Onko miehen käytös enää normaalia?
Olimme eilen ravintolassa ja mies teki tuttuun tapaan pöytäseurueellemme tilausta. Aloitti antamalla tarjoilijalle lapsemme tilauksen ja kun tarjoilija kysyi, tuodaanko annos heti, niin mieheni vastasi joo. Tässä vaiheessa puutuin keskusteluun ja sanoin tarjoilijalle, että otetaan lapsenkin annos vasta yhdessä meidän aikuisten pääruuan yhteydessä. Mies ärsyyntyi tästä väliintulostani huomattavasti ja teki tästä konfliktin meidän välille kysymällä ”mikä ongelma minulla on” ja ”minkä takia minun pitää pilata tilaus ja hyvä tunnelma olemalla välihuutelija”. Uskomatonta, mutta totta. Ilta oli pilalla ja vielä kotona oli puhumatta minulle mitään. Nyt aamullakin ollaan vielä riidelty asiasta. Minun tavoite olisi siis vain yrittää taata yhteinen ruokarauha, kun syödään kaikki yhtäaikaa ja sitä ennen/jälkeen voidaan sitten vuoron perään olla leikkihuoneessa. Mies näkee tilanteen vain sellaisena, että kyseenalaistin hänen toimintaansa ja asemaansa perheessä. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kommentit (172)
Milloin te naiset tajuatte, että teillä on jo ihan tarpeeksi valtaa, Työelämässä ja kouluissa. Teidän pitää ymmärtää, että kun mennään loppupeleihin, te häviätte miehelle fyysisessä painissa. Ette voi joka tilanteessa päsmäröidä. Kannatan perinteisiä perhearvoja ja pidän hienona asiana, että suomalaiset naiset voivat vapaasti opiskella ja tehdä työuraa, mutta miesten tulee olla perheiden päämiehiä, joilla on viimeinen sana asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaas nyt mammat, että mies on perheen pää ja aina oikeassa. Suomessa pitäisi ottaa mallia Venäjältä jossa vaimon saa piestä laillisesti.
Eikä vaan Venäjällä. Suurempi riski että saa tuntea nahoissaan suomi mamma kun exoottisen uroon valitsee. Naiset täysin alistettuja määrätyissä uskonnoissa.
Vierailija kirjoitti:
En ole jyrä enkä päsmäröijä, pikemminkin päinvastoin. Tarkoituksenani siis oli, että lämpimän ruuan aikaan ollaan kaikki pöydässä eikä kenenkään tarvitse juosta lapsen perässä, kun oma ruoka jäähtyy lautasella. Mutta mies ei suostu näkemään tätä ajatusta ”väiintuloni” taustalla vaan tekee näkee asian vain sillä tavalla, että tein hänestä ”pellen” enkä kunnioita. Ja juuri tätä termiä käytti itsestään.
Ap
Näyttää onnistuvan häneltä itseltään tuo pelleksi tekeytyminen ilman kenenkään apua....
Sinä mokasit kyseenalaistamalla miehen järkevän toiveen. Olisi kaikki sujunut hyvin, kun vain olisit malttanut olla päsmäröimättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli osa kommentoijista on siis sitä mieltä, että minun olisi pitänyt olla puuttumatta tilaukseen (miehen itsetunnon/aseman/perherauhan takia)? Ja tämän lopputuloksena olisin (tai joku pöytäseurueestamme olisi) joutunut syömään kylmettynyttä pääruokaa, koska lapsi ei voi kuljeskella ravintolassa yksin, edes siellä leikkihuoneessa.
ApMiksi sen lapsen ylipäätään olisi pitänyt saada kuljeskella siellä ravintolassa muita ruokailijoita häiritsemässä?
Kyse on siis sitä, että meidän 4-vuotias ei pysty istumaan ravintolassa 2,5 h paikoillaan, vaan hänen kanssaan on välillä käytävä esim. leikkihuoneessa. Elivä ei siis missään vaiheessa ollut häiritsemässä ketään, koska kun poistui pöydästä oli aikuisen seurassa.
Ap
No teit väärin, jos puhuit vain tarjoilijalle suoraan. Olisit voinut puhua kaikille yhteisesti tyyliin, mitä jos sittenkin otettaisiin se ruoka yhtä aikaa meidän ruuan kanssa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole normaalia! :D Joku tuolla jo ihmettelikin että millä vuosisadalla palstalaiset (ja ap:n mies) oikein elää.
Onko miehen mielipide joku kumoamaton ja järkkymätön laki, jonka edessä naisen on oltava hiljaa ja nöyränä? Sairasta.
Jos mun mies suuttuisi tollasesta, lähtisin kävelemään. Jos miehuus on noin naurettavasta asiasta kiinni niin ei silloin ole kyse miehestä ensinkään.
Entä jos roolit olisivatkin olleet toisin päin? Sinä olisit ensin sanonut tarjoilijalle miten tehdään ja miehesi olisi ohittanut sen täysin ja sanonut että tehdäänkin jotenkin muuten?
Ja useimmiten ovatkin juuri toisinpäin. Saatan vaikkapa valita ravintolasta/kahvilasta pöydän ja mies haluaa vaihtaa toiseen syystä tai toisesta. Tai valitsen lapsen vaatteet, jotka mies haluaa vaihtaa syystä tai toisesta. Enkä näistä sen kummemmin meteliä nosta, jos ovat miehelle niin tärkeitä asioita. Eilen oli tosiaan minulle tärkeää saada pääruuat yhtä aikaa pöytään; olisi kai sitten pitänyt perustella syy ensin miehen kanssa keskustellen. En tosiaan ajatellut että voi suuttua tuosta noin hirveästi. Ja tosiaan yritin perustella jälkikäteen näkökantaani siinä ravintolan pöydässä, mutta sitten olikin miehellä jo niin kuppi nurin ettei suostunut kuuntelemaan.
ApNo siinä tapauksessa teillä on puolin ja toisen ongelmia, joista olisi syytä keskustella.
Siis missä on ”puolin ja toisin” ongelmia, kun vaan toinen suuttuu, kun hänen valintojaan oikaistaan toiseen suuntaan?
ApSinä hoidit sen "oikaisemisen" törpösti ja ilmeisesti miehesi harrastaa samaa, mököttämisen lisäksi.
No, itse en näe tätä omaa oikaisuani niin ”törpösti” hoidettuna, että sen takia on syytä noin silmittömästi suuttua. Mies tekee samaa ja on tämmöisessä pikkuasioissa minulle ihan ok. Ja olen vielä moneen kertaan (eilen ja tänään) selittänyt miksi halusin tehdä asian toisin.
Ap
Sinä itse olet jatkanut riitaa moneen kertaan eli mies pysyy suuttuneena. Hän on loukkaantunut ja sinä vaan jankutat, miten sinä olet toiminut oikein. Jospa olisit heti sanonut, että olet pahoillasi ja ymmärrät hänen pahastumisensa, ei pitäisi mököttää noin.
Ap:lta puuttuu sosiaalista pelisilmää ja miehensä taas on lapsen tasolle jäänyt ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli osa kommentoijista on siis sitä mieltä, että minun olisi pitänyt olla puuttumatta tilaukseen (miehen itsetunnon/aseman/perherauhan takia)? Ja tämän lopputuloksena olisin (tai joku pöytäseurueestamme olisi) joutunut syömään kylmettynyttä pääruokaa, koska lapsi ei voi kuljeskella ravintolassa yksin, edes siellä leikkihuoneessa.
ApMiksi sen lapsen ylipäätään olisi pitänyt saada kuljeskella siellä ravintolassa muita ruokailijoita häiritsemässä?
Kyse on siis sitä, että meidän 4-vuotias ei pysty istumaan ravintolassa 2,5 h paikoillaan, vaan hänen kanssaan on välillä käytävä esim. leikkihuoneessa. Elivä ei siis missään vaiheessa ollut häiritsemässä ketään, koska kun poistui pöydästä oli aikuisen seurassa.
Ap
Sinä teit sen törpösti ja puolustelet törppöyttäsi.
Vierailija kirjoitti:
Sinä mokasit kyseenalaistamalla miehen järkevän toiveen. Olisi kaikki sujunut hyvin, kun vain olisit malttanut olla päsmäröimättä.
Millä tavalla on järkevää se, että lapsi syö ensin yksin pääruuan?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli osa kommentoijista on siis sitä mieltä, että minun olisi pitänyt olla puuttumatta tilaukseen (miehen itsetunnon/aseman/perherauhan takia)? Ja tämän lopputuloksena olisin (tai joku pöytäseurueestamme olisi) joutunut syömään kylmettynyttä pääruokaa, koska lapsi ei voi kuljeskella ravintolassa yksin, edes siellä leikkihuoneessa.
ApMiksi sen lapsen ylipäätään olisi pitänyt saada kuljeskella siellä ravintolassa muita ruokailijoita häiritsemässä?
Kyse on siis sitä, että meidän 4-vuotias ei pysty istumaan ravintolassa 2,5 h paikoillaan, vaan hänen kanssaan on välillä käytävä esim. leikkihuoneessa. Elivä ei siis missään vaiheessa ollut häiritsemässä ketään, koska kun poistui pöydästä oli aikuisen seurassa.
Ap
Kaksi ja puoli tuntia? Miksi ihmeessä otitte lapsen mukaan kuuden ruokalajin kurmeekekkereisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä mokasit kyseenalaistamalla miehen järkevän toiveen. Olisi kaikki sujunut hyvin, kun vain olisit malttanut olla päsmäröimättä.
Millä tavalla on järkevää se, että lapsi syö ensin yksin pääruuan?
Ap
Sitähän sinä et tiedä kun et tullut mieheltäsi kysyneeksi ennen kuin jyräsit hänet :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä mokasit kyseenalaistamalla miehen järkevän toiveen. Olisi kaikki sujunut hyvin, kun vain olisit malttanut olla päsmäröimättä.
Millä tavalla on järkevää se, että lapsi syö ensin yksin pääruuan?
Ap
Siten että jos lapsi tarvitsee jonkinlaista apua ruokailussa ei vanhemman tarvitse keskeyttää sitä omaa ruokailuaan auttaakseen lastaan. Tämä toimintatapa on aika yleistä. Ongelmahan tuossa joka tapauksessa nyt tuli teillä vain siitä että teidän lapsenne ei osaa istua pöydässä vaan hänen täytyy päästä sinne leikkipaikalle.
Kyse ei ole siitä, että sinun päätöksesi on todennäköisesti fiksumpi vaan se, että hoidit sen sosiaalisesti huonosti etkä edes jälkipyykissä pysty katsomaan peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole normaalia! :D Joku tuolla jo ihmettelikin että millä vuosisadalla palstalaiset (ja ap:n mies) oikein elää.
Onko miehen mielipide joku kumoamaton ja järkkymätön laki, jonka edessä naisen on oltava hiljaa ja nöyränä? Sairasta.
Jos mun mies suuttuisi tollasesta, lähtisin kävelemään. Jos miehuus on noin naurettavasta asiasta kiinni niin ei silloin ole kyse miehestä ensinkään.
Entä jos roolit olisivatkin olleet toisin päin? Sinä olisit ensin sanonut tarjoilijalle miten tehdään ja miehesi olisi ohittanut sen täysin ja sanonut että tehdäänkin jotenkin muuten?
Ja useimmiten ovatkin juuri toisinpäin. Saatan vaikkapa valita ravintolasta/kahvilasta pöydän ja mies haluaa vaihtaa toiseen syystä tai toisesta. Tai valitsen lapsen vaatteet, jotka mies haluaa vaihtaa syystä tai toisesta. Enkä näistä sen kummemmin meteliä nosta, jos ovat miehelle niin tärkeitä asioita. Eilen oli tosiaan minulle tärkeää saada pääruuat yhtä aikaa pöytään; olisi kai sitten pitänyt perustella syy ensin miehen kanssa keskustellen. En tosiaan ajatellut että voi suuttua tuosta noin hirveästi. Ja tosiaan yritin perustella jälkikäteen näkökantaani siinä ravintolan pöydässä, mutta sitten olikin miehellä jo niin kuppi nurin ettei suostunut kuuntelemaan.
ApNo siinä tapauksessa teillä on puolin ja toisen ongelmia, joista olisi syytä keskustella.
Siis missä on ”puolin ja toisin” ongelmia, kun vaan toinen suuttuu, kun hänen valintojaan oikaistaan toiseen suuntaan?
ApSinä hoidit sen "oikaisemisen" törpösti ja ilmeisesti miehesi harrastaa samaa, mököttämisen lisäksi.
No, itse en näe tätä omaa oikaisuani niin ”törpösti” hoidettuna, että sen takia on syytä noin silmittömästi suuttua. Mies tekee samaa ja on tämmöisessä pikkuasioissa minulle ihan ok. Ja olen vielä moneen kertaan (eilen ja tänään) selittänyt miksi halusin tehdä asian toisin.
ApSinä itse olet jatkanut riitaa moneen kertaan eli mies pysyy suuttuneena. Hän on loukkaantunut ja sinä vaan jankutat, miten sinä olet toiminut oikein. Jospa olisit heti sanonut, että olet pahoillasi ja ymmärrät hänen pahastumisensa, ei pitäisi mököttää noin.
No jaa. On siis tainnut jäädä mainitsematta, että olen pyytänyt asiaa jo monta kertaa anteeksi, kun tarkoitukseni ei tosiaan ollut häntä loukata.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä mokasit kyseenalaistamalla miehen järkevän toiveen. Olisi kaikki sujunut hyvin, kun vain olisit malttanut olla päsmäröimättä.
Millä tavalla on järkevää se, että lapsi syö ensin yksin pääruuan?
ApSiten että jos lapsi tarvitsee jonkinlaista apua ruokailussa ei vanhemman tarvitse keskeyttää sitä omaa ruokailuaan auttaakseen lastaan. Tämä toimintatapa on aika yleistä. Ongelmahan tuossa joka tapauksessa nyt tuli teillä vain siitä että teidän lapsenne ei osaa istua pöydässä vaan hänen täytyy päästä sinne leikkipaikalle.
Varmaan tuosta syystä tarjoilijakin tarjosi sitä vaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä mokasit kyseenalaistamalla miehen järkevän toiveen. Olisi kaikki sujunut hyvin, kun vain olisit malttanut olla päsmäröimättä.
Millä tavalla on järkevää se, että lapsi syö ensin yksin pääruuan?
ApSiten että jos lapsi tarvitsee jonkinlaista apua ruokailussa ei vanhemman tarvitse keskeyttää sitä omaa ruokailuaan auttaakseen lastaan. Tämä toimintatapa on aika yleistä. Ongelmahan tuossa joka tapauksessa nyt tuli teillä vain siitä että teidän lapsenne ei osaa istua pöydässä vaan hänen täytyy päästä sinne leikkipaikalle.
Ja ravintolassa pitää olla kaksi ja puoli tuntia nelivuotiaan kanssa?
Noni. Tämä provo riittää tältä päivältä. Mene syöttämään se nelivuotiaasi niin pääsette päikkäreille. Saatat nähdä vähän unia miehistä jotka sinun elämästäsi puuttuvat.
Huomiseen :)
Ei mentäis sinne Rossoon ennen kuin kaikki osaavat käyttäytyä.