Antaisitko puolison pettämisen anteeksi?
Jos puoliso olisi harrastanut seksiä toisen kanssa, antaisitko anteeksi? Kerrottakoon, että itse en antanut anteeksi.
Kommentit (143)
Ei... Pettäminen aiheuttaa sen, että toinen katkeroituu (ei välttämättä itse edes tajua) ja lisäksi pettäjä pettää aina uudelleen ja se menee lopulta niin, että se kiltti suhteeseen jäänyt menettää itsetuntonsa täysin ja muuttuu heikoksi, hyväksyväksi osapuoleksi. Toinen ottaa vallan, pettää, kohtelee väärin...
Antaisin anteeksi jos kyse olisi pelkästä seksistä. Seksi ei ole itselleni niin iso juttu. Toki tuosta keskusteltaisiin ja mietittäisiin että mitä meiltä puuttuu ja onko syytä siirtyä avoimeen suhteeseen tai tehdä muita muutoksia. En kuitenkaan näkisi tuota loukkauksena itseäni kohtaan, vaan vain miehen omana oikkunaan.
N38
riippunee hieman pettämisen tasosta? Miten naiset nyt kokevat sen riippuu varmaan paljon ihmisestä ja tilanteesta. esim. itse oon ilmeisesti petollinen mies kumppanin mielestä, koska hänen poissaollessaan olin viettänyt aikaa naispuoleisen kaverin kanssa. Eikä asiassa ole lieventävänä asianhaarana edes se että hän oli itse viikkoja aikaisemmin lähtenyt kotoa ja puhelimitse ilmoittanut mulle eroavansa ja lopettanut yhteydenpidon siihen. Jossain vaiheessa muutti mielensä ja palasi ja vieläkin kantaa kaunaa että olin täysin kaverillisesti toista sukupuolta olevan ihmisen kanssa viettänyt aikaa kun ahdisti eron jälkeen olla vain yksinään ajatusten kanssa, enkä siitä huolimatta mitään muuta "tehnyt" kuin halasin normaalin kaverihalauksen hänen lähtiessään hänen aloitteestaan. Pari vuotta jo kuullut tästä petturuudesta.
En antaisi, koska vaimo pitää minulle jalat kiinni.
En antaisi anteeksi pettämistä. Minulle on ok harrastaa välillä seksiä muiden kanssa, joten pettämiselle ei ole mitään perustetta. Jos haluaa panna muita, sen kun ottaa puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä voin kyllä kertoa, että ihminen joka pettää, niin pettää kyllä uudelleen. Niin se vaan menee.
Pieni korjaus: ihminen joka pettää, pettää kyllä siinä kyseisessä suhteessa uudelleen. Niin se vaan menee.
Vierailija kirjoitti:
Voisin ehkä (tilanteesta riippuen) antaa anteeksi, mutta en jatkaa parisuhdetta. Katkeroituminen ei kannata.
Sama mulla, voisin varmasti ymmärtää ja antaa anteeksi mutta en voisi jatkaa suhdetta. Itsekin käsittäisin sen käskynä erota niinkuin joku kirjoitti. Pettävällä olisi itsensä kanssa asioita selvitettävänä, se olisi huuto erota.
Ei kannata. Kun minulle selvisi yli 30 v avioliiton jälkeen vaimon sivusuhde, niin vaimon tavarat pakattiin hyvin nopeasti. Ei ole vuoteen näkynyt
Ei tarvinnut antaa anteeksi, otti sille niin koville. Ihmisiä me vaan ollaan, enkä moisen syrjähypyn takia hajota meidän loistoperhettä. Joku Lidlin kassa ei meidän pitkää avioliittoa tuhoa. Kasvakaa siskot
Oletko itse koskaan jättänyt huomioimatta puolisosi tarpeita? oletko aina toiminut rakkaudesta käsin? Etkö ole koskaan vähätellyt kumppanisi mielipiteitä? Oletko varma ettet ole tajuamattasi loukannut puolisoasi joskus kovasti, vaikka hän ei siitä ikinä olisi viitsinyt mainita? Oletko varma ettet ole koskaan loukannut kumppaniasi jollain tapaa, joka hänelle saattaa olla vakavampi juttu emotionaalisesti? Oletko aina ollut uskollinen ajatuksiesikin tasolla puolisollesi? Ja paljon muuta. kaipa sitten jos niin erinomainen ihminen olet niin voit kokea että sinun ei tarvitse toiselle antaa anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse koskaan jättänyt huomioimatta puolisosi tarpeita? oletko aina toiminut rakkaudesta käsin? Etkö ole koskaan vähätellyt kumppanisi mielipiteitä? Oletko varma ettet ole tajuamattasi loukannut puolisoasi joskus kovasti, vaikka hän ei siitä ikinä olisi viitsinyt mainita? Oletko varma ettet ole koskaan loukannut kumppaniasi jollain tapaa, joka hänelle saattaa olla vakavampi juttu emotionaalisesti? Oletko aina ollut uskollinen ajatuksiesikin tasolla puolisollesi? Ja paljon muuta. kaipa sitten jos niin erinomainen ihminen olet niin voit kokea että sinun ei tarvitse toiselle antaa anteeksi.
Mikäs pettäjä se siellä yrittää tehdä pettämisestä jotenkin oikeutettua? Melko hatarat ovat perusteesi. Minun (ja monen muunkin) maailmassa on täysin eri asia tehdä asioita ajatuksen tasolla kuin konkreettisesti. On myös täysin eri asia tajuamattaan loukata toista kuin tietoisesti tuhota luottamus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse koskaan jättänyt huomioimatta puolisosi tarpeita? oletko aina toiminut rakkaudesta käsin? Etkö ole koskaan vähätellyt kumppanisi mielipiteitä? Oletko varma ettet ole tajuamattasi loukannut puolisoasi joskus kovasti, vaikka hän ei siitä ikinä olisi viitsinyt mainita? Oletko varma ettet ole koskaan loukannut kumppaniasi jollain tapaa, joka hänelle saattaa olla vakavampi juttu emotionaalisesti? Oletko aina ollut uskollinen ajatuksiesikin tasolla puolisollesi? Ja paljon muuta. kaipa sitten jos niin erinomainen ihminen olet niin voit kokea että sinun ei tarvitse toiselle antaa anteeksi.
Mikäs pettäjä se siellä yrittää tehdä pettämisestä jotenkin oikeutettua? Melko hatarat ovat perusteesi. Minun (ja monen muunkin) maailmassa on täysin eri asia tehdä asioita ajatuksen tasolla kuin konkreettisesti. On myös täysin eri asia tajuamattaan loukata toista kuin tietoisesti tuhota luottamus.
Narsisti. Nuo tuonnistaa kaukaa tyylistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse koskaan jättänyt huomioimatta puolisosi tarpeita? oletko aina toiminut rakkaudesta käsin? Etkö ole koskaan vähätellyt kumppanisi mielipiteitä? Oletko varma ettet ole tajuamattasi loukannut puolisoasi joskus kovasti, vaikka hän ei siitä ikinä olisi viitsinyt mainita? Oletko varma ettet ole koskaan loukannut kumppaniasi jollain tapaa, joka hänelle saattaa olla vakavampi juttu emotionaalisesti? Oletko aina ollut uskollinen ajatuksiesikin tasolla puolisollesi? Ja paljon muuta. kaipa sitten jos niin erinomainen ihminen olet niin voit kokea että sinun ei tarvitse toiselle antaa anteeksi.
Mikäs pettäjä se siellä yrittää tehdä pettämisestä jotenkin oikeutettua? Melko hatarat ovat perusteesi. Minun (ja monen muunkin) maailmassa on täysin eri asia tehdä asioita ajatuksen tasolla kuin konkreettisesti. On myös täysin eri asia tajuamattaan loukata toista kuin tietoisesti tuhota luottamus.
Narsisti. Nuo tuonnistaa kaukaa tyylistä.
Ei ole narsismia. Ihan pätee kaikille aloille elämään ei vain tähän aiheeseen. Anteeksianto on tervettä ja inhimillistä olla sokea omille virheilleen ja nähdä muiden virheet suurennuslasilla. Anteeksianto on viisautta. Yleensä siitä anteeksiantamattomuudesta kärsii itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse koskaan jättänyt huomioimatta puolisosi tarpeita? oletko aina toiminut rakkaudesta käsin? Etkö ole koskaan vähätellyt kumppanisi mielipiteitä? Oletko varma ettet ole tajuamattasi loukannut puolisoasi joskus kovasti, vaikka hän ei siitä ikinä olisi viitsinyt mainita? Oletko varma ettet ole koskaan loukannut kumppaniasi jollain tapaa, joka hänelle saattaa olla vakavampi juttu emotionaalisesti? Oletko aina ollut uskollinen ajatuksiesikin tasolla puolisollesi? Ja paljon muuta. kaipa sitten jos niin erinomainen ihminen olet niin voit kokea että sinun ei tarvitse toiselle antaa anteeksi.
Mikäs pettäjä se siellä yrittää tehdä pettämisestä jotenkin oikeutettua? Melko hatarat ovat perusteesi. Minun (ja monen muunkin) maailmassa on täysin eri asia tehdä asioita ajatuksen tasolla kuin konkreettisesti. On myös täysin eri asia tajuamattaan loukata toista kuin tietoisesti tuhota luottamus.
Narsisti. Nuo tuonnistaa kaukaa tyylistä.
Ei ole narsismia. Ihan pätee kaikille aloille elämään ei vain tähän aiheeseen. Anteeksianto on tervettä ja inhimillistä olla sokea omille virheilleen ja nähdä muiden virheet suurennuslasilla. Anteeksianto on viisautta. Yleensä siitä anteeksiantamattomuudesta kärsii itse.
Juu, anna vain anteeksi kaikki ja käännä vielä toinenkin poski lyötäväksi. Todellista viisautta sellainen. Me muut pidämme kiinni itsekunnioituksestamme emmekä anna kohdella itseämme miten sattuu. Jokainen tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse koskaan jättänyt huomioimatta puolisosi tarpeita? oletko aina toiminut rakkaudesta käsin? Etkö ole koskaan vähätellyt kumppanisi mielipiteitä? Oletko varma ettet ole tajuamattasi loukannut puolisoasi joskus kovasti, vaikka hän ei siitä ikinä olisi viitsinyt mainita? Oletko varma ettet ole koskaan loukannut kumppaniasi jollain tapaa, joka hänelle saattaa olla vakavampi juttu emotionaalisesti? Oletko aina ollut uskollinen ajatuksiesikin tasolla puolisollesi? Ja paljon muuta. kaipa sitten jos niin erinomainen ihminen olet niin voit kokea että sinun ei tarvitse toiselle antaa anteeksi.
Mikäs pettäjä se siellä yrittää tehdä pettämisestä jotenkin oikeutettua? Melko hatarat ovat perusteesi. Minun (ja monen muunkin) maailmassa on täysin eri asia tehdä asioita ajatuksen tasolla kuin konkreettisesti. On myös täysin eri asia tajuamattaan loukata toista kuin tietoisesti tuhota luottamus.
Narsisti. Nuo tuonnistaa kaukaa tyylistä.
Ei ole narsismia. Ihan pätee kaikille aloille elämään ei vain tähän aiheeseen. Anteeksianto on tervettä ja inhimillistä olla sokea omille virheilleen ja nähdä muiden virheet suurennuslasilla. Anteeksianto on viisautta. Yleensä siitä anteeksiantamattomuudesta kärsii itse.
Kuin suoraan jostain lahkojohtajan puheesta. Ja senhän kaikki tietää, mitä kaikkea niissä lahkoissa tämän opetuksen varjolla tehdään.
Kun oli pitkäsuhde ja oikeasti täydellinen vaimo. Niin annoin mutta en unohtanut. Ja olisin tyhmänä antanut seuraavankin jos ei hän ei olisi päättänyt jatkaa matkaa siinä suhteessa. 4vuoden jälkeen edelleen muistelen häntä positiivisesti ja totean kuinka täydellinen oli. Mutta tänäpäivänä en edes moikkaisi kadulla jos tulisi vastaan johtuen kaikesta muusta mitä eron aikana tapahtui jolloin vaimo rikkoi minun tärkeimpiä arvojani. (suhteen aika väitin monta kertaa että kerrasta olisi poikki mutta ei se aina ole niin mustavalkoista)
Kovasti tykätään hokea, että kerran pettänyt pettää aina uudelleen, "niin se vaan menee".
Varmaan tämä on yksinkertaisille ihmisille helppo tapa ajatella, mutta asiat voivat mennä toisinkin. Tein kerran typeriä valintoja, ja yllätin itsenikin hairahtumalla, mun ei pitänyt olla sellaista ihmistyyppiä että menen jostakusta niin sekaisin että ajaudun pettämään. Nyt tunnen itseni paremmin, ja tiedän myös että en tekisi niin ikinä toiste, koska sain nähdä kuinka paljon se loukkaa. Joskus virheistä oppii, ihan oikeasti.
Itse voisin antaa anteeksi, erityisesti siksi että olen oman kokemuksen kautta ymmärtänyt, että asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia. Rakkaus ei todellakaan ollut loppu.
Luultavasti antaisin. Meillä on niin hyvä ja vakaa kumppanuus, että en varmaankaan haluaisi heittää sitä menemään impulssin takia. En usko että loukkaantuisin mitenkään kauhean paljon. Eihän se välttämättä liittyisi mitenkään minuun.
Minulle suoraan itseeni kohdistuva teko olisi paljon pahempi. Jos mies esimerkiksi solvaisi minua, en luultavasti antaisi sitä anteeksi vaan suhde päättyisi siihen.