Toiveena vauva (2019-2020)

Hei täällä yksi uusi vauvahaaveilija!

Miehen kanssa yrityskerta 2 meneillään. Huomenna pitäisi laskureiden mukaan olla ovis ja saadaan kyllä hyvin hyödynnettyä se. Itse olen 25 vuotias ja mies 24. Kumpikin ollaan todella innoissamme vauvasta ja pikaista tärppiä toivotaan vaikkei asiasta mitään stressiä otetakkaan, tulee sitten kun on sen aika :)

Elämäntilanteen puolesta vauvan tulo olisi täydellinen nyt. Ollaan kumpikin töissä, vakipaikat. Asunto löytyy ja meillä on hyvä suhde jne. Itse olen aivan loppu töiden vuoksi, olen siis kotihoidossa hoitajana ja työuupumista on havaittavissa. Ammatinvaihto on edessä mutta toiveena olisi että ekaks tulis vauva ja sitten voisin opiskella uuden ammatin. Luulen,että jaksaisin olla töissä tuolla vielä äitiyslomaan saakka vaikka rankkaa tämä onkin. Mutta muuten elämä on mallillaan ja vauva olisi enemmän kuin tervetullut ❤

Dpo 12 ja kyllähän siinä itku tuli. Siinä on jotain. Nyt lähden kauppan hakemaan herkempää testiä.

"33-vuotta"

se on kyllä 33 vuotta.

2under2 Jännää! Päivittele sit tänne kans miten käy😊 Pidetään peukkuja sulle!

Vauvelille ja muille uusille tervetuloa!

Täällä alko tänään yk 3 tänään eli menkat. Laitoin äsken ovistikut tilaukseen tätä uutta kiertoa varten. Eli e-pillereiden lopetuksen jälkeen mulla tuli vuoto 4 päivää, yk 1 oli 28 päivää ja yk 2 oli 30 päivää. Mietityttää, et mihinköhän tää tästä nyt menee. Mites muilla on menny e-pillereiden lopetuksen jälkeen? Itse söin Yazia monta vuotta tätä ennen.

2under2: kyllä minunkin silmääni tuossa jotain näkyisi, laitathan uuden kuvan uudesta testistä? Pidäb peukkuja sulle!

Mulla oli käytössä nuvaring ehkäisyrengas. Ennen rengasta mun kierto oli täsmälleen 28päivää ja tunsin selvästi oviksen. Nyt lopetuksen jälkeen kierto on heitellyt aavistuksen, 25-30 päivää, enkä kyllä niin selkeästi ole pystynyt ovulaatiota bongaamaan.. mutta en ota asiasta stressiä :)

Sieltähän ne menkat sitten tänään alkoi, eilen alkoi jo tuhruttamaan. Ihmeen lyhkänen kierto oli.. No ei muuta kun katse seuraavaan yritykseen ja tilasinkin nyt sitten ovistikkuja tähän kiertoon avuksi.

Aamu alko selkeemmällä plussalla ja hetken kerkesiki olla jo ilonen fiilis, kunnes verihanat aukes ja alko kauheet kivut. Että se siitä sitten. Tuntuu nyt tosi paskalta tää koko paska.

2under2: Kurja juttu ☹️ Paskan olon jälkeen tulee onneksi usein piankin taas se into takaisin onneksi! Mutta onhan toi aina tosi kurjaa.

Mulla menkkojen tasaantuminen minipillereiden jälkeen vaikutti ensin tosi lupaavalta, mut nyt viime kierto oli 32 päivää ja ehdin elätellä toivoa ihmeraskaudesta kun menkat oli 8 päivää tavallisesta myöhässä... no menkat alkoi ja tietystipettymys oli kova!

Nyt odotellaan työjuttujen ja muiden vuoksi heinäkuulle, sitten jätetään kaikki ehkäisy pois ja tulee jos on tullakseen :)

2under2 tosi kurja juttu ;( voimia. Älä menetä toivoa yrittämiseen.

Täällä kp25. Teroilla kierto oli 25 joten mietin koskakohan uskaltaisi testailla.. Pettymys on kyllä suuri jos kierto on taas ihan sekaisin.

2under2 kirjoitti:

Aamu alko selkeemmällä plussalla ja hetken kerkesiki olla jo ilonen fiilis, kunnes verihanat aukes ja alko kauheet kivut. Että se siitä sitten. Tuntuu nyt tosi paskalta tää koko paska.

Voimia! Joku pieni siellä yritti

Ehkä vihdoinkin uskaltaa alkaa iloita, ja soitella neuvolaan :—) Parempi testi näyttää Raskaana, +3.

Toivottavasti tää nyt olis ja pysyis <3

Mieskin selkeesti alkaa innostua asiasta, itse taas on vaikea iloita hirveästi, kun keskenmenon pelko on isosti läsnä. Miten tässä osaisi nyt olla stressaamatta liikoja?

2under2 voi kurjuus :( voimia!

Ja _mirette_ onnea!

Voimia 2under2! Ja onnittelut _mirette_! Välillä yhtä vuoristorataa lukea näitä kommentteja kun on omakin pää myllerryksessä yrittämisestä.

Täällä tosiaan jo kp 31, alavatsaa särkee mutta menkkoja ei vaan kuulu. Mietin voisiko johtua stressistä, kun on ollut vähän paskempi viikko. Yritän olla murehtimatta liikaa ja keskittyä positiivisiin asioihin, mutta hitsin vaikeaa se on välillä.

Jospa tämä kuukausi yritetään vähän ahkerammin ja katsotaan, mitä siitä tulee.

2under2 voimia! Ihan sydämestä otti, tosi kurjaa! :( älä kuitenkaan menetä toivoa!

Miretelle onnea 😍

Täällä alkoi menkat. Mulla on aina 28-29 päivän kierto, joten hetken kerkesin jo innostua kun eilen oli jo kp30. Tein sitten eilen negatiivisen testin ja aamulla alkoi tuhruttaa 🙄. Kolmas kuukausi yritystä siis alkaa täällä ja huolestuttaa.. ☹

Myötätuntohali sinulle 2under2! ❤️❤️❤️

Superisti onnea _mirette_! 🥰❤️

Täällä kp 28, joten jännät hetket on käsillä.. 🙈

Mitä raskaustestejä pidätte luotettavimpina? Jos ei kuukautiset ala nyt viikonloppuna niin maanantaina meen ostaan testin.. 🤗🙏

Onnea plussanneelle ja 2under2 tsemppiä kovasti ❤️❤️

Tuolla ylempänä joku pohti sitä, miten vanhemmuus jännittää sen takia, että haluu pitää langat käsissä. Mä uskon siihen, että sen vasta huomaa sitten, kun vauva on syntynyt, eikä sitä välttämättä voi mitenkään etukäteen yrittää opetella 🤔 mutta hienoa kuitenkin, että olet tietoinen piirteistäsi ja osaat pohtia niitä ja niiden vaikutuksia myös miehesi näkökulmasta. Meillä on vähän päinvastoin, minä olen rennompi, ja mies on se, joka pitää langat käsissä ja suunnittelee aina kaiken mahdollisimman hyvin, joskus hieman liikaakin stressaten. Mutta innolla odotan, millaisia vanhempia meistä joskus toivottavasti tulisi❤️

Meillä odotellaan nyt ovista, kuukautiset vasta loppuivat. Jotenkin oon nyt huomannut sen, että ne petipuuhat ajoittuvat täysin siihen oviksen ympärille, eikä sitten oikein muuten jaksa. Mutta sitä ja uutta mahdollisuutta taas odotellessa 😍 Tässä vaiheessa on aina sellainen mukava toiveikas olo ja vähän jopa sellainen rento ”katsotaan nyt”-fiilis. Sitten alkaa armoton jännitys oviksen jälkeen, mikä päättyy useimmiten siihen pettymykseen.

Mua muuten harmittaa kauheasti se, että puhutaan syntyvyyden laskusta!! Hitto soikoon, kun meitä vauvaa toivovia on niin paljon! 😕

Onnea _mirette_!😍

Täällä kp9 ja ensimmäinen yrityskierros 😍

Jännittävää kun ollaan päästy vihdoin yrittämään! Edellinen kierto oli 48 päivää, sitä edellinen 28 päivää. Näitä ennen ollut vuosia ehkäisylaastari. Eniten pohdin koska uskaltaa testailla jos ei tunne ovista 🤭 onneksi on flo sovellus niin osaa vähän arvailla koska ovis voisi olla.

En tiedä, ahdistaa. Ollaan mieheni kanssa puhuttu pillereiden pois jättämisestä ja lapsiasioista aktiivisesti jo tovi, kuten täälläkin olen kertonut. Nyt on pari hassua nappulaa jäljellä ja eilen taas puhuttiin asiasta. Hänen kommenttinsa tosiaan oli yht'äkkiä, että voithan sä ne pillerit lopettaa ja katsoa, että miten se sun kroppa sitten siitä tokenee, mutta tilalle pitää valita jotain muuta. Musta tuntui, että sydän särkyy. Mä olen ajatellut koko ajan pillereiden pois jättämisestä niin, että yrittäminen saa alkaa ja näin me mun mielestä ollaan myös asiasta keskustelu. Äh, kiukuttaa. Oon samaan aikaan vihainen itselleni siitä, että miksi haluan tätä niin kovasti ja samaan aikaan vihainen hänelle, että miksei kolmikymppisen äijän biologisen kellon viisarit vois jo värähtää.. Hän vaan sanoi, ettei kauheesti se vauva-arki kiinnosta. "Tavallaan vois haluta sen perheen, mutta tavallaan vaan ei." :( Ei lasta voi "hankkia" tilanteeseen, jossa toinen kokee noin vahvasti, ettei vaan oo valmis. En tiedä, että mihin hautaan omat tunteeni.

Annkkih! Meillä oli aikanaan täysin sama tilanne.. tiedän todella miten kamalalta se tuntuu kun itse on valmis ja toinen ei. Kun lopetin pillerit niin sanoin miehelle että hommaa sitte ite ehkäisys. En puutu asiaan. Ja niinhän se ehkä yhden kerran kondomia käytti kunnes siirtyi keskeytettyyn.. aikani tätä jaksoin kunnes sanoin että mikä siinä on niin vaikeaa että ei vois vaan sisään päästää ja kattoa millon tärppää. Asiasta riideltiin isosti ja erokin oli lähellä. Sanoin ettei oo järkeä jos me ei samoista asioista haaveilla. Sillon se sano että anna hänelle vielä pari kk miettimisaikaa.. no, annoin ja sitte sano yks kaks että no saakai se lapsi sitte tulla. Ja siitä lähtien on yritetty. Takana nyt siis yks km, siitä laskettuna yk1 jälleen kerran takana.. yhdessä edelleen ollaan, vahvimpina kuin koskaan.

Annkkih kirjoitti:

En tiedä, ahdistaa. Ollaan mieheni kanssa puhuttu pillereiden pois jättämisestä ja lapsiasioista aktiivisesti jo tovi, kuten täälläkin olen kertonut. Nyt on pari hassua nappulaa jäljellä ja eilen taas puhuttiin asiasta. Hänen kommenttinsa tosiaan oli yht'äkkiä, että voithan sä ne pillerit lopettaa ja katsoa, että miten se sun kroppa sitten siitä tokenee, mutta tilalle pitää valita jotain muuta. Musta tuntui, että sydän särkyy. Mä olen ajatellut koko ajan pillereiden pois jättämisestä niin, että yrittäminen saa alkaa ja näin me mun mielestä ollaan myös asiasta keskustelu. Äh, kiukuttaa. Oon samaan aikaan vihainen itselleni siitä, että miksi haluan tätä niin kovasti ja samaan aikaan vihainen hänelle, että miksei kolmikymppisen äijän biologisen kellon viisarit vois jo värähtää.. Hän vaan sanoi, ettei kauheesti se vauva-arki kiinnosta. "Tavallaan vois haluta sen perheen, mutta tavallaan vaan ei." :( Ei lasta voi "hankkia" tilanteeseen, jossa toinen kokee noin vahvasti, ettei vaan oo valmis. En tiedä, että mihin hautaan omat tunteeni.

Kyllä tuon ikäisen miehen jo pitäisi alkaa tietämään, haluaako lapsen vai ei. Suututtaa puolestasi. Älä vaan jää odottelemaan vuosiksi, jos sinulla on ikää jo. Kauanko olette olleet yhdessä?