hyvä elämä? 

Osattaisiinkohan nykyään yhteiskunta rakentaa paremmalla tiedolla ja taidolla kuin ennen? Kulutus ei ole ainoa asia joka on noista ajoista muuttunut.

Ainoalla tavalla millä noista asjoista, kuten suurista nälkävuosista päästiin eroon oli, että kuluttaminen kasvoi ja kulutuksen ansiosta kyettiin tuottamaan uusia asioita, kehittämään Suomea ym. Esim Suomen vienti oli tärkeimmässä asemassa tämän suhteen. Suomen viennistä tulevilla tuloilla alettiin rakentamaan rautateitä ynnämuita. Jos olisi olleet ajat, ettei mitään ylimääräistä osteta tai tuoteta, niin olisimme yhä nälkävuosien tasolla. 

Ja nykyään myös tiedetään, että varsinkin hyvinvointivaltiot perustuvat juuri talouskasvuun ja talouskasvuun kuuluu tavaroiden tuottaminen ja ostaminen. 

Eikö juuri palveluidenkin määrä ja kulutus ole lisääntynyt nälkävuosista?

Kyllä, mutta sitä ennen tarvittiin useiden vuosien maa- ja metsäteollisuuden viennit ja tuotannot, ennen kuin palvelut alkoivat lisääntymään. Tuollainen palvelujan tuottama yhteiskunta syntyi vasta 1970-luvulla.

Vierailija
118/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman kerskakulutusta suistuisimme yhteiskunnan tuhoon? Onko uusi tavara ainoa asia joka pyörittää yhteiskunnan rattaita ja tarjoaa töitä? Minulla tulee mieleen montakin työpaikkaa joita silti tarvittaisiin (lääkärit, kokit, siivoojat jne.), ja monta sellaista jotka tarjoaisi lisää töitä ihmisille - eikä koneille, kuten tavaroiden tuottamisessa menetellään nykyään. Jo pelkästään tavaroiden huolto- ja korjauspalvelut, lainapalvelut, ja kaikki niihin liittyvä.

Oletko tajunnut, miten paljon nimenomaan lääkärit käyttävät kertakäyttötavaraa työssä hygieniasyistä? Kokeillakaan ei kauan kestäisi nykyajan muoviastiat ja välineet. Niitä pitäisi sitten teettää puisia ja metallisia sepiltä tai etsiä kierrätyksestä (jossain vaiheessa tulisi pula ja vaikea saada välineitä). Lääkärissä käynti voisi olla hurjan kallista, kun ei saataisi käyttää kertakäyttöistä tehdastavaraa, vaan kaikki pitää olla uudelleen käytettävää eli joka kerta puhdistettavaa. Puhdistusainetta pitäisi jostain saada ja pulloissa olla joku kierrätyssysteemi.

Tavallaan aina jos ajatellaan että kulutus ja kaupankäynti "kielletään", niin ihmiset keksii sen uudestaan jotain kiertoreittiä. Vaihtokauppaa on aina ollut. Esimerkiksi huumepiireissä tämän näkee jos kellään ei ole varsinaista rahaa - vaihdetaan palveluksia, palveluita ja tavaroita päihteeseen.

Siis uutta tavaraahan SAISI tuottaa nimenomaan tarpeeseen. Eiköhän se olisi kaikkien etu, että käyttötavarat tehtäisiin niille optimaalisimmasta, käyttöä kestävästä materiaalista. Kertakäyttöisyys pitäisi saada ihan minimiin, vain kun se palvelee oikeaa tarkoitusta, esim. tuo hygienia.

Millä tavalla päätettäisiin, mikä on tarpeellista ja mikä ei? Joku voi sanoa, että pyykkikone on. Toinen voi sanoa, että ei ja että ihmiset voi pyykätä pyykit käsin. Missä menee raja?

Ja jos tavarat kestävät loputtomiin, niitä tavaroita tehdään harvemmin ja näin tavaroiden hinnat olisi aivan törkeät - niin törkeät, ettei kenellääkään peruskansalaisella niihin olisi edes varaa. 

Ennenkin oli varaa laatuun, mutta sitten keksittiin myydä lyhytkestoisempaa rihkamaa, jotta rahaa tulisi enemmän.

Tulevaisuudessa tuotteiden yhteisomistajuus saisi lisääntyä. Ja harvoin tarvittavissa vuokraus.

Ongelma: miten motivoida yrityksiä tuottemaan laatua ja ihmiset ostamaan sitä?

Vierailija
119/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman kerskakulutusta suistuisimme yhteiskunnan tuhoon? Onko uusi tavara ainoa asia joka pyörittää yhteiskunnan rattaita ja tarjoaa töitä? Minulla tulee mieleen montakin työpaikkaa joita silti tarvittaisiin (lääkärit, kokit, siivoojat jne.), ja monta sellaista jotka tarjoaisi lisää töitä ihmisille - eikä koneille, kuten tavaroiden tuottamisessa menetellään nykyään. Jo pelkästään tavaroiden huolto- ja korjauspalvelut, lainapalvelut, ja kaikki niihin liittyvä.

Oletko tajunnut, miten paljon nimenomaan lääkärit käyttävät kertakäyttötavaraa työssä hygieniasyistä? Kokeillakaan ei kauan kestäisi nykyajan muoviastiat ja välineet. Niitä pitäisi sitten teettää puisia ja metallisia sepiltä tai etsiä kierrätyksestä (jossain vaiheessa tulisi pula ja vaikea saada välineitä). Lääkärissä käynti voisi olla hurjan kallista, kun ei saataisi käyttää kertakäyttöistä tehdastavaraa, vaan kaikki pitää olla uudelleen käytettävää eli joka kerta puhdistettavaa. Puhdistusainetta pitäisi jostain saada ja pulloissa olla joku kierrätyssysteemi.

Tavallaan aina jos ajatellaan että kulutus ja kaupankäynti "kielletään", niin ihmiset keksii sen uudestaan jotain kiertoreittiä. Vaihtokauppaa on aina ollut. Esimerkiksi huumepiireissä tämän näkee jos kellään ei ole varsinaista rahaa - vaihdetaan palveluksia, palveluita ja tavaroita päihteeseen.

Siis uutta tavaraahan SAISI tuottaa nimenomaan tarpeeseen. Eiköhän se olisi kaikkien etu, että käyttötavarat tehtäisiin niille optimaalisimmasta, käyttöä kestävästä materiaalista. Kertakäyttöisyys pitäisi saada ihan minimiin, vain kun se palvelee oikeaa tarkoitusta, esim. tuo hygienia.

Millä tavalla päätettäisiin, mikä on tarpeellista ja mikä ei? Joku voi sanoa, että pyykkikone on. Toinen voi sanoa, että ei ja että ihmiset voi pyykätä pyykit käsin. Missä menee raja?

Ja jos tavarat kestävät loputtomiin, niitä tavaroita tehdään harvemmin ja näin tavaroiden hinnat olisi aivan törkeät - niin törkeät, ettei kenellääkään peruskansalaisella niihin olisi edes varaa. 

Ennenkin oli varaa laatuun, mutta sitten keksittiin myydä lyhytkestoisempaa rihkamaa, jotta rahaa tulisi enemmän.

Tulevaisuudessa tuotteiden yhteisomistajuus saisi lisääntyä. Ja harvoin tarvittavissa vuokraus.

Ongelma: miten motivoida yrityksiä tuottemaan laatua ja ihmiset ostamaan sitä?

Et varmaan ole ollut koskaan ulkomailla, missä tuotteet ovat oikeasti ihan kuraa. Suomessa suurinosa tuotteista on oikeasti vielä ihan laadukasta. Kun tuotteet siirretään ulkomaiden tuotantoon, kuten kiinaan ja intiaan, niin silloin laatu laskee. 

Markkinoilla yrityksien kilpailu pitää tuotteiden hinnat kuitenkin kelvollisina ja laadun korkealla. Kuitenkin kova kilpailu ja globalisaatio on johtanut siihen, että tuotteiden laatua on pakko laskea hitusen jotta pystytään kilpailemaan hinnoissa. 

Jos ihmisillä ei ole nyt varaa ostaa laatua, niin miten niillä olisi tulevaisuudessakaan, jos kuluttaminen laitettaisiin minimiin? Onhan sitä laadukasta tavaraa, mutta se on niin kovin kallista, koska siihen menee enemmän aikaa ja korkealaatuisempia raaka-aineita. 

Vierailija
120/122 |
28.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman kerskakulutusta suistuisimme yhteiskunnan tuhoon? Onko uusi tavara ainoa asia joka pyörittää yhteiskunnan rattaita ja tarjoaa töitä? Minulla tulee mieleen montakin työpaikkaa joita silti tarvittaisiin (lääkärit, kokit, siivoojat jne.), ja monta sellaista jotka tarjoaisi lisää töitä ihmisille - eikä koneille, kuten tavaroiden tuottamisessa menetellään nykyään. Jo pelkästään tavaroiden huolto- ja korjauspalvelut, lainapalvelut, ja kaikki niihin liittyvä.

Oletko tajunnut, miten paljon nimenomaan lääkärit käyttävät kertakäyttötavaraa työssä hygieniasyistä? Kokeillakaan ei kauan kestäisi nykyajan muoviastiat ja välineet. Niitä pitäisi sitten teettää puisia ja metallisia sepiltä tai etsiä kierrätyksestä (jossain vaiheessa tulisi pula ja vaikea saada välineitä). Lääkärissä käynti voisi olla hurjan kallista, kun ei saataisi käyttää kertakäyttöistä tehdastavaraa, vaan kaikki pitää olla uudelleen käytettävää eli joka kerta puhdistettavaa. Puhdistusainetta pitäisi jostain saada ja pulloissa olla joku kierrätyssysteemi.

Tavallaan aina jos ajatellaan että kulutus ja kaupankäynti "kielletään", niin ihmiset keksii sen uudestaan jotain kiertoreittiä. Vaihtokauppaa on aina ollut. Esimerkiksi huumepiireissä tämän näkee jos kellään ei ole varsinaista rahaa - vaihdetaan palveluksia, palveluita ja tavaroita päihteeseen.

Siis uutta tavaraahan SAISI tuottaa nimenomaan tarpeeseen. Eiköhän se olisi kaikkien etu, että käyttötavarat tehtäisiin niille optimaalisimmasta, käyttöä kestävästä materiaalista. Kertakäyttöisyys pitäisi saada ihan minimiin, vain kun se palvelee oikeaa tarkoitusta, esim. tuo hygienia.

Millä tavalla päätettäisiin, mikä on tarpeellista ja mikä ei? Joku voi sanoa, että pyykkikone on. Toinen voi sanoa, että ei ja että ihmiset voi pyykätä pyykit käsin. Missä menee raja?

Ja jos tavarat kestävät loputtomiin, niitä tavaroita tehdään harvemmin ja näin tavaroiden hinnat olisi aivan törkeät - niin törkeät, ettei kenellääkään peruskansalaisella niihin olisi edes varaa. 

Ennenkin oli varaa laatuun, mutta sitten keksittiin myydä lyhytkestoisempaa rihkamaa, jotta rahaa tulisi enemmän.

Tulevaisuudessa tuotteiden yhteisomistajuus saisi lisääntyä. Ja harvoin tarvittavissa vuokraus.

Ongelma: miten motivoida yrityksiä tuottemaan laatua ja ihmiset ostamaan sitä?

Et varmaan ole ollut koskaan ulkomailla, missä tuotteet ovat oikeasti ihan kuraa. Suomessa suurinosa tuotteista on oikeasti vielä ihan laadukasta. Kun tuotteet siirretään ulkomaiden tuotantoon, kuten kiinaan ja intiaan, niin silloin laatu laskee. 

Markkinoilla yrityksien kilpailu pitää tuotteiden hinnat kuitenkin kelvollisina ja laadun korkealla. Kuitenkin kova kilpailu ja globalisaatio on johtanut siihen, että tuotteiden laatua on pakko laskea hitusen jotta pystytään kilpailemaan hinnoissa. 

Jos ihmisillä ei ole nyt varaa ostaa laatua, niin miten niillä olisi tulevaisuudessakaan, jos kuluttaminen laitettaisiin minimiin? Onhan sitä laadukasta tavaraa, mutta se on niin kovin kallista, koska siihen menee enemmän aikaa ja korkealaatuisempia raaka-aineita. 

Joskus se "ettei ole varaa", johtuu siitä että on tuhlattu tarpeettomaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi neljä