Uudehko ystävä alkanut mietityttää - mistä tämä voisi kertoa? Esimerkkejä:
Kyseessä siis ikäiseni, 30+ nainen. Olen alkanut nyt kiinnittää huomiota näihin asioihin:
- Tutustuin Saaran*kautta hänen kaveripiiriinsä. Eräissä illanistujaisissa hiljattain tuli erimielisyyttä liittyen politiikkaan. Saara katkaisi näyttävästi välit kaikkiin, jotka olivat "väärää" mieltä. Nämä ihmiset ovat nykyisin paskoja tyyppejä hänen mielestään.
- Tämä kaverini löytää uuden miehen n. enintään puolen vuoden välein. Hän muuttaa yhteen samantien ja seuraavaksi on edessä ero. Miehet ovat hänen mukaansa aina lopulta vääränlaisia, vaikka olivat "täydellisiä" ensimmäiset kuukaudet.
- Saara haaveilee ystäväpiiristä, joka olisi kuin perhe ja tekemisissä tiiviisti. Hän ei kuitenkaan siedä ihmisiä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä, ts. odotus on, että ystävät ovat aina samaa mieltä. Tästä syystä meilläkin on ollut vaikeita aikoja, vaikka olemme tunteneet vain 2 vuotta.
- Kun tapaamme, Saara haluaa huomiota aivan joka hetki. Olen huomannut, että väsyn hänen seurassaan, koska kanssakäymisen pitää olla todella intensiivistä.
- Saara vaihtaa työpaikkaa tosi tiheästi. Syynä on milloin mikäkin, mutta koskaan hän ei ole tehnyt mitään väärin. Työpaikoissa on aina jotain isoa vikaa
- Saaran perhe on aina varpaillaan hänen kanssaan ja myötäilee, mistä Saara saa vain lisää vettä myllyynsä. Hän on aina oikeassa ja kaikki muut väärässä.
Ja joo, olen paska ihminen kun kirjoittelen tätä Saaran selän takana. Mutta olen tosi ymmälläni. Näimme eilen (syömässä ja tanssimassa) ja Saara paineli kesken iltaa pois, koska en ollut huomioinut häntä riittävästi. En tiedä, haluanko edes sopia tätä riitaa, jonka Saara aloitti ja lopetti itsekseen.
En tiedä, onko Saara käynyt tällä palstalla, mutta tuskin tunnistaisi itseään tästä kuvauksesta. Hän tuntuu näkevän itsensä aivan eri tavoin kuin muut.
*nimi muutettu.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tällaisen epävakaan, kenties narsistisilla piirteillä omaavan ystävän tunnistaa näistä. Huono itsetunto, siis todella huono. Vertailee itseään kaikkien kanssa. Ystävyydessä tuntuu kuin koko ajan päällä olisi jokin sanaton kilpailu. Hän saattaa kehuskella asioillaan, joihin toivoo saavansa ihailua ja kateutta osakseen. Uskoo, että muut ovat kateellisia hänelle, vaikka itse kadehtii kaikkea. Hänellä on todella intensiivisiä ihmissuhteita.
Pahoittaa mieltään usein. Jos sinä pahoitat mielesi, niin hän suuttuu tästä. Suhtutuminen ihmisiin on hyvin musta-valkoinen. Joko ihmiset ovat hänen mielestään kuten hän, varsinkin ihmissuhteiden alussa suorastaan palvoo toista henkilöä. Mutta yksikin väärä sana, niin koko ihminen nähdäänkin toisessa valossa. Epäluotettava, ei voi koskaan jäädä kiinni valheesta tai muustakaan väärästä asiasta, koska ei tunnusta mitään. Passiivis-aggressiivinen, harvoin suoraan päin naamaa haukkuu ketään. Sen sijaan piiloilkeily ja selän takan haukkuminen hyvin yleistä.
Ei tuollainen ole epävakaata, vaan enemmän narsistista.
Saaran käytös kuin pikkulikalla ja samalla erittäin hälyttävää. Ap löydät varmasti parempaa seuraa itsellesi. Kavereitten kanssa oleminen pitää olla kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ihan oikeassa, että ei kuulosta terveeltä tämä suhde. Saara on ollut kuitenkin silloin alussa tosi ihana ja välittävä.
Jotain bipoa tms. olen itsekin miettinyt.
ap
Noi toi lause, että on ollut *alussa* tosi ihana ja välittävä, viittaisi ihan ehtaan narskuun eli koukuttaa sut ja sitten kaipaat samaa koko ihmissuhteen. Mitä empaattista on siinä, että ei ymmärrä tai hyväksy muiden erilaisia ajatuksia? Saatko sinä ajatella ääneen muuta kuin Saaran hyväksymiä asioita?
No ei viittaa. Aloituksen kirjoittaja on listannut omia mielipiteitään. Ehkä hän onkin se narsku?
Molemmat voivat olla, ja todennäköisesti ovatkin. Ohut- ja paksunahkaiset narsistit hakeutuvat usein toistensa seuraan.
Höpö höpö. Narsisti haistaa ujouden, kilttiyden, empaattisuuden, epävarmuuden jne. Narsisti aloittaa monesti niin hienovaraisesti sen jyräämisensä ettei sitä ehdi edes huomata kunnes tilanne on vääristynyt jo todella kummalliseksi.
Juuri niin, kuvailit hyvin miten paksunahkainen narsisti haistaa ohutnahkaisen ja hakeutuu hänen seuraansa. Kannattaa tutustua termeihin kun ne eivät ilmeisesti ole sinulle tuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni on bipolaarinen ja hän käyttäytyi kuvaamallasi tavalla. Kaikki muut olivat tietämättömiä ja typeriä ja hän oli paras, osaavin, fiksuin jne.
Hänen juttujaan oli raskasta kuunnella.
Varmasti, jos on diagnosoitu.
Ikävä asia on, että osa ihmisistä on silti parempia, osaavampia ja fiksumpia, olematta silti päästään vialla. Mutta jos he vahingossakaan tuovat tätä esiin, tai edes saavat olemassaolollaan toiselle tämän tunteen, heidät leimataan heti nuppivikaisiksi. Aika surullista. Ihmiset eivät ole ”yhtä hyviä” vaikka ovatkin silti yhtä arvokkaita.
Tais Saarakin löytää ketjun. :,D
Nämä ihmetyttää aina. Uskooko kirjoittaja siis tosissaan että xx löysi ketjun? Mielikuvitus niin rajoittunut?
Olet kuitenkin hänelle ystävä ollut noin 2 vuotta. Saara näyttää tarvitsevan sinua. Voithan sinä edelleen olla hänen ystävä/kaveri. Hänellä tuskin on ketään parempaa kuin sinä. Vaikka hän on mieleltään sairas ihminen, näyttää että tarvitsee sinua. Ole hänelle edelleen ystävä siinä määrin kuin se on kohtuudella mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ihan oikeassa, että ei kuulosta terveeltä tämä suhde. Saara on ollut kuitenkin silloin alussa tosi ihana ja välittävä.
Jotain bipoa tms. olen itsekin miettinyt.
ap
Noi toi lause, että on ollut *alussa* tosi ihana ja välittävä, viittaisi ihan ehtaan narskuun eli koukuttaa sut ja sitten kaipaat samaa koko ihmissuhteen. Mitä empaattista on siinä, että ei ymmärrä tai hyväksy muiden erilaisia ajatuksia? Saatko sinä ajatella ääneen muuta kuin Saaran hyväksymiä asioita?
Juu, totta, että suhde on muuttunut koko ajan enemmän sellaiseksi, että Saaralla on minua kohtaan odotuksia ja sitten en pysty niitä täyttämään (kuten eilinen). Siis sellaisia odotuksia, jotka ovat tosi outoja, niin että pitäisi jotenkin priorisoida hänet kaiken muun edelle ja esim. ajan viettämisen oman mieheni kanssa "pitäisi" olla vähemmän tärkeä asia kuin hän.
Saara ei sano näitä asioita suoraan, mutta tekee selväksi.
Suosittelen, että alat rajoittaa ne keskustelunaiheenne koskemaan eilistä, tämänpäiväistä ja huomista säätä.
Silloin kun toinen alkaa puuttua sinun elämäsi tärkeimpään ihmissuhteeseen, on aika päättää "ystävyys". Ei tarvita mitään draamaa, et vain voi tavata häntä, koska olet sopinut muuta (vaikket olisi "sopinut" ihmeellisempää kuin katsoa tv-ohjelman itsesi kanssa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ihan oikeassa, että ei kuulosta terveeltä tämä suhde. Saara on ollut kuitenkin silloin alussa tosi ihana ja välittävä.
Jotain bipoa tms. olen itsekin miettinyt.
ap
Noi toi lause, että on ollut *alussa* tosi ihana ja välittävä, viittaisi ihan ehtaan narskuun eli koukuttaa sut ja sitten kaipaat samaa koko ihmissuhteen. Mitä empaattista on siinä, että ei ymmärrä tai hyväksy muiden erilaisia ajatuksia? Saatko sinä ajatella ääneen muuta kuin Saaran hyväksymiä asioita?
No ei viittaa. Aloituksen kirjoittaja on listannut omia mielipiteitään. Ehkä hän onkin se narsku?
Molemmat voivat olla, ja todennäköisesti ovatkin. Ohut- ja paksunahkaiset narsistit hakeutuvat usein toistensa seuraan.
Höpö höpö. Narsisti haistaa ujouden, kilttiyden, empaattisuuden, epävarmuuden jne. Narsisti aloittaa monesti niin hienovaraisesti sen jyräämisensä ettei sitä ehdi edes huomata kunnes tilanne on vääristynyt jo todella kummalliseksi.
Siis empaattinen, epävarma, auttaja, rajojaan tunnistamaton, ripustautuja, marttyyri = usein ohutnahkainen narsisti
Erikoista, ihan asiallinen viestini näytti jääneen johonkin filtteriin. Kirjoitan sitten vähän eri tavalla, täydentävät sitten viestit toisiaan jos se viesti julkaistaan.
En siis voi tietenkään netissä todistaa, että olen tai en ole jotain. Eikä se ollut pointtini.
Vain Saaran kanssa on tällaista. Muiden ihmisten kanssa on erimielisyyksiä, joista sovitaan ja pyydetään anteeksi puolin toisin, jos on tullut sanottua pahasti tms. En voi kuvitella, että kukaan tasapainoinen aikuinen ajattelisi, että on itse aina oikeassa ja parempi.
ap
Itse en näkisi ystävälläsi olevan narsistista persoonallisuushäiriötä vaan häneltä löytyy piirteitä huomionhakuisesta ja hiukan epävakaastakin persoonallisuushäiriöstä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.4…
olethyväystävä kirjoitti:
Olet kuitenkin hänelle ystävä ollut noin 2 vuotta. Saara näyttää tarvitsevan sinua. Voithan sinä edelleen olla hänen ystävä/kaveri. Hänellä tuskin on ketään parempaa kuin sinä. Vaikka hän on mieleltään sairas ihminen, näyttää että tarvitsee sinua. Ole hänelle edelleen ystävä siinä määrin kuin se on kohtuudella mahdollista.
Ai ole ystävä häiriintyneelle ihmiselle sen takia että hän tarvitsee hyväksikäytettävää ja menetä samalla oma mielenterveytesi? Narsistin kanssa ei voi olla ystävä kohtuudella. Vaihtoehdot ovat joko antautua täysin hänen armoilleen tai lopettaa ystävyys kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni on bipolaarinen ja hän käyttäytyi kuvaamallasi tavalla. Kaikki muut olivat tietämättömiä ja typeriä ja hän oli paras, osaavin, fiksuin jne.
Hänen juttujaan oli raskasta kuunnella.
Samanlainen kokemus. Asumme kaukana, joten seurustellaan puhelimitse. Kestosessiot saa päättymään, kun alkaa kertoa hänelle omia kuulumisiaan :)
Kyökkipsykologien ongelma on siinä, että asiaa puidaan vain yhden henkilön näkökulmasta.
Onko teille koskaan käynyt niin, että kaverinne valittaa jostakin hänen mielestään kamalasta ihmisestä ja hänen ominaisuuksista. Ja mitä enemmän kuuntelette sitä juttua tajuatte, että kaverinne ei siedä siinä toisessa niitä piirteitä jollainen on itse. Näin käy joskus voimakas egoisten kanssa joilla kuitenkin on jotenkin huono itsetunto.
Jos kyse on ystävyydestä, voi asiat ratkoa ystävien kesken. Kertoa mikä häiritsee jne.
Nämä anonyymit foorumit muodostuvat helposti toisen osapuolen lynkkausketjuiksi.
Voihan siinä kaverissa olla paljonkin vikaa. Jokainen lukee oman kokemuspohjan kautta näitä ja arvioi. Silloin saattaa mennä metsään. Tuskin on narsisti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ihan oikeassa, että ei kuulosta terveeltä tämä suhde. Saara on ollut kuitenkin silloin alussa tosi ihana ja välittävä.
Jotain bipoa tms. olen itsekin miettinyt.
ap
Noi toi lause, että on ollut *alussa* tosi ihana ja välittävä, viittaisi ihan ehtaan narskuun eli koukuttaa sut ja sitten kaipaat samaa koko ihmissuhteen. Mitä empaattista on siinä, että ei ymmärrä tai hyväksy muiden erilaisia ajatuksia? Saatko sinä ajatella ääneen muuta kuin Saaran hyväksymiä asioita?
No ei viittaa. Aloituksen kirjoittaja on listannut omia mielipiteitään. Ehkä hän onkin se narsku?
Molemmat voivat olla, ja todennäköisesti ovatkin. Ohut- ja paksunahkaiset narsistit hakeutuvat usein toistensa seuraan.
Höpö höpö. Narsisti haistaa ujouden, kilttiyden, empaattisuuden, epävarmuuden jne. Narsisti aloittaa monesti niin hienovaraisesti sen jyräämisensä ettei sitä ehdi edes huomata kunnes tilanne on vääristynyt jo todella kummalliseksi.
Siis empaattinen, epävarma, auttaja, rajojaan tunnistamaton, ripustautuja, marttyyri = usein ohutnahkainen narsisti
Aikamoista narsistin uhrien vähättelyä. Ei riitä että uhri tulee narsistin polkemaksi, vaan muut vielä syyttävät sinua ja etsivät lisää vikoja.
Miettikää nyt oikeasti järjellänne että miten monen ihmisen kanssa yksi narsisti ehtii olla tekemisissä elämänsä aikana. Ei todellakaan kaikki muut ole jotain halvatun ohutnahkaisia narsisteja. Kaikilla ihmisillä on narsismin piirteitä, mutta kaikki ei ole sairaita.
olethyväystävä kirjoitti:
Olet kuitenkin hänelle ystävä ollut noin 2 vuotta. Saara näyttää tarvitsevan sinua. Voithan sinä edelleen olla hänen ystävä/kaveri. Hänellä tuskin on ketään parempaa kuin sinä. Vaikka hän on mieleltään sairas ihminen, näyttää että tarvitsee sinua. Ole hänelle edelleen ystävä siinä määrin kuin se on kohtuudella mahdollista.
Ei omaa elämää voi uhrata kenenkään takia...
olethyväystävä kirjoitti:
Olet kuitenkin hänelle ystävä ollut noin 2 vuotta. Saara näyttää tarvitsevan sinua. Voithan sinä edelleen olla hänen ystävä/kaveri. Hänellä tuskin on ketään parempaa kuin sinä. Vaikka hän on mieleltään sairas ihminen, näyttää että tarvitsee sinua. Ole hänelle edelleen ystävä siinä määrin kuin se on kohtuudella mahdollista.
Voihan sitä sanoa 'ystävyydeksi'. Mutta käytännössä tuossa on kysymyksessä hoitosuhde.
Tuollainen mustavalkoisuus ja ehdottomuus voi olla paljon muutakin kuin narsismia, esim autismin kirjon häiriötä. Mutta epätavallista toki, enkä itse jaksaisi.
Minusta on aivan turha keskustella Saarasta ja hänen mahdollisista diagnooseistaan, aiheellisempaa on pohtia, miksi ap:lla on tuollainen "ystävyyssuhde". Mitä hän siitä saa? Miksi hän ei kykene siitä irtautumaan?
En lukenut ketjua kokonaan, mutta muutamat väläyttelivät epävakaan persoonallisuushäiriön mahdollisuutta. Itse kallistuisin tämän kuvauksen perusteella myös siihen. Mm. tuo mustavalkoinen ajattelutapa (ystävät, miehet, työpaikat ovat ensin todella hyviä ja sitten syystä tai toisesta täysin huonoja) kuulostaa erityisesti epävakailla esiintyvältä tiedostamattomalta puolustuskeinolta (split). Narsismiin en usko, mutta persoonallisuushäiriöiset ovat monella tavalla jääneet tunne-elämältään lapsen tasolle, joten tietty minäkeskeisyys on yleistä. Sinulla ei ole velvollisuutta hyväksyä ystävältäsi käytöstä, joka loukkaa tai vahingoittaa sinua. Ystäväsi ei kuitenkaan toimi tahallaan kuvaamallasi tavalla. Persoonallisuushäiriöt johtuvat usein siitä, että elämän alkutaipaleen olosuhteet eivät ole mahdollistaneet tunne-elämän normaalia kehittymistä. Voit yrittää ymmärtää ystävääsi, mutta mikäli hän ei saa oikeanlaista apua, ystävyysuhteenne tulee todennäköisesti olemaan osaltasi hyvin raskas.
Huomaa kuitenkin, että tämä kommentti perustuu vain tähän lyhyeen yksipuoliseen kuvaukseesi, joten kukaan ei voi tietenkään varmaksi sanoa asian olevan juuri näin.
T. Asiasta jotain sekä ammattinsa että yksityiselämänsä kautta tietävä
Höpö höpö. Narsisti haistaa ujouden, kilttiyden, empaattisuuden, epävarmuuden jne. Narsisti aloittaa monesti niin hienovaraisesti sen jyräämisensä ettei sitä ehdi edes huomata kunnes tilanne on vääristynyt jo todella kummalliseksi.