Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnetko itsesi yksinäiseksi juuri nyt?
23.02.2019 |
Mistä tunne johtuu? Mitä teet juuri nyt? Mitä olet tehnyt tänään?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja minulla on mies ja kaksi lasta. Silti ihminen voi tuntea yksinäisyyttä. Ehkä tämä tieto helpottaa jonkun sinkun oloa? Tavallaan yksinäisenä sinkkuna sitä oli toiveikkaampi. Että ehkä jo huomenna kohtaa jonkun. Parisuhteessa yksinäinen voi vain tyytyä siihen, että kaikki jatkuu samaa rataa tai erota. Silloinkin on yksin.
Yksinäisyyttä on tosiaan monelaista, eikä niitä varmaan kannata vertailla. Jonkun yksinelävän yksinäisyys voi olla kuitenkin ihan niinkin rakaa, että jos vaikka sairastuu tai loukkaa itsensä, ei ole ketään joka asiaa edes huomaisi moneen päivään. Se on jo sitten ihan toinen asia.
Tämä on kyllä totta. Tunnen oloni yksinäiseksi kun mies ei noteeraa tai koske, vetäytyy omiin oloihin. Alle kouluikäinen lapsi on ottanut isästä mallia ja huutaa, että mene äiti pois. Mutta ehkä minua tässä perheessä pitää juuri se, että ympärillä on tämä perhe. Sinkkuna olin vuosia ihan yksin. Tavallaan tätä taustaa vasten on vaikea lähteä epätyydyttävästä suhteesta, koska silloin ei olisi edes sitä lasta huutamassa joka toinen viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Asun yksin ja kavereita on pari, mutta hekin omissa menoissaan. Olisi mukava jos olisi juttukaveri. Olen tänään siivoillut, silittänyt, käynyt kaupassa ja katsellut YouTubesta videoita.
Tunnen ihan konkreettista yksinäisyyttä kun ei ole kenelle jutella.
N40
Välillä havahdun että perhe on mutta kaikki puuhavat omia juttujaan. Voisi olla enemmänkin ystäviä kun parhaat asuvat kaukana. Mutta verraten yksinasujaan en koe sellaista yksinäisyyttä.
Joo, avopuoliso on töissä ja olen siis yksin kotona. Stressi opiskelusta vielä pahentaa oloa. Voi kunpa minulla olisi ystäviä...
Kyllä tunnen tällä hetkellä. Asun yksin ja olen tällä hetkellä yksin seuranani vain tietokone ja lauantailonkero. Rakas lemmikkinikin jäi itsenäistyessäni vanhempieni luokse koska siellä on yksiötä enemmän tilaa ja lajitoveri. Minulla ei ole läheisiä ystäviä, kavereita ja työkavereita vain. Tai no, yksi läheinen ystävä minulla on. Häneenkin olen tutustunut töiden kautta ja olen tietenkin toivottoman ihastunut häneen..:) Meillä on ollut pientä vispilänkauppaa, mutta ei meistä koskaan tule paria. Mielestäni tämä toivoton ihastus lisää tätä yksinäisyyden tunnetta, tämä kun kaipaa jatkuvasti jonkun seuraa ja lämpöä. Toisaalta olen aikamoinen introvertti ja tykkään usein yksinolosta kun saa tehdä asiat juuri miten itseä huvittaa eikä tarvitse väen vängällä yrittää olla sosiaalinen, mutta juuri tämä lauantai-ilta tuntuu niin kovin yksinäiseltä.
Tällä hetkellä datailen peiton alla, aiemmin päivällä olin töissä ja sitten kävin kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hannu Hanhi kirjoitti:
En. Kun on vaimo, netti ja telkkari seurana. Kännykkäkin piippaa koko ajan whatsapp-viestejä.
Kuulostaa kurjalta. Noinhan se vissiin nykyään menee, että tuntee olevansa olemassa, kun kännykkä piippaa koko ajan. Säälin sinua.
Harvemmin tunnen itseni yksinäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yksinäiseksi. Mutta läheisyyden kaipuuni, erityisesti haluni tulla kosketetuksi ovat juuri tällä hetkellä kyllä keskiarvoa korkeammalla.(..) Olen haastavassa tilanteessa, koska tiedän, että esim baariin tai yökerhoon suuntaamalla saattaisin ehkä painosanalla, ehkä löytää muka helpotusta ja ensiapua, mutta pelkään, että tämä hetken apu ja huuma tekisi minusta vain entistä nälkäisemmän ja tuntemaani itseni vielä entistäkin tyhjemmäksi.
En tunne yksinäisyyttä, vaikka elelenkin yksin.
Telkkaria katselen ja odotan, kun tunnin päästä alkaa Wallander. Helkkarin hyvä sarja.
Irtokarkkia napostelen ja lueskelen näitä teidän kirjoittamia keskusteluja.
Lauantai illan hyvät toivotukset teille kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen oloni yksinäiseksi, olen reilu kolmikymppinen lapseton (laimeassa) parisuhteessa. Mies on toista tuntia, kohta kolmatta punttisalilla, katselen kotona telkkaria ja neuloskelen. Päivällä kävin kävelyllä jäällä, kirpputorilla ja kaupassa.
Yritän pysyä vauvafoorumilta poissa kun täällä on liian kärjekästä ja ilkeää keskustelua, mutta tämä keskustelu vaikuttaa suht ok:lta. Tavallaan kiva tietää, että ei se aina ole herkkua muillakaan.
Suunnittelen huomiseksi tekemistä ja mietin kuinka aikaisin kehtaa laittaa tutuille viestiä.
Tosi. 40+ nainen, kroonisesti sairas, lähes aina vuodepotilaana. En minä kahviseuraa kaipaa, mutta olisi mukavaa edes viestitellä jonkun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, sairaalassa makaan, mitään vikaa ei löydy, on vaan paskaolo ja syömisestä tulee järkyttäviä kipuja, mieli tekisi vaikka mitä.
Voi tunnen juuri nyt. Vuoden alusta tutustuin mieheen joka on situotumiskammoinen ja juuri lähti luotani sanoen ettei tiedä haluaako olla kanssani. Tämä raastaa todella syvältä sydämestä. Huomenna halusi lähteä kuitenkin kävelemään kanssani ja jutella. En ymmärrä miksi hän ei näe kaikkea sitä hyvää mitä meillä voisi olla vaan ahdistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi. 40+ nainen, kroonisesti sairas, lähes aina vuodepotilaana. En minä kahviseuraa kaipaa, mutta olisi mukavaa edes viestitellä jonkun kanssa.
Toi on kyllä. Kun olis tosiaan edes joku viestittelykaveri.
M kirjoitti:
Kyllä, sairaalassa makaan, mitään vikaa ei löydy, on vaan paskaolo ja syömisestä tulee järkyttäviä kipuja, mieli tekisi vaikka mitä.
Pikaista paranemista! Täällä ainakin joku lähettää sulle lämpimiä ajatuksia.
Kyllä.
Tänään oli kaikenlaista kivaa, yritin vielä ehdottaa yhdelle säädölle, että nähtäisiin, ei onnistunut. Tulin kotiin ja tunnen itseni yksinäiseksi, ei ole ketään jolle kertoa, mitä kaikkea kivaa tänään tapahtui.
N39
En tunne. Mistäkö johtuu, öö, kun en ole yksin enkä yksinäinen. Kysyit niin vastasin. Hyvää yötä.
En.
Ukkelis vahtailee tv:tä ja mä tässä kelailen ja relailen. Töissä menen vielä käymään yöllä. Ihmisiä ei sielläkään juuri näe.
Lapsia ei oo ei tuu.
Sukulaiset tyyliin kaikki kuolleita - vähän kammottavaa, jos tuo ukko lähtee yläkertaan ennen kuin itse ehdin.
Muutenkin kova vanhuuskriisi menossa itelläni nyt justiinsa.
Tekstejä ei piippaile tänään, eikä paljon koskaan. Kaverit, ne harvat, maltillisia tekstaajia. Mutta uskollisia. Silti arvelen, että näen sydänystävää ensi viikolla (menen moikkaamaan sitä toiselle paikkakunnalle).
Semmosta ihanaa vapaa-ajan viettoa. Onnellisuutta.
Vähän. Nuorena nautin yksinäisyydestä, mutta vanhemmiten on alkanut rasittaa se, ettei samalla aaltopituudella olevia ihmisiä löydy tuttavapiiristä.
Alue: Aihe vapaa
En, vaikka en ole jutellut kenenkään kanssa moneen päivään. Havahduin asiaan vasta, kuin näin ketjun, muut ihmiset eivät vain ole tulleet mieleen. En ole täysin erakko, minulle vaan tulee kausia jolloin eristäydyn ihmisistä,.