Vauva vuodelle 2020-21

Tähdelle onnistunutta inssipäivää 🌠

Sen verran utelias olen, että pakko kysyä oliko joku erityinen syy miksi inssi? Jotenkin olen käsittänyt että teillä tallettelut onnistuneet "perinteisin" keinoin aikaisemmissa kierroissa. Toki olen ihan pihalla koko inssistä etten varmaan taas ymmärrä koko asiaa 😂

Täällä dpo 4, kp 17...aika matelee tuskastuttavan hitaasti 🙈

Uusille kovasti tervetuloa ❤️

Äitykkä-77 kirjoitti:

Tähdelle onnistunutta inssipäivää 🌠

Sen verran utelias olen, että pakko kysyä oliko joku erityinen syy miksi inssi? Jotenkin olen käsittänyt että teillä tallettelut onnistuneet "perinteisin" keinoin aikaisemmissa kierroissa. Toki olen ihan pihalla koko inssistä etten varmaan taas ymmärrä koko asiaa 😂

Täällä dpo 4, kp 17...aika matelee tuskastuttavan hitaasti 🙈

Uusille kovasti tervetuloa ❤️

Äitykkä-77, ihana kiitos💗 Yritys menikin pilalle, sillä inssikäynti vaihtui hammaslääkäriksi...😪

Meille on tehty monta kertaa inssi ja vain siksi, että ajatellaan sen parantavan näitä mun tilastollisia iän aiheuttamia armottomia nolla 0.1%....mahiksi. Esikko saatiin inssillä. Ennen tärppiä "perinteisellä" keinolla sain vain kemiallisia raskauksia. Inssillä tärppäsi pysyvä plussa heti.

Myös vasta-aineet on mahdollisia miehen autoimmuunin takia ja inssi auttaa siinä tilanteessa.

Ja juu...ihan luomuna "perinteisin" keinoin olen kyllä taas saanut haamuplussia tikkuun, kemiallisia😪 Yrittäminen on rankkaa, kun pysyvää tulosta ei vaan tule ja se pitkittyy😪

Sinulle plussa tähän kiertoon!👍🤗🤗🤗

Ruusu12, mulla on kanssa epäsäännöllinen ja pitkä kierto. Nyt menossa joku kp 70 about, en jaksa enää laskea. Terolut-kuuri alkaa olla lopuillaan, joten todella toivon, että loppuviikosta menkat alkaa vihdoinkin. Mä en ovuloi ollenkaan, se on todettu ultrassa. Jonkun aikaa follikkeli kasvaa, mutta ei koskaan loppuun asti. Ovulaation induktiohoidolla (Letrozol + kahdet eri pistokset) yritetään saada ovulaatio tapahtumaan. Mä niin toivon, että tämä mun nykyinen kierto saataisiin vihdoin katki ja että ens kierrossa saatais ovulaatio tapahtumaan! Se piti sulle vielä sanoa, että jos ovulaatio tapahtuu, niin menkkojen pitäis kyllä alkaa (siis jos raskaus ei ala) sen suunnilleen parin viikon sisään. Taitaa olla aika poikkeustilanteita ne, että munasolu irtoaa, mutta menkat ei ala eikä myöskään raskaus. Ainakin mulla ovulaatiotestit näyttää ihan puuta heinää, vaikka testin mukaan ovis olisi, niin lapsettomuusklinikalla on varmistettu, että ei kyllä ole. Tämä on tyypillistä niille, kenen pitkät kierrot jotkuvat PCO:sta.

Mustikkainen, muistanko oikein, että sulta otettiin taannoin AMH-arvo? Jos otettiin ja olet saanut tuloksen, niin haluatko kertoa, mitä se oli? Sillä kiinnostaa, kun itsellänihän se oli "vaatimaton" 6,9, johtuen PCO:sta ja olis kiva kuulla, mitä muilla samasta vaivasta kärsivillä se on :) Hätkähdin vähän tuota arvoani enkä tajunnut kysyä lääkäriltä siitä enempää, täytyy kysyä kun hänet seuraavan kerran tapaan!

Olen yrittänyt monena päivänä kirjoitella, mutta en ole saanut viestiä läpi, kumma juttu.

Ensinnäkin, isot onnittelut plussanneille 🥰

Portland, paljon tsemppiä ❤️ Toivon, että löydätte sopivan ratkaisun tilanteeseenne. Tämä ei ole helppo tie itsellekkään ja siksi tunnistan paljon itseäni kirjoituksessasi. Tilanne on pakottanut alkaa käsittelemään sitä vaihtoehtoa, ettemme saa lasta. Varsinkin oviksen aikaan turhautuneisuus nostaa päätään ja välillä sellainen ahdistus ottaa vallan. Varsinkin jos ovis meinaa jäädä hyödyntämättä.

Voi kun sitä niin toivoisi kaikille varsinkin pitkään yrittäneille plussaa ❤️ Yritetään vielä jaksaa.

Täällä kp 13, flo sanoo, että tänään olisi ovis, mutta en ole saanut tikutettua. Tänään en ole vielä testannut, tarkoitus olisi kohta. Oireita on nimittäin eli ovuloimaton tämä kierto ei tällä kertaa ole. Onneksi niin, nyt pitäisi vaan päästä hyödyntämään kun on tallettelut jäänyt tekemättä 😪

Hei. Uusivanha käyttäjä tällä kuumeilemassa.

Testailen vähän ensin, että onnistuuko viestin lähetys ja kertoilen sitten myöhemmin taustoista lisää 😊

Moikka!

Olen seurannut tätä ketjua vasta hetken aikaan, mutta päätin jo nyt uskaltautua liittyä mukaan keskusteluun.

Taustaa vähän.. Olen 26-vuotias yhden 2013 syntyneen lapsen äiti. Erosimme aikoinaan lapsen isän kanssa.

Yritämme nykyisen kihlattuni kanssa yhteistä ensimmäistä lasta. Kihlattuni on 36v kahden teini-iässä olevan tytön isä.

Ehkäisy jätettiin pois 8/2019 ja sen jälkeen ollut aktiivista yritystä tuloksetta. Ei yhden yhtäkään positiivista raskaustestiä, vaikka olen erittäin malttamaton ja tehnyt raskaustestejä hyvin aikaisissa vaiheissa kiertoa, jotta pystyisin bongaamaan edes aikaisessa vaiheessa keskeytyneitä raskauksia.

Kiertoni on erittäin säännöllinen, yleensä 28pv ja ovulaation tunnen ilman testejä (varmistettu myös testein). Harmittaa niin suuresti, kun kaikki maailman "raskausoireet" käyty läpi ilman yhden yhtäkään raskautta.

Nyt menossa kp 24/28 ja herkkä raskaustesti näytti jo negaa eli odotellen tässä menkkoja alkavaksi..

Kepler, tsemppiä. Täällä on moni kertonut miten on saanut vaikka miten vahvoja raskausoireita, vaikka ei olekaan loppujen lopuksi ollut raskaana. Mieli ja kroppa on ihmeellisiä, saavat aikaan kaikenlaista jos oikein kuulostelee ja miettii. 

itsellä ilmeisesti kp1, mikä on aika ihme sillä kiertopäivä olisi vasta 26 ja edelliset luomukierrot olleet kaikki lähempänä sitä 30 päivää (29-31), pillereitä kun söin niin oli tietenkin säännöllisesti 28pvää.

Olin kyllä pongaavinani ovulaation aikaisemmin tässä kierrossa (n. kp 12- kun aikaisemmin ollut lähempänä 18-19) mikä sekin selittäisi kierron lyhyyttä, mutta onhan tämä nyt sinällään hassua kun luulin että ainakin kierto olisi itsellä tasainen. 

Säälittää oma mies, kun nyt viime kuukausina on korostunut se että ovulaation aikaan kyllä heilutellaan peittoja ja talletellaan suht ahkerasti, mutta muuna aikana sitten ei itseä vaan tee niinkään mieli. 

mutta nautitaan auringosta ja tuokoon se paljon lisää plussatuulia ja voimia jokaiselle! 

mustelidae kirjoitti:

Täällä on moni kertonut miten on saanut vaikka miten vahvoja raskausoireita, vaikka ei olekaan loppujen lopuksi ollut raskaana. Mieli ja kroppa on ihmeellisiä, saavat aikaan kaikenlaista jos oikein kuulostelee ja miettii. 

itsellä ilmeisesti kp1, mikä on aika ihme sillä kiertopäivä olisi vasta 26 ja edelliset luomukierrot olleet kaikki lähempänä sitä 30 päivää (29-31), pillereitä kun söin niin oli tietenkin säännöllisesti 28pvää.

Olin kyllä pongaavinani ovulaation aikaisemmin tässä kierrossa (n. kp 12- kun aikaisemmin ollut lähempänä 18-19) mikä sekin selittäisi kierron lyhyyttä, mutta onhan tämä nyt sinällään hassua kun luulin että ainakin kierto olisi itsellä tasainen. 

Säälittää oma mies, kun nyt viime kuukausina on korostunut se että ovulaation aikaan kyllä heilutellaan peittoja ja talletellaan suht ahkerasti, mutta muuna aikana sitten ei itseä vaan tee niinkään mieli. 

mutta nautitaan auringosta ja tuokoon se paljon lisää plussatuulia ja voimia jokaiselle! 

Mustelidae, mulla ollut myös oireita....ja itsekseni totesin, että ovat todellakin mielikuvituksen syytä. Niissä kierroissa, kun ei olla edes yritetty, niin oli ihan samanlaiset oireet silti.

Kroppa todellakin aiheuttaa/kehittää nämä oireet. Silloin, kun tuli se plussa tikkuun, niin ei ollut yhtään mitään oireita missään...ei sitten mitään🤣

Tsemppiä ja pikaista plussaa!👍❤

No niin, jos nyt ehtisi kirjoitella.

Olen 38v nainen ja mulla on 2 lasta edellisestä suhteesta. Lapset tehtiin silloin hoidoilla puolisostani johtuvista syistä. En ole siis koskaan kokenut luomuraskautumista. Nyt olen uudessa suhteessa (yli 1,5v jo) ja olemme päättäneet viime syksynä, että vauva saa tulla jos on tullakseen. Miehelläni ei ole lapsia ennestään. Emme ole koskaan käyttäneet muuta ehkäisyä kuin keskeytettyä. Syksyllä lopetimme varomisen mutta kunnolla yrittämään ei olla oikein päästy, sillä mun oletettu ovulaatio osui aina sille viikolle kun lapseni olivat meidän kanssamme ja silloin nuo sänky hommat ovat olleet aika minimissä. Nyt ollaan ehkä yhden kerran päästy tähtäämään lähelle oletettua ovulaatioajankohtaa, mutta menkathan sieltä tulivat ajallaan. En tuntenut mitään ovisoireita, joten epäilen ettei sitä edes tapahtunut..

Seuraaviin kiertoihin olen varautunut ovistestein. Mulla on suht. säännöllinen kierto, 26-28 päivää, mutta olishan se mukava yrittää osua vähän tarkemmin kohdilleen.

Nyt on kp 5 ja innolla odotan että päästään yrittämään kunnolla. Takana on myös kokemukset vuosien lapsettomuudesta ja keskenmenoistakin, joten pieni pelko tätä yrittämistä kyllä varjostaa, mutta yritän pysyä positiivisena 😊

Chard kirjoitti:

No niin, jos nyt ehtisi kirjoitella.

Olen 38v nainen ja mulla on 2 lasta edellisestä suhteesta. Lapset tehtiin silloin hoidoilla puolisostani johtuvista syistä. En ole siis koskaan kokenut luomuraskautumista. Nyt olen uudessa suhteessa (yli 1,5v jo) ja olemme päättäneet viime syksynä, että vauva saa tulla jos on tullakseen. Miehelläni ei ole lapsia ennestään. Emme ole koskaan käyttäneet muuta ehkäisyä kuin keskeytettyä. Syksyllä lopetimme varomisen mutta kunnolla yrittämään ei olla oikein päästy, sillä mun oletettu ovulaatio osui aina sille viikolle kun lapseni olivat meidän kanssamme ja silloin nuo sänky hommat ovat olleet aika minimissä. Nyt ollaan ehkä yhden kerran päästy tähtäämään lähelle oletettua ovulaatioajankohtaa, mutta menkathan sieltä tulivat ajallaan. En tuntenut mitään ovisoireita, joten epäilen ettei sitä edes tapahtunut..

Seuraaviin kiertoihin olen varautunut ovistestein. Mulla on suht. säännöllinen kierto, 26-28 päivää, mutta olishan se mukava yrittää osua vähän tarkemmin kohdilleen.

Nyt on kp 5 ja innolla odotan että päästään yrittämään kunnolla. Takana on myös kokemukset vuosien lapsettomuudesta ja keskenmenoistakin, joten pieni pelko tätä yrittämistä kyllä varjostaa, mutta yritän pysyä positiivisena 😊

Chard, mielenkiintoista👍Jospa tärppäis pian....pikaista plussaa sinne!💗👍

Nyt elät minusta tosi jänniä aikoja...🤗

Osaan samaistua sinuun siinä mielessä, että lakkaisin toivomasta lasta 38-vuotiaana, koska mies ei ollut läheskään valmis vauva ajatukseen, edes 40-vuotiaana.

Nyt mies on viiskymppiä, mutta välillä vielä tuntuu siltä, että mies ei ihan ole valmis toiseenkaan lapseen, vaikka siitä haaveileekin. Lapsi, joka on, niin on aivan kaikki isälle, mutta sikiäminen pyhästä hengestä, Neitsyt Mariana ei ole mahdollista, vaikka ajatus olisikin varsin ideaali, hehh...😅🤔

Ajattelin että en piinailisi tässä kierrossa, koska raskautumisen todennäköisyydet heti keskenmenon jälkeen on tuskin kovin hyvät, harrastettiin seksiä vain kerran, ja sekin vasta ultrassa todetun oviksen jälkeen. MUTTA taas tuttu toiveikkuus nostaa päätään! 😅 Nyt on nimittäin tasan viikko oviksesta, vatsaa nippailee ja tuli hieman veristä vuotoa - ehkäpä kiinnittymisvuotoa?! Tästä tämä taas lähtee... 🙌🏻

Voi hermannin henkselihousut, täällä taitaa tauti iskeä päälle.

Pari päivää päätä jomottanut, alaselkää vihlonut ja paleltanut. Siihen ihan jäätävä väsymys, tänään nukuin vauvan kanssa parin tunnin päikkärit enkä millään olisi jaksanut nousta ylös.

Ei niinku millään haluaisi nyt sairastua, muutenkin alkaa siitepöly ja katupöly käymään henkeen melkolailla, niin joku räkis tähän päälle niin oon tasan poissa pelistä 😔

Aadastella, km:n jälkeen raskautuminen on helpompaa koska keho on eritavalla vastaanottavainen. Tätä minulle on molemmilla kerroilla lääkärit sanoneet kun on ollut puhetta raskaustoiveesta.

Ja ensimmäisen km:n jälkeen raskauduinkin heti uudestaan ilman kuukautisia... Nyt epäilem edellisessä kierrossa missanneeni oviksenkin, koska nytkin se tuli päiviä ennen normaalia aikaa.

Toivotaan että siellä olisi tärpännyt ❤️🌠🙏

Tervetuloa kaikille uusille 😊

Mulla alkoi tänään kp1.. Kierto oli siis 40 päivää ja luteaalivaihe vain 11pv. En tiedä onko tuo juuri siinä rajoilla että onko liian lyhyt luteaalivaihe.

Varasin kuitenkin lääkärille soittoajan ensi viikolle jotta sais edes käydä ultrassa katsoon näyttääkö kaikki olevan kunnossa. Mulle on joskus varmaankin yli viisi vuotta sitten tehty ultra ja silloin kaikki näytti normaalilta.

Raskauden oireista joku mainitsi. Mullakin oli yk1 kaikenlaisia oireita ja ihan oikeasti alkoi etomaan ja oksettamaan pari ruokaa joista oikeasti tykkään. Mulla oli myös yk1 ja yk2 'kiinnittymisvuotoa' juuri oikeaan aikaan ja muutama tippa. Mutta en sitten ollutkaan raskaana.

Eilen sain oviksen tikutettua. Yritän olla hermoilematta ja toivon, että ei tosiaan vaadi kuin yhden kerran niin kuin aina puhutaan 🙈 on ollut vähän hiljaisempaa nyt yrittämisen saralla..

Melkein joka kierto kuvittelen yhden jos toisenkin oireen itselleni. Milloin nipistelee, rintoihin sattuu, etoo ym. Kerran olin täysin varma, että olen raskaana. Mieli tekee kepposia ja helposti tulee kuviteltua oireita. Se on välillä rankkaa, mutta yritän parhaani olla miettimättä niitä.

Täällä nyt kp 18/28, dpo 4-5. Jännät ajat taas sitten pian tulossa. Komppaan muita siitä, että kyllähän näitä oireita itsessään tunnistaa tai on tunnistavinaan ihan joka kierrossa. Kovasti kun toivoo, että olisi raskausoireita niin varmasti tarkkailee itseään niin suurennuslasilla, että "normaalitkin" asiat tuntuu raskausoireilta.

Heippati,

omaa napaa tässä:

me siis alettiin km:n jälkeen tässä kierrossa koittaa, nyt mietin, että missä kohtaa sitä mahtais uskaltaa testata... mulla kierto on normaalisti sen 28-30 päivää, mutta km:n jälkeen 35pv. En mielestäni huomannut ovista (en tikuta, vaan luotan kroppani), enkä kyllä jotenkaan usko, että olis plussaa tulossa tässä kierrossa. Nyt siis kp 23

Allergia vaivaa ja väsymys.

Tsemppiä kaikille naisille kiertoihin ja plussatuulia <3

Iso kiitos kaikille kommenteista ja tsempeistä ❤️. Vuoristorataahan tämä on, hetken ollaan pohjalla ja synkissä mietteissä ja sit taas olo on kepeämpi ja toiveikkaampi. Kuten tänään. Ostinpa jopa niitä inositol-kapseleita, 🙈😅.

Kiitos Mustikkainen Simpukka-vinkistä, en tiennytkään, et heillä on face-ryhmäkin! Pitää tutustua.

Ja te muut, varsinkin te pitkään yrittäneet kuten Kaneli, nuttura, Aloy, ja Villahuivi, ja unohdan varmaan parikin nimeä, vaikkei ole kivaa, että kuulutte siihen porukkaan niin on kiva ettei sitä ole yksin ❤️.

Mannapuuro, onhan tämä yrittäminen melkoinen taival. Meilläkin eka puoli vuotta oli rentoa vaikkakin määrätietoista, seuraava puoli vuotta vähän enemmän oikeasti tekemistä hampaatkin irvessä ja nyt viimeisin lähes puolivuotinen on sit ollut ailahtelevampaa. Ei jaksa enää laittaa paukkuja. Ehkä suvantovaihe onkin ihan hyvä juttu, jaksaa sit ehkä taas vähän myöhemmin aloittaa uudella energialla.

Kepler, tunnistan itseni kirjoituksestasi. Minä, ja varmaan moni muukin meistä, kävi suorastaan kierroksilla ne ekat kierrot. Kroppa teki vaikka mitä mielenkiintoisia tepposia ja vahvojakin oireita. Minunkin mieheni ei osannut oikein suhtautua omaan hösäämiseeni, vaan toppuutteli. Eihän se tuntunut kovinkaan kivalta siinä kun itse oli toivon pauloissa, mut toisaalta hän on sellainen ikäväkin realisti muissakin asioissa. Hän on muutenkin enemmän tulee jos on tullakseen-linjalla enkä saa hänestä sellaista surkuttelukaveria kun itseä suruttaa tärppäämättömyys. Mutta kummankaan meidän tavasta kohdata tätä yrittämistä ei ole väärä, joten tärkeää on vaan puhua ja ymmärtää sitä toisen perspektiiviä. Sinun miehesikin varmaan enemmänkin vaan haluaa, ettei sinun, tai hänen, tarvitsisi pettyä ja siksi jarruttelee fiilistelyä. Väitän myös, että moni mies ei vaan pääse kiinni siihen, miten kokonaisvaltainen prosessi tämä on naiselle, sekä henkisesti että fyysisesti.

Portland, (Mustikkainen ja Aloykin..)

Minà myòs olen siellà Simpukan Lapsitoive-ryhmàssà. Se on ihan hyvà jos uskaltaa omalla nimellà kommentoida. Itse olen ollut kyllà toistaiseksi aika hiljaa, on menossa melkoinen aallonpohja, ja toisaalta tuntuu ettà siellà ryhmàssà taas on moni todella paljon pidemmàllà tàllà tiellà hoidoissa ja muissa. Me vaan odotellaan.. as usual. Sità tàmà elàmà tuntuu làhinnà olevan. Odottelua.

Mutta siis joo, tule sinne <3 Ja jos keksit kuka olen niin kiskaise "hihasta", olen jotenkin aina tuntenut sinua kohtaan eritystà sympatiaa. Mistà lie johtuu! :)

Tähti: Mun korviin kaksi sormea kuullostaa aika paljolta, minä oon tehny aina niin (siis en nyt enää tee kun teinejä ovat, sepäs olisikin :D ), että lapselle sen kauden mukainen sukka jalkaan, jolle kenkiä ostetaan, sitten oon etusormella painanukengän kärjestä, ettei se varvas oo heti siinä kengän päässä töpöttämässä, vaan semmonen väli on, että se sovitusetusormen eka nivel taipuu :D on tääkin ku koittaa selittää - no piristää päivää ihmeesti. Ja tietty oon lapselta kysyny, että puristaako ja kiristääkö jne.