Vauva vuodelle 2020-21

Miten tuo valkovuoto? Onko se normaalia, että sitä tulee juuri ennen kuukautisia? Eilen jo luulin menkkojen alkavan kun sen verran tuli, että tuntui kun vuoto olisi alkanut. Tosi kostea meininki muutenkin :D Mä en koskaan oikein ole varma, mikä nyt sitten on normaalia ja mikä epänormaalia, tiedä häntä! Kai sekin on yksilöllistä..?

Juttelin parin lapsettoman kaverini kanssa lapsi asioista kun se tuli puheeksi keskusteluissamme. Muutaman kerran tuli lauseita kuten: "niin niitä lapsia tulee sitten kun on tullakseen", "niilläkin on sitten oma aikansa". Teki NIIIIIN mieli sanoa, että meillä on se aika NYT!! Olisin niin kovasti halunnut kertoa tästä tuskasta kuinka yritämme ja yritämme, sitten otamme rennosti ja emme yritä, nautimme vain toisistamme ja iloitsemme kaikesta muusta ja silti "lapsia ei tule kun on tullakseen"! En kuitenkaan tohtinut sanoa tilanteestamme mitään vaikka mieli kovin teki. Haluaisin olla jo raskaana ja kertoa kuinka kauan yritimme ja kuinka raskasta aikaa se ajoittain oli. Haluaisin jättää jo tämän ajan taakse ja keskittyä eteenpäin.

Onko teillä muilla paljon tilanteita jossa lapsi asiat nousee keskusteluun ja haluaisitte vain oksentaa kaiken ulos ja kertoa ns. "totuuden"?

wanna be mami, minulla on. Ja olempa muutaman kerran turpani aukaissutkin, no tietäähän sen ettei siitä hyvä seuraa. Niin lapsia saaneilta kuin lapsettomiltakin olen kuullut niitä kiin kutsuttuja hyviä neuvoja, mm. "Tulee kun et stressaa", "peppu ylös", jne. Mutta kun ei se vauva tule, ellei ovistakaan ole. Siinä sitten hermot menee molemmilla osapuolilla, kun kumpikaan ei ymmärrä toisensa näkökulmaa.

Eli pidän nykyään suuni supussa ja annan muiden aukoa päätään siitä, miksi meille ei lapsiaole tullut vaikka kolmatta vuotta olemme jp naimisissa...

Kiitos taas Villahuivi. Pitääpä vaatia lisätutkimuksia ja tuo diagnoosi ja reseptikin. Mulle on aiemmin vaan suoraan sanottu, että aloita syömään rautaa. Nyt voin sanoa, että lapsettomuuslääkärikin sanoi, että pitää nostaa vähintään 70 asti.. ja sekin vielä matala. Suolisto-ongelmia mulla on vaikka muille jakaa ja tähystettykin vuonna 2012. Taitaa olla liian pitkä aika siitä tosin, silloin mitään löytynyt.

Ja pistänpä minäkin lusikkani vesisoppaan. 2l ei pitäis olla paha. Mä join aiemmin min 3l ja kysyin lääkäriltäkin onko ok, sanoi, että on. Eipä ole koskaan ollut ihokaan niin kuulas kuin silloin. Mihin tuo perustui, että 2l huono? Kivennäisvesistä, varsinkin "makuvesistä", hammaslääkäri sanoi mulle viime vuonna, että hampaille huonoja.

Ihanaa, Villahuivi, että sulla hyvä fiilis tästä kierrosta.😍

Noista jutteluista, mäkään en enää kenenkään kanssa puhu tästä. En yleensä kiroile, mutta kun joku tulee sanomaan tota, että "älä stressaa" tai "lopeta stressaaminen" tekee mieli sanoa, että haistapa kuule p*ska. Muuten, yhdessä haastattelussa kaiken lisäksi eräs lapsettomuuslääkäri sanoi, että stressi alkaa vaikeuttaa raskautumista vasta, kun se alkaa vaikuttaa menkkoihin.. että sellaista.

Tikuttamisista ja valkovuodosta ennen menkkoja en osaa oikein sanoa, mutta mulla ovislimat ja.vuodot vaihtelee ihan kierroittainkin ja luulen, että se on ihan normaalia? Ei mullakaan aina oviksen jälkeen tule "kuivaa kautta". Eipä ole silti tullut raskauttakaan.

Wannabemami hyvä vain, kun jaat tietoa, ja kiitos siitä omasta puolestani! ☺

Ai niin! Ja aiemman raskauden ihan alkuvaiheessa olo oli kyllä todella erilainen.. kun oireet alkoi (rinnat kipeät ja paha olo), tiesin heti, että nyt oon raskaana. Siis heti sinä aamuna. Sanoin ex-miehellekin siitä. Oltiin mökillä ja vasta seuraavana päivänä päästiin kauppaan ostamaan testi ja plussahan sieltä tuli. Olo oli muutenkin niin erilainen ja pahoinvointi tuntui "päässä asti" kunnolla, ei vain vatsan seudulla. En osaa oikein selittää. Mulla ei sitä rintojen kipuilua ja pahoinvointia sit ollutkaan, kuin vain sen päivän pari. Sen jälkeen teki hajut jonkin verran pahaa, mutta ei kummempaa. Pystyin syödä ihan normaalisti ja juoda kupin kahviakin päivässä. Väsymys sen sijaan, se oli todella voimakasta.

Wannabe mami mä olin kans ihan varma, että "kyllä mä sit tiedän kun oon raskaana", mutta silti plussa tuli AIVAN puskista. Meilläkin oli takana melkeen vuosi yritystä ja epätoivo alkoi jo hiipiä mieleen. Aika lapsettomuustutkimuksiinkin oli jo varattu. Testin tein 2 päivää oletettujen menkkojen alkamisesta ja olin silti 100 % varma etten ole raskaana. Mulla oli tavalliset pms-oireet. Ehkä ihan pientä kuvotusta aamulla mutten osannut yhdistää sitä raskausoireeksi. Ja olen todellakin tunnustellut kaikki oireet läpi joka kuukausi näiden 10 kk aikana kun yritystä on ollut. Olen muutenkin tarkka kuuntelemaan kehon viestejä ja keho reagoi helposti muutoksiin. Jokainen keho tottakai erilainen ja uskon täysin myös siihen, että jotkut tuntee kehossa alkaneen raskauden jo ennen plussaa. Itse luulin kuuluvani myös näihin. 

Selostanpa nyt tarkemmin tän vesiasian 🙈 siis olin työterveyshoitajalla kovien menkka kipujen takia, (koska endo) ja hikoilin kun sika ja join puoli litraa vettä siinä ajassa jonka siellä olin, sain saikkulapun ja sit hoitaja kysyi et paljonko juon vettä päivässä ja sanoin että 2-3litraa, riippuen hikoilun määrästä 🤭 ja kun olin lähdössä niin sanoi että jos vettä menee noinkin paljon niin juo välillä kivennäisvettä. En kysellyt perusteluja tälle kun halusin vaan kotiin 🤷

Kyllä se musta kuulosti ihan loogiselta neuvolta, ja oonkin juonu kivennäisvettä etenkin menkkojen aikaan 🤔

Plussatuulia 🥰

Sini990, vettä juodessa, niin kivennäisvettä suositellaan, (varsinkin vatsataudin yhteydessä).

Kun laihdutin 30kg, niin join joka päivä vettä n. 4-5L ja sekoitin siihen veteen joukkoon hieman ruususuolaa ja vastapuristettua sitruunamehua. Välillä lisäsin mukaan selleriä lehtineen.

Nesteytys toimi hyvin😊 ja tätä reseptiä voi soveltaa muihinkin tilanteisiin.

No, paino tippui loistavasti, ja raskauskilot hävisivät. Sittemmin kilot palasivat, kun menin äitiyslomalta takasin töihin...pööh!😪

Nyt en suunnittele laihduttamista, koska odotan, että vatsa saisi alkaa kasvamaan lisää ja jäisin äitiyslomalle...

Mies eilen tokaisi, että mahtaako sitä toista lasta enää tulla....siis ihan oikeesti, koska on yritetty reilu 2-vuotta, eikä vauvaa näy.....tähän, kun yhdistää korkean iän(?)😲

Totesin miehelle, että en voi tietää, mutta sillä rajalla varmasti liikutaan, periksi silti EN ANNA!🙄😊😇

Plussaa sinulle ja kaikille tasapuolisesti!!💖🤗

.

Ko 8 ---> kohti ovista😁

wannabe mami kirjoitti:

Juttelin parin lapsettoman kaverini kanssa lapsi asioista kun se tuli puheeksi keskusteluissamme. Muutaman kerran tuli lauseita kuten: "niin niitä lapsia tulee sitten kun on tullakseen", "niilläkin on sitten oma aikansa". Teki NIIIIIN mieli sanoa, että meillä on se aika NYT!! Olisin niin kovasti halunnut kertoa tästä tuskasta kuinka yritämme ja yritämme, sitten otamme rennosti ja emme yritä, nautimme vain toisistamme ja iloitsemme kaikesta muusta ja silti "lapsia ei tule kun on tullakseen"! En kuitenkaan tohtinut sanoa tilanteestamme mitään vaikka mieli kovin teki. Haluaisin olla jo raskaana ja kertoa kuinka kauan yritimme ja kuinka raskasta aikaa se ajoittain oli. Haluaisin jättää jo tämän ajan taakse ja keskittyä eteenpäin.

Onko teillä muilla paljon tilanteita jossa lapsi asiat nousee keskusteluun ja haluaisitte vain oksentaa kaiken ulos ja kertoa ns. "totuuden"?

Wannabe mami, tiedän miltä sinusta tuntuu+💜 Mulla tosin näitä keskusteluja ei ole ollut, koska mies ei ollut valmis isäksi ennen 45++ ikää.

Toisaalta miehelläkin oli harhakuvitelmat siitä, että miten helposti lapsia tänne maailmaan putkahtelee....".kerrasta tulee", näin hän luuli!

Ei ihan kerrasta tullut, kun ekan sain 43-vuotiaana ja noin vajaa vuosi yritettiin, päädyin aika nopeasti lapsettonuushoitoihin, joten kerrasta inssistä toki siis lapsi tuli!😇

Mulla ehti siis olla kova vauvakuume 20- 30-kymppisenä, mies ei ollut koskaan valmis ja koko ajan siirrettiin hankkimista myöhäisemmäksi!

Anoppi oli aina sitä mieltä, että ei liian aikaisin lapsia. Mies vihdoin siis totesi 45-vuotiaana, että nyt hän ois valmis isäksi, joten ryhdyimme heti hankkimaan ekaa. Mä olin jo niissä ajatuksissa, että mahtaako enää onnistua...Mutta luoja tosiaan soi meille tämän yhden ihanan pienokaisen!💖💜💜

Toisesta lapsesta en tiedä, anoppihan on kysellyt toisen lapsen perään. Anoppi tosin ei halunnut meille lapsia liian aikaisin ja siksi mieskään ei ollut suostuvainen. Olen tokaissut anopille, että taidan olla liian vanha, mutta toivotaan kovasti.

Kenen syytä mikäkin on ja voiko asioihin aina vaikuttaa. Nämä on välillä aika moniulotteisia asioita, ettei senkään vuoksi ole helppoa vaan alkaa hankkimaan lapsia, ja joskus tekemälläkään lapsia ei helposti tule tai edes ollenkaan.

Pikaista plussaa!!💖💖💜

wannabe mami kirjoitti:

Kiitos Tähti! <3 Varmasti alitajunta tekee temppunsa ja tuo sitten näitä vauva asioita uniinkin asti. Varmaan kuten sanoitkin, liittyy nimeomaan pelkoon. Pelko on enemmän ettei lasta tule kuin se, että se tulisi ja jotain pahaa tapahtuisi. Luotan siihen, että osaisin kyllä lapsestani pitää huolta :) Tähän "lapsen teko touhuun" tarvisi kyllä psykologin! Voisi purkaa kaikkia näitä ajatuksia ja tunteita, tätä vuoristorataa mitä JO tähän "teko" vaiheeseen liittyy. Onneksi on kuitenkin te kaikki täällä! <3 Näin kierron loppuvaiheessa tulisi muuten kyllä hulluksi tämän piinailun kanssa! Puuuuuh. Puoliso on kyllä tukena ja kuuntelee mutta ymmärrettävää on, ettei pysty samaistumaan samalla tavalla kun hänen keho ei ole se jossa joka kuukausi on erilaisia tuntemuksia ja "tuntemuksia". Eräs kaveri sanoi, että hän kyllä tunsi/tiesi jo ennen positiivista testiä, että on raskaana kun oli kipeät rinnat ja väsymys. En tajunnut kysyä, että miten se eroaa kuukautisten alusta, sillä ainakin itsellä samat oireet kerran kuussa vaikkei olisikaan raskaana :D Onko tähän jo raskaana olevilla jakaa kokemuksiaan? Onko tuntemukset/"tuntemukset" olleet jotenkin merkittävästi erilaisia kun plussasitte? 

Mulla tuli joskus oviksen jälkeen satunnaisia vihlaisuja nivusiin, aiemmin sellaista ei ole ollut. Joku muukin puhui muutamia sivuja taaksepäin nivusten vihlaisuista ja oliko hän tehnyt haamun? Oliko Nemi vai kuka..? Kaksi päivää ennen menkkojen oletettua ajankohtaa mulla tuli vaan joku omituinen tunne, että pitää testata. Ja haalea viivahan tikkuun piirtyi. :) Plussan jälkeen päivän tai kahden päästä tuli vihlaisuja alavatsassa, sekä pian alkoi myös jäätävät väsymykset ja palelut.

Noista unista. Juuri yksi yö näin jotain randomia unta, että gyne ultrasi mun munasarjoja ja huomasi että toisessa munanjohtimessa kasvaa pieni alkio jonka sydän sykkii. :D Mun piti siinä päättää, että yritetäänkö siirtää alkio kohtuun tämän nykyisen kaveriksi, vaikka ovatkin eri kasvuvaiheessa, vai tehdäänkö ”abortti” ettei se häiritse isomman sikiön kasvua ja mahdollisesti aiheuttaisi molempien keskenmenoa. 🙄 Oli aika ahdistava ja hämmentävä uni. Ja niin epärealistinen. 😁 Mut kai noi jollain tavalla joo alitajunnan pelkotiloihin liittyy.

Doshika kirjoitti:

Tässä vielä kuva noista testeistä. Nyt tilasin siis sekä herkkiä että normaaleja testejä. Ennen saamani herkät tekstit on olleet tuollaisia kuin tuo alempana oleva. Nyt ne olikin tuollaisia kuin tuo ylempänä oleva ja alempana oleva on muka normaali. 🤔

Mä tilasin kans Raskauskeijulta noita testejä ja kyllä mulla niissä lukee ne herkkyydet toisella puolella painettuna 😊

Aamuinen testi ei sit enää näyttänyt mitään, joten kai odottelen niitä menkkoja, en kestä jos tää venyy taas johonkin 55 päivään. 😔

Taitaa vaan viivanpaikkoja antaa nuo one stepin herkät. Olotila on edelleen että rinnoissa nännit herkät, alavatsassa semmoista pistelyä/nivusissa vetoja ja varmaan joku vti kun juoksuttaa enemmän vessassa (tai sit kaikki niin psyykkistä). Olin jo niin toiveissa että onnistuimme, mutta olisi se varmaan nyt näkynyt jo paremmin. Eli valmistautuminen uuteen kiertoon lähtee täälläkin. Jospa mekin joskus saadaan se plussa vielä❤️

Tsemppiä kaikille ja rauhaisaa sunnuntaita 👍🏻

Mun ärsytysolo laantuu viimein, mutta osansa varmaan tekee sekin, että jäin lomalle. Ah, ihanaa! Harmi, ettei ovis osu lomalle!

Olen yrittänyt etsiä uutta työpaikkaa kun nykyisessä on ongelmia (työnantajasta johtuvia, eikä siis vain minuun kohdistuvia vaan ihan yleisesti) eikä siellä ole kovin hyvä olla, ja se taisikin taas olla yksi iso syy ketutukseen.

Tuntuu välillä heikkona hetkenä, että kaikki mitä yrittää (vauva, työpaikan vaihto jne) on samanlaista suossa rämpimistä, kun ei onnistu niin ei onnistu.

Täällä oli talletteluja oviksen aikoihin tasan kerran 🙈 että ei kannata suuria odottaa. Mutta ei se oikeastaan nyt edes niin haittaa. "Vähän" pessimistisellä mielellä vieläkin, että eihän siitä olis mitään hyötyä ollut kuitenkaan vaikka ois joka päivä puuhattu. Noo...eiköhän se mieli tästä positiivisemmaksi käänny 🙂

Mä nyt jauhan vaan omia asioita, sori 😃 En viitsi kauheen usein kommentoida kun mulla ei oikein oo mitään sanottavaa näihin kilppareihin, vitamiineihin, lääkkeisiin kun en mistään mitään tiedä 😄 ovistakaan en oo edelleenkään alkanut tikuttaa kun luulen tuntevani sen muutenkin.

Toivon kyllä kovasti tsemppiä ja plussaa jokaiselle!

Ai juu, aiempaan keskusteluun, mä oon jotenkin toivonu poikaa enemmän. Mutta oikeesti kyllä kaikkein tärkeintä, että on terve!!

-Yk8, kp18, ekaa yritetään

Voi Nemi ☹ olen pahoillani sun puolesta!

Hattara, mulla on ihan samat ajatukset työpaikasta ja vauvasta. Tuntuu että ihan loputon suo rämpiä. Oon monesti miettinyt työpaikan vaihdosta, harmittaa kun porukka on niin hyvä ja itse työkin mutta työantajan puolelta tökkii toiminta. Ja ei tää vauvankaan yrittäminen tulosta näytä tuovan, huoh. Ens viikon lopussa luultavasti menkat alkaa, ihan semmonen olo. Helmikuussa alkaakin sitten 10kk yritystä..

Oonkin tällä palstalla aika hiljainen ollut, enemmän kirjottelin tuolla 2019-2020 ryhmässä! Mutta noista onestepeistä hieman, mulla näytti viimekuussa näinkin "selvän" haamun ja menkathan sieltä sitten alkoi. Että kannattaa pienellä varauksella onesteppien haamuja iloita :-(

Meillä nyt ensimmäinen inssi tulossa. Hieman taustaa: yritystä takana siis melkein 1,5v. Mulla PCOS. Letrot eivät tulosta tuoneet vaikka ovikset tapahtui. Aukkarissa sitten näkyi että toinen munatorvi ei virtaa, toinen virtasi. Miehen tulokset & molempien labrat kunnossa.

Nyt olen pistänyt Pergoveris (FSH&LH) pistoksia muutaman pvän - ensi viikolla ultraillaan onko mitään tapahtunut ja suunnitellaan inssipäivää!

Helmi4 kirjoitti:

Hattara, mulla on ihan samat ajatukset työpaikasta ja vauvasta. Tuntuu että ihan loputon suo rämpiä. Oon monesti miettinyt työpaikan vaihdosta, harmittaa kun porukka on niin hyvä ja itse työkin mutta työantajan puolelta tökkii toiminta. Ja ei tää vauvankaan yrittäminen tulosta näytä tuovan, huoh. Ens viikon lopussa luultavasti menkat alkaa, ihan semmonen olo. Helmikuussa alkaakin sitten 10kk yritystä..

Juu samoin meillä, työ on ok ja työkaverit huippuja mutta työpaikka & johto ihan persauksesta. Tavallaan tuntuu, että huono aika hakea ees töitä kun vauvaa yritetään mut eipä kumpikaan asia juuri etene niin pakko yrittää!

Toivon, että me kumpikin saatais molemmat asiat kuntoon! :)

Jatkoa ylempään viestiin!

Tässä vielä kuvaa testistä lähempää..

Haaveilija91 kiva kuulla sun kuulumisia, toivottavasti onnistuu! 🙂

Mä sählään nyt urakalla 😆laitoinkin saman kuvan kun edellisen.. Eiks täältä pysty poistamaan kommentteja?!?! 😂

Noniin, tässä ehkä se vielä tarkempi kuva mikä oli tarkoitus laittaa 😂

Eli siis, malttia näiden testien kanssa 😏💛