Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uudehko ystävä alkanut mietityttää - mistä tämä voisi kertoa? Esimerkkejä:
16.02.2019 |
Kyseessä siis ikäiseni, 30+ nainen. Olen alkanut nyt kiinnittää huomiota näihin asioihin:
- Tutustuin Saaran*kautta hänen kaveripiiriinsä. Eräissä illanistujaisissa hiljattain tuli erimielisyyttä liittyen politiikkaan. Saara katkaisi näyttävästi välit kaikkiin, jotka olivat "väärää" mieltä. Nämä ihmiset ovat nykyisin paskoja tyyppejä hänen mielestään.
- Tämä kaverini löytää uuden miehen n. enintään puolen vuoden välein. Hän muuttaa yhteen samantien ja seuraavaksi on edessä ero. Miehet ovat hänen mukaansa aina lopulta vääränlaisia, vaikka olivat "täydellisiä" ensimmäiset kuukaudet.
- Saara haaveilee ystäväpiiristä, joka olisi kuin perhe ja tekemisissä tiiviisti. Hän ei kuitenkaan siedä ihmisiä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä, ts. odotus on, että ystävät ovat aina samaa mieltä. Tästä syystä meilläkin on ollut vaikeita aikoja, vaikka olemme tunteneet vain 2 vuotta.
- Kun tapaamme, Saara haluaa huomiota aivan joka hetki. Olen huomannut, että väsyn hänen seurassaan, koska kanssakäymisen pitää olla todella intensiivistä.
- Saara vaihtaa työpaikkaa tosi tiheästi. Syynä on milloin mikäkin, mutta koskaan hän ei ole tehnyt mitään väärin. Työpaikoissa on aina jotain isoa vikaa
- Saaran perhe on aina varpaillaan hänen kanssaan ja myötäilee, mistä Saara saa vain lisää vettä myllyynsä. Hän on aina oikeassa ja kaikki muut väärässä.
Ja joo, olen paska ihminen kun kirjoittelen tätä Saaran selän takana. Mutta olen tosi ymmälläni. Näimme eilen (syömässä ja tanssimassa) ja Saara paineli kesken iltaa pois, koska en ollut huomioinut häntä riittävästi. En tiedä, haluanko edes sopia tätä riitaa, jonka Saara aloitti ja lopetti itsekseen.
En tiedä, onko Saara käynyt tällä palstalla, mutta tuskin tunnistaisi itseään tästä kuvauksesta. Hän tuntuu näkevän itsensä aivan eri tavoin kuin muut.
*nimi muutettu.
Kommentit (155)
Anna kaverin olla oma itsensä vikoineen ja outouksineen.Keskity omaan elämääsi ja siihen,millaisia asioita siedät ja kestät läheisiltä ihmissuhteilta.Jos kaverin tekemiset ja tapa elää on sulle liikaa,ota etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pelkkä bipo aiheuta tollasta. Joku persoonallisuushäiriö hänellä on. Toi oman perheensä varuillaanolo kertoo valitettavan paljon eli kyseessä todella kamala ja hankala henkilö. Vetäydy pikku hiljaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Huoh, juokse, kun vielä voit. Selvä narsisti.
Ei kuulosta narsistilta, vaan epävakaalta persoonallisuushäiriöltä. Myös muut kuin narsistit osaa olla ikäviä ihmisiä.
En usko, että on bipo. Isälläni on bipo eikä ole todellakaan tuollainen. Ennemmin Saara on narsisti tms.
Snowflake syndrooma ja huono kotikasvatus alla yhdistettynä pitkälle venyneeseen teinidraaman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa siltä, että hänellä olisi tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus. Toki hän on voinut käydä läpi rankkoja asioita menneisyydessään. Hän vaikuttaa epävarmalta ihmiseltä, jolla on huono itsetunto ja joka kaipaisi jonkun (läheisen?) ihmisen hyväksyntää. En tiedä, kuka jaksaisi tuollaisella luonteella varustettua ihmistä tukea tiiviistii vuodesta toiseen. :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo täällä on mustavalkoista ajattelua. Ihan kui tuo ihminen olisi läpeensä paha. En usko.
Kai ystäviä voi olka? Miksi pitäisi heti hylätä?
Saara on ongelmallinen. En tiedä mitä hoitoa hän tarvitsee. Jotakin kuitenkin.
Et sinä ap häntä pelastaa voi, mutta voit olla toisenlainen kuin se myötäilevä perhe.Voit sanoa juuri tuon, että itse aloitit riidan ja voinet sen itse lopettaakin.
Jos kukaan ei suhtaudu selkeästi osoittaen huono käytöksen vääryyden, niin miten se ihminen saa ahdollisuuden kehittyä?
Jos kaveri hylkää, kun huomaavat, että Saaralla on ongelma, niin on sekin väärin.
Miten voi oppia luottamaan, jos kaikki hylkää?Se hän takia se Saara pistää poikki, koska hänet on hylätty..pistää itse poikki ennen kuin joku muu sen tekee.
Se lapsuuden perheen myötäily on tavallaan hylkäämistä. Ei kukaan ole asettanut haasteelliselta lapselle rajoja vaan on ruvettu myötäämään.
Voithan sinä ap olla se ystävä, joka pysyy, mutta laittaa rajat.
Toki terapia olisi hyvä.
Kyllä ihminen voi oppia.Ei ole maallikon tehtävä olla terapeutti. Tuossa on asiat menneet päin puita jo aivan varhaislapsuudesta lähtien. Parempi olla itse sekaantumatta lainkaan ja pysyä etäällä. Persoonallisuushäiriöinen voi saada erittäin paljon tuhoa aikaan, sitä ei voi väheksyä.
Ap on ystävä. Terapeutti on eri. Miksi täällä kehoitetaan streiiliin maailmaan. Älä ole ystävä, jos ihminen on sairas..has! Olet nyt tutustunut häneen ja toteat, että on jotain häikkää siinä ystävässä! Heitä ojaan!
Järjetöntä. Ihan kuin ihmiset olisivat pelkkiä vessapapereita. Jos aapee pistää pöntöstä alas, niin hän toimii ihan samalla tavoin kuin se Saara niille miehille tekee.
Ei sitä sairasta tarvi hylätä. Voi olla silti olemassa. Kyllähän tässä jokainen osaa lukea, että sillä Saaralla on ongelma. Niin se aapeekin osaa.
Ei aapeen tarvi takertua, mutta voi olla hylkäämättä. Hän on ihan tervepäinen ja ennenkaikkea tervesieluinen. Hän voi olla tuki ja käyttäytyä kuin normaali ja kehoittaa myös hoitoon.
Tällaisten Saarojen kanssa ongelmana on se, että he eivät ole sairaita. Tämä on heidän luonne. Luonteesta aiheutuvia ongelmia voidaan lievittää terapialla, mutta silloin Saaran tulisi itse haluta muutosta ja tunnustaa oma roolinsa onnettomuuteensa. Jos toista kehoittaa menemään hoitoon saa se aikaan loukkaantumisen, joka taas on luonnehäiriöisen korvissa yksi loukkaus muiden korvissa (todellisten ja niiden moninaisten kuviteltujen). Vain itsensä voi pelastaan hakeutumalla mukavaan seuraan. Muuten Saaran käytös syö sinunkin voimavarasi ja tekee elämästä kurjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*muiden korvissa = muiden joukossa
Huoh mulla on oman suvun puolelta tällaisia ihmisiä ja sitten miehen suvun puolelta. Elämä on joskus raskasta näiden besserwissereiden kanssa. Mutta nykyään niihin osaa jo suhtautua silleen joojoo ja aijaa siistii tyylillä. Oikeista ystävistä nämä ihmiset sain teini-iässä karsittua. Jäi ihan muutama hyvä ystävä sen jälkeen, mutta parempi sekin. Itsekin välillä mietin, mikä olen kun kanssa työt vaihtuneet usein, mutta omasta mielestä mun ongelma on vain liiallinen herkkyys. Nyt jo vähän paksumpi nahka tullut iän myötä. Mutta harmittaa, kun ei meinaa löytää kivoja ja normaaleja ystäviä mistään.. Mutta mikä sitten on normaalia.. ehkä juuri asian ydin on siinä, että kestää ystävän eriävät mielipiteet ja toimintatavat on paras normaliuden mittari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo narsistin nahka -jankkaaja saisi kyllä häipyä ketjusta.
Ohis
Epävakaa persoonallisuus. Kuulostaa entiseltä kaveriltani. Ihan sama meininki. Riiteli vaikka yksikseen ja väänsi mustaa valkoiseksi kunnes sai muut myöntymään kannalleen. Jos joku ei myöntynyt, tämä oli paha, ilkeä, kiusaaja jne. Tunneailahtelut saivat älyttömät mittasuhteet mitättömistä jutuista. Välimme viilenivät lopullisesti, kun hän alkoi ”uhkailla” minua välien katkaisulla jos ja kun en tehnyt kuin hän halusi enkä alkanut riitelemään hänen vihankohteiden kanssa. Annoin rauhassa katkaista välimme. Hän yritti vielä sen jälkeenkin lähestyä, mutta rajansa kaikella. Nyt olen hänen vihalistalla, mutta parempi niin. Epävakauden ohella on muitakin häiriöitä kuten jonkin asteista narsismia ja ehkä hiukan rajatilaakin. Itselläni alkoi ensimmäisen kerran hälytyskellot soida kun kaveri alkoi syyllistää minua juuri siitä, etten omistanut elämääni hänelle eli huomioinut aivan kaikessa ensin häntä. Olemme nelikymppisiä ja minä perheellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoh, juokse, kun vielä voit. Selvä narsisti.
Ei kuulosta tyypilliseltä narsistilta.
Mulla oli tämmönen Saara ystävä. Aina jonkun kanssa riidoissa ja vaahtosi kuinka aikoo vetää jotain turpaan (on lyönytkin useita entisiä kavereitaan). Kunnon draamamagneetti.
Katkasin kylmästi välit ja estin kaikkialla. On ollut vähän huono omatunto, mut ku luin tän tekstis niin muistin että miksi sen tein. Kiitos siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi tuollainen sukulainen. Hän on lapsuutensa ajan ollut bipo-vanhemman "likasanko". Jollain tasolla ymmärrän, mutta en voi hyväksyä. Pidän kohteliasta etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo narsistin nahka -jankkaaja saisi kyllä häipyä ketjusta.
Ohis
Miksi faktojen esiin tuominen ahdistaa sinua? Eihän täällä toki kukaan voi ketään diagnosoida. OHIS
Onhan tää aikamoinen lässyn lässy.
Hyviä kommentteja ja sitten taas niitten mollaamista.
Elätte niin mustavalkoisessa maailmassa... jotkut kommentoijista.
🎭
Ota aapee järki käteen.
Jos et jaksa niin lähe vetään.
Se ihminen on hylätty jo lapsena ja on oppinut sen. Sen Saaran haaste on oppia luottamaan. Terapiaa tarvitsee. Kyllä ystävälle voi sanoa, että hae apua.
Mieluummin sano edes se kuin että häivyt vaan tai olet teennäinen.
Vierailija kirjoitti:
Tuo narsistin nahka -jankkaaja saisi kyllä häipyä ketjusta.
Ohis
Niinpä. Vai muuttuuko ihminen ohutnahkaiseksi narsistiksi silläkin, että tuollainen ihminen muuttaa naapuriisi, tulee työkaveriksesi tai samaan harrastusryhmään. Sen lisäksi moni osaa esittää täyspäistä hyvinkin pitkään kunnes se oikea luonne tulee vihdoin pintaan.
Minulla on tällainen aikuinen tuttu.Hänellä on taustallaan äidin vaikea skitsofrenia ja siihen liittyen paljon vaille jäämistä lapsena.Pääosin salaa asian kaikilta ja pitää sinnikkäästi kulisseja pystyssä.Mielellään ottaa sellaista hoivaajan ja uskollisen tosi ystävän roolia ja raivostuu,jos muut ei leiki mukana.
Ymmärrän kyllä,mutta en jaksa.
Sanonpa minäkin että nyt on hyvä sauma lopettaa yhteydenpito.
Alue: Aihe vapaa
Ap, juokse! Itselläni on kaveri, jolla on samankaltaisia taipumuksia muttei ihan noin voimakkaita. Huomiota hän kyllä vaatii ja on erittäin itsekäs ja kaiken pitää mennä kuten hän haluaa. Kyllästyin tuohon touhuun ja nykyään nähdään 1-2 kertaa vuodessa.