Miten naisalkoholistit
Kommentit (49)
Ihan sama täällä. Ja aina kun ajattelen että jos sitä pari jois, no ei ikinä jää siihen muutamaan.
Juon siihen asti kun tosiaan olen niin kännissä että pakko mennä sänkyyn, tai sammun sohvalle. :(
Viikot selvänä ilman mitään ongelmaa.
Mutta perjantaina/lauantaina mopo lähtee käsistä, ja olen jo 30 vuotias.
Ja aina juon yksin kotosalla(baarit ei muutenkaan kiinnosta) kattelen elokuvia ja musiikkivideoita jne.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ehkä lievää alkoholi ongelmaa.
Ja se näkyy elämässäni näin.Kun viikonloppu alkaa eli perjantai niin en malta odottaa, että pääsen kauppaan ja kun pääsen kaupasta kotiin niin en malta odottaa, että olisi ilta.
Kun alan juomaan ja ajattelen "juon nyt vain 6 lasillista" niin se ei ikinä jää siihen. Juon joka pisaran.
Lauantaina tarvitsen uuden kierroksen.Pystyn olemaan arkipäivät selvinpäin ilman ongelmaa, mutta viikonloppu tuottaa suurta tuskaa.
Tätä siis jatkunut jo useamman vuoden.
Minulla oli sama ongelma, pystyn olemaan juomatta pitkiäkin aikoja, mutta koen olevani alkkis, koska juominen lähtee aina käsistä. Turha luulla, että ottaisin drinkin, joko en ota mitään tai juon liikaa. Siksi olen juomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeavat miesalkoholisteista?
Raskausaikana äidin alkoholismi vaurioittaa sikiön peruuttamattomasti, lapsesta tulee FASD, ihmiset eivät käsitä tätä ollenkaan.
Ihme ”ihmisiä” olet elämässäsi tavannut. Minä en ole tavannut ainuttakaan, joka ei tuota käsittäisi.
Raskaudenaikainen pakkohoito olisi oikea keino ja äiti tulisi velvoittaa vanhingonkorvauksiin lapsensa elämän tuhoamisesta.
Ehkä. Mutta ei se odottava äiti juo sen takia, etteikö hän ”käsittäisi”, mitä tekee. Hän juo, koska ei voi olla juomatta.
Hän juo koska voi, ei sen pakon vuoksi vaan puhtaan itsekkyyden vuoksi, eli mä voin... Tiedoksi, alkoholisti VOI olla juomatta, jos hän näin haluaa. Harva odottava äiti kuitenkaan on sillanalla asuva juoppo.
Minun ymmärtääksen riippuvuus tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei voi olla juomatta, kuten ylläoleva kuvasi itseään.
Alkoholin suurkuluttaja voi olla juomatta. Mutta hänhän ei ole ns. alkoholisti silloin.
Riippuu ihmisestä. Jotkut alkoholistit tosiaan voivat pitää tipattomia kausia, toiset jopa tekevät niin säännöllisesti todistaakseen etteivät ole juoppoja. Tiedän yhden alkkiksen, joka oli kyllä koko raskausajan tiukasti juomatta, mutta homma lähti taas lapasesta synnytyksen jälkeen.
Ja jotkut todella ajattelevat, ettei se pari annosta mitään haittaa, oho tulipas otettua muutama liikaa...
Naisalkoholistit mieltävät miehiä harvemmin olevansa juoppoja, hehän vain nautiskelevat oikeutetusti viinejä ja siidereitä rentoutuakseen rankkojen työpäivien ja lastenhoitorupeamien päätteeksi ja tietenkin viikonlopun sosiaalisissa tilanteissa. Sitten tulevatkin rupsahtanut ulkonäkö ja alkoholisaairaudet yllätyksenä, vaikka heillä on sama oikeus ryypätä kuin miehillä, joissa ne eivät näy niin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeavat miesalkoholisteista?
Raskausaikana äidin alkoholismi vaurioittaa sikiön peruuttamattomasti, lapsesta tulee FASD, ihmiset eivät käsitä tätä ollenkaan.
Ihme ”ihmisiä” olet elämässäsi tavannut. Minä en ole tavannut ainuttakaan, joka ei tuota käsittäisi.
Raskaudenaikainen pakkohoito olisi oikea keino ja äiti tulisi velvoittaa vanhingonkorvauksiin lapsensa elämän tuhoamisesta.
Ehkä. Mutta ei se odottava äiti juo sen takia, etteikö hän ”käsittäisi”, mitä tekee. Hän juo, koska ei voi olla juomatta.
Hän juo koska voi, ei sen pakon vuoksi vaan puhtaan itsekkyyden vuoksi, eli mä voin... Tiedoksi, alkoholisti VOI olla juomatta, jos hän näin haluaa. Harva odottava äiti kuitenkaan on sillanalla asuva juoppo.
Minun ymmärtääksen riippuvuus tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei voi olla juomatta, kuten ylläoleva kuvasi itseään.
Alkoholin suurkuluttaja voi olla juomatta. Mutta hänhän ei ole ns. alkoholisti silloin.
Alkoholisti on myös silloin kun voi olla juomatta, mutta "kärsii" tilanteesta eikä voi olla ajattelematta viinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeavat miesalkoholisteista?
Raskausaikana äidin alkoholismi vaurioittaa sikiön peruuttamattomasti, lapsesta tulee FASD, ihmiset eivät käsitä tätä ollenkaan.
Ihme ”ihmisiä” olet elämässäsi tavannut. Minä en ole tavannut ainuttakaan, joka ei tuota käsittäisi.
Raskaudenaikainen pakkohoito olisi oikea keino ja äiti tulisi velvoittaa vanhingonkorvauksiin lapsensa elämän tuhoamisesta.
Ehkä. Mutta ei se odottava äiti juo sen takia, etteikö hän ”käsittäisi”, mitä tekee. Hän juo, koska ei voi olla juomatta.
Hän juo koska voi, ei sen pakon vuoksi vaan puhtaan itsekkyyden vuoksi, eli mä voin... Tiedoksi, alkoholisti VOI olla juomatta, jos hän näin haluaa. Harva odottava äiti kuitenkaan on sillanalla asuva juoppo.
Alkoholisti haluaa juoda, koska hän on alkoholisti.
Mulla on taas niin että juon nykyään kohtuudella ja mulle tulee herkästi paha olo jo parin-kolmen viinilasin jälkeen etenkin jos en oo syönyt kunnolla. En voi siis juoda suuria määriä mutta kun tokenen pahasta olosta, haluaisin juoda lisää.
Lauantaina juon kaksi lasia ja menen nukkumaan niin sunnuntaina herätessä ajattelen - höh, miksi en juonut enempää, milloin voin juoda taas, jos olisi viiniä joisin sitä. Tunnen pettymystä kun en pysty juomaan että saan sen tunteen mitä haen, samalla tiedän että jos joisin siihen pisteeseen en tiedä mitkä olisi seuraukset.
Eilen päätin taas että no nyt en juo enää koska alkoholi aiheuttaa tuollaista. Tänään ajattelen jos olen lauantaihin asti juomatta lauantaina saan taas juoda.. sitä ennen poltan pilveä.
Olin vuoden päihteettä ja sitä ennen kohtuukäyttäjä mutta samalla tavalla että kaipuu enempään oli jatkuvasti. Aloitin vuoden jälkeen uudelleen ja nyt aloin paikata pilven poltolla sitä kun en voi juoda mitenkään joka päivä kun tiedän ettei se ole mulle ok.
Määrät on hallinnassa ja olen vastuullisessa työssä - ei tätä minusta uskoisi. Mutta uskon että olen erittäin altis alkoholisoitumaan ja täytyisi lopettaa kokonaan. Mutta nyt se on taas siinä pisteessä etten halua ja haluan vasta kun se aiheutta ongelmia elämääni.. Eikä pilven poltto ole mitenkään järkevää koska työssäni ei sitä suvaita ja testataankin silloin tällöin. Joten yksi askel huolestuttavaan suuntaan on jo otettu. Mielestäni mulla on aika selvä päihdeongelma, vaikka määrät ei suuria olekaan. Muut ihmiset vaan kannustaa juomaan yms vedoten siihen miten vähän juon, ”ei sulla voi olla ongelmaa” ja pystyn esittämään muille siis ettei ole mutta todellisuus pään sisällä on toinen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on taas niin että juon nykyään kohtuudella ja mulle tulee herkästi paha olo jo parin-kolmen viinilasin jälkeen etenkin jos en oo syönyt kunnolla. En voi siis juoda suuria määriä mutta kun tokenen pahasta olosta, haluaisin juoda lisää.
Lauantaina juon kaksi lasia ja menen nukkumaan niin sunnuntaina herätessä ajattelen - höh, miksi en juonut enempää, milloin voin juoda taas, jos olisi viiniä joisin sitä. Tunnen pettymystä kun en pysty juomaan että saan sen tunteen mitä haen, samalla tiedän että jos joisin siihen pisteeseen en tiedä mitkä olisi seuraukset.
Eilen päätin taas että no nyt en juo enää koska alkoholi aiheuttaa tuollaista. Tänään ajattelen jos olen lauantaihin asti juomatta lauantaina saan taas juoda.. sitä ennen poltan pilveä.
Olin vuoden päihteettä ja sitä ennen kohtuukäyttäjä mutta samalla tavalla että kaipuu enempään oli jatkuvasti. Aloitin vuoden jälkeen uudelleen ja nyt aloin paikata pilven poltolla sitä kun en voi juoda mitenkään joka päivä kun tiedän ettei se ole mulle ok.
Määrät on hallinnassa ja olen vastuullisessa työssä - ei tätä minusta uskoisi. Mutta uskon että olen erittäin altis alkoholisoitumaan ja täytyisi lopettaa kokonaan. Mutta nyt se on taas siinä pisteessä etten halua ja haluan vasta kun se aiheutta ongelmia elämääni.. Eikä pilven poltto ole mitenkään järkevää koska työssäni ei sitä suvaita ja testataankin silloin tällöin. Joten yksi askel huolestuttavaan suuntaan on jo otettu. Mielestäni mulla on aika selvä päihdeongelma, vaikka määrät ei suuria olekaan. Muut ihmiset vaan kannustaa juomaan yms vedoten siihen miten vähän juon, ”ei sulla voi olla ongelmaa” ja pystyn esittämään muille siis ettei ole mutta todellisuus pään sisällä on toinen.
Hae apua, jos ja kun tiedostat ongelman noin hyvin. Päihteen korvaaminen toisella on todella riippuvuuden merkki.
Jos ystävät kannustavat juomaan, kannattaako sellasten kanssa seurustella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeavat miesalkoholisteista?
Raskausaikana äidin alkoholismi vaurioittaa sikiön peruuttamattomasti, lapsesta tulee FASD, ihmiset eivät käsitä tätä ollenkaan.
Ihme ”ihmisiä” olet elämässäsi tavannut. Minä en ole tavannut ainuttakaan, joka ei tuota käsittäisi.
Raskaudenaikainen pakkohoito olisi oikea keino ja äiti tulisi velvoittaa vanhingonkorvauksiin lapsensa elämän tuhoamisesta.
Ehkä. Mutta ei se odottava äiti juo sen takia, etteikö hän ”käsittäisi”, mitä tekee. Hän juo, koska ei voi olla juomatta.
Hän juo koska voi, ei sen pakon vuoksi vaan puhtaan itsekkyyden vuoksi, eli mä voin... Tiedoksi, alkoholisti VOI olla juomatta, jos hän näin haluaa. Harva odottava äiti kuitenkaan on sillanalla asuva juoppo.
Minun ymmärtääksen riippuvuus tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei voi olla juomatta, kuten ylläoleva kuvasi itseään.
Alkoholin suurkuluttaja voi olla juomatta. Mutta hänhän ei ole ns. alkoholisti silloin.Alkoholisti on myös silloin kun voi olla juomatta, mutta "kärsii" tilanteesta eikä voi olla ajattelematta viinaa.
Juuri näin, alkoholisti tosiaan voi olla juomatta pitkiäkin aikoja, syystä tai toisesta, mutta omaa halua siinä siis on, pakottamalla se ei onnistu. Vaikka olisi millaisia käsityksiä alkoholisteista. Tämä siis yleistys, ainahan on poikkeuksia. Pakkohoito sinällään voi onnistua, mikäli odottaja olisi laitoksessa raskauden ajan. Mutta avona taitaa olla vain mukava päiväuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeavat miesalkoholisteista?
Raskausaikana äidin alkoholismi vaurioittaa sikiön peruuttamattomasti, lapsesta tulee FASD, ihmiset eivät käsitä tätä ollenkaan.
Ihme ”ihmisiä” olet elämässäsi tavannut. Minä en ole tavannut ainuttakaan, joka ei tuota käsittäisi.
Raskaudenaikainen pakkohoito olisi oikea keino ja äiti tulisi velvoittaa vanhingonkorvauksiin lapsensa elämän tuhoamisesta.
Ehkä. Mutta ei se odottava äiti juo sen takia, etteikö hän ”käsittäisi”, mitä tekee. Hän juo, koska ei voi olla juomatta.
Hän juo koska voi, ei sen pakon vuoksi vaan puhtaan itsekkyyden vuoksi, eli mä voin... Tiedoksi, alkoholisti VOI olla juomatta, jos hän näin haluaa. Harva odottava äiti kuitenkaan on sillanalla asuva juoppo.
Minun ymmärtääksen riippuvuus tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei voi olla juomatta, kuten ylläoleva kuvasi itseään.
Alkoholin suurkuluttaja voi olla juomatta. Mutta hänhän ei ole ns. alkoholisti silloin.Alkoholisti on myös silloin kun voi olla juomatta, mutta "kärsii" tilanteesta eikä voi olla ajattelematta viinaa.
Juuri näin, alkoholisti tosiaan voi olla juomatta pitkiäkin aikoja, syystä tai toisesta, mutta omaa halua siinä siis on, pakottamalla se ei onnistu. Vaikka olisi millaisia käsityksiä alkoholisteista. Tämä siis yleistys, ainahan on poikkeuksia. Pakkohoito sinällään voi onnistua, mikäli odottaja olisi laitoksessa raskauden ajan. Mutta avona taitaa olla vain mukava päiväuni.
Tulisi yhteiskunnalle moninverroin halvemmaksi pitää laitoksessa. FASDt käveleviä katastrofeja.
Tunnen paljon alkoholisteja ja yhden piirteen olen huomannut. Todella moni ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Siis suurinpiirtein vessan ovi jätetään auki. Alkoholistipiireissä on naisia sen verran vähemmän, ettei naisen myöskään tarvitse koskaan olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen paljon alkoholisteja ja yhden piirteen olen huomannut. Todella moni ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Siis suurinpiirtein vessan ovi jätetään auki. Alkoholistipiireissä on naisia sen verran vähemmän, ettei naisen myöskään tarvitse koskaan olla yksin.
Tarkoitin siis, että nimenomaan alkoholistinaisilla on tämä ominaisuus. Ei tietenkään kaikilla naisilla,mutta huomattavasti useammin kuin miehillä. Tai ehkä miehet eivät puhu asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Tunnen paljon alkoholisteja ja yhden piirteen olen huomannut. Todella moni ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Siis suurinpiirtein vessan ovi jätetään auki. Alkoholistipiireissä on naisia sen verran vähemmän, ettei naisen myöskään tarvitse koskaan olla yksin.
Jännä havainto, en ole törmännyt samaan kovinkaan usein, vaikka itsekin tunnen alkoholisteja ihan liikaakin :)
t. yksinäinen nainen, nykyään raitis alkoholisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen paljon alkoholisteja ja yhden piirteen olen huomannut. Todella moni ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Siis suurinpiirtein vessan ovi jätetään auki. Alkoholistipiireissä on naisia sen verran vähemmän, ettei naisen myöskään tarvitse koskaan olla yksin.
Jännä havainto, en ole törmännyt samaan kovinkaan usein, vaikka itsekin tunnen alkoholisteja ihan liikaakin :)
t. yksinäinen nainen, nykyään raitis alkoholisti
Rupesin miettimään että voisiko olla niin, että minä miehenä olen kiinnittänyt asiaan enemmän huomiota siksi, että minua usein pyydetään yöseuraksi. Ei siis seksiseuraksi vaan ihan vaan seuraksi, ja myönnetään ettei pystytä olemaan yksin ja tiedetään, että olen kiltti enkä odota seksiä palkinnoksi. Tai sitten tunnen vaan poikkeuksellista porukkaa.
Ja kyllä, olen humalassa. Ja menossa työllistämiskurssille klo 10.30. Onneksi pastillit on keksitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ehkä lievää alkoholi ongelmaa.
Ja se näkyy elämässäni näin.Kun viikonloppu alkaa eli perjantai niin en malta odottaa, että pääsen kauppaan ja kun pääsen kaupasta kotiin niin en malta odottaa, että olisi ilta.
Kun alan juomaan ja ajattelen "juon nyt vain 6 lasillista" niin se ei ikinä jää siihen. Juon joka pisaran.
Lauantaina tarvitsen uuden kierroksen.Pystyn olemaan arkipäivät selvinpäin ilman ongelmaa, mutta viikonloppu tuottaa suurta tuskaa.
Tätä siis jatkunut jo useamman vuoden.
Näkyykö se ulkonäössäsi tai voinnissasi? Miten läheisesi suhtautuvat juomiseesi? Oletko perheellinen?
Ulkonäössä juomiseni ei näy (ainakaan vielä), mutta sen olen huomannut etten "palaudu" työviikosta samallalailla kuin jos olisin viikonlopun selvänä.
Ainut läheinen, joka tämän juomis ongelman tietää on mieheni.
Hän suhtautuu juomiseeni aika kriittisesti, puhunut asiasta kanssani useamman kerran, mutta käännän aina asian jota kuinkin tähän suuntaan "eikö aikuinen täysi ikäinen ihminen saa juoda illalla? Muutenkin kun juomiseni ei vaikuta seuraavaan päivään?".
Juominen kyllä tuntuu seuraavana päivänä, mutten anna sen "näkyä" eli herään aikaisin ja olen "pirteä".
Lapsia ei siis ole, mutta jos saisin yhtäkkiä tietää olevani raskaana niin lopettaisin juomisen, koska silloin kyse ei ole enää vain minusta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama täällä. Ja aina kun ajattelen että jos sitä pari jois, no ei ikinä jää siihen muutamaan.
Juon siihen asti kun tosiaan olen niin kännissä että pakko mennä sänkyyn, tai sammun sohvalle. :(
Viikot selvänä ilman mitään ongelmaa.
Mutta perjantaina/lauantaina mopo lähtee käsistä, ja olen jo 30 vuotias.
Ja aina juon yksin kotosalla(baarit ei muutenkaan kiinnosta) kattelen elokuvia ja musiikkivideoita jne.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ehkä lievää alkoholi ongelmaa.
Ja se näkyy elämässäni näin.Kun viikonloppu alkaa eli perjantai niin en malta odottaa, että pääsen kauppaan ja kun pääsen kaupasta kotiin niin en malta odottaa, että olisi ilta.
Kun alan juomaan ja ajattelen "juon nyt vain 6 lasillista" niin se ei ikinä jää siihen. Juon joka pisaran.
Lauantaina tarvitsen uuden kierroksen.Pystyn olemaan arkipäivät selvinpäin ilman ongelmaa, mutta viikonloppu tuottaa suurta tuskaa.
Tätä siis jatkunut jo useamman vuoden.
Minäkin juon viikonloppuna "kalsarikännit" eli ei ihmisten ilmoille.
Helpompaa salata myös naapureilta näin tämä oma juominen kun on neljän seinän sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeavat miesalkoholisteista?
Raskausaikana äidin alkoholismi vaurioittaa sikiön peruuttamattomasti, lapsesta tulee FASD, ihmiset eivät käsitä tätä ollenkaan.
Ihme ”ihmisiä” olet elämässäsi tavannut. Minä en ole tavannut ainuttakaan, joka ei tuota käsittäisi.
Raskaudenaikainen pakkohoito olisi oikea keino ja äiti tulisi velvoittaa vanhingonkorvauksiin lapsensa elämän tuhoamisesta.
Ehkä. Mutta ei se odottava äiti juo sen takia, etteikö hän ”käsittäisi”, mitä tekee. Hän juo, koska ei voi olla juomatta.
Hän juo koska voi, ei sen pakon vuoksi vaan puhtaan itsekkyyden vuoksi, eli mä voin... Tiedoksi, alkoholisti VOI olla juomatta, jos hän näin haluaa. Harva odottava äiti kuitenkaan on sillanalla asuva juoppo.
Alkoholisti haluaa juoda, koska hän on alkoholisti.
Ei vaan (pahasti) alkoholisti juo koska hänen on pakko. Kuin demonin riivaamana hän juo vaikka ei ehkä haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen paljon alkoholisteja ja yhden piirteen olen huomannut. Todella moni ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Siis suurinpiirtein vessan ovi jätetään auki. Alkoholistipiireissä on naisia sen verran vähemmän, ettei naisen myöskään tarvitse koskaan olla yksin.
Riippuu varmaan mikä on "syy" juomiselle. Itse ainakin ryypiskelen nimenomaan nollatakseni pään eli parasta on olla viikonloppu kotona kännissä ja youtube laulamassa. En halua puhua kenellekään vaan olla "pönttö kiinni". Paljon kivempaa ja järkevämpää olla ihmisten kanssa silloin kun pää toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeavat miesalkoholisteista?
Raskausaikana äidin alkoholismi vaurioittaa sikiön peruuttamattomasti, lapsesta tulee FASD, ihmiset eivät käsitä tätä ollenkaan.
Ihme ”ihmisiä” olet elämässäsi tavannut. Minä en ole tavannut ainuttakaan, joka ei tuota käsittäisi.
Raskaudenaikainen pakkohoito olisi oikea keino ja äiti tulisi velvoittaa vanhingonkorvauksiin lapsensa elämän tuhoamisesta.
Ehkä. Mutta ei se odottava äiti juo sen takia, etteikö hän ”käsittäisi”, mitä tekee. Hän juo, koska ei voi olla juomatta.
Hän juo koska voi, ei sen pakon vuoksi vaan puhtaan itsekkyyden vuoksi, eli mä voin... Tiedoksi, alkoholisti VOI olla juomatta, jos hän näin haluaa. Harva odottava äiti kuitenkaan on sillanalla asuva juoppo.
Alkoholisti haluaa juoda, koska hän on alkoholisti.
Ei vaan (pahasti) alkoholisti juo koska hänen on pakko. Kuin demonin riivaamana hän juo vaikka ei ehkä haluaisi.
Minun serkkuni on täysialkoholisti ja vetää kaiken muun siinä sivussa.
On jo kerran luottotietonsa menettänyt, pääsi edunvalvontaan ja sitä kautta velkasaneeraukseen. (Edunvalvoja antoi 20euroa viikon ruokiin, jotka serkkuni veti kurkusta alas ja oli sitten syömättä).
Näytti aika pahalta.
Pääsi edunvalvojasta lopulta eroon kun määräaika tuli täyteen, huomasi edunvalvojan säästämät rahat ja veti ne kurkusta alas.
Joi perinnön, opintolainan, kaikki sossu rahat (aloitti koulun jonka jätti kesken), pikavippejä ja muita lainoja on jo 7000euron edestä. (En edes tiedä miten tämä on mahdollista).
Asunnoton jälleen kun ei vuokria maksanut.
Löytää aina itselleen jonkun nuoremman poikakaverin jolla myös päihdeongelmaa ja josta löytyy juomisseuraa.
Hän haluaisi lopettaa juomisen, mutta ei pysty.
Sanoo, että kaljan "himo" on liian kova varsinkin viikonloppuisin.
Maksa-arvotki on vinskallaan jo.
Minun ymmärtääksen riippuvuus tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei voi olla juomatta, kuten ylläoleva kuvasi itseään.
Alkoholin suurkuluttaja voi olla juomatta. Mutta hänhän ei ole ns. alkoholisti silloin.