Toiveena vauva (2019-2020)
Hei,
Aloitin uuden ketjun, kun "Toiveena vauva (2018-2019)" on jo pitkä ketju ja vuosikin vaihtui. Kirjoitellaan tänne vauvahaaveista ja tuetaan toisia :) Itse olen avioliitossa ja yritämme ensimmäistä lasta. Ikää on 33- vuotta.
Kommentit (3096)
Tuosta alkoholista olenkin aiemmin tainnut myös kirjoittaa, mutta itse en tosiaan käytä ovulaatiosta (oletettuihin) kuukautisiin. Kuukautisten alettua ja ennen seuraavaa ovulaatiota käytän taas ihan normaalisti. Aiemmin ajattelin toisin ja pari yrityskuukautta käytinkin normaalisti myös koko kierron, mutta sitten lueskelin asiasta ja päätin tästä luopua, koska on esim. tutkimuksia joiden mukaan alkoholi voisi vahingoittaa alkiota jo 3. raskausviikolla.
Mutta tapoja on varmaan tässä monia enkä lähtisi tuomitsemaankaan ketään. Täällähän jotkut ovat kokeilleet ja suositelleet lasillista punaviiniä kiinnittymisen aikoihin, liittyen sen verenkiertoa vilkastuttavaan vaikutukseen. En nyt muista onko joku näin tehnyt raskautunut vai ei, enkä tiedä onko tuosta nyt tuossa vaiheessa vielä haittaakaan, mutta en itse siltikään ole tätä kokeillut 🙂. Jotenkin minulla on ehkä vähän ylivarovainenkin suhtautuminen tähän... Huolettaisi kuitenkin kuukautisten alkaessa, että se alkio ei varmaan kiinnittynyt nyt taaskaan kun otin se yhden lasillisen. En vaan uskalla riskeerata, olen liian taipuvainen "mitä jos" -ajatteluun 🙂. Tässä joitain linkkejä, joita itse lueskelin asiasta:
https://ketju-lehti.fi/aiheet/tutkimuksessa-tapahtuu/hiiria-ihmisia-ja-…
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/vahainenkin-alkoholink…
Itse ajattelen, että alkoholi jää pois kokonaan vasta kun raskaustesti näyttää positiivista. Käyttö on vähäistä muutenkin, mutta esim viime viikonloppuna otin kaksi lasia viiniä, tulin hieman hiprakkaan ja tuli jotenkin huono omatunto. Saunasiiderin voin ottaa ilman huonoa omaatuntoa, sekin on kyllä aika harvinaista. Selvästi yritysaikana olen jättäytynyt kuskin rooliin herkemmin ja humalatilaa pyrkii välttämään.
Täällä nyt kp 33, kuukautismaisia tuntemuksia ollut alavatsalla eilen ja tänään. Valkovuoto melko runsasta. Muuten ei oireita, mutta ruoka maistuu jotenkin huonommin - yleensä herätessä on jo kauhea nälkä, nyt ei meinaa maistua. Päätin että teen raskaustestin kp 35 jos ei kuukautiset päätä alkaa ennen sitä.
Me käytiin tänään yksityisellä lapsettomuustutkimusten ensikäynnillä. Oli niin huojentavaa, että joku selittää juurta jaksaen, joka ymmärtää näistä asioista! Tosi hyvä fiilis nyt siis. Mulla on monirakkulaiset munasarjat eli pco ja myös PCOS eli se syndrooma. Saatiin nyt sitten lääkkeet (Terolut+Letrotzol) ja päästään niiden kanssa yrittämään! Yritystä meillä takana siis 8 kuukautta, mut lääkäri tuolla yksityisellä sanoi, että hyvä että mentiin nyt. Muuten oltais "turhaan" jouduttu odottelemaan se vuosi, kun en kerran ovuloi.
Toisaalta taas on tosi outo olo. Että mä oon se joka puhuu tällä palstalla kuukausien yrityksestä ja letrotzoleista ym. En olis ikinä voinu kuvitella, että ollaan lapsettomuushoidoissa (vaikka kevyitä hoitojahan nää lääkehoidot onkin) 23-vuotiaana...
Jos joku haluaa vertaistukea, niin Simpukalla on vertaistukiryhmiä lapsettomille. Veikkaan kyllä, että siellä on enemmän porukkaa, jotka on yrittäny jo kauemmin kuin muutaman kuukauden.
Martta1, kiva, kun kerroit ja kuulostaa hyvältä! Fertility friendissä voi katsoa toisten taulukoita (maksetussa versiossa ainakin) ja monesti tulee vastaan nuoria raskautuneita samalla diagnoosilla. Vaikka onkin varmasti sopeutumista, hyvä kuitenkin, että menitte jo nyt ja, että nyt on jo lääkkeetkin! Kovasti tsemppiä. 🤗💚
Näkeminen kuulostaa mukavalta, itse en tällä hetkellä vain uskalla sitoutua mihinkään uuteen, kun työkuviot muuttumassa eikä noista terveys-ja lapsettomuuslääkärikuvioistakaan ole selvyyttä vielä. Omia kaverisuhteitakin tässä vähän laiminlyönyt, mikä tietenkin hölmöä.
Mulla on jäänyt aikoinaan alkoholi kokonaan, kun on sen verran herkkä kroppa, että pienistäkin määristä kärsii eikä siinä tuntunut sitten olevan mitään järkeä. Reipas kävelykin parantaa kohdun verenkiertoa kuulemma, ajattelin taas sitä lisätä. Tälleen hieman sivukommenttina.
Mitä seksiin tulee, niin mulla kyllä vaikuttaa tää yritys korvien väliin ja helposti oon asennoitunut suorittamisena, vaikka se on turhaa. Musta tuntuu, että meillä seksi jopa vähentynyt tän takia. En tiedä miksi oon tehnyt siitä ongelman, kun mä sitä lasta käsittääkseni vielä enemmän haluan. Joku erikoinen juttu siinä mulla on, on tullut jopa ajoittaisia orgasmivaikeuksia tän takia. On niitä kyllä joskus aiemminkin ollut, mutta ei meiän suhteen aikana. Lisäks oon edellisissä kierroissa itse jopa sanonut, että ei tänään, vaikka ois kannattanut. Ristiriitaista enkä tiedä miksi toimin näin.
Läheisyyttä meilläkin on ja mies aina sanookin, että se on hänelle aina ollut tärkeämpää. Ehkä mullakin alkaa kääntyä siihen suuntaan.. Jollei ole kääntynyt jo.
Dpo 8, kierron päivä 24 ja menkkojen pitäis alkaa viimeistään ens maanantaina. Tänään on alkanut jo pelko tiputtelusta sillä tavalla, että jännittää aina vessassa käydessä, että onko se taas jo alkanut. Vielä ei ole ja muutenkin olo oireeton, keltarauhasnippailuja lukuun ottamatta.
Mustikkaiselle tsemppiä odotteluun, kuten muillekin toki. 🤗
Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.
martta1, kuulostaa hyvältä käynniltä ja toivottavasti yritys tuottaisi nyt tulosta!
Pidin pari viikkoa palstataukoa, kun alkoi ahdistaa kaikki vauvoihin ja yrittämiseen liittyvä. Nyt ovulaation aikoihin on palannut hyvä fiilis ja kiva lukea jälleen muidenkin kuulumisia.
Portlandilla oli tosi hyvä kommentti seksistä edellisellä sivulla. Meillä vauvayrittäminen on tuonut joitain pitkäaikaisia haasteita pintaan seksin suhteen, koska ollaan lisätty yrityskertoja. Näistä on ollut vaikea aloittaa keskustelua mieheni kanssa, koska oon pelännyt, että onnistun puhumalla saamaan tilanteen entistä pahemmin solmuun. Yksi ilta olin kuitenkin niin tunnekuohujen vallassa, että sain viimein sanotuksi, ettei nykyinen tapa toimi. Seurauksena olikin ensin riita, mutta riidan jälkeen myös hyvä ja rakentava keskustelu. Muutaman päivän molemmat nuoltiin haavojamme, mutta nyt ollaan molemmat toteutettu niitä asioita, joista keskusteltiin, ja seksistä on tullut huomattavasti helpompaa ja ajoittain myös parempaa. Lämpimästi suosittelen puhumista muillekin saman asian kanssa kamppailevalle <3
Tässä kierrossa koitan ottaa rennosti ja olla testaamatta ennen kp 31, joten testipäivä osuisi perjantaille 15.11. Greippimehun jätin kokonaan pois, mutta lämpötiloja olen mielenkiinnosta mittaillut ja nyt odottelen oviksen jälkeistä nousua. Vähän yli kaksi viikkoa vielä jännitettävää jäljellä.
Vauvaonnistumisia kaikille!
Esikoista odotamme, LA 8/2020
martta1 kirjoitti:
Me käytiin tänään yksityisellä lapsettomuustutkimusten ensikäynnillä. Oli niin huojentavaa, että joku selittää juurta jaksaen, joka ymmärtää näistä asioista! Tosi hyvä fiilis nyt siis. Mulla on monirakkulaiset munasarjat eli pco ja myös PCOS eli se syndrooma. Saatiin nyt sitten lääkkeet (Terolut+Letrotzol) ja päästään niiden kanssa yrittämään! Yritystä meillä takana siis 8 kuukautta, mut lääkäri tuolla yksityisellä sanoi, että hyvä että mentiin nyt. Muuten oltais "turhaan" jouduttu odottelemaan se vuosi, kun en kerran ovuloi.
Toisaalta taas on tosi outo olo. Että mä oon se joka puhuu tällä palstalla kuukausien yrityksestä ja letrotzoleista ym. En olis ikinä voinu kuvitella, että ollaan lapsettomuushoidoissa (vaikka kevyitä hoitojahan nää lääkehoidot onkin) 23-vuotiaana...
Jos joku haluaa vertaistukea, niin Simpukalla on vertaistukiryhmiä lapsettomille. Veikkaan kyllä, että siellä on enemmän porukkaa, jotka on yrittäny jo kauemmin kuin muutaman kuukauden.
Mä aloitin myös letrot ja terot kun yritystä oli takana 10kk.. Jos haluat niistä jotain kysyä niin täällä yksi jolla oikeestaan ihan sama tilanne kuin sulla! :-)
Mulla ne ei valitettavasti apua tuonut, ovikset tuli hyvin niiden avuilla mutta raskaus ei alkanut. Nyt taakse jäi siis viides letrokierto, ja se oli viimeinen. Nyt suunta muihin hoitoihin.
LA 12/20
Täällä kp8. Järkyttävän kovia pistokipuja tänää oikealla alamahalla. Vasemmalla kevyempiä nippasuja. Vielä ei oviskivuille tunnu, mutta niiden alkua tämä on. Hieman epäilyttää, pystyykö sitä vyöhyketerapiaa tekemään, kun se pitäisi olla ennen ovulaatiota 🤔 no näillä nyt mennään ja maanantaille olisi hoitoaika sovittu. Silloin on kp 13 ja ehdottomasti viimeinen mahdollisuus tässä kierrossa hoitaa (paras päivä on vyöhyketerapeutin mielestä kp12-13). Seksihaluja ei ole yhtään, ei ovulaatioon liittyvää valkovuotoa, ei mielihaluja, ei mielialavaihtelua. Ihme kipu vain. Eli ehkäpä viikonlopun jälkeen se ovulaatio saapuu. Omakalenterin (menkkakalenterisovellus) mukaan ovis ajoittuu 8.11.,eli viikon päästä perjantaiksi, joka on kp17. Hmm, voi hyvinki pitää paikkaansa. Silti aion pitää huolen j.t.p. tallettelusta 🤭 silloin 8.11. On myös viimeiset tutkimukset tulossa.
Mitä päiviä muut elää?
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.
Minähän totesin jo kierron alussa, että tästä kierrosta ei tuu mitään kun on niin paljon tätä muuta elämää: työtä, kiirettä, stressiä jne. Tehny oikeastaan ihan hyvää kun on ollu tästä aiheesta tauko. Tai no, kyllähän se välillä on mielessä pyörinyt, mutta kuitenkin ei silleen aktiivisella kyttäämisellä mikä kp ja mitä mikäkin nippasu tarkoittaa jne.
Seksi on meillä tosiaan tässä kuussa ollut hyvin vähissä. Mä olen vähän sellanen, että pidän kyllä seksistä ja jos sitä on muutenkin säännöllisen usein niin tulee tehtyä itsekin enemmän aloitteita. Mutta. Sitten jos sitä ei ole (työreissut, kipeenä olo, väsymys, mikä vaan syy) niin mä jotenkin jämähän siihenkin...oon vaan että ok no ei sitte oo enkä tee asian eteen mitään 🙈 Pitäis vähän työstää tätä puolta muutenkin omassa päässä. Mies kun ei oo ihan tyytyväinen tähän ja siihen, että joutuu "aina" ole se aloitteentekijä.
Tsemppiä kaikille ja toivotaan, että tulisi uusia plussia 😊
Ooo Mustikkainen jännityksellä odotan miten käy! :)
Villahuivin akupunktio kokemuksestakin on sitten kiva kuulla, miten sujui :)
Kiitos kommenteista :) kiva kuulla muidenkin ajatuksia kun niitä yksikseen päässään pyörittelee.
Puolison on niin vaikea ottaa kantaa kun ei ehkä ihan hahmota vielä, että mun sisällä vois oikeasti kasvaa toinen ihminen, vaikka muuten kyllä on täysillä raskausjutuissa mukana. "Ei se varmaan vähän viiniä haittaa".
Ekat kierrot olin itse tarkka ja jätin alkoholin kokonaan pois, nyt kun YK4 menossa, niin tuntuu ettei jaksa ottaa enää niin stressiä. Toki otan asian vakavissani, enkä ajatellut nyt "ovulaatio viikon" jälkeen enää alkoholia nauttia (mihin se ovulaatio sitten tällä vkolla oikeasti ajoittukaan :D). Enkä myöskään ite juurikaan juo. Lasin sillon tällön tai sauna olut.
Samat ajatukset kyllä siitä, että mitä jos se ovulaatio ei tapahtunutkaan koska alkoholi :/
Mutta ei se kolmella ekalla kierrolla onnistunut vaikka ei alkoholia juonutkaan.
Vaikea sanoa näistä. Yleinen kanta ilmeisesti on se, että jo lasta suunnitellessa olisi syytä "käyttäytyä kuin olisi jo raskaana". Näin monesta kohtaa lukenut.
Eräs kaverini ehti olla jopa 7 kuukautta raskaana kunnes tajusi edes odottavansa. Tämän koko ajan hän tupakoi ja käytti alkoholia. Lapsi on kuitenkin terve, kohta jo neljä vuotias, joten näitäkin sattuu.
Esikoinen 11/20
Haaveissa sisarus taaperolle
Täällä ollaan kp 29/27 eli kaksi päivää menkat myöhässä. Kirjoitin jo aikaisemmin että perjantaina alkoi rusehtava minimaalinen vuoto, mikä loppui sunnuntaina. Eilen tein lyhyellä pidättämisellä negatiivisen testin ja tänään paperiin on tullut vaaleanpunaista verta pyyhkiessä. Outo olo muutoinkin mahassa. Huomenna teen aamulla testin taas, jos menkat ei sitä ennen ala. Voisiko olla kiinnittymisvuotoa ja olisinkin raskaana, vaikka se ei testissä näy? Itseä tietenkin pelottaa, että kyse on jostain aivan muusta ja jotain on pahasti vialla.
martta1 kirjoitti:
Me käytiin tänään yksityisellä lapsettomuustutkimusten ensikäynnillä. Oli niin huojentavaa, että joku selittää juurta jaksaen, joka ymmärtää näistä asioista! Tosi hyvä fiilis nyt siis. Mulla on monirakkulaiset munasarjat eli pco ja myös PCOS eli se syndrooma. Saatiin nyt sitten lääkkeet (Terolut+Letrotzol) ja päästään niiden kanssa yrittämään! Yritystä meillä takana siis 8 kuukautta, mut lääkäri tuolla yksityisellä sanoi, että hyvä että mentiin nyt. Muuten oltais "turhaan" jouduttu odottelemaan se vuosi, kun en kerran ovuloi.
Toisaalta taas on tosi outo olo. Että mä oon se joka puhuu tällä palstalla kuukausien yrityksestä ja letrotzoleista ym. En olis ikinä voinu kuvitella, että ollaan lapsettomuushoidoissa (vaikka kevyitä hoitojahan nää lääkehoidot onkin) 23-vuotiaana...
Jos joku haluaa vertaistukea, niin Simpukalla on vertaistukiryhmiä lapsettomille. Veikkaan kyllä, että siellä on enemmän porukkaa, jotka on yrittäny jo kauemmin kuin muutaman kuukauden.
Mukavaa kun sinäkin kerroit kokeuksesta lapsettomuustutkimuksista. Täälläkin oikeastaan sama tilanne, tosin yksi letro kierto jo takana. Mietityttää kun ilmeisesti moni täällä saa letrot + terolutit. Minulle määrättiin nyt ainoastaan letrot, koska terot kuulemma ihan turhaa, jos kerta ovis tulee. Minulla kuitenkin oli progesteroni vain 22 oviksen jälkeen. Mietin että eikö terot tukisi letroja ja olisikohan progesteronikin korkeampi niiden avulla. Pitäisiköhän tässä ottaa oma-aloitteisesti terotkin käyttöön, huoh.
Määrättiinkö sinulle molemmat käyttöön kuudeksi kuukaudeksi?
Tuntuuhan tämä oudolle, että omalle kohdalle tämä lapsettomuus osuu. Ei sitä osannut kuvitellakaan. Nyt kun aikaa on kulunut jo yli vuosi, niin tämän kanssa on oppinut jo ehkä jotenkin olemaan. Silti stressi on jotenkin joka päivä jollain tavalla läsnä. Yhtään päivää ei mene etteikö tätä miettisi. Kuinkakohan ihmeissään sitä voikaan olla, jos plussa joskus tikkuun piirtyy!
Paljon jaksamista kaikille. Toivon sydämeni pohjasta, että meille kaikille suotausi lapsi(a). Kaikista tulisi varmasti hyvä äiti.
Lueskelen päivittäin täällä, vaikka en usein kommentoikaan. kp 8 täällä ja ovista rupean tikuttamaan ehkä joskus kp12, viime kierrossa oli vasta kp18.
Pikkuminnis kirjoitti:
martta1 kirjoitti:
Me käytiin tänään yksityisellä lapsettomuustutkimusten ensikäynnillä. Oli niin huojentavaa, että joku selittää juurta jaksaen, joka ymmärtää näistä asioista! Tosi hyvä fiilis nyt siis. Mulla on monirakkulaiset munasarjat eli pco ja myös PCOS eli se syndrooma. Saatiin nyt sitten lääkkeet (Terolut+Letrotzol) ja päästään niiden kanssa yrittämään! Yritystä meillä takana siis 8 kuukautta, mut lääkäri tuolla yksityisellä sanoi, että hyvä että mentiin nyt. Muuten oltais "turhaan" jouduttu odottelemaan se vuosi, kun en kerran ovuloi.
Toisaalta taas on tosi outo olo. Että mä oon se joka puhuu tällä palstalla kuukausien yrityksestä ja letrotzoleista ym. En olis ikinä voinu kuvitella, että ollaan lapsettomuushoidoissa (vaikka kevyitä hoitojahan nää lääkehoidot onkin) 23-vuotiaana...
Jos joku haluaa vertaistukea, niin Simpukalla on vertaistukiryhmiä lapsettomille. Veikkaan kyllä, että siellä on enemmän porukkaa, jotka on yrittäny jo kauemmin kuin muutaman kuukauden.
Mukavaa kun sinäkin kerroit kokeuksesta lapsettomuustutkimuksista. Täälläkin oikeastaan sama tilanne, tosin yksi letro kierto jo takana. Mietityttää kun ilmeisesti moni täällä saa letrot + terolutit. Minulle määrättiin nyt ainoastaan letrot, koska terot kuulemma ihan turhaa, jos kerta ovis tulee. Minulla kuitenkin oli progesteroni vain 22 oviksen jälkeen. Mietin että eikö terot tukisi letroja ja olisikohan progesteronikin korkeampi niiden avulla. Pitäisiköhän tässä ottaa oma-aloitteisesti terotkin käyttöön, huoh.
Määrättiinkö sinulle molemmat käyttöön kuudeksi kuukaudeksi?
Tuntuuhan tämä oudolle, että omalle kohdalle tämä lapsettomuus osuu. Ei sitä osannut kuvitellakaan. Nyt kun aikaa on kulunut jo yli vuosi, niin tämän kanssa on oppinut jo ehkä jotenkin olemaan. Silti stressi on jotenkin joka päivä jollain tavalla läsnä. Yhtään päivää ei mene etteikö tätä miettisi. Kuinkakohan ihmeissään sitä voikaan olla, jos plussa joskus tikkuun piirtyy!
Paljon jaksamista kaikille. Toivon sydämeni pohjasta, että meille kaikille suotausi lapsi(a). Kaikista tulisi varmasti hyvä äiti. <3 Ja osahan jo onkin äitejä, mutta tulisi hyvä äiti myös tuleville lapsille. :)
Lueskelen päivittäin täällä, vaikka en usein kommentoikaan. kp 8 täällä ja ovista rupean tikuttamaan ehkä joskus kp12, viime kierrossa oli vasta kp18.
Terolut on hyvä tukemaan jos limakalvo liian ohut tai luteaalivaihe liian lyhyt. Jos niissä ei ongelmaa niin silloin ehkä niitä turha syödä.
Mulla nyt vikassa letrokierrossa jätettiin terolutit pois. Ja nyt siis jäi letrotkin.
Ens kierrolla labraan erinäisiä kokeita ottamaan ja sitä seuraavasta kierrosta varataan aika aukiolotutkimukseen!
LA 12/20
Täällä kp32 / dpo9. Edellinen kierto oli pitkä, 40 päivää. Tässä kierrossa aloitin ovulaation metsästyksen ja sainkin sen testiin napattua, joten nyt on odotukset korkeilla. Tein eilen raskaustestin vaikka tiesin ettei se mitään näytä vielä, eikä näyttänytkään. Ainakin tuli jotenkin rauhallisempi olo sen jälkeen, mulla on ollut pää aivan sekaisin!
Olen lukenut tätä ketjua alusta asti ja edellistäkin jo viime syksynä, ja olen aina ihmetellyt "piinaviikkoja". Miten muka voi olla niin piinaavaa odottaa? Sen kun elää normaalia elämää ja testaa sitten kun menkat on oikeesti myöhässä! Little did I know... 😄 Nyt varman ovulaation jälkeen olen suorastaan hyppinyt seinille! Tuntuu että joka toinen minuutti ajatukset menee automaattisesti mahdolliseen raskauteen... Tuun hulluksi! Haluan mun omat, tavalliset ajatukset takaisin!
Millä olette saaneet pidettyä ajatukset kurissa? Työt ja harrastukset ei auta mulle, työmotivaatio on nyt kyllä kadonnut totaalisesti!
Esikoisen LA 8/20
Kiitos Haaveilija91. Meillä oli ihana lääkäri, joka kyllä selitti kaiken juurta jaksaen ja ymmärrettävästi. Ikävää tietysti, ettei teillä tärpännyt. Tsemppiä jatkotutkimuksiin. Onko teillä tutkittu miehen siemenneste? Meillä mies menee vielä tutkimuksiin, että onko hänen puolesta kaikki kunnossa.
Meille sanottiin, että meidän tapauksessa näin voi jatkaa jopa vuoden eli katsotaan mitä nyt tapahtuu. Puolen vuoden jälkeen olis hyvä tehdä aukiolotutkimus, jos ei oo vielä tärpänny.
Pikkuminnikselle, mä sain terolutin nyt, koska mulla on menkat tullu viimeks syyskuun alussa eli ihan vaan, että saan menkat ja voin alottaa terolutin. Sitten jos ovis tapahtuu, niin en tarvitse enää terolutia.
Toisaalta huojentavaa, että yksityiseltä avun sai näin nopeasti, mutta toisaalta tää rahanmeno vähän hirvittää. Etenkin jos kaikki ei nyt mee putkeen.
martta1 kirjoitti:
Kiitos Haaveilija91. Meillä oli ihana lääkäri, joka kyllä selitti kaiken juurta jaksaen ja ymmärrettävästi. Ikävää tietysti, ettei teillä tärpännyt. Tsemppiä jatkotutkimuksiin. Onko teillä tutkittu miehen siemenneste? Meillä mies menee vielä tutkimuksiin, että onko hänen puolesta kaikki kunnossa.
Meille sanottiin, että meidän tapauksessa näin voi jatkaa jopa vuoden eli katsotaan mitä nyt tapahtuu. Puolen vuoden jälkeen olis hyvä tehdä aukiolotutkimus, jos ei oo vielä tärpänny.Pikkuminnikselle, mä sain terolutin nyt, koska mulla on menkat tullu viimeks syyskuun alussa eli ihan vaan, että saan menkat ja voin alottaa terolutin. Sitten jos ovis tapahtuu, niin en tarvitse enää terolutia.
Toisaalta huojentavaa, että yksityiseltä avun sai näin nopeasti, mutta toisaalta tää rahanmeno vähän hirvittää. Etenkin jos kaikki ei nyt mee putkeen.
Meillä lähete miehelle tehty ja ens viikolla vie näytteen. Tässä ollut ovis tällä viikolla niin sitä ollaan tämä viikko hyödynnelty :-)
Mulle sanottiin lapsettomuuspolilla että letroja ei puolta vuotta pidempään kannattaisi jatkaa, varmaan kuitenkin eri käytännöt eri paikoissa :)
LA 12/20
Tänään kp 30/27 ja sain kun sainkin testiin pienen haalean viivan tänä aamuna. Teen parin päivän päästä uuden testin, silloin luulisi olevan viiva vahvistunut. En uskalla vielä iloita, kevään keskenmeno kummittelee päässä ja kun viivakin oli niin haalea.
Introvertikaali, aivan sama fiilis! Mun ovis varmistui aamulla saadusta progesteroni-testin vastauksesta ja sekunnin sadasosassa toiveet räjähti käsiin! Dpo9 eikä edes tiputtelua vielä. Tää on kyllä saatava rauhoittumaan, koska mäkään en pysty keskittymään kunnolla muuhun ja sitten jo melkein soimaan itseäni, että miksi sitä on niin tyhmä, että alkaa näin toivoa, kun todennäköisemmin pettymys taas edessä. Se on kumma, että muiden toiveiluille riittää myötätuntoa ja itseä pahimmillaan pitää typeränä. Mä en osaa sanoa mikä ihme tähän auttais, kunpa joku. Ehkä ainakin jonkun verran ees se, että vain pakottautuu keskittymään muuhunkin ja pitämällä järjen matkassa. Vaikka onhan se aiemminkin huomattu, että ei ne kokonaan auta.
Mäkin toivoisin, että voisin vaikka saada "vain" nuo letrot. Toki miehen tulokset saamatta vielä ja aukiolotutkimuskin tekemättä. Katsotaan miten käy.
Voimia kaikille. 💚🤗
Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.
Haavelija91 kirjoitti:
Pikkuminnis kirjoitti:
martta1 kirjoitti:
Me käytiin tänään yksityisellä lapsettomuustutkimusten ensikäynnillä. Oli niin huojentavaa, että joku selittää juurta jaksaen, joka ymmärtää näistä asioista! Tosi hyvä fiilis nyt siis. Mulla on monirakkulaiset munasarjat eli pco ja myös PCOS eli se syndrooma. Saatiin nyt sitten lääkkeet (Terolut+Letrotzol) ja päästään niiden kanssa yrittämään! Yritystä meillä takana siis 8 kuukautta, mut lääkäri tuolla yksityisellä sanoi, että hyvä että mentiin nyt. Muuten oltais "turhaan" jouduttu odottelemaan se vuosi, kun en kerran ovuloi.
Toisaalta taas on tosi outo olo. Että mä oon se joka puhuu tällä palstalla kuukausien yrityksestä ja letrotzoleista ym. En olis ikinä voinu kuvitella, että ollaan lapsettomuushoidoissa (vaikka kevyitä hoitojahan nää lääkehoidot onkin) 23-vuotiaana...
Jos joku haluaa vertaistukea, niin Simpukalla on vertaistukiryhmiä lapsettomille. Veikkaan kyllä, että siellä on enemmän porukkaa, jotka on yrittäny jo kauemmin kuin muutaman kuukauden.
Mukavaa kun sinäkin kerroit kokeuksesta lapsettomuustutkimuksista. Täälläkin oikeastaan sama tilanne, tosin yksi letro kierto jo takana. Mietityttää kun ilmeisesti moni täällä saa letrot + terolutit. Minulle määrättiin nyt ainoastaan letrot, koska terot kuulemma ihan turhaa, jos kerta ovis tulee. Minulla kuitenkin oli progesteroni vain 22 oviksen jälkeen. Mietin että eikö terot tukisi letroja ja olisikohan progesteronikin korkeampi niiden avulla. Pitäisiköhän tässä ottaa oma-aloitteisesti terotkin käyttöön, huoh.
Määrättiinkö sinulle molemmat käyttöön kuudeksi kuukaudeksi?
Tuntuuhan tämä oudolle, että omalle kohdalle tämä lapsettomuus osuu. Ei sitä osannut kuvitellakaan. Nyt kun aikaa on kulunut jo yli vuosi, niin tämän kanssa on oppinut jo ehkä jotenkin olemaan. Silti stressi on jotenkin joka päivä jollain tavalla läsnä. Yhtään päivää ei mene etteikö tätä miettisi. Kuinkakohan ihmeissään sitä voikaan olla, jos plussa joskus tikkuun piirtyy!
Paljon jaksamista kaikille. Toivon sydämeni pohjasta, että meille kaikille suotausi lapsi(a). Kaikista tulisi varmasti hyvä äiti. <3 Ja osahan jo onkin äitejä, mutta tulisi hyvä äiti myös tuleville lapsille. :)
Lueskelen päivittäin täällä, vaikka en usein kommentoikaan. kp 8 täällä ja ovista rupean tikuttamaan ehkä joskus kp12, viime kierrossa oli vasta kp18.
Terolut on hyvä tukemaan jos limakalvo liian ohut tai luteaalivaihe liian lyhyt. Jos niissä ei ongelmaa niin silloin ehkä niitä turha syödä.
Mulla nyt vikassa letrokierrossa jätettiin terolutit pois. Ja nyt siis jäi letrotkin.
Ens kierrolla labraan erinäisiä kokeita ottamaan ja sitä seuraavasta kierrosta varataan aika aukiolotutkimukseen!
Kerrohan sitten miten meni aukiolotutkimus! :) minullakin se edessä, jos letroista ei ole puolen vuoden jälkeen apua.
Pikkuminnis kirjoitti:
Haavelija91 kirjoitti:
Pikkuminnis kirjoitti:
martta1 kirjoitti:
Me käytiin tänään yksityisellä lapsettomuustutkimusten ensikäynnillä. Oli niin huojentavaa, että joku selittää juurta jaksaen, joka ymmärtää näistä asioista! Tosi hyvä fiilis nyt siis. Mulla on monirakkulaiset munasarjat eli pco ja myös PCOS eli se syndrooma. Saatiin nyt sitten lääkkeet (Terolut+Letrotzol) ja päästään niiden kanssa yrittämään! Yritystä meillä takana siis 8 kuukautta, mut lääkäri tuolla yksityisellä sanoi, että hyvä että mentiin nyt. Muuten oltais "turhaan" jouduttu odottelemaan se vuosi, kun en kerran ovuloi.
Toisaalta taas on tosi outo olo. Että mä oon se joka puhuu tällä palstalla kuukausien yrityksestä ja letrotzoleista ym. En olis ikinä voinu kuvitella, että ollaan lapsettomuushoidoissa (vaikka kevyitä hoitojahan nää lääkehoidot onkin) 23-vuotiaana...
Jos joku haluaa vertaistukea, niin Simpukalla on vertaistukiryhmiä lapsettomille. Veikkaan kyllä, että siellä on enemmän porukkaa, jotka on yrittäny jo kauemmin kuin muutaman kuukauden.
Mukavaa kun sinäkin kerroit kokeuksesta lapsettomuustutkimuksista. Täälläkin oikeastaan sama tilanne, tosin yksi letro kierto jo takana. Mietityttää kun ilmeisesti moni täällä saa letrot + terolutit. Minulle määrättiin nyt ainoastaan letrot, koska terot kuulemma ihan turhaa, jos kerta ovis tulee. Minulla kuitenkin oli progesteroni vain 22 oviksen jälkeen. Mietin että eikö terot tukisi letroja ja olisikohan progesteronikin korkeampi niiden avulla. Pitäisiköhän tässä ottaa oma-aloitteisesti terotkin käyttöön, huoh.
Määrättiinkö sinulle molemmat käyttöön kuudeksi kuukaudeksi?
Tuntuuhan tämä oudolle, että omalle kohdalle tämä lapsettomuus osuu. Ei sitä osannut kuvitellakaan. Nyt kun aikaa on kulunut jo yli vuosi, niin tämän kanssa on oppinut jo ehkä jotenkin olemaan. Silti stressi on jotenkin joka päivä jollain tavalla läsnä. Yhtään päivää ei mene etteikö tätä miettisi. Kuinkakohan ihmeissään sitä voikaan olla, jos plussa joskus tikkuun piirtyy!
Paljon jaksamista kaikille. Toivon sydämeni pohjasta, että meille kaikille suotausi lapsi(a). Kaikista tulisi varmasti hyvä äiti. <3 Ja osahan jo onkin äitejä, mutta tulisi hyvä äiti myös tuleville lapsille. :)
Lueskelen päivittäin täällä, vaikka en usein kommentoikaan. kp 8 täällä ja ovista rupean tikuttamaan ehkä joskus kp12, viime kierrossa oli vasta kp18.
Terolut on hyvä tukemaan jos limakalvo liian ohut tai luteaalivaihe liian lyhyt. Jos niissä ei ongelmaa niin silloin ehkä niitä turha syödä.
Mulla nyt vikassa letrokierrossa jätettiin terolutit pois. Ja nyt siis jäi letrotkin.
Ens kierrolla labraan erinäisiä kokeita ottamaan ja sitä seuraavasta kierrosta varataan aika aukiolotutkimukseen!Kerrohan sitten miten meni aukiolotutkimus! :) minullakin se edessä, jos letroista ei ole puolen vuoden jälkeen apua.
Kerron! :-) Taitaa kyllä mennä ens vuoden alkupuolelle mutta tuun sitten tänne infoomaan!
LA 12/20
Paljon hyvää pohdintaa näistä seksiasioista tullut, kiitos näistä! Samaistun myös. Meilläkin on paljon läheisyyttä ja on aina ollut, mutta kyllä tiuhempi touhuamistahti vaatii suunnittelua. Meillä mies kyllä ymmärtää tämän, eikä ole suunniteltuja seksikertoja vastaan. Toisaalta hänenkään koneistonsa ei nyt millään painostuksella ainakaan käynnisty, mutta ehkä kuitenkin hellyydellä, tilanteen kiirettömyydellä ja rohkaisulla. Aina ei toki onnistu esim. jostakin fyysisestä syystä vaikka haluja olisikin, mikä tietenkin harmittaa kumpaakin, mutta sitten yritetään vaikka seuraavana iltana/aamuna uudestaan. Meille tämä suunnitelmallisuus toimii paremmin, koska siten pystyy pyrkimään siihen että olisi kaikki jaksamiseen vaikuttavat asiat (uni, stressi ym.) mahdollisimman hyvässä kunnossa ja tunnelma meidänkin välillämme yleisesti ottaen sellainen positiivinen ja "yhteistyöhön" sopiva 🙂. Mutta nämä ovat hyvin henkilökohtaisia ja ehkä siksikin hankalia asioita. Meitä on niin erilaisia.