Toiveena vauva (2019-2020)
Hei,
Aloitin uuden ketjun, kun "Toiveena vauva (2018-2019)" on jo pitkä ketju ja vuosikin vaihtui. Kirjoitellaan tänne vauvahaaveista ja tuetaan toisia :) Itse olen avioliitossa ja yritämme ensimmäistä lasta. Ikää on 33- vuotta.
Kommentit (3096)
Pääsiäinen oli vauhdikasta aikaa reissun päällä ja rehellisesti sanottuna unohtui ottaa yhtenä päivänä pilleri ja siitä seuraavana päivänä otin vasta iltapäivällä (yleensä otan aina aamulla ja olen tehnyt niin aina). Nyt mulla on tänään koko päivän nipistellyt oikealta alavatsasta, turvottaa ja on aika muutenkin halukas olo 🤭. Mietin että onko tää kaikki psykosomaattista oiretta haaveilusta vai oiskohan parin päivän pillerisekoilu voinut aiheuttaa jotain jo alakerrassa.. Periaatteessa katastrofi ei oo suuri, 11 pilleriä jäljellä, jonka jälkeen pitäisi katsoa kuinka kroppa herää.. Tavallaan oisin ihan tyytyväinenkin siitä, jos kroppa reagoi noin pieneen. Piti vaan taas purkaa ajatuksia.
Täällä kp 18. Ei oireita oviksesta ollenkaan. Alavatsa tosin särkenyt menkoista asti, mutta varmaan vaan pco ilmoittelee itsesstään. huomenna olisi juhlat ja ajattelin ottaa muutaman siiderin fiiliksen mukaan. En juo oikeastaan koskaan, viimeksi join vuosi sitten yhden siiderin ja tässä yrityksen alla en ole yhtään pisaraakaan ottanut (yritystä 8 kk takana). Ehkä tekee jopa ihan hyvää. Tämän yrityksen alla olen aina mennyt autolla ja jättänyt jopa juhlia välistä. Jos sitä nyt huomenna sallisi itselle muutaman ja koittaa hetkeksi jättää nämä ajatukset. Ollut mieli maasaa kun Pco ultrattiin, mutta huomenna nautin säästä, kavereista ja nauran paljon! :)
Kp 25 eikä lainkaan sellainen olo, että olis menkat tulossa. Tein sen varhaisen raskaustestin ja negaahan se tietenkin näytti. En muuta odottanutkaan, mutta silti vähän harmittaa. Toisaalta enemmän ärsyttää se, etttei mulla ole vielä mitään käsitystä omasta kierrosta enkä siis osaa bongata ovistakaan. Töissä oli tuotejako, josta nappasin mukaan ovis- ja raskaustestejä, noita ovistestejä kokeilen sitten kun menkat on lusittu.
Aurinkoista viikonloppua kaikille! 🌞
Hei kaikki, täällä 27v haaveilija, aviomies 33v.
Ekaa lasta yritetään. Elämäntilanne mallillaan :) Pillerit jätetty pois, eka kierto menossa ja ovista odottelen ensi viikon alkuun.
Miten muuten teidän puolisot suhtautuvat yrittämiseen ja haaveeseen tulevasta vauvasta? Minulla tarve suunnitella ja höpistä yhdessä kaikkea tulevaan liittyvää mutta mies ei puhua pukahda. Haluaa kyllä vauvaa, on sen monesti sanonut eli siitä ei epäilystä. Ei vaan kuulemma tiedä mitä sitten pitäisi puhua. Ei kuulemma ole hössöttäjä :D
Harmittaa vaan kun hän ei intoudu puhumaan eikä tunnu olevan oikein mielipidettä mihinkään jos yrittää tästä aihepiiristä kysyä. Ehkä hän innostuu kun jossain vaiheessa (toivottavasti) näkee kaksi viivaa tikussa..? Miten teillä muilla, onko samanlaisia viilipyttyjä?
Ancu kirjoitti:
Miranna kirjoitti:
Kp 25 eikä lainkaan sellainen olo, että olis menkat tulossa. Tein sen varhaisen raskaustestin ja negaahan se tietenkin näytti. En muuta odottanutkaan, mutta silti vähän harmittaa. Toisaalta enemmän ärsyttää se, etttei mulla ole vielä mitään käsitystä omasta kierrosta enkä siis osaa bongata ovistakaan. Töissä oli tuotejako, josta nappasin mukaan ovis- ja raskaustestejä, noita ovistestejä kokeilen sitten kun menkat on lusittu.
Aurinkoista viikonloppua kaikille! 🌞
Itse en tuhlannut rahoja ovulaatiotesteihin tai raskaustesteihin. Miksi testata ovulaatiotesteillä, kun seksiä voi harrastaa joka päivä tai joka toinen päivä? Meillä on seksiä joka päivä, jonka takia ei tarvi mitään tikkutestailuja. Niin harvoin ihmiset harrastaa seksiä, että parempi ostella testejä? Ihme touhua. Samoin kun raskaustestien tekeminen jatkuvasti.
Kiitos mielipiteestä, Ancu. Meillä elämäntilanne vähän eri, eikä joka päivä ehdi seksiä harrastaa. Testi oli nyt ensimmäinen, minkä olen tehnyt. Toivoisin sulta vähän vähemmän kärkevää kommentointia, vaikutat töykeältä.
Tänään alkoi menkat.. Eipä auta, uutta yritystä vaan. Jos flon ennustama ovis pitää paikkansa niin ei pysty sitä kyllä hyödyntämään.. Harmin paikka.
Olin jotenkin oviksen jälkeen ihan varma, että en oo raskaana, mut nyt kp 27/28, on taas sellasia oireita/ylianalysoin/kuvittelen kaikki mahdolliset oireet, et toiveet alkanu taas nousta.
Tein viime kierrossa niin monta turhaa negatiivista raskaustestiä, et en jotenkin jaksa enää niitä negatiivisia testejä. Ajattelin, et odottaisin vapunaattoon, ku sillon pitäis menkkojen alkaa, ni sais sit kerralla varmuuden..
Oireita/kuviteltuja oireita on nyt ollu oudot vatsakivut, ilmavaivat, huimaus, flunssan oireita ja ihan jäätävä turvotus. Noi vatsakivut on ollu sellasia jotenki erilaisia, ni niistä eka taas toiveet heräs. Mut kaikkihan nää voi yhtä hyvin liittyä myös menkkojen alkuun..
Mulla oli oireena lämmön nousun tunne, nuha, huimaus ja ajoittaista nipistelyä alavatsalla, mutta ei niin voimakasta kuin ennen kuukautisia. Pahoinvointia ei ollut.
Dpo 8 ja viime yönä dpo 7 tuntu voimakas nipistys alhaalla. On jotenkin nyt tosi varma fiilis siitä että tää on meidän kuukausi. Testipäivä lauantaina ja toivon niin paljon siihen kahta viivaa.
Pikkuminnis kirjoitti:
Täällä kp 18. Ei oireita oviksesta ollenkaan. Alavatsa tosin särkenyt menkoista asti, mutta varmaan vaan pco ilmoittelee itsesstään. huomenna olisi juhlat ja ajattelin ottaa muutaman siiderin fiiliksen mukaan. En juo oikeastaan koskaan, viimeksi join vuosi sitten yhden siiderin ja tässä yrityksen alla en ole yhtään pisaraakaan ottanut (yritystä 8 kk takana). Ehkä tekee jopa ihan hyvää. Tämän yrityksen alla olen aina mennyt autolla ja jättänyt jopa juhlia välistä. Jos sitä nyt huomenna sallisi itselle muutaman ja koittaa hetkeksi jättää nämä ajatukset. Ollut mieli maasaa kun Pco ultrattiin, mutta huomenna nautin säästä, kavereista ja nauran paljon! :)
Juhlat meni ihan hyvin, tuli juotua sittenkin vain 1 siideri ja 1 pieni lasi viiniä koko illan aikana. En tosiaan kaipaa juomista enkä juhliakaan enää niin paljon. Illalla kun menin nukkumaan, niin alkoi jopa vähän kaduttaa, että miksi piti tuo määrä edes juoda. No tuskin nytkään tärpännyt ja tänään vasta kp20 ja kp14 viimeksi peittoa heiluteltu. Mies ollut koko viikon reissussa.
Edelleen alavatsa särkee lähes päivittäin. Jos raskaus ei tästäkään kierrosta ala niin toivon, että kierto olisi nyt suht normaali edes. On niin valtava pettymys saada ensin nega ja siihen päälle se, että menkat ei taaskaan alkaisi. Viimeksi kun kp oli se 110.. terojen aikana kierrot 25 päivää, niin saa nähdä mitä nyt oma kierto.
2under2 kirjoitti:
Dpo 8 ja viime yönä dpo 7 tuntu voimakas nipistys alhaalla. On jotenkin nyt tosi varma fiilis siitä että tää on meidän kuukausi. Testipäivä lauantaina ja toivon niin paljon siihen kahta viivaa.
On saattanut onnistua, nipistyksen tunne oli mullakin tuttua.
Moikka!
Mäkin uskaltaudun vihdoin tänne ”ääneen” haaveilemaan vauvasta, hetken oon tätäkin ketjua jo sivusta seuraillut.
Olen ensi kuussa 27v ja mies saman ikäinen, molemmilla vakityöt, asutaan miehen omistusasunnossa, ja aika alkaisi olla sopiva perheenlisäykselle.
Pillerit jätin pois helmikuun lopussa, nyt ei virallisesti yrittämällä yritetä, mutta sovittiin että tulee kun on tullakseen. Eli katsellaan tärppääkö, sekään kun ei aina ole itsestäänselvää. Teinistä asti olen syönyt pillereitä, ja nyt yhdet luomumenkat takana.
Itseäni polttelisi jo kovasti halu raskautua, mutta en halua liikaa höpöttää asiasta ja aiheuttaa miehelle stressiä :)
Tervetuloa uusille! <3
Liplatus: Minun mieheni suhtautuu samalla tavalla, aiheesta ei juuri keskustella. Sitten itselle tulee välillä sellainen olo, että haluaakohan hän lasta kuitenkaan oikeesti, mutta kun asiasta kysyn niin hän vastaa saman tien, että ehdottomasti haluaa. :)
Oletteko kertoneet lähipiirille, että yritätte vauvaa..? Valmistaudutteko vauvan tuloon jotenkin taloudellisesti? Itse en ainakaan usko, että haluaisin palata töihin heti äitiysloman jälkeen (... jos haluan palata ollenkaan..)... Mutta toki on maksettava asuntolainaa ja kuluja, joten töihin paluu heti saattaa olla ainoa vaihtoehto..
Me ei olla kerrottu kenellekään että yritetään. En halua vielä että kukaan tietää, jos vaikka yrityksessä menee pitkäänkin. Mukava sitten yllättää läheiset jos/kun tärppää. :)
Kyllä sitä joka kuukausi tulee laitettua rahaa säästöön kun tarkoituksena ei olisi palata heti töihin äitiysloman jälkeen.
On nämä piinaviikot kyllä stressaavia kun tulee tarkkailtua kaikenmaailman oireita koko ajan :D Alavatsaa välillä nippailee ja on paineen tunnetta, mutta jotenkin kyllä sellainen olo että tästä kierrosta ei tärpännyt. Sovellukset ennustaa menkkoja viikonlopulle.
Mä oon kertonu parille lähimmälle ystävälle, koska oon halunnu jakaa näitä fiiliksiä jollekkin. Muille ei olla kerrottu, eikä meinatakaan kertoa. Kivampi ku kaikki ei tiedä, on tää sen verran rankkaa, et ylimääräiset utelut asian tiimoilta ei oo jotain mitä tähän kaipaisin..
Ollaan myös yritetty säästää. Tosin meillä on kesällä myös muita isoja menoeriä, mut oon käyny opintojen ohella töissä ja yrittäny saada vähän säästöön. Mulla on sit myös opintolaina, jota ajattelin käyttää kun tulee tiukkaa. Toki meillä on sellanen tilanne, että tulot ei juurikaan tipu, joten ei tarvitse suuria muutoksia tehdä, kun muutenkin eletään vaatimattomasti.
Mulla on tänään kp 28/28, saa nähdä alkaako menkat huomenna. Mietin pitäiskö tänään käydä hakemassa testi, ni jos on nega, niin vois sitten juoda vaik lasin skumppaa vappuna.. Muuten oon yrittäny olla juomatta aina oviksen jälkeen. Mites muut? Ootteko vähentäny alkoholinkäyttöä vai lopetatteko vasta plussaan? Eilen tuli vähän jotain vuotoa. Oli jotenkin tosi outoa, mut voi hyvin olla vaan, et menkat on alkamassa. Vähän oon kuitenkin toiveikas. Tänään on jotenki tosi hyvä aamu, vaik oon yleensä vähän alakuloinen ennen menkkoja. Tänään ei oo muita oireita ollu ku vähän arat nännit. Jotenki kauhee turvotuskin hävis johonkin ihan yhtäkkiä!
Toiveikas oon siis taas, et iso pettymys on jos sieltä nega ja menkat tulee. Toisaalta järjellä on sellanen ajatus, et olis ihan hyväkin, kun ei tulis ihan vielä.. Mut kyllä sitä niin paljon jo odottaa. Osaispa olla niin, että "tulee kun on tullakseen", mutta kun en vaan osaa! Testaan vasta huomenna ni pitäis olla sit varma tulos, eikä tarvii enää arpoa. Katsotaan miten käy
Täällä alkoi kuukautiset viikonloppuna, kuten arvelinkin. Toisaalta turhauttaa, mutta toisaalta olen toiveikas, sillä olen kärsinyt todella pahasta stressistä reilun vuoden ja vihdoinkin olo alkaa olemaan melko normaali. Josko tsäänssit sitten vähän parantuisivat myös. :)
Mä olen kertonut ystäville ja perheelleni lapsihaaveista, sillä asia on minulle hyvin tärkeä ja raskaskin, jolloin keskustelu aina helpottaa. Ystävät myötäelävät ja tsemppaavat kokoajan. :)
Minun mieheni ei myöskään paljoa asiasta puhu suoraan, mutta minusta on ihanaa, kun hän todella usein puheessaan viittaa tulevaisuuteen ja vauvaan ja selkeästi haaveilee olevansa isä pian.
Juon todella harvoin alkoholia, mutta en kiellä itseltäni sitä nyt, vaikka raskautta toivotaankin. Illanvietot ja pieni määrä alkoholia rentouttaa kuitenkin mukavasti ja saa usein ajatukset pois muualle, mikä on positiivista ja voisi ehkä helpottaa raskautumista? Koitan elää siis mahd. normaalia elämää tämänkin keskellä, toki sitten heti jättäisin alkoholin pois.
Meillä on raha-asiat ihan ok kunnossa, omistusasunto (toki lainaa vielä) ja miehellä hyvin säästöjä. Itselle ei ole vielä säästöjä ehtinyt kertyä, kun pääsin vasta työelämään opintojen jälkeen. Nyt säästän, mutta koitan myös tehdä joitain kalliimpia hankintoja meille uuteen kotiin, jotta näitä ei sitten myöhemmin tarvisi tehdä. :)
Se fiilis kun alavatsa juilii ja menkat tekee tuloaan.. Taas.. Mieli mustana, leuka rintaan ja kohti uutta kiertoa.kylläpä osaa harmittaa..