Lue keskustelun säännöt.
Menisitkö luokkakokoukseen vaikka sinua kiusattiin?
27.02.2019 |
En ajatellut mennä. Jos ei silloin aikanaan kelvannut seura niin miksi ihmeessä menisin nytkään? Kukaan ei ole pitänyt yhteyttä eikä varsinkaan kukaan ole pyytänyt anteeksi. Aika tahditonta laittaa kutsu tuosta noin vain vaikka on selvää, ettei edes yritetä sopia asioita.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Tahditonta laittaa kutsu?? Minusta olisi tuhat kertaa törkeämpää jättää yksi kutsumatta.
No molemmat on yhtä paskaa käytöstä niin pitkään kun kukaan ei pyydä anteeksi menneitä. Nauran tälle ajatukselle itsekin, eihän sellaista tapahdu, että kiusatulle pahoiteltaisiin mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin mennyt jos olisi ollut. Olisin halunnut mennä sinne kertomaan miten vahvasti heidän kiusaaminen aikoinaan vaikutti minuun ja muutenkin miten huonossa tilanteessa olin muutenkin. Olisin halunnut jakaa asian sen takia, että ehkä aikuisiällä he olisivat ymmärtäneet kiusaamisen vaikutuksen lapsiin ja opettaneet lapsiaan, etteivät kiusaisi.
Ihmiset eivät välttämättä kehity noin hienosti, vaikka vuodet kuluvat.
Kerran on ollut peruskoulun luokkakokous ja kaksi kertaa lukion.
Yhteenkään en ole osallistunut, eikä kauheesti harmita, pikemminkin päinvastoin.
Itse on kuitenkin muuttunut ja kiusaaja edelleen hiukan sama työläistampio jolta jo sitten luulot pois.
Menisin rynnäkkökiväärin kanssa sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin mennyt jos olisi ollut. Olisin halunnut mennä sinne kertomaan miten vahvasti heidän kiusaaminen aikoinaan vaikutti minuun ja muutenkin miten huonossa tilanteessa olin muutenkin. Olisin halunnut jakaa asian sen takia, että ehkä aikuisiällä he olisivat ymmärtäneet kiusaamisen vaikutuksen lapsiin ja opettaneet lapsiaan, etteivät kiusaisi.
Ihmiset eivät välttämättä kehity noin hienosti, vaikka vuodet kuluvat.
Eivät välttämättä, mutta samaan aikaan he eivät välttämättä edes tajua miten paljon heidän kiusaamisensa on vaikuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Itse on kuitenkin muuttunut ja kiusaaja edelleen hiukan sama työläistampio jolta jo sitten luulot pois.
Itsekin muuttunut kiusaajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin. Entiset kiusaajat tulivat halaamaan jne. Suoraan sanottuna moni ns. kiusaaja ei luultavasti edes tajua kiusanneensa, sehän oli vain "leikkiä" ja en minä mutta ne muut. Oma osuus nähdään aina aika vaatimattomana.
Minua kiusattiin myös, mutta nyt olen, noh... sanotaan vaikka että eduskunnassa töissä. En sen tarkemmin viitsi tarkentaa että mitä, ettei minua vaan tunnistettaisi, kun julkkis näin olen.
Elämässä on kyllä mennyt muuten ihan hyvin. On dosentin tutkinto tieteelliseltä alalta, kaunis mallivaimo, 400 neliöinen merenrantatontti lauttasaaressa, pari jahtia, helikopteri ja oma limusiini, mitä kuljettaa entinen rallikuski. Kaveritkin on pääasiassa ministereitä ja professoreita, eli paljon älykkäämpiä kuin moni muu :D . Heiltä voisin halutessani tilata vähän palveluita näiden kiusaajien päänmenoksi, mutta olen niin kypsä että olen antanut heille anteeksi ;)
Voisihan sitä ihan kiusallaan mennä vähän naureskelemaan näille entisille luokkatovereille, kun heillä on mennyt vähän huonommin ( linnakundi, miesh*ora, keinosiementäjä, Ornitologi, puuveneveistäjä, dildontestaaja) , mutta en kuitenkaan viitsi, kun elämässäni on kaikki niin mallillaan ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsuttiin, en mennyt. Muakin koulukiusattu.
Jos haluaisin mennä niin menisin. Minusta ihan kohteliasta laittaa kutsu kaikille joita juhla koskee, eikö olisi aika törkeää valita vain se oma porukkansa jättäen muut ulkopuolelle ja kutsua sitä luokkakokoukseksi? Ihan älytöntä, en taas tiedä mitä ap olisi halunnut.
Kiusaajille naureskelisin paikanpäällä, että muistatteko kun teitte näin ja sanoitte noin, hassua eikö. Nyt aikuisena on kuori kasvanut niin ei tekisi pahaa enää puhua asiasta suoraan, todennäköisesti kiusaajatkin ovat aikuistuneet ja tajuavat hävetä. Jos eivät ole, niin voisin vain sääliä heitä ja lapsellista olemustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mennyt, koska kukaan ei edes kutsunut sinne. Yksi samalla luokalla ollut uraohjus tästä minulle aukoi päätään kun kaupungilla tavattiin ja totesin etten olisi tullut muutenkaan, sillä katselin teitä ihan tarpeeksi jo kouluaikana. Ei olla sen jälkeen moikattu, vaikka viikottain nähdään ja tästä on jo yli kymmenen vuotta.
Mitäs jos nää kiusaajat oliskin ihan mukavia ihmisiä nykyään, niin antaisitteko anteeksi heille jos he sanoisivat anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mennyt.
Satunnainen joukko ihmisiä jotka lähinnä aiheuttivat minulle tuskaa lapsuudessani, miksi niitä pitäisi enää töllistelemään?
Tästä keskustelusta opin sen, etten koskaan aio pyytää julkisesti anteeksi tyypiltä jota koulussa kiusasin. Se kuitenkin pitää minua ilmeisesti ihmisjätteenä ja ajattelee, että haluan vaan pönkittää omaa egoani ja vaientaa omaatuntoani sen sijaan että olisin oikeasti pahoillani.
Menisin näyttämään kuinka itsevarma ja hyväpalkkainen minusta on tullut, vaikka onkin kiusattu. Samalla näkisin kuinka moni heistä on nykyään työtön alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin mennyt jos olisi ollut. Olisin halunnut mennä sinne kertomaan miten vahvasti heidän kiusaaminen aikoinaan vaikutti minuun ja muutenkin miten huonossa tilanteessa olin muutenkin. Olisin halunnut jakaa asian sen takia, että ehkä aikuisiällä he olisivat ymmärtäneet kiusaamisen vaikutuksen lapsiin ja opettaneet lapsiaan, etteivät kiusaisi.
Ihmiset eivät välttämättä kehity noin hienosti, vaikka vuodet kuluvat.
Eivät välttämättä, mutta samaan aikaan he eivät välttämättä edes tajua miten paljon heidän kiusaamisensa on vaikuttanut.
Eivätkä välttämättä suostu tajuamaan vieläkään. Ei sinne kannata lähteä selvittämään välejä.
Multa on pari kiusaajaa pyytäny nyt aikuisena anteeksi ja tarjonnu baarissa juomia. Annoin anteeksi, koska ihmiset muuttuu ja nykyään vaikuttavat ihan mukavilta. Eli joo, menisin kyllä ja tutustuisin entisiin luokkakavereihin.
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelusta opin sen, etten koskaan aio pyytää julkisesti anteeksi tyypiltä jota koulussa kiusasin. Se kuitenkin pitää minua ilmeisesti ihmisjätteenä ja ajattelee, että haluan vaan pönkittää omaa egoani ja vaientaa omaatuntoani sen sijaan että olisin oikeasti pahoillani.
Kommenttisi perusteella minäkin pidän sinua ihmisjätteenä, vaikkemme edes tunne toisiamme.
Itse olisin mennyt jos olisi ollut. Olisin halunnut mennä sinne kertomaan miten vahvasti heidän kiusaaminen aikoinaan vaikutti minuun ja muutenkin miten huonossa tilanteessa olin muutenkin. Olisin halunnut jakaa asian sen takia, että ehkä aikuisiällä he olisivat ymmärtäneet kiusaamisen vaikutuksen lapsiin ja opettaneet lapsiaan, etteivät kiusaisi.