Toiveena vauva (2019-2020)

En ole kauhean toiveikas kun luin että pitäisi olla ihan tumma viiva jos raskaus olisi kyseessä! Hämmästyin vaan kun ei näin tummaa viivaa ole aiemmin koskaan ollut! Piinaillaan vielä hetki 😊

Mustikkainen kirjoitti:

Luulen kanssa, että Flo on parempi kun siihen jaksaa täytellä oireita ahkerasti! Olen käyttänyt sitä vasta tämän kierron ajan, tarkkuus lisääntynee kun on useamman kierron tiedot siinä ylhäällä! Olisi kiva jos sovellus kertoisi että minkä perusteella se päättelee mitäkin 😄

Oletan, että Flo tekee kuten muutkin vastaavat appit, eli käyttää keskiarvoja olettaakseen sitä sun tätä kustakin kierrosta. Itse olen täytellyt WomanLogia useamman vuoden jo, ja edelleen se ilmoittaa kun kierto vaihtelee, että nyt on taas tarkentunut arviot. Nyt on ovispäivä lähes vuoden ollut merkattuna kp15, mutta äsken alkaneessa kierrossa se onkin siirtynyt kp16:een, koska tarpeeksi monta kiertoa on ollut vähän pidempiä viime aikoina.

Mutta on siis hyvin mahdollista, että tämä nykyinen kierto onkin vain 27-päiväinen, jolloin appin arviopäivä on täysin pielessä. Lisäksi appi laskee luteaalivaiheen standardimitan mukaan, eli 14 päivää. Pitää itse mitata tikuilla mikä se oma mitta on.

Eli sovellus on vain tuki ja antaa hyvää osviittaa, pitää vain itse, kehonsa ja kiertonsa tuntien, osata tulkita sen antamia arvioita, ☺.

portland kirjoitti:

Mustikkainen kirjoitti:

Luulen kanssa, että Flo on parempi kun siihen jaksaa täytellä oireita ahkerasti! Olen käyttänyt sitä vasta tämän kierron ajan, tarkkuus lisääntynee kun on useamman kierron tiedot siinä ylhäällä! Olisi kiva jos sovellus kertoisi että minkä perusteella se päättelee mitäkin 😄

Oletan, että Flo tekee kuten muutkin vastaavat appit, eli käyttää keskiarvoja olettaakseen sitä sun tätä kustakin kierrosta. Itse olen täytellyt WomanLogia useamman vuoden jo, ja edelleen se ilmoittaa kun kierto vaihtelee, että nyt on taas tarkentunut arviot. Nyt on ovispäivä lähes vuoden ollut merkattuna kp15, mutta äsken alkaneessa kierrossa se onkin siirtynyt kp16:een, koska tarpeeksi monta kiertoa on ollut vähän pidempiä viime aikoina.

Mutta on siis hyvin mahdollista, että tämä nykyinen kierto onkin vain 27-päiväinen, jolloin appin arviopäivä on täysin pielessä. Lisäksi appi laskee luteaalivaiheen standardimitan mukaan, eli 14 päivää. Pitää itse mitata tikuilla mikä se oma mitta on.

Eli sovellus on vain tuki ja antaa hyvää osviittaa, pitää vain itse, kehonsa ja kiertonsa tuntien, osata tulkita sen antamia arvioita, ☺.

Äh, piti vielä lisätä, että viime kierrossa toteutunut ovis oli vasta kp19, vaikkakin sovellus ennusti sitä historian perusteella kp15:een.

Eli tikuttaminen on "ainoa varma" keino tietää milloin ovulaatio oikeasti tapahtuu.

Introvertikaali, aina se on helpotus kuulla, että on vertaisia, vaikka piinailua ei kyllä toivo kellekään. 😅

Sovellukset tosiaan näyttää vaan suuntaa. Fertility friendissä on sekin hyvä, että saa itse merkata luteaalivaiheen pituuden, kun se on itelle selvää. Toki se laskee sen löydetystä oviksesta ja menkkojen alustakin. Lämpöjen mittaus mulla eniten vaikuttaa siihen, koska se sen oviksen lopulta merkkaa, mutta se tapahtuu tosiaan sit aina jälkikäteen. Sellainen itelle sopiva yhdistelmä erilaisia keinoja on paras. Ei varmaan ole vain yhtä, mihin vois täysin luottaa, kun niin monia asioita vaikuttamassa.

Piinaillaan nyt sitten yhdessä, voimia! 🤗

Kiertopäivä 19. Piti lopettaa jo oviksen tikuttaminen mut testasin kuitenkin ja viiva olikin tummumassa. Nyt vaan itkettää ja harmittaa kun ei meidän (hyvin harvat) talletukset osu kohdalleen kun seksin kanssa on sitä sun tätä ongelmaa. Nytkin oli niin pienestä kiinni, ois voinut olla talletettuna ihan täydelliseen aikaan nyt oletin oviksen jo menneen joten se meni melkein kirjaimellisesti reisulle se kerta :(

Ilona Eloisa ❤ tsemppiä tunteiden vuoristorataan! Onko ne ongelmat seksin suhtee ratkaistavissa? Pystytkö erittelemään ne ongelmat itsellesi, entä puolisollesi? Pystyttekö puhumaan aiheesa?

Seksi on herkkä aihe ja etenkin silloinkun vauvaa yritetään. Meilläkin omat ongelmat, vaikka seksiä on usein ja se molempia tyydyttää.

Kiitos tsempistä Villahuivi, oot kyllä ihana kun jaksat tsempata kaikkia. ❤️

Täytyy yrittää puhua puolison kanssa vaikka se onkin vaikeeta kun nostattaa niin tunteita pintaan.

Me puhutaa paljon, kaikesta. Myös seksiin liittyvistä asioista. Meillä seksiin liittyy usein parin päivän esileikki, sellainen hellyys ja hyväily joka ei välttämättä sinä päivänä johda rakasteluun. Koen, että se helpottaa meidän seksuelämää kun minulla menee kauan lämmetä jotta nauttisin täysillä. Siltikin, että himot olisivat kovatkin. Olen opettanut myös miestä puhumaan, vaikka hidasta se on. Vähän kerrallaan uskaltaa jo kertoa mitä haluaa (niin seksiin kuin elämäänkin liittyen) ja mitä ajattelee eri asioista.

Helliä hetkiä ja rentoutta tarvitaan. Seksin tulee ensisijaisesti olla rakastelua, rakkautta, intohimoa, ei vauvantekoa. Toivottasti pystytte puhumaan asioista ❤

Villahuivi kirjoitti:

Me puhutaa paljon, kaikesta. Myös seksiin liittyvistä asioista. Meillä seksiin liittyy usein parin päivän esileikki, sellainen hellyys ja hyväily joka ei välttämättä sinä päivänä johda rakasteluun. Koen, että se helpottaa meidän seksuelämää kun minulla menee kauan lämmetä jotta nauttisin täysillä. Siltikin, että himot olisivat kovatkin. Olen opettanut myös miestä puhumaan, vaikka hidasta se on. Vähän kerrallaan uskaltaa jo kertoa mitä haluaa (niin seksiin kuin elämäänkin liittyen) ja mitä ajattelee eri asioista.

Helliä hetkiä ja rentoutta tarvitaan. Seksin tulee ensisijaisesti olla rakastelua, rakkautta, intohimoa, ei vauvantekoa. Toivottasti pystytte puhumaan asioista ❤

Seksi on kyllä niin herkkä asia, ja sekin, että olemme kaikki niin niin erilaisia tarpeiden suhteen. Meilläkin seksistä puhuminen ei luonnistu, tai minä haluaisin ja yritän välillä, koska haluan sanallistaa kaiken ja se on minulle keino navigoida elämässä. Sanat ovat myös minun ykkös-rakkauskieli. Miehellä taas ei ollenkaan, hänen ykkös-rakkauskielensä on teot. Välillä pitää ihan pyytää häntä sanomaan asioita, tai olen oppinut kysymään häneltä kun tarvitsen jotain sanallista tunnetukea.

Meillä on läheisyyttä todella paljon, kun vaan ollaan samaan aikaan kotona niin voi olla päivässä parikin tuntia aktiivista sylikkäinoloaikaa ja silittämistä. Maataan sohvalla tai sängyssä tiukassa paketissa ja vaan ollaan ja jutellaan päivästä ja suukotellaan. Seksiä on silti vain noin kerran viikossa-kahdessa. Nyt meillä on viimeksi ollut seksiä lähes 2.5 viikkoa sitten, on ollut yövuoroja ja nyt menkat päälle ja nyt huomaan, että miehen silittely on muuttunut enemmän himokkaaksi, eli että nyt hän kohta tarvitsee nimenomaan seksiä.

Itse en juuri koskaan tunne himoa, se on suht vierasta minulle, seksiin ryhtyminen ei siis oikeastaan koskaan sisällä himoa, vaan "vain" halua olla lähellä ja tietoisuutta siitä, että se kuuluu parisuhteeseen. Pidän kyllä seksistä silti, mutta juurikin läheisyyden takia. Mitään kovia erikoisia fyysisiä tuntemuksia se ei kropassani kuitenkaan herätä (kiihotun kyllä siinä mielessä, ettei ulkoisia kostukkeita tarvita).

En oikein tiedä miksi kerron tätä, heh. Ehkä on vaan tarve jakaa ja ehkä koen, että tämä on silti jotenkin ongelmallinen tilanne. Siis minulle, että koen etten ole tarpeeksi... jotain mitä tulee seksiin. Ehkä olen hiukan huolissani siitä, että mies kokee, etten ole tarpeeksi aloitteellinen, himokas, avoin tms. mitä tulee seksiin. Mietin ehkä, että onko se syy miksi hän haluaa niin harvoin.

Mutta eihän tähän voi sanoa mitään muuta kuin että PITÄÄ PUHUA. Ja toisaalta, jokainen suhde on erilainen, ei kaikkien tarvitse harrastaa seksiä joka viikko (yleisesti ottaen) eikä kaikkien tarvitse kokea, että seksi on ihanaa. Pääasia on, että homma toimii kussakin suhteessa.

Mutta onhan se sitten ikävää, että sellaisille, joille seksi ei ole ydinjuttu suhteessa ja jotka ovat tyytyväisiä vähempään niin joutuvat vähän niin kuin koville jos ei se raskaus alakaan niin helposti. Se voi herkästi muodostua jopa vielä vaikeammaksi palaksi, juuri siksi koska se seksi nouseekin yhtäkkiä tärkeään asemaan ja vaatii eri tavalla panostamista, eli ihan oikeasti työtä.

Tsemppiä, jaksamista ja viisautta puhumiseen kaikille, jotka sitä tarvitsevat <3. Uskon ja toivon, että kyllä se tie meillä kaikilla löytyy, tavalla taikka toisella, niin puhumisen, seksin kuin raskaaksi tulemisen suhteen.

Hyviä kirjoituksia täällä taas, kiitos niistä omasta puolestani ja voimahalauksia kaikille tarvitseville. ❤️

Tarjoan vähän erilaisen näkökulman "tavalliseen yrittämiseen". Meillä siis yk9, ikää jo enemmän kuin tahtoisi ja mulle nyt sit tehdäänkin munanjohdinten aukiolotutkimuskin. Vielä saamatta kaikki tulokset, mutta lääkäri sanoi kertovansa seuraavalla tapaamisella lapsettomuushoitovaihtoehdoista. Kun alkaa realisoitumaan, että sieltä todennäköisesti hoitoja suositellaan, on alkanut kuristaa kurkkua. En tiedä olenko valmis edes mihinkään muuhun kuin tukilääkitykseen. Todnäk vain kevyeen hoitoon, jos siihenkään. Että kyllä tämä tavallinen yrittäminen on varmaan jopa ihanaa siihen kaikkeen hoitosälään verrattuna. Jospa tästä osaisi taas alkaa nauttimaan siihen asti, kunnes nuo asiat selviää. Löytäisi tuon seksin ilon ja keveydenkin uudelleen.

Dpo7 tänään, olo eilistäkin oireettomampi. Liekö koko ovista ollutkaan sitten, kun yleensä tässä vaiheessa vaikka mitä hormonaalisia oireita. Huokaus.

Voimia ja tsemppiä kanssasisaret! 💚

Maanantaina olisi pitänyt alkaa kuukautiset. Perjantaina alkoi erittäin niukka ruskea vuoto, jota tuli koko vkonlopun aikana ihan max. ruokalusikallisen verran. Sunnuntaina pyyhkiessä paperiin jäi vaaleanpunertavaa vuotoa, mutta edelleen todella niukasti. Eilen se vähäinenkin vuoto loppui, vaikka vuodon olisi pitänyt kunnolla vasta alkaa! Tänään tein uuden testin päivällä noin 2 tunnin rakkotäyttymymisen jälkeen ja se oli negatiivinen. En ymmärrä yhtään, mitä kropassani tapahtuu :(

Syökö kaikki jotain vitamiineja/ravintolisiä? Mulla foolihappoa käytössä. Tarttisiko syödä jotain muutakin?

Tryout, mulle lapsettomuuslääkäri sanoi, että kannattaa vaan suoraan ostaa se raskausmonivitamiini (?), niin saa kaikkea oikean määrän. Itse syön rautaakin, koska ferritiini matala. Sen saa tsekattua esim. Puhdin (www.puhti.fi) kautta, jos ei terveysasemalta tms.saa. Toki, kuten Villahuivi täällä kirjoittanut, pitäis selvittää syy, jos mahdollinen raudanpuute löytyy ja seurantakin olis hyvä. Se olis varmasti helpompaa, jos olisi näyttää jo tehdyt labrat. Parhaassa tapauksessa ne on tietty kunnossa eikä mitään tuollaista ees tarvita. ☺️

Kanelipulla, eikö sulla ikinä vaihtele kierron pituus? Siitä, kun vois olla kyse. Joillain kyllä raskaustesti näyttää vasta myöhemmin plussaa.. Toivomme, että kyse on jälkimmäisestä. 😉

GOldie kirjoitti:

Kanelipulla, eikö sulla ikinä vaihtele kierron pituus? Siitä, kun vois olla kyse. Joillain kyllä raskaustesti näyttää vasta myöhemmin plussaa.. Toivomme, että kyse on jälkimmäisestä. 😉

Totta puhuen, minulla ei ole koskaan heittänyt kierto päivälläkään. Sillä tartun heti, jos vuoto alkaa aikaisemmin tai myöhemmin, kun sitä ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Paitsi nyt kahdessa kierrossa keskenmenon jälkeen, mutta tässäkin on ollut muutama normaali kierto keskenmenon jälkeen ennen kuin on alkanut heittämään.

portland kirjoitti:

Villahuivi kirjoitti:

Me puhutaa paljon, kaikesta. Myös seksiin liittyvistä asioista. Meillä seksiin liittyy usein parin päivän esileikki, sellainen hellyys ja hyväily joka ei välttämättä sinä päivänä johda rakasteluun. Koen, että se helpottaa meidän seksuelämää kun minulla menee kauan lämmetä jotta nauttisin täysillä. Siltikin, että himot olisivat kovatkin. Olen opettanut myös miestä puhumaan, vaikka hidasta se on. Vähän kerrallaan uskaltaa jo kertoa mitä haluaa (niin seksiin kuin elämäänkin liittyen) ja mitä ajattelee eri asioista.

Helliä hetkiä ja rentoutta tarvitaan. Seksin tulee ensisijaisesti olla rakastelua, rakkautta, intohimoa, ei vauvantekoa. Toivottasti pystytte puhumaan asioista ❤

Seksi on kyllä niin herkkä asia, ja sekin, että olemme kaikki niin niin erilaisia tarpeiden suhteen. Meilläkin seksistä puhuminen ei luonnistu, tai minä haluaisin ja yritän välillä, koska haluan sanallistaa kaiken ja se on minulle keino navigoida elämässä. Sanat ovat myös minun ykkös-rakkauskieli. Miehellä taas ei ollenkaan, hänen ykkös-rakkauskielensä on teot. Välillä pitää ihan pyytää häntä sanomaan asioita, tai olen oppinut kysymään häneltä kun tarvitsen jotain sanallista tunnetukea.

Meillä on läheisyyttä todella paljon, kun vaan ollaan samaan aikaan kotona niin voi olla päivässä parikin tuntia aktiivista sylikkäinoloaikaa ja silittämistä. Maataan sohvalla tai sängyssä tiukassa paketissa ja vaan ollaan ja jutellaan päivästä ja suukotellaan. Seksiä on silti vain noin kerran viikossa-kahdessa. Nyt meillä on viimeksi ollut seksiä lähes 2.5 viikkoa sitten, on ollut yövuoroja ja nyt menkat päälle ja nyt huomaan, että miehen silittely on muuttunut enemmän himokkaaksi, eli että nyt hän kohta tarvitsee nimenomaan seksiä.

Itse en juuri koskaan tunne himoa, se on suht vierasta minulle, seksiin ryhtyminen ei siis oikeastaan koskaan sisällä himoa, vaan "vain" halua olla lähellä ja tietoisuutta siitä, että se kuuluu parisuhteeseen. Pidän kyllä seksistä silti, mutta juurikin läheisyyden takia. Mitään kovia erikoisia fyysisiä tuntemuksia se ei kropassani kuitenkaan herätä (kiihotun kyllä siinä mielessä, ettei ulkoisia kostukkeita tarvita).

En oikein tiedä miksi kerron tätä, heh. Ehkä on vaan tarve jakaa ja ehkä koen, että tämä on silti jotenkin ongelmallinen tilanne. Siis minulle, että koen etten ole tarpeeksi... jotain mitä tulee seksiin. Ehkä olen hiukan huolissani siitä, että mies kokee, etten ole tarpeeksi aloitteellinen, himokas, avoin tms. mitä tulee seksiin. Mietin ehkä, että onko se syy miksi hän haluaa niin harvoin.

Mutta eihän tähän voi sanoa mitään muuta kuin että PITÄÄ PUHUA. Ja toisaalta, jokainen suhde on erilainen, ei kaikkien tarvitse harrastaa seksiä joka viikko (yleisesti ottaen) eikä kaikkien tarvitse kokea, että seksi on ihanaa. Pääasia on, että homma toimii kussakin suhteessa.

Mutta onhan se sitten ikävää, että sellaisille, joille seksi ei ole ydinjuttu suhteessa ja jotka ovat tyytyväisiä vähempään niin joutuvat vähän niin kuin koville jos ei se raskaus alakaan niin helposti. Se voi herkästi muodostua jopa vielä vaikeammaksi palaksi, juuri siksi koska se seksi nouseekin yhtäkkiä tärkeään asemaan ja vaatii eri tavalla panostamista, eli ihan oikeasti työtä.

Tsemppiä, jaksamista ja viisautta puhumiseen kaikille, jotka sitä tarvitsevat <3. Uskon ja toivon, että kyllä se tie meillä kaikilla löytyy, tavalla taikka toisella, niin puhumisen, seksin kuin raskaaksi tulemisen suhteen.

Kiitos portland, tässä oli paljon sellaista pohdintaa että ois voinut tulla omasta tai kumppanin kynästä.

Kanelipulla, niin ymmärrettävää. Mä tartun vaikka kierto vaihteleekin. 😅 Iän myötähän alkaakin vaihdella. Toivottavasti sulla sitten hyviä uutisia tulossa. ☺️

Porlandilla paljon hyviä ajatuksia! Meilläkin sylittely on jokapäiväistä.

Täällä kp6. Vai 7? No kuitenkin, alamahanippailut on alkanut. Etova/ällöttävä olo, eli jotain hormonikohoumia tulossa. Ensi viikolla se vyöhyketerapia.

Vitamiineista yms. käytössä: aamuisin Multivita, foolihappo 400ug, D-vitamiinin 50ug, kalkki 500mg, kromi 50ug ja Metformiini 500mg. iltaisin Metformiini 500mg, maltofer 200mg, c vitamiini 500mg.

Näitä keskusteluja on aina kiva lueskella, muiden kokemuksia ja näkemyksiä :)

Tulee hyvälle mielelle kun on paljon keskustelua aiheen ympärillä vaikka ei olisikaan niin helppoja asioita käsiteltävänä. Hyvä, että tänne saa avoimin mielin jakaa :) ihanaa, että saa myös vertaistukea näin tärkeän asian äärellä! <3

Itse juuri pohdin tässä alkoholin käyttöä tässä "yritysvaiheessa". Miten olette itse toimineet? Tosi monessa paikassa lukenut, että jo lasta harkitessa olisi hyvä jättää alkoholi pois. Tarkoitan sitä, että kun "yrittäminen" alkaa, niin käyttäytyisi jo kuten olisi raskaana, eli nollatoleranssi alkoholin suhteen ja tarkkailisi ravintoa, mikä on alkiolle/sikiölle huonoksi tai hyväksi. Itse olen kuukautisten aikaan uskaltanut juoda maltillisesti (ei niin, ettenkö muuten joisi :D). Eli kun kierto päättyykin raskauden sijaan menkkoihin, olen uskaltanut jälleen juoda sen lasin pari viiniä tai yhden oluen. Mutta esimerkiksi nyt ovulaation aikaan alkaa jo pohtimaan kannattaako sitä. Tuntuu vaan niin oudolta kun raskaudesta ei ole vielä tietoakaan ja silti olisi syytä miettiä mitä suuhunsa laittaa. Haittaako se lasillinen viiniä? Haittaako se raskautumista? Entä alkiota? Onko siellä alhaalla edes ketään :D 

Omaa tilannetta hankaloittaa tällä hetkellä se kun vuosia kestänyt säännöllinen 28pvn kierto onkin muuttunut nyt "yrittämisen" aikana välille 24-30 pvää, eli ovulaatio saattoi olla jo tai sitten se on vasta tulossa. Apua kun tietäisi! Toki voisin tikuttaa tai luottaa kehoni viesteihin (mitä se parhaillaankin kertoo), mutta jotenkin tuntuu hassulta miksen voisi ottaa lasin viiniä tulevana viikonloppuna kun olen menossa eräälle keikalle. Mitä olette mieltä? Kuinka monella on nollatoleranssi koko ajan? Onko joillakin vain osan kierrosta? Miten olette menetelleet?

Onko täällä muuten porukkaa PK-seudulta ketä kiinnostaisi mahdollisesti tavata?

Emme ole itse kertoneet kenellekään vielä edes "yrittämisestämme", vaikkakin yksi ystäväni on niin päättäväinen, että hän aina kyselee viimeiseen asti vaikka kuinka yrittäisi vihjata, että "hankitaan lapsia sitten kun on oikea aika, niitä tulee jos on tullakseen" ja silti hän tivaa mitä sillä tarkoitan :D

Oli sitten pakko kertoa kun ei asia voinut jäädä sikseen. 

Mutta olisi jotenkin ihana päästä keskustelemaan ihan kasvotusten näitä asioita toisen kanssa. Vai mitä mieltä olette ajatuksesta? Onko se liikaa? Jos se onkin joku tuttu :D tämä on kuitenkin kivasti anonyyminä, niin helppo ladella kaikki tiskiin :D 

PS. Toivottavasti edellinen komenttini ei nyt vaikuttanut siltä, että mulla olisi valtaviakin vaikeuksia olla juomatta muutamaa viikkoa :D

Pohdin lähinnä sitä siksi kun olisi kiva, kun on ystävien seurassa, nauttia lasi viiniä ja musiikista rennosti. Sillä tuntuu ettei ole mitään "oikeaa syytä" olla ottamatta lasillista, kun ei ole vielä edes piinapäivätkään.

"Oikean" kiertoni mukaan ovulaatio olisi vasta nyt pe, mutta jos kierto onkin lyhyempi, ovulaatio on ollut jo tai jos se onkin pidempi, niin se on vasta tulossa myöhemmin.

Plääh, välillä tuntuu, että antaa olla koko lapsi touhun kun se hankaloittaa koko elämää ja pitää kaikesta olla niin tarkka (ei pelkästään alkoholi, ravinto yms). Kamala stressi kyllä tästä lapsen "hankkimisesta" on tullut.. Seksiä on toki minun ilokseni enemmän ja se on tätä nykyä jotenkin rennompaa. Puolisoakin on ollut helpompi saada touhuun mukaan, kun ilmottaa, että taas ois "vauvajumpan" aika :D lähtee ihan mielellään jos tietää, että mullakin on kivaa. Mutta on se mennyt aika ajoin jo "pakkonainninkin" puolelle omastakin puolesta :D

wannabe mami kirjoitti:

Näitä keskusteluja on aina kiva lueskella, muiden kokemuksia ja näkemyksiä :)

Tulee hyvälle mielelle kun on paljon keskustelua aiheen ympärillä vaikka ei olisikaan niin helppoja asioita käsiteltävänä. Hyvä, että tänne saa avoimin mielin jakaa :) ihanaa, että saa myös vertaistukea näin tärkeän asian äärellä! <3

Itse juuri pohdin tässä alkoholin käyttöä tässä "yritysvaiheessa". Miten olette itse toimineet? Tosi monessa paikassa lukenut, että jo lasta harkitessa olisi hyvä jättää alkoholi pois. Tarkoitan sitä, että kun "yrittäminen" alkaa, niin käyttäytyisi jo kuten olisi raskaana, eli nollatoleranssi alkoholin suhteen ja tarkkailisi ravintoa, mikä on alkiolle/sikiölle huonoksi tai hyväksi. Itse olen kuukautisten aikaan uskaltanut juoda maltillisesti (ei niin, ettenkö muuten joisi :D). Eli kun kierto päättyykin raskauden sijaan menkkoihin, olen uskaltanut jälleen juoda sen lasin pari viiniä tai yhden oluen. Mutta esimerkiksi nyt ovulaation aikaan alkaa jo pohtimaan kannattaako sitä. Tuntuu vaan niin oudolta kun raskaudesta ei ole vielä tietoakaan ja silti olisi syytä miettiä mitä suuhunsa laittaa. Haittaako se lasillinen viiniä? Haittaako se raskautumista? Entä alkiota? Onko siellä alhaalla edes ketään :D 

Omaa tilannetta hankaloittaa tällä hetkellä se kun vuosia kestänyt säännöllinen 28pvn kierto onkin muuttunut nyt "yrittämisen" aikana välille 24-30 pvää, eli ovulaatio saattoi olla jo tai sitten se on vasta tulossa. Apua kun tietäisi! Toki voisin tikuttaa tai luottaa kehoni viesteihin (mitä se parhaillaankin kertoo), mutta jotenkin tuntuu hassulta miksen voisi ottaa lasin viiniä tulevana viikonloppuna kun olen menossa eräälle keikalle. Mitä olette mieltä? Kuinka monella on nollatoleranssi koko ajan? Onko joillakin vain osan kierrosta? Miten olette menetelleet?

Onko täällä muuten porukkaa PK-seudulta ketä kiinnostaisi mahdollisesti tavata?

Emme ole itse kertoneet kenellekään vielä edes "yrittämisestämme", vaikkakin yksi ystäväni on niin päättäväinen, että hän aina kyselee viimeiseen asti vaikka kuinka yrittäisi vihjata, että "hankitaan lapsia sitten kun on oikea aika, niitä tulee jos on tullakseen" ja silti hän tivaa mitä sillä tarkoitan :D

Oli sitten pakko kertoa kun ei asia voinut jäädä sikseen. 

Mutta olisi jotenkin ihana päästä keskustelemaan ihan kasvotusten näitä asioita toisen kanssa. Vai mitä mieltä olette ajatuksesta? Onko se liikaa? Jos se onkin joku tuttu :D tämä on kuitenkin kivasti anonyyminä, niin helppo ladella kaikki tiskiin :D 

Minusta live-tapaaminen kuulostaa mukavalta ajatukselta, voisin hyvin lähteä kokeilemaan mikäli asuisin pk-seudulla, ☺.

Alkoholista. Itse en ole nähnyt syytä olla juomatta ennen kuin se plussa siintää tikussa. On ollut tärkeää, että elämä jatkuu normaalina, varsinkin kun yritys on venynyt kohta vuodeksi.

Toki, alkoholilla on hyvin pieni rooli elämässäni muutenkin, lähinnä yhden ruokajuoman tai yhden iltasiiderin muodossa pari kertaa kuukaudessa, et se on melkein sama kuin ei joisi ollenkaan. Mutta jos tulisi juhlat tms niin en muuttaisi normitoimintaa ellen vahvasti epäilisi tärppiä. Voisin juoda 4-5 annostakin ja olla kevyessä hiprakassa.

Mutta kuten sanoin, ehkä minun on helppo todeta näin kun juhlinnat ovat hyvin harvinaisia ja alkoholi kotioloissa vain satunnainen "herkku". Yritysaikana, eli reilu 10kk:n ajan, olen ollut hiprakassa yhteensä ehkä kolme kertaa.