Jos ovikello soi juuri kun olet
Kommentit (62)
Minä asun haja-asutusalueella. Jos joku soittaa ovikelloani, on mahdollista, että hän tarvitsee apua. Muita taloja ei ole mailla eikä halmeilla. Kerran elämässäni on tapahtunut niin, että ohiajavalla henkilöllä oli auto hajonnut taloni lähellä ja puhelimestakin akku loppu. Silloin oli hänen onnensa, että avasin oven ja pystyin auttamaan.
Useimmiten kuitenkin jos ovikelloni soi, siellä on postin tai kuriirin työntekijä tuomassa tilaamaani pakettia. Silloin haluan ehdottomasti avata oven, koska muuten joudun itse hakemaan sen paketin kaukaa. Kaikki paketin tuojat eivät soita puhelimeeni ennen tuloaan, eikä paketintuonnin tarkkaa päivääkään aina tiedä etukäteen. Siksi on tapahtunut sitäkin, että olen joutunut keskeyttämään kakkaamisen ovikellon soinnin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina huvittaa nämä "en varmasti avaa ovea" -ihmiset. Mikä siinä oven avaamisessa on niin kauheaa?
Minusta parempi kysymys on, että miksi avaisi oven, jos ei odota ketään. Oikeastiko joku ihan velvollisuudesta avaa kaiken maailman jehoville ja kaupustelijoille?
Jehovat ovat vaivanneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kerran. Jossain vaiheessa hälytinkaupustelijoita ramppasi muutama peräkkäin, mutta kaupustelijoidenkin määrä lasketaan yhden käden sormissa. Pääosin ovikelloa on soittanut lasten kaverit ja tai naapuri, jos hiellä on sattunut olemaan jotain asiaa.
Ja niin ja toki näitä koululaisia käy välillä jotain kauppaamassa, mutta se on minun puolesta ok.
Tämä on sinun kokemuksesi. Minun oveni takana kävivät parin vuoden ajan jehovat useamman kerran kuussa ja mormonit parin kuukauden välein. Sen sijaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ovikelloani on soittanut naapuri yhden kerran. Lasten kaverit eivät kertaakaan, kun lapsia ei ole.
Eikö näissä jehovatapauksissa voi vääntää ovikellosta osan pois, ettei soi ollenkaan?
Tosin jehovista ei tiedä minkä verran ne stalkkaa muuten. Onhan niillä jotain muistivihkoja johon ne on kerännyt tietoja ihmisistä. Voisko niistä ilmoittaa poliiseille.
No jos joku tulee klo 6:10 kun olen kyseisellä toimituksella niin siinähän soittelee.
Vierailija kirjoitti:
Odotin eilen terveyskeskuksen takaisinsoittoa yli 6 tuntia, ja puhelin oli käsillä lähes koko päivän. No iltaa kohti asia unohtui hetkeksi. Olin juuri silloin pöntöllä, puhelin soi olohuoneessa. Yritin keskeyttää samanaikaiset pissakakkatoiminnot ja tiesin puhelimelle mutta liian hitaasti, sillä soitto lakkasi juuri kun vastasin.
Eikä soittanut enää.
Mies istui olohuoneessa ja sanoi, että hän mietti mikä tuo soittoääni oli. Soittelin sille sitten soittoääniä.
Kakkaus ensin, muu sitten.
Aina olen ihmetellyt, että miksi se puhelin tai ovikello soi juuri kun olen istunnolla.
Miksei soittajat ja ovella pimpottajat voi vaan valita toista hetkeä?
Pahimmillaan siellä on pimpottanut kuriiri ja paketin joutuu noutamaan ties mistä tai puhelimessa on ollut terveyskeskuksen/hammaslääkärin takaisinsoitto.
En avaa ovea, ellen odota vierasta. Yksi sukulainen tapaa käydä joskus ovikelloa soittamassa, vaikka olen käskenyt ilmoittaa ennen tuloa. En avaa.
Jaahas, näköjään sananparsi Pi*po*taa ovikelloa johti pitkän viestin se*surointiin :(
Mä avasin kerran oven jehovan todistajille, koska luulin siellä olevan kaverini, jota odotin kylään. Sen jälkeen ovatkin sitten käyneet oven takana rimputtelemassa about kerran kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina huvittaa nämä "en varmasti avaa ovea" -ihmiset. Mikä siinä oven avaamisessa on niin kauheaa?
Oven avaamisessa ei ole mitään kamalaa, mutten sitä tee. Miksi avaisin? En päästä randomia porukkaa kotiini. Ainoastaan ne joiden kanssa asiasta on sovittu.
Eihän oven avaaminen ovikellon soittajalle sitä tarkoita, että joku olisi välttämättä sisään tulossa, vaan jollakin voi olla jotain asiaa.
Minusta on aika käsittämätöntä, että ihmiset lukittautuvat koppeihinsa ja tärisevät peloissaan pöydän alla, jos ovikello soi. Ennen vanhaan ei ollut lukkojakaan ovissa ja sanontana oli, että talo elää tavallaan ja vieraat kulkevat ajallaan. Ei sovittu tulemisia minuutilleen etukäteen, eikä se olisi ollut mahdollistakaan, vaan tultiin käymään kun siltä tuntuu. Nykyään taas tunnutaan kuviteltavan, että jokainen ovikellon soittaja on vähintään moottorisahamurhaaja, ja tapaamiset sovitaan kuin agenttifilmissä tietyille sekunnille koodikoputuksineen ja tunnussanoineen ennen kuin ovi voidaan avata.
Minä pääsääntöisesti avaan oven, jos olen kotona. Välillä on ollut naapurilla asiaa. Naapuri on esimerkiksi löytänyt minun tai lasteni hukkaamia tavaroita. Toisinaan myös naapurien kesken puolin ja toisin lainaillaan juttuja tai pyydetään apua johonkin. Jehovia ja kaupustelijoitakin on kyllä käynyt ovella, mutta eipä niille ole ollut iso vaiva sanoa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina huvittaa nämä "en varmasti avaa ovea" -ihmiset. Mikä siinä oven avaamisessa on niin kauheaa?
Minusta parempi kysymys on, että miksi avaisi oven, jos ei odota ketään. Oikeastiko joku ihan velvollisuudesta avaa kaiken maailman jehoville ja kaupustelijoille?
Tilanteita, joissa on ollut ihan hyvä että avasin oven:
-Naapuri tulee kertomaan, että karhu liikkuu lähistöllä
-Kuljetusyhtiö tuo miehen tilaamaa pakettia, josta en tiennyt mitään
-Naapuri tulee kertomaan, että kohta kuuluu kova pamaus kun joutuvat lopettamaan sairaan eläimen ampumalla
-Talon edessä ojaan ajanut mies tulee pyytämään apua autonsa kanssa
-Sähköyhtiöstä tullaan kertomaan, että kohta tulee katko ja osasin ottaa herkän elektroniikan irti
-Puhelimensa kotiinsa unohtanut veljeni toi tärkeitä asiakirjoja (ei olisi voinut jättää postilaatikkoon tai verannalle)
Aloituksen tilanteessa huutaisin, että anteeksi menee hetki ja toivoisin että kuuluu ulos.
Vierailija kirjoitti:
Minua aina huvittaa nämä "en varmasti avaa ovea" -ihmiset. Mikä siinä oven avaamisessa on niin kauheaa?
Oven avaamisessa ei ole ongelmaa, mutta siinä on että kuka siellä oven takana on. Oletko lukenut uutisia avuntarvitsijoista tai kaupustelijoista, jotka änkeävät sisälle ja heidän lähdettyään ovat lähteneet myös pöydällä oleva rahapussi ja korut? Minä en avaa enää ovea kenellekään, joka ei ole ilmoittanut etukäteen tulostaaan.
Maalla tai omakotitaloissa asuvien on ehkä vaikea ymmärtää, miksi kaupungin kerrostalon ovi ei avaudu lennossa heidän yllätysvierailuille. Erilaiset kokemukset. Vaikka onhan omakotitaloissakin kaupustelijat riesana.
Minusta kaikista ärsyttävintä on, jos omat tai puolison vanhemmat tulevat ovelle ihan yllättäen. Niinkin on käynyt, että olen juuri kakalla kun ovikello soi. Ei yhtään huvita kakka puolivälissä pyllyposkien välissä vetää pikkuhousuja ylös siihen kakan päälle ja taapertaa pokkana ovelle. Kyllä mielellään edes sen vielä pyllyposkien välissä olevan kakan pakerran ulos ennen kuin nousen. Mutta silti ärsyttää, jos kakkoja olisi vieläkin tuloillaan mutta joudun lopettamaan kesken. Kaikista ärsyttävintä on se, kun en avaa ovea niin sitten ne soittelee puhelimeen enkä tietenkään juuri sillä kerralla ole ottanut puhelinta mukaan vessaan. Usein kyllä selaan puhelinta pytyllä, mutta en joka kerta.
Katkaisen sulkijalla pötkön tulon kesken, ettei plomsahdus kuulu ovelle. Enkä avaa ovea, vaikka en olisi kakalla.
Vierailija kirjoitti:
En avaa ovea, ellen odota vierasta. Yksi sukulainen tapaa käydä joskus ovikelloa soittamassa, vaikka olen käskenyt ilmoittaa ennen tuloa. En avaa.
Mäkin olen toitottanut sukulaisille, että ilmoittakaa ennen tuloanne. Ei ole mennyt jakeluun. Ärsyttävintä on ollut se, kun juuri olen nukuttamassa vauvaa ja haluaisin itsekin ottaa juuri silloin torkut ja ovikelloa vain soitellaan ja soitellaan ja kohta puhelintakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina huvittaa nämä "en varmasti avaa ovea" -ihmiset. Mikä siinä oven avaamisessa on niin kauheaa?
Minusta parempi kysymys on, että miksi avaisi oven, jos ei odota ketään. Oikeastiko joku ihan velvollisuudesta avaa kaiken maailman jehoville ja kaupustelijoille?
Tilanteita, joissa on ollut ihan hyvä että avasin oven:
-Naapuri tulee kertomaan, että karhu liikkuu lähistöllä
-Kuljetusyhtiö tuo miehen tilaamaa pakettia, josta en tiennyt mitään
-Naapuri tulee kertomaan, että kohta kuuluu kova pamaus kun joutuvat lopettamaan sairaan eläimen ampumalla
-Talon edessä ojaan ajanut mies tulee pyytämään apua autonsa kanssa
-Sähköyhtiöstä tullaan kertomaan, että kohta tulee katko ja osasin ottaa herkän elektroniikan irti
-Puhelimensa kotiinsa unohtanut veljeni toi tärkeitä asiakirjoja (ei olisi voinut jättää postilaatikkoon tai verannalle)Aloituksen tilanteessa huutaisin, että anteeksi menee hetki ja toivoisin että kuuluu ulos.
Toivotko että ulos kuuluu plöts-äänetkin samalla?
En lähde avaamaan ovea kesken kakan, mutta muuten kyllä avaan oven kun ovikello soi. Meillä ei kulje kaupustelijoita eikä jehovia joten joko postimies soittaa ovikelloa tai joku naapuri tarvitsee apua tms.
Minä olen kasvanut aikana, jolloin naapurissa asuvat lapset saattoivat yhtäkkiä tulla ovelle pyytämään leikkimään. Nykyään varmaan sellaista ei tapahdu. Nykyaikaa lienee, että Whatsappissa pistetään viesti ensin.
Lapsuudessani vanhempienikin ystävät saattoivat vain tulla yhtäkkiä käymään, koska sattuivat vain liikkumaan lähistöllä. Ei ollut silloin kännyköitä mukana, millä soittaa ja ilmoittaa tulosta.
Ennen avasin kaikille, ja asuimme sellaisessa talossa, että naapurit kävimme toisissamme. Tällä hetkellä en avaa. Syy on poliisin kielto. Yksi naapureista on häirikkö, joka on huumepäissään käynyt ovella yölläkin. Eikä vain meillä, vaan monen muunkin ovilla käy, olemme tästä pihalla puhuneet.
Hänen (mt-potilas muutenkin) vointinsa vaihtelee, ja on ikävä että tällä lailla uesein päihdepäissään huonontaa koko naapuruston hyvinvointia. Mielestäni tällaisen ihmisen pitäisi saada hoitoa, mutta nykyisin ei tehdä mitään "ennaltaehkäisevästi" vaan vasta jos joku esim. käy käsiksi. Olisi tosi mukava elää sillä lailla kuin ennen vanhaan että tultiin ja mentiin naapureiden kanssa ja kupposen kahvia ehti usein keittää.
Oven avaamisessa ei ole mitään kamalaa, mutten sitä tee. Miksi avaisin? En päästä randomia porukkaa kotiini. Ainoastaan ne joiden kanssa asiasta on sovittu.