Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Iltalehti: Naisille ei löydy miehiä

Vierailija
22.02.2019 |

Iltalehdessä naiset murehtivat, että miehiä ei löydy eivätkä miehet lähesty.

Minä olen mies, joka tahtoisi pyytää ulos naista, joka työskentelee työpaikassa, jossa vierailen säännöllisesti. Minua ei ujostuttaisi kysyä naista ulos eikä naisen kieltävä vastaus saisi minua pohjamutiin, mutta sen sijaan kysymisen estää tilanteen epäsopivuus.

Minua on valistettu, ettei työssä olevaa ihmistä saa häiritä ja että on epäkohteliasta lähestyä työtä tekevää ihmistä.

Niinpä olen luovuttanut jo etukäteen. Nainen on osoittanut minulle mielestäni poikkeavaa huomiota ja minusta hän vaikuttaa mukavalta, mutta kun sosiaaliset normit estävät ulos kysymisen niin sitten ne estävät. Minkäs sille voi.

Kai se on niin, että nykyään suora treffejä tavoitteleva lähestyminen on sallittu enää (kännissä) yöelämässä tai netissä. Ainakin itselleni kaikki muut paikat tuntuvat epäsopivilta.

Kommentit (333)

Vierailija
241/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä löydä tuollaista artikkelia.

Tuossa on tuo juttu.

https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/445f808e-7cc5-4ba9-…;

Jos ette edes ole rupatteluväleissä niin ehdottomasti ei, sinun ei pidä mennä ehdottamaan treffejä. Aloita ensin sillä rupattelulla.

Sepä se. Jos kokee ihmisen ulkoisesti viehättäväksi eli kokee kemiaa, niin se ei nykykulttuurissa ole oikeutettu peruste kysyä ihmistä treffeille.

Minusta vain olisi helpompaa ehdotella treffejä oikeassa elämässä kuin laatia deitti-ilmoituksia nettiin, koska deitti-ilmoituksista ei kemia paljastu.

Voi luoja taas... Minkä ihmeen takia pitää mennä ehdottamaan niitä treffejä sen sijaan, että menisi JUTTUSILLE. Juttelisi, rupattelisi, tutustuisi. Mutta ei. Taas pitää änkätä siitä kun ei kannusteta pyytämään treffeille. JOS SINÄ ET KEKSI MUKAVAA JUTELTAVAA EDES SIELLÄ TYÖPAIKALLA NIIN MINKÄ MOOSEKSEN TAKIA SE NAINEN LÄHTISI KANSSASI TREFFEILLE?

Miksi se jutustelu ensin on niin tärkeää? Jos mies on miellyttävän ja fiksun oloinen, kysyy kohteliaasti seurakseen jonnekin julkiselle paikalle, niin mitä siinä menettää, jos suostuu?

Minä olen ainakin muutaman kerran suostunut lähtemään treffeille noin. Kysytty suoraan, että lähdenkö kahville/lasilliselle. Yhdestä tällaisesta kehkeytyi pari vuotta kestänyt seurustelusuhde.

Miksi asioista pitää tehdä turhan vaikeita? Ja suoraan kysymisessä on sekin hyvä puoli, että tietää ainakin heti, että toinen on "siinä mielessä" kiinnostunut.

Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?

Kai nyt ulkonäöstä, käytöksestä, eleistä ja tilanteesta voi jotain päätellä? Jos mies on viinalta haiseva, likainen, epäilyttävän kuuloinen jne, niin ei varmaan vaikuta miellyttävältä. Päinvastainen taas voi vaikuttaa miellyttävältä. Mutta jokainen voi tehdä elämästään juuri niin vaikeaa kuin haluaa, ja itsestään mahdollisimman vaikeasti tavoiteltavan, jos se tuntuu turvallisemmalta.

Pelkän ulkonäön perusteella sarjadeittaileva ihminen ei kiinnosta. Näitä on jo tarpeeksi tinderissä.

Eli johonkin kahville lähteminen on ylivoimaisen vaikeaa? Ei ihme, ettei kukaan koskaan pyydä ketään mihinkään spontaanisti.

Se että olettaa jonkun olevan potentiaalinen kumppani vain ulkonäön perusteella, ilman että kiinnostaa edes ensin keskutella kertoo ihmisestä paljon. Pinnallinen.

Voi hyvä luoja sentään. Se että lähtee treffeille, ei tarkoita sitä, että pitää toista potentiaalisena kumppanina. Sinne treffeille mennään nimenomaan keskustelemaan ja ottamaan selville, löytyisikö sitä potentiaalia.

Esimerkiksi kahville lähtemisen ei tarvitse merkitä mitään muuta kuin sitä kahville lähtemistä ja avointa mieltä tutustua ihmiseen - ihmiseen joka vaikuttaa kivan näköiseltä ja kohteliaalta ja jossa ei ensi silmäyksellä ole ainakaan mitään sellaista, ettei hänen kanssaan voisi viettää vaikka puolta tuntia kahvia siemaillen ja mukavia jutellen. Ties vaikka se ihminen paljastuisi sellaiseksi, että kannattaa lähteä toistekin kahville jne...

Lähtisitkö itse siis puolen tunnin kahville

- omaa sukupuolta olevan mukavan ihmisen kanssa

- vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen kanssa, joka vaikuttaa mukavalta (vaikka on ollut tavatessanne mykkä), mutta joka ei vähempää voisi sinua kiinnostaa?

Huomautan tähän väliin, että sen kysyjän ulkonäkö pitää olla ns. omaa tyyppiä. Eli miellyttävä myös seksuaalisessa mielessä, jolloin heterolle ei käy omaa sukupuolta oleva. Toisekseen, jos se kysyjä ei voisi vähempää kiinnostaa, niin ei kannattane lähteä.

Muita kysymyksiä?

Vierailija
242/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen lähtenyt lähes tuntemattoman kanssa treffeille. Oli kaverin kaveri. Ei pahemmin juteltu keskenämme ennen kuin kutsui.

Siinä sitten istuttiin kahvit kädessä ja odotin. Ja odotin ja odotin. Todella kiusallinen hiljaisuus. Ei hänellä sitten ilmeisesti ollut mitään mistä keskutella kanssani.

Sama. Kaverin kaveri. FT, älykäs mies, mutta ei minkäänlaisia sosiaalisia taitoja. Kiekaisi aina välillä, että "Miten menee?" Aikani yritin itse herättää keskustelua, mutta sain vain lyhytsanaisia vastauksia, ja kun en itse kysynyt jotain niin tuli hiljaisuus ja sen jälkeen tuo kiekaisu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
243/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

rtyrytery kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä löydä tuollaista artikkelia.

Tuossa on tuo juttu.

https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/445f808e-7cc5-4ba9-…;

Jos ette edes ole rupatteluväleissä niin ehdottomasti ei, sinun ei pidä mennä ehdottamaan treffejä. Aloita ensin sillä rupattelulla.

Sepä se. Jos kokee ihmisen ulkoisesti viehättäväksi eli kokee kemiaa, niin se ei nykykulttuurissa ole oikeutettu peruste kysyä ihmistä treffeille.

Minusta vain olisi helpompaa ehdotella treffejä oikeassa elämässä kuin laatia deitti-ilmoituksia nettiin, koska deitti-ilmoituksista ei kemia paljastu.

Voi luoja taas... Minkä ihmeen takia pitää mennä ehdottamaan niitä treffejä sen sijaan, että menisi JUTTUSILLE. Juttelisi, rupattelisi, tutustuisi. Mutta ei. Taas pitää änkätä siitä kun ei kannusteta pyytämään treffeille. JOS SINÄ ET KEKSI MUKAVAA JUTELTAVAA EDES SIELLÄ TYÖPAIKALLA NIIN MINKÄ MOOSEKSEN TAKIA SE NAINEN LÄHTISI KANSSASI TREFFEILLE?

Miksi se jutustelu ensin on niin tärkeää? Jos mies on miellyttävän ja fiksun oloinen, kysyy kohteliaasti seurakseen jonnekin julkiselle paikalle, niin mitä siinä menettää, jos suostuu?

Minä olen ainakin muutaman kerran suostunut lähtemään treffeille noin. Kysytty suoraan, että lähdenkö kahville/lasilliselle. Yhdestä tällaisesta kehkeytyi pari vuotta kestänyt seurustelusuhde.

Miksi asioista pitää tehdä turhan vaikeita? Ja suoraan kysymisessä on sekin hyvä puoli, että tietää ainakin heti, että toinen on "siinä mielessä" kiinnostunut.

Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?

Kai nyt ulkonäöstä, käytöksestä, eleistä ja tilanteesta voi jotain päätellä? Jos mies on viinalta haiseva, likainen, epäilyttävän kuuloinen jne, niin ei varmaan vaikuta miellyttävältä. Päinvastainen taas voi vaikuttaa miellyttävältä. Mutta jokainen voi tehdä elämästään juuri niin vaikeaa kuin haluaa, ja itsestään mahdollisimman vaikeasti tavoiteltavan, jos se tuntuu turvallisemmalta.

Pelkän ulkonäön perusteella sarjadeittaileva ihminen ei kiinnosta. Näitä on jo tarpeeksi tinderissä.

Eli johonkin kahville lähteminen on ylivoimaisen vaikeaa? Ei ihme, ettei kukaan koskaan pyydä ketään mihinkään spontaanisti.

Se että olettaa jonkun olevan potentiaalinen kumppani vain ulkonäön perusteella, ilman että kiinnostaa edes ensin keskutella kertoo ihmisestä paljon. Pinnallinen.

Olet kapeakatseinen, vaikea ja rajoittunut henkilö. Yhden kerran kun käy kahvilla, selviää onko myös juttujen puolesta minkäänlaista kemiaa.

Se kyllä puhuu paskaa, joka väittää etteikö ulkonäöllä olisi MINKÄÄNLAISTA merkitystä. Näistä tulee aina niin vastenmielinen "minä olen niin erinomainen ja pyhä ihminen koska en välitä pätkääkään ulkonäöstä"-kuva vaikka sitten todellisuudessa kuitenkaan eivät huoli jotain mukavaa tyyppiä kumppaniksi koska tällä on esim. hassun näköinen silmien karsastus.

En löydä viestiä jossa sanotaan ettei ulkonäöllä ole merkitystä? Ainoastaan kritisoitu sitä että haluaa jonkun kanssa treffeille vain ulkonäön takia.

Ovatko ne ihmiset itse niin sisällöttömiä kuoria että heille oikeasti riittää kiinostuksen herättämiseen pelkkä pinta?

Jostainhan se on aloitettava ja sen ulkonäönkin on lopulta kelvattava, joten miksi ei voisi yhtä hyvin lähteä sen perusteella liikkeelle? Kun se koko tutustumisprosessi täytyy joka tapauksess akäydä läpi eikä koskaan voi etukäteen tietää, loksahtaako kaikki kohdilleen.

Mikäs on sitten sellainen jalo ja puhdas ominaisuus, jonka perusteella enkelitkin hyväksyvät tutustumisen aloittamisen?

Tuota olen koko palstalla viettämäni ajan yrittänyt kertoa, että kiinnostus herää ulkonäöstä. Jostain syystä palstamiehille se on vain ihan kestämätön totuus. Heidän mielestään kiinnostuksen pitäisi herätä jostain muusta.

Ketä tässä nyt siis pitäisi uskoa?

Vierailija
244/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen päättänyt elellä elämäni yksin, kun en sellaista neitiä saa, josta voisi itsekin viehättyä. Opintojen aikana tein duunarihommia ja jotkut yksinkertaiset duunarit kyseli pariin kertaan naisasioista ja perheenperustamisista. Opiskelin siis teknillisessä yliopistossa ja tein tehdashommia pari vuotta. Nämä kyselijät oli sellaisia, miten sen nyt kauniisti sanoisi, ei niin älykkäitä eikä vaimonsakaan olleet mitään ruudinkeksijöitä. Ainakin yhden vaimo oli melkoinen ryhävalas, myös kouluja käymätön. Tuskin itseäni seksuaalisesti viehättäisi sellainen. Mieluummin pidän huolta vain omista tarpeistani ja hyvinvoinnistani

M33

Vierailija
245/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

rwerew kirjoitti:

Sinkku M25 kirjoitti:

Ymmärrän kyllä naisten näkökulman täysin. Olisin itsekin toki imarreltu jos nainen tulisi pyytämään minua randomilla ulos, mutta tilanne olisi kaikin puolin kiusallinen jos en tuntisi kyseistä naista ollenkaan, olipa tämä miten hyvännäköinen tahansa. Sitten kun siellä treffeillä ollaan, kun ei tiedä toisen kiinnostuksenkohteista, vapaa-ajanvietosta yms yhtään mitään niin pitää keksiä tikusta asiaa. Se jäänmurtaminen tapahtuu jo siinä vaiheessa kun puhutaan niitä näitä ensitapaamisella ja siinä selviää et onko yhtäläisiä kiinnostuksenkohteita yms. mistä voisi sitten jatkaa ehkä treffeilläkin.

Miten tyhmiä miehet oikein on kun ei tajua tätä? Ei se naisten "narraaminen" tosiaan vaadi yhtään mitään muuta kun olet käynyt suihkussa, on siistit vaatteet päällä ja osaat puhua naisten kans niitä näitä. Se on taito mitä voi harjoitella, puolet maailman ihmisistä on naisia niin jos yhden kanssa mokaat, muut eivät tiedä toilailustasi mitään.

Treffeillähän nimenomaan keskustellaan noista asioista, duh. Jos nuo kaikki on jo käsitelty, niin mistäs sitten keksitään juttua, täh? Vähän niin kuin takaperoinen tämä sinun käsityksesi.

:DDDD taas niitä miehiä, joiden pitää keksiä juttua, koska ei ole luontaisia sosiaalisia taitoja.

Vierailija
246/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kukaan halua epäisämmmaallista naista

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
247/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen omasta lähipiiristäni monta ihmistä, jotka ovat hiljaisia ja jotka eivät ehdi oikein keskusteluun mukaan eivätkä välttämättä edes tahdo osallistua siihen. Pariutuneet nuokin kuitenkin ovat, lapsia saaneet ja kaiken lisäksi suurin osa heistä vaikuttaa suhteissaan onnellisilta.

Jos ei siis täytä vauvafoorumin kriteereitä soljuvasta sosiaalisuudesta, niin ei kannata heittää toivoaan. Ottajansa on niille hiljaisemmillekin, jotka saattavat olla ujoja ja syrjään veätäytyviä.

Sosiaalisuuden ja sujuvasanaisuuden vaatimus on taas yksi lisä pinnalliseen kulttuuriin, jossa ratkaisevaa on ihmisen luoma vaikutelma eikä se, millainen ihminen on. Jos vaikutelma ei vakuuta, niin ihminen ollaan valmiita hylkäämään pelkästään omien ennakkoluulojen perusteella.

Vierailija
248/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä löydä tuollaista artikkelia.

Tuossa on tuo juttu.

https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/445f808e-7cc5-4ba9-…;

Jos ette edes ole rupatteluväleissä niin ehdottomasti ei, sinun ei pidä mennä ehdottamaan treffejä. Aloita ensin sillä rupattelulla.

Sepä se. Jos kokee ihmisen ulkoisesti viehättäväksi eli kokee kemiaa, niin se ei nykykulttuurissa ole oikeutettu peruste kysyä ihmistä treffeille.

Minusta vain olisi helpompaa ehdotella treffejä oikeassa elämässä kuin laatia deitti-ilmoituksia nettiin, koska deitti-ilmoituksista ei kemia paljastu.

Voi luoja taas... Minkä ihmeen takia pitää mennä ehdottamaan niitä treffejä sen sijaan, että menisi JUTTUSILLE. Juttelisi, rupattelisi, tutustuisi. Mutta ei. Taas pitää änkätä siitä kun ei kannusteta pyytämään treffeille. JOS SINÄ ET KEKSI MUKAVAA JUTELTAVAA EDES SIELLÄ TYÖPAIKALLA NIIN MINKÄ MOOSEKSEN TAKIA SE NAINEN LÄHTISI KANSSASI TREFFEILLE?

Miksi se jutustelu ensin on niin tärkeää? Jos mies on miellyttävän ja fiksun oloinen, kysyy kohteliaasti seurakseen jonnekin julkiselle paikalle, niin mitä siinä menettää, jos suostuu?

Minä olen ainakin muutaman kerran suostunut lähtemään treffeille noin. Kysytty suoraan, että lähdenkö kahville/lasilliselle. Yhdestä tällaisesta kehkeytyi pari vuotta kestänyt seurustelusuhde.

Miksi asioista pitää tehdä turhan vaikeita? Ja suoraan kysymisessä on sekin hyvä puoli, että tietää ainakin heti, että toinen on "siinä mielessä" kiinnostunut.

Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?

Kai nyt ulkonäöstä, käytöksestä, eleistä ja tilanteesta voi jotain päätellä? Jos mies on viinalta haiseva, likainen, epäilyttävän kuuloinen jne, niin ei varmaan vaikuta miellyttävältä. Päinvastainen taas voi vaikuttaa miellyttävältä. Mutta jokainen voi tehdä elämästään juuri niin vaikeaa kuin haluaa, ja itsestään mahdollisimman vaikeasti tavoiteltavan, jos se tuntuu turvallisemmalta.

Suunnilleen kaikki ihmiset on siis mielestäsi mielkyttäviä ja fiksuja?

Ei ole. Vaikka olisi ihan ok, niin vaaditaan vielä jotain lisää, että kiinnostaa lähteä treffeille. Ei kuitenkaan tarvitse jutella etukäteen. Eiköhän siellä kahvikupin äärellä sitten selviä se juttelu. Ihmisiltä puuttuu riskinottokyky täysin. Ei millään voi lähteä kahville, kun siinähän voi käydä niin, ettei se toinen olekaan täydellinen.

Jos se juttelu ensin on niin kauhean vaikeaa että ottaisi toisesta ihmisestä mitään selville niin miten se luonnistuu siellä kahvillakaan.

Riippuu ihan täysin työstä ja tilanteesta. Jos esim. kyseessä on joku työparisi, niin juttelu on täysin luonnollista. Jos taas kyseessä on joku kiireinen asiakaspalvelija tai joku, jonka ympärillä on kokoajan muitakin, niin aika vaikeaa ängetä siihen väliin heittämään jotain omaa juttua. Kun sopii kahdenkeskiset kahvittelut, niin on paljon helpompi jutella kahdestaan.

Miksi kukaan lähtisi jonkun randomi tyypin kanssa kahville? Meillä on kahvia koko ajan saatavilla eikä sitä varten tarvitse mennä yhtään minnekään.

Siksi, että tyyppi saattaa vaikuttaa kiinnostavalta. Sille en voi mitään, jos joku nainen ei koe ketään kiinnostavaksi, ellei ole jutellut ensin kolme kuukautta etukäteen.

Ihan oikeasti: miksi mykkäpaska vaikuttaisi kiinnostavalta?

Sulla on erikoinen käsitys muista ihmisistä, joiden kanssa et ole jutellut. Onnea elämääsi.

Kiitos, mutta en tarvitse enempää onnea. Tuohon puolisooni (joka parhaillaan kalsareissaan heiluu tekemässä omia juttujaan :-D) tutustuin nimenomaan siltä pohjalta, että hän ei ollut mykkäpaska vaan herätti kiinnostuksen paitsi ulkonäöllään niin myös jutuillaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
249/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse olen päättänyt elellä elämäni yksin, kun en sellaista neitiä saa, josta voisi itsekin viehättyä. Opintojen aikana tein duunarihommia ja jotkut yksinkertaiset duunarit kyseli pariin kertaan naisasioista ja perheenperustamisista. Opiskelin siis teknillisessä yliopistossa ja tein tehdashommia pari vuotta. Nämä kyselijät oli sellaisia, miten sen nyt kauniisti sanoisi, ei niin älykkäitä eikä vaimonsakaan olleet mitään ruudinkeksijöitä. Ainakin yhden vaimo oli melkoinen ryhävalas, myös kouluja käymätön. Tuskin itseäni seksuaalisesti viehättäisi sellainen. Mieluummin pidän huolta vain omista tarpeistani ja hyvinvoinnistani

M33

Samoin teemme me naiset. Toivottavasti löydät etsimäsi!

Vierailija
250/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä löydä tuollaista artikkelia.

Tuossa on tuo juttu.

https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/445f808e-7cc5-4ba9-…;

Jos ette edes ole rupatteluväleissä niin ehdottomasti ei, sinun ei pidä mennä ehdottamaan treffejä. Aloita ensin sillä rupattelulla.

Sepä se. Jos kokee ihmisen ulkoisesti viehättäväksi eli kokee kemiaa, niin se ei nykykulttuurissa ole oikeutettu peruste kysyä ihmistä treffeille.

Minusta vain olisi helpompaa ehdotella treffejä oikeassa elämässä kuin laatia deitti-ilmoituksia nettiin, koska deitti-ilmoituksista ei kemia paljastu.

Voi luoja taas... Minkä ihmeen takia pitää mennä ehdottamaan niitä treffejä sen sijaan, että menisi JUTTUSILLE. Juttelisi, rupattelisi, tutustuisi. Mutta ei. Taas pitää änkätä siitä kun ei kannusteta pyytämään treffeille. JOS SINÄ ET KEKSI MUKAVAA JUTELTAVAA EDES SIELLÄ TYÖPAIKALLA NIIN MINKÄ MOOSEKSEN TAKIA SE NAINEN LÄHTISI KANSSASI TREFFEILLE?

Miksi se jutustelu ensin on niin tärkeää? Jos mies on miellyttävän ja fiksun oloinen, kysyy kohteliaasti seurakseen jonnekin julkiselle paikalle, niin mitä siinä menettää, jos suostuu?

Minä olen ainakin muutaman kerran suostunut lähtemään treffeille noin. Kysytty suoraan, että lähdenkö kahville/lasilliselle. Yhdestä tällaisesta kehkeytyi pari vuotta kestänyt seurustelusuhde.

Miksi asioista pitää tehdä turhan vaikeita? Ja suoraan kysymisessä on sekin hyvä puoli, että tietää ainakin heti, että toinen on "siinä mielessä" kiinnostunut.

Miten se mies voi vaikuttaa miellyttävältä ja fiksulta, jos sen kanssa ei ole edes jutellut?

Kai nyt ulkonäöstä, käytöksestä, eleistä ja tilanteesta voi jotain päätellä? Jos mies on viinalta haiseva, likainen, epäilyttävän kuuloinen jne, niin ei varmaan vaikuta miellyttävältä. Päinvastainen taas voi vaikuttaa miellyttävältä. Mutta jokainen voi tehdä elämästään juuri niin vaikeaa kuin haluaa, ja itsestään mahdollisimman vaikeasti tavoiteltavan, jos se tuntuu turvallisemmalta.

Suunnilleen kaikki ihmiset on siis mielestäsi mielkyttäviä ja fiksuja?

Ei ole. Vaikka olisi ihan ok, niin vaaditaan vielä jotain lisää, että kiinnostaa lähteä treffeille. Ei kuitenkaan tarvitse jutella etukäteen. Eiköhän siellä kahvikupin äärellä sitten selviä se juttelu. Ihmisiltä puuttuu riskinottokyky täysin. Ei millään voi lähteä kahville, kun siinähän voi käydä niin, ettei se toinen olekaan täydellinen.

Jos se juttelu ensin on niin kauhean vaikeaa että ottaisi toisesta ihmisestä mitään selville niin miten se luonnistuu siellä kahvillakaan.

Riippuu ihan täysin työstä ja tilanteesta. Jos esim. kyseessä on joku työparisi, niin juttelu on täysin luonnollista. Jos taas kyseessä on joku kiireinen asiakaspalvelija tai joku, jonka ympärillä on kokoajan muitakin, niin aika vaikeaa ängetä siihen väliin heittämään jotain omaa juttua. Kun sopii kahdenkeskiset kahvittelut, niin on paljon helpompi jutella kahdestaan.

Miksi kukaan lähtisi jonkun randomi tyypin kanssa kahville? Meillä on kahvia koko ajan saatavilla eikä sitä varten tarvitse mennä yhtään minnekään.

Siksi, että tyyppi saattaa vaikuttaa kiinnostavalta. Sille en voi mitään, jos joku nainen ei koe ketään kiinnostavaksi, ellei ole jutellut ensin kolme kuukautta etukäteen.

Ihan oikeasti: miksi mykkäpaska vaikuttaisi kiinnostavalta?

Sulla on erikoinen käsitys muista ihmisistä, joiden kanssa et ole jutellut. Onnea elämääsi.

Kiitos, mutta en tarvitse enempää onnea. Tuohon puolisooni (joka parhaillaan kalsareissaan heiluu tekemässä omia juttujaan :-D) tutustuin nimenomaan siltä pohjalta, että hän ei ollut mykkäpaska vaan herätti kiinnostuksen paitsi ulkonäöllään niin myös jutuillaan.

Kiva kuulla. Toivotaan, että "mykkäpaskat":kin herättävät jonkun kiinnostuksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
251/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

rwerew kirjoitti:

Sinkku M25 kirjoitti:

Ymmärrän kyllä naisten näkökulman täysin. Olisin itsekin toki imarreltu jos nainen tulisi pyytämään minua randomilla ulos, mutta tilanne olisi kaikin puolin kiusallinen jos en tuntisi kyseistä naista ollenkaan, olipa tämä miten hyvännäköinen tahansa. Sitten kun siellä treffeillä ollaan, kun ei tiedä toisen kiinnostuksenkohteista, vapaa-ajanvietosta yms yhtään mitään niin pitää keksiä tikusta asiaa. Se jäänmurtaminen tapahtuu jo siinä vaiheessa kun puhutaan niitä näitä ensitapaamisella ja siinä selviää et onko yhtäläisiä kiinnostuksenkohteita yms. mistä voisi sitten jatkaa ehkä treffeilläkin.

Miten tyhmiä miehet oikein on kun ei tajua tätä? Ei se naisten "narraaminen" tosiaan vaadi yhtään mitään muuta kun olet käynyt suihkussa, on siistit vaatteet päällä ja osaat puhua naisten kans niitä näitä. Se on taito mitä voi harjoitella, puolet maailman ihmisistä on naisia niin jos yhden kanssa mokaat, muut eivät tiedä toilailustasi mitään.

Treffeillähän nimenomaan keskustellaan noista asioista, duh. Jos nuo kaikki on jo käsitelty, niin mistäs sitten keksitään juttua, täh? Vähän niin kuin takaperoinen tämä sinun käsityksesi.

:DDDD taas niitä miehiä, joiden pitää keksiä juttua, koska ei ole luontaisia sosiaalisia taitoja.

Joillain on ulkonäköä, joillain taito keksiä juttuja, jotkut ovat hauskoja, jotkut varakkaita. Joillain jopa kaikkia noita. Kukin tyylillään.

Vierailija
252/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen päättänyt elellä elämäni yksin, kun en sellaista neitiä saa, josta voisi itsekin viehättyä. Opintojen aikana tein duunarihommia ja jotkut yksinkertaiset duunarit kyseli pariin kertaan naisasioista ja perheenperustamisista. Opiskelin siis teknillisessä yliopistossa ja tein tehdashommia pari vuotta. Nämä kyselijät oli sellaisia, miten sen nyt kauniisti sanoisi, ei niin älykkäitä eikä vaimonsakaan olleet mitään ruudinkeksijöitä. Ainakin yhden vaimo oli melkoinen ryhävalas, myös kouluja käymätön. Tuskin itseäni seksuaalisesti viehättäisi sellainen. Mieluummin pidän huolta vain omista tarpeistani ja hyvinvoinnistani

M33

Samoin teemme me naiset. Toivottavasti löydät etsimäsi!

Eniten ärsyttää nämä kyselijät. Kyselijät ovat kaikki max. ammattikoulun käyneitä eikä kovin älykkäitä. Itse haluan edetä urallani ja luoda uraa eteenpäin. Näillä vähemmän älykkäillä ei ole elämässä muuta iloa kuin perhe. Itse olen muuttanut ympäri Suomea töitten perässä. Yksi tämmöinen vähemmän älykäs ei suostu muuttamaan mihinkään eikä lähtemään kotoa 60km kauemmas töihin. Itse olisin tarjonnut toiselta puolelta suomea töitä tälle, mutta "mun perhe on täällä". 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
253/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen päättänyt elellä elämäni yksin, kun en sellaista neitiä saa, josta voisi itsekin viehättyä. Opintojen aikana tein duunarihommia ja jotkut yksinkertaiset duunarit kyseli pariin kertaan naisasioista ja perheenperustamisista. Opiskelin siis teknillisessä yliopistossa ja tein tehdashommia pari vuotta. Nämä kyselijät oli sellaisia, miten sen nyt kauniisti sanoisi, ei niin älykkäitä eikä vaimonsakaan olleet mitään ruudinkeksijöitä. Ainakin yhden vaimo oli melkoinen ryhävalas, myös kouluja käymätön. Tuskin itseäni seksuaalisesti viehättäisi sellainen. Mieluummin pidän huolta vain omista tarpeistani ja hyvinvoinnistani

M33

Samoin teemme me naiset. Toivottavasti löydät etsimäsi!

Eniten ärsyttää nämä kyselijät. Kyselijät ovat kaikki max. ammattikoulun käyneitä eikä kovin älykkäitä. Itse haluan edetä urallani ja luoda uraa eteenpäin. Näillä vähemmän älykkäillä ei ole elämässä muuta iloa kuin perhe. Itse olen muuttanut ympäri Suomea töitten perässä. Yksi tämmöinen vähemmän älykäs ei suostu muuttamaan mihinkään eikä lähtemään kotoa 60km kauemmas töihin. Itse olisin tarjonnut toiselta puolelta suomea töitä tälle, mutta "mun perhe on täällä". 

  Kuka niitä sun töitäsi kympin tuntipalkalla tekee?  Ei ainakaan ne älykkäät.  Älykkyys osamääräsi ei millään voi olla edes sataa kirjoituksesi perusteella.  Kannattaa joskus käydä testeissä, söpöläinen ;)

Vierailija
254/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse olen päättänyt elellä elämäni yksin, kun en sellaista neitiä saa, josta voisi itsekin viehättyä. Opintojen aikana tein duunarihommia ja jotkut yksinkertaiset duunarit kyseli pariin kertaan naisasioista ja perheenperustamisista. Opiskelin siis teknillisessä yliopistossa ja tein tehdashommia pari vuotta. Nämä kyselijät oli sellaisia, miten sen nyt kauniisti sanoisi, ei niin älykkäitä eikä vaimonsakaan olleet mitään ruudinkeksijöitä. Ainakin yhden vaimo oli melkoinen ryhävalas, myös kouluja käymätön. Tuskin itseäni seksuaalisesti viehättäisi sellainen. Mieluummin pidän huolta vain omista tarpeistani ja hyvinvoinnistani

M33

Uskopuhetta, mutta otetaan koppi. Millaisesta neidistä viehättyisit?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
255/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen päättänyt elellä elämäni yksin, kun en sellaista neitiä saa, josta voisi itsekin viehättyä. Opintojen aikana tein duunarihommia ja jotkut yksinkertaiset duunarit kyseli pariin kertaan naisasioista ja perheenperustamisista. Opiskelin siis teknillisessä yliopistossa ja tein tehdashommia pari vuotta. Nämä kyselijät oli sellaisia, miten sen nyt kauniisti sanoisi, ei niin älykkäitä eikä vaimonsakaan olleet mitään ruudinkeksijöitä. Ainakin yhden vaimo oli melkoinen ryhävalas, myös kouluja käymätön. Tuskin itseäni seksuaalisesti viehättäisi sellainen. Mieluummin pidän huolta vain omista tarpeistani ja hyvinvoinnistani

M33

Uskopuhetta, mutta otetaan koppi. Millaisesta neidistä viehättyisit?

Sellainen söpö/sievä, liikuntaa harrastava, mielellään kouluja käynyt (amk/yo).

M33

Vierailija
256/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen päättänyt elellä elämäni yksin, kun en sellaista neitiä saa, josta voisi itsekin viehättyä. Opintojen aikana tein duunarihommia ja jotkut yksinkertaiset duunarit kyseli pariin kertaan naisasioista ja perheenperustamisista. Opiskelin siis teknillisessä yliopistossa ja tein tehdashommia pari vuotta. Nämä kyselijät oli sellaisia, miten sen nyt kauniisti sanoisi, ei niin älykkäitä eikä vaimonsakaan olleet mitään ruudinkeksijöitä. Ainakin yhden vaimo oli melkoinen ryhävalas, myös kouluja käymätön. Tuskin itseäni seksuaalisesti viehättäisi sellainen. Mieluummin pidän huolta vain omista tarpeistani ja hyvinvoinnistani

M33

Samoin teemme me naiset. Toivottavasti löydät etsimäsi!

Eniten ärsyttää nämä kyselijät. Kyselijät ovat kaikki max. ammattikoulun käyneitä eikä kovin älykkäitä. Itse haluan edetä urallani ja luoda uraa eteenpäin. Näillä vähemmän älykkäillä ei ole elämässä muuta iloa kuin perhe. Itse olen muuttanut ympäri Suomea töitten perässä. Yksi tämmöinen vähemmän älykäs ei suostu muuttamaan mihinkään eikä lähtemään kotoa 60km kauemmas töihin. Itse olisin tarjonnut toiselta puolelta suomea töitä tälle, mutta "mun perhe on täällä". 

  Kuka niitä sun töitäsi kympin tuntipalkalla tekee?  Ei ainakaan ne älykkäät.  Älykkyys osamääräsi ei millään voi olla edes sataa kirjoituksesi perusteella.  Kannattaa joskus käydä testeissä, söpöläinen ;)

Tarjosin kyllä tessin palkkaa, 17e/h tämän kaverin kokemuksella, mutta "en voi muuttaa kun perhe on täällä". 

Vierailija
257/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tunnen omasta lähipiiristäni monta ihmistä, jotka ovat hiljaisia ja jotka eivät ehdi oikein keskusteluun mukaan eivätkä välttämättä edes tahdo osallistua siihen. Pariutuneet nuokin kuitenkin ovat, lapsia saaneet ja kaiken lisäksi suurin osa heistä vaikuttaa suhteissaan onnellisilta.

Jos ei siis täytä vauvafoorumin kriteereitä soljuvasta sosiaalisuudesta, niin ei kannata heittää toivoaan. Ottajansa on niille hiljaisemmillekin, jotka saattavat olla ujoja ja syrjään veätäytyviä.

Sosiaalisuuden ja sujuvasanaisuuden vaatimus on taas yksi lisä pinnalliseen kulttuuriin, jossa ratkaisevaa on ihmisen luoma vaikutelma eikä se, millainen ihminen on. Jos vaikutelma ei vakuuta, niin ihminen ollaan valmiita hylkäämään pelkästään omien ennakkoluulojen perusteella.

Jos et osaa esiintyä eduksesi niin monta kai ihmeessä kenenkään pitäisi kanssasi hukata aikaansa. Varmasti sulle olis työelämässäkin hyötyä, mikäli sosiaaliset taitosi olisi paremmalla tasolla.

Vierailija
258/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen omasta lähipiiristäni monta ihmistä, jotka ovat hiljaisia ja jotka eivät ehdi oikein keskusteluun mukaan eivätkä välttämättä edes tahdo osallistua siihen. Pariutuneet nuokin kuitenkin ovat, lapsia saaneet ja kaiken lisäksi suurin osa heistä vaikuttaa suhteissaan onnellisilta.

Jos ei siis täytä vauvafoorumin kriteereitä soljuvasta sosiaalisuudesta, niin ei kannata heittää toivoaan. Ottajansa on niille hiljaisemmillekin, jotka saattavat olla ujoja ja syrjään veätäytyviä.

Sosiaalisuuden ja sujuvasanaisuuden vaatimus on taas yksi lisä pinnalliseen kulttuuriin, jossa ratkaisevaa on ihmisen luoma vaikutelma eikä se, millainen ihminen on. Jos vaikutelma ei vakuuta, niin ihminen ollaan valmiita hylkäämään pelkästään omien ennakkoluulojen perusteella.

Jos et osaa esiintyä eduksesi niin monta kai ihmeessä kenenkään pitäisi kanssasi hukata aikaansa. Varmasti sulle olis työelämässäkin hyötyä, mikäli sosiaaliset taitosi olisi paremmalla tasolla.

Monta kai= miksi

Vierailija
259/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen päättänyt elellä elämäni yksin, kun en sellaista neitiä saa, josta voisi itsekin viehättyä. Opintojen aikana tein duunarihommia ja jotkut yksinkertaiset duunarit kyseli pariin kertaan naisasioista ja perheenperustamisista. Opiskelin siis teknillisessä yliopistossa ja tein tehdashommia pari vuotta. Nämä kyselijät oli sellaisia, miten sen nyt kauniisti sanoisi, ei niin älykkäitä eikä vaimonsakaan olleet mitään ruudinkeksijöitä. Ainakin yhden vaimo oli melkoinen ryhävalas, myös kouluja käymätön. Tuskin itseäni seksuaalisesti viehättäisi sellainen. Mieluummin pidän huolta vain omista tarpeistani ja hyvinvoinnistani

M33

Uskopuhetta, mutta otetaan koppi. Millaisesta neidistä viehättyisit?

Sellainen söpö/sievä, liikuntaa harrastava, mielellään kouluja käynyt (amk/yo).

M33

Jos tuossa tuli kaikki kriteerit niin vaatimukset täyttäviä neitoja on Suomi pullollaan! Jos ei siitä huolimatta yhtään löydy, täytyy miettiä mistä paikasta ja millä tavalla seuraa hakee, ja olisiko niissä jotain parannettavaa.

Vierailija
260/333 |
23.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä naiset murehtivat, että miehiä ei löydy eivätkä miehet lähesty.

Minä olen mies, joka tahtoisi pyytää ulos naista, joka työskentelee työpaikassa, jossa vierailen säännöllisesti. Minua ei ujostuttaisi kysyä naista ulos eikä naisen kieltävä vastaus saisi minua pohjamutiin, mutta sen sijaan kysymisen estää tilanteen epäsopivuus.

Minua on valistettu, ettei työssä olevaa ihmistä saa häiritä ja että on epäkohteliasta lähestyä työtä tekevää ihmistä.

Niinpä olen luovuttanut jo etukäteen. Nainen on osoittanut minulle mielestäni poikkeavaa huomiota ja minusta hän vaikuttaa mukavalta, mutta kun sosiaaliset normit estävät ulos kysymisen niin sitten ne estävät. Minkäs sille voi.

Kai se on niin, että nykyään suora treffejä tavoitteleva lähestyminen on sallittu enää (kännissä) yöelämässä tai netissä. Ainakin itselleni kaikki muut paikat tuntuvat epäsopivilta.

Eihän tuo mitään, mutta kun miehille ei löydy miehiä ..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän kahdeksan