Toiveena vauva (2019-2020)
Hei, Aloitin uuden ketjun, kun "Toiveena vauva (2018-2019)" on jo pitkä ketju ja vuosikin vaihtui. Kirjoitellaan tänne vauvahaaveista ja tuetaan toisia :) Itse olen avioliitossa ja yritämme ensimmäistä lasta. Ikää on 33- vuotta.
Kommentit (3096)
Onko kukaan muu päättänyt jo päivää milloin aikoo testata? Mä löin nyt lukkoon sellaisen päivän kuin 14.10. tai sen jälkeen. Tässä kierrossa pysyn tiukkana testaamisen suhteen. On iso pettymys tuijottaa niitä ainaisia sinkkuviivoja. Paras olisi toki odottaa testaamista vielä vähän kauemmin, jos plussa tulossa, niin ei tarvitsis stressata viivan vahvuutta.. jotenkin tässä kierrossa super positiivinen fiilis. Yritystä on eri tavalla kuin kesällä! Vaikka ei ihan joka päivä ollakaan jaksettu petipuuhia. 😊
Testasin maanantaina hailun plussan ja päätin että panttaan seuraavaa testiä loppuviikkoon jos menkat ei siihen mennessä ole alkanut. No niimpäniin, eilen ja tänään aamulla löysin itseni vessasta tikku kädessä tuijottamassa että ilmestyykö se haamu siihen uudelleen. Jos huomenna malttaisi jättää testin rauhaan ja oikeasti odottaa viikonloppuun.
Yritys aloitettu 3/2022
Esikoinen 5/2020
Itse ajattelin testata dpo15 eli 6.10. Viime kierrossa testasin dpo11 ja se oli kyllä turhan aikaisin. Mietin tota dpo15 et onko sekin vähän aikaisin. Oikeastaan haluaisin testata jo dpo14, koska meillä on silloin ystävän synttärit ja mietin alkoholinkäyttöä. Mutta tuskin siinä vaiheessa haamua enempää näkyisikään. Ehkä siis olen kuskina, ettei kukaan kysele mitään.
Mieliala on kyllä jotenkin alakuloinen ja stressantunut. Töiden vuoksi olen jotenkin menettänyt sen varmuuden ja yhteyden kehooni ja päässä on taas se pelko, että petymmekö taas. Ja löytyykö ensi kuussa yhtä hyvin aikaa tälle ”projektille”. On nimittäin tiedossa paljon töitä juuri ovulaation tietämille. Tiedän, ettei elämää eikä varsinkaan tätä aspektia VOI suunnitella näin, mutta enpä mitään tilanteellemme ja persoonallisuudelleni voi.
Haaveilija90, no ilmeistyikö? 😃
Puha, "kuskikortti" toimii aina, kukaan ei viitsi alkaa kyselemään, koska muuten kyselijät voivat joutua itse ajelemaan. 😄
Tähtityttö, joo kyllähän siihen edelleen hailukka viiva piirtyi. Nyt vaan sormet ja varpaat ristissä että vahvistuis. Kaapissa odottaa clearblue digital testi kun vaan uskaltaisi tehdä 🙈
Yritys aloitettu 3/2022
Esikoinen 5/2020
Haaveilija_90, hurjasti onnea ja tarrasukkia matkaan! ❤
Ps. Onko kukaan kuullut Ferti-Lily hedelmöityskupista?! Kaikkea sitä näkyy maailmassa! Jokuhan täällä kyselikin kuukupin käytöstä eakastelun jälkeen, tässä sama idea 🤭
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.
Kiitos Villahuivi ♥️
Jos tämä nyt loppuviikosta varmistuisi että varmasti on pieni mukana niin tuntuu melkoiselta kohtalolta. Maanantaina ollaan miehen kanssa menossa spermapankkiin tekemään pakastus kun hänellä alkavat syöpähoidot. Tämä oli viimeinen kierto pitkään aikaan kun saatiin yrittää.
Yritys aloitettu 3/2022
Esikoinen 5/2020
Tässä keskustelussa kyllä huomaa sen, kuinka erilaisia tilanteita ihmisillä on ja kuinka uniikkia lasten saanti todella on. Kaikilla erittäin individuaaliset oireet, elämäntilanteet, elämänkatsomukset ja muut. Siitä huolimatta tai ehkä juuri sen takia täällä on niin huojentavaa käydä kurkkimassa. Kaikenlaisissa tilanteissa voi saada vauvan. Ja toisaalta on myös kohtalotovereita, joita vauva vielä antaa odotuttaa.
Koitin aiemmin avata keskustelua adoptiosta ja siitä, onko täällä mahdollisesti siihen innokkaita? Itse olisin kovin, mutta mieheni haluaisi ehdottomasti (myös) biologisen lapsen kanssani. Itse toivon salaa molempia 😃
Tähtityttö, tuossahan on ideaa, että lyö testipäivän lukkoon ja ilmoittaa sen täällä. Mä oon herkästi testaamassa jo päivä tai kaks ennen oletettua menkkojen alkua. Nyt voisin lyödä lukkoon päivän 11.10, koska sinä päivänä pitäis menkat alkaa ja alkoholipitoiset juhlat tiedossa. Oli testin tulos niin tai näin jos ei menkat oo alkanu, niin täytyy kai varautua olemaan kuskina 😃täähän on melkeen ku päättäis olla parisen viikkoo karkkilakossa 🤣
Sain joku aika sitte puhuttua vauvahaaveista oman äidin kanssa ja sen jälkeen on ollu paljo rennompi olo. Mulla on aina ollu tosi hyvät välit mun äidin kanssa ja mun äiti on ihan huipputyyppi ja maailman paras äiti, mutta tää on ollu niin arka aihe puhuttavaks. Kyllähän vanhemmat tietää kuinka lapsia tehdään, joten aluks tuntu että lapsihaaveista puhuminen olis tosi kiusallista. Onneks äiti lohdutti, ettei niilläkään oo aikanaan helppoo ollu ja suositteli ovistikkuja. (Ja neljä lasta on maailmaan putkahtanut.) Yhden ystävän kanssa sain myös purettua vauvakuumeajatuksia ja siitä tuli hyvä fiilis. Puhuminen on vaan jotenki niin terapeuttista ☺
Ovis on tässä nyt hetkenä minä hyvänsä ja vauvansiemenet on talleteltu nyt ainakin
tänä aamuna ja mulla on jotenki sellanen rennon positiivinen fiilis. Tekis mieli sanoa, että uskon tästä kierrosta tärppäävän, mutta katsotaan nyt kuinka käy ☺
Haaveilija_90, voi jospa kuitenkin pysyis pieni matkassa! Ne spermapankkiin annetut onki sitten tallessa, jos hoitojen myötä käy huono säkä hedelmällisyydelle miehellä. Miehellesi hurjasti voimia tuleviin hoitoihin, ja sinulle jaksamista olla tukena ja raskauteesi❤
Puha, kaikilla niin erilainen elämä ja silti samanlainen. Siksi minäki täällä pyörin vielä, vaikka meidän yritykset on tässä kierrossa. Joskus tuntuu että katkeruus nostaa päätään, ja toisella hetkellä tuntuu niin toiselle. Onnelliselle, tyytyväiselle hyvälle. Kumpa naisen elämä olisi hieman helpompaa näiden hormonien kanssa...
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.
Ihanaa Mesimarja, että sait äitisi kanssa puhuttua. Itse en ole kenellekään kertonut, eikä miehen kanssa myöskään hirveästi puhuta. Itse vain mietin päänsisällä näitä asioita. Tämä asia on myös varmaan siksi muuttunut niin stressaavaksi kun vain yksinään miettii.
Nyt on letrot aloitettu, mutta mietityttää hieman silti, että kannattaako kieltäytyä seksistä ennen ultraa, koska jos vaikka kp9 peitot heiluu ja kp 10 menen ultraan ja folleja näkyisikin liikaa.. seksi kielto tulisi, mutta siittiöthän säilyy hengissä..
Pikkuminnis kirjoitti:
Ihanaa Mesimarja, että sait äitisi kanssa puhuttua. Itse en ole kenellekään kertonut, eikä miehen kanssa myöskään hirveästi puhuta. Itse vain mietin päänsisällä näitä asioita. Tämä asia on myös varmaan siksi muuttunut niin stressaavaksi kun vain yksinään miettii.
Nyt on letrot aloitettu, mutta mietityttää hieman silti, että kannattaako kieltäytyä seksistä ennen ultraa, koska jos vaikka kp9 peitot heiluu ja kp 10 menen ultraan ja folleja näkyisikin liikaa.. seksi kielto tulisi, mutta siittiöthän säilyy hengissä..
Kp10 follit on pieniä ettei siinä mitään vielä tapahdu. Mulla esim ovis vasta kp18 ja viimeksi kun kävin gynellä kp13 niin folli oli 18mm ja sanoi että muutaman-viiden pvän päästä ovis. Johtofollin täytyy olla tietyn kokoinen että on hedelmöittymiskykyinen.
Eli peiton heilutteluilla ei ole "mitään" väliä vielä noilla kiertopäivillä. :)
Ja siis mullahan ei edes eka letrokierto tehnyt juuri mitään, vasta tokasta eteenpäin alkoi toimimaan kun annosta nostettiin.
LA 12/20
*muoks siis follikkeli irrottautuu kun on noin 22-25mm (ihan minimissään 18mm).
Mitä isompi, sen parempi.
Ja tuolla kiertopäivällä muutama pvä letrojen lopetuksesta ei todennäköisesti oo kasvanut vielä. :-)
LA 12/20
Haavelija91 kirjoitti:
Pikkuminnis kirjoitti:
Ihanaa Mesimarja, että sait äitisi kanssa puhuttua. Itse en ole kenellekään kertonut, eikä miehen kanssa myöskään hirveästi puhuta. Itse vain mietin päänsisällä näitä asioita. Tämä asia on myös varmaan siksi muuttunut niin stressaavaksi kun vain yksinään miettii.
Nyt on letrot aloitettu, mutta mietityttää hieman silti, että kannattaako kieltäytyä seksistä ennen ultraa, koska jos vaikka kp9 peitot heiluu ja kp 10 menen ultraan ja folleja näkyisikin liikaa.. seksi kielto tulisi, mutta siittiöthän säilyy hengissä..
Kp10 follit on pieniä ettei siinä mitään vielä tapahdu. Mulla esim ovis vasta kp18 ja viimeksi kun kävin gynellä kp13 niin folli oli 18mm ja sanoi että muutaman-viiden pvän päästä ovis. Johtofollin täytyy olla tietyn kokoinen että on hedelmöittymiskykyinen.
Eli peiton heilutteluilla ei ole "mitään" väliä vielä noilla kiertopäivillä. :)
Ja siis mullahan ei edes eka letrokierto tehnyt juuri mitään, vasta tokasta eteenpäin alkoi toimimaan kun annosta nostettiin.
Okei hyvä tietää :)
Huh, nyt on gynellä käyty. Tuli heti ultrassa selitys järkyttävälle äkilliselle vatsakivullekin - follikkelikysta joka alkanut vuotaa verta. Tämä puhkeamaton follikkeli myös syynä kuukautiskierron pitenemiseen, tänään kp60. Ja tietenkin just tänään työpäivän aikana alkoi rusehtava vuoto eli menkat näyttäis olevan alkamassa! Gynen mukaan kaikki muuten kunnossa ja munasarjat näyttää sieltä heräilevän. Myös kohdun limakalvo näytti siltä että olisi ollut valmis vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun, mutta follikkeli päätti muuntua kystaksi. Gynen mukaan tilanne on tosi hyvä kun ajattelee, että pillereiden lopettamisesta 3kk ja eka luomukierto 35 päivää ja nyt näyttäisi jo alkavan vuoto kystasta huolimatta. Kystan pitäisi kuukautisten myötä häipyä. Sain kuitenkin Terolutit tukemaan kiertojen tasaantumista - kolme kuukautta käytän niitä ja sitten jätän pois ja katotaan miten kierto käyttäytyy sitten.
Tuli todella huojentunut olo kun löytyi syy tälle kipuilulle ja kierron pituudelle. Miehelle kun laitoin töistä viestin, että näyttäis vuoto alkavan niin vastaus oli "JUHLAPÄIVÄ!!" 😂 Harvoin hän on näistä päivistä iloinnut, ihanasti elää mun kanssa näitä fiiliksiä. Nautin näistä kuukautisista enemmän kuin mistään aiemmin, uutta kiertoa kohti positiivisin mielin! 😊
Mielenkiinnosta kysyn: oletteko käyttäneet mitään poppaskonsteja, luontaistuotteita tai muita? Nyt kun uusi kierto lähti käyntiin niin vielä ehtisi ottamaan jonkin uuden keinon käyttöön ennen ovulaatiota 😃
Harkitsen greippimehun käyttöä seuraavaan kiertoon - kertokaa mikä on parhaan makuinen jos ei ole greipin ystävä, ja minkä verran sitä pitäis juoda? 😜 Ja minä päivinä erityisesti suositellaan käytettäväksi? Muuten en ole poppaskonsteista innostunut.
Mulla oli greippimehu käytössä ovulaatioon asti joka päivä. Koin olevani jopa kuivempi kuin yleensä, että en tiedä vaikuttiko mitään 😃
Nyt on dpo5 eikä mitää kummempia tuntemuksia, koitan olla ajattelematta kehoa ollenkaan. Ainoat asiat, mitkä on aivan totisen totta on se, että koko ajan on hiki, iho on rasvainen ja väsyttää niin, ettei 10h yöunet edes auta. Töissä on tosin ollut tosi rankka viikko. Haluaisin uskoa, että nyt on tärpännyt, mutta pelkään että petyn pahemman kerran, jos uskon liikaa. Apuaaaa. Piinaviikot on niin peestä. Vielä 10 päivää testiin.
Raskausyllätys, on olemassa syitä miksi en lääketieteellisiin hoitoihin lähde. Jollei luonnonmenetelmin raskaudu, sitte ei. On meilläkin ensimmäisen vuoden aikana kokriltu ovulaatiotikuttamiset, laskettu lisäksi päiviä rakasteluiden suhteen, olen kokeillut greippimehut ja takamuksen ylösnostot yms uskomukset. Minun psyyke ei kestä synteettisien hormonien tuottamaa alakuloa, lihavuutta, masentuneisuutta ja kropan tajuja muutoksia. Olen endometrioosin ja pcos vuoksi joutunut sinkkuaikana kokeilemaan vaikka litä, että olen päässyt elämään "notmaalia" elämää. Masennuin vakavasti, ja viimeisemmän kokeilun myötä olin psykoosissa. Siitä kun selvisin, lääkäri kielsi hormonaalisen hoidon. En varmasti ota riskiä uudelleen.
En ole varsinaisesti kateellinen tai katkera heille, jotka eivät osaa lapsiaan kasvattaa ja hoitaa, tai ovat muutoin kelvottomia vanhempia. Olen enemmänki katkera siitä, että oma elämä on ollut rajua taistelua hengissä pysymisestä aina pikkutytöstä alkaen, ja koen että minun suurinta unelmaa pidetään Luojan käsissä vitsinä. Olen kateellinen jokaiselle joka äidiksi tulee, muta vilpittömän onnellinen heidän puolestaan, joille lapsi on toivottu ja rakastettu, jonka lapsella on mahdollisuus hyvään elämään alusta alkaen. Läheltä työni vuoksi seuranneena nämä mm.narkkarien lapset ovay hyvim heitteillä tai muutoin kaltoinkohdeltuja, joten en ihan oikeasti ymmärrä kuinka Luoja näille lapsille on tämmösen kodin antanut. Empä ymmärrä sitäkään, miksi Afrikan yms kehittyvän maan naiset lisääntyy kuin puput, kun ei ole mahdollisuuksia hoitaa ja huolehtia heistä riittävästi. En syyllistä ketään, jokainen kantaaitse vastuunsa miten elämän elää. Mutta katkeruutta se tuo, kun toisille raskautuminen on niin helppa että sisään ja ulos, ja tuloksena vieroitushoitoon joutuva narkkarivauva.
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.