Lue keskustelun säännöt.
Älykäs nainen jää tyhmää herkemmin sinkuksi
15.02.2019 |
Haluaisin herätellä keskustelua aiheesta ”nirsot naiset”. Olen itse tällainen ja varmasti moni sinkkuystäväni. Olemme kaikki koulutettuja, laaja-alaisesti asioista kiinnostuneita ja voimme keskustella keskenämme hyvin monipuolisesti mistä vain. Lisäksi olemme fyysisesti ja henkisesti terveitä, hoikkia ja liikunnallisia.
Kaikilla tuntuu olevan samakaltainen ongelma eli vastaavaa, keskimääräistä selvästi älykkäämpää miestä ei tahdo löytyä.
Ihminenhän tunnistaa itseään selvästi vähemmän älykkään muttei päin vastoin. Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta. Ja ääripäitähän on jo lähtökohtaisesti paljon vähemmän.
Tunnistaako täällä monikin ns. nirsoksi haukuttu samaa? Työelämässä ne fiksut ja kivat miehet ovat vakaissa parisuhteissa ja vapaat ovat alkoholiongelmaisia yms. jotenkin nyrjähtäneitä. Treffipalstalla taas vakavaa seuraa etsivät ne vähän hitaat ja kenties fiksut mutta sosiaalisesti rajoittuneet miehet.
Kommentit (471)
Tää on aika yksinkertainen juttu miehen näkökulmasta. Lyhyesti: älykäs nainen tuo enemmän ongelmia kotiin kuin vähän yksinkertaisempi.
Lisäksi kun hän yleensä turhautuu tyhmempiensä seurassa työpäivät, eikä juttu luista, on mies se, jonka pitäisi jaksaa alkaa innostua jostain abstraktista keskustelusta sen työpäivän jälkeen. Mies on tietysti hoitanut nämä keskustelut jonkun miehen kanssa jo työpäivän aikana, mikäli siihen tarvetta on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se on, että...
Dumb guys like dumb girls.
Smart guys like dumb girls.
What do smart girls get? Mostly cats.
-älykäs nainen
-kirjottelee av-palstalle
Vain toisen voi valita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä harmiakin on, yliopistossa oli raskasta kun julkisesti oli näytillä tulokset ja mulla aina miltei ne täydet, kyllä miehet kuittailivat asiaa: "niin muuta sulla ei ole sitä ja sitä ja sitä ja sitä...". Vahdittiin aika tiukkaan tekemiset, keksittiin juoruttavaa, tuppauduttiin pöytään ja julistettiin avoimesti: "Neroksi". Eli vittuiltiin päin naamaa. Ja kyllä sitäkin sai kokea miten alettiin heittäytyä keskenään "sosiaalisemmiksi" ihan vaan siksi että olisi tuntenut itsensä epäsosiaaliseksi sitten. Jatkuvaa pelia.
Itseäni ei kiinnostanut pelaaminen ollenkaan niinpä jätin vaan omaan arvoonsa. Myöhemmin kävin testeissä ja ne olivat järkyttävät lukemat. En oikein tiedä uskonko koko testeihin, ihmiset niitä tekevät, ja elämän kirjo on suurempaa ikinä kuin ihmisen tieteenkään tulokset.
Ja jatkan: kyllä: äly on yliarvostettua ihan muut asiat pitäisi olla keskiössä yhteiskuntaa rakennettaessa kuin on nykyisin. Lahjakkuutta ei pitäisi kuitenkaan jättää nokittavaksi vaan heitä tukea vertaistensa piiriin siksi ettei kehitys mene negatiiviseen suuntaan. Mutta lahjakkuutta ei pitäisi nähdä kilpaileminen kautta vaan itseohjautuvuutta pitäisi kannustaa. Jokainen riittää semmoisenaan kuin elämä meidät tälle pallolle heittää. Jokaista tulisi kunnioittaa.
Niin jää älykäs mieskin. Ja sinä aloituksesi perusteella et kuulosta erityisen "älykkäältä" vaan pikemminkin ylimieliseltä ja itserakkaalta. Se jos joku on omiaan karkoittamaan potentiaalisia kumppaniehdokkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä harmiakin on, yliopistossa oli raskasta kun julkisesti oli näytillä tulokset ja mulla aina miltei ne täydet, kyllä miehet kuittailivat asiaa: "niin muuta sulla ei ole sitä ja sitä ja sitä ja sitä...". Vahdittiin aika tiukkaan tekemiset, keksittiin juoruttavaa, tuppauduttiin pöytään ja julistettiin avoimesti: "Neroksi". Eli vittuiltiin päin naamaa. Ja kyllä sitäkin sai kokea miten alettiin heittäytyä keskenään "sosiaalisemmiksi" ihan vaan siksi että olisi tuntenut itsensä epäsosiaaliseksi sitten. Jatkuvaa pelia.
Itseäni ei kiinnostanut pelaaminen ollenkaan niinpä jätin vaan omaan arvoonsa. Myöhemmin kävin testeissä ja ne olivat järkyttävät lukemat. En oikein tiedä uskonko koko testeihin, ihmiset niitä tekevät, ja elämän kirjo on suurempaa ikinä kuin ihmisen tieteenkään tulokset.
Ja jatkan: kyllä: äly on yliarvostettua ihan muut asiat pitäisi olla keskiössä yhteiskuntaa rakennettaessa kuin on nykyisin. Lahjakkuutta ei pitäisi kuitenkaan jättää nokittavaksi vaan heitä tukea vertaistensa piiriin siksi ettei kehitys mene negatiiviseen suuntaan. Mutta lahjakkuutta ei pitäisi nähdä kilpaileminen kautta vaan itseohjautuvuutta pitäisi kannustaa. Jokainen riittää semmoisenaan kuin elämä meidät tälle pallolle heittää. Jokaista tulisi kunnioittaa.
...kilpailemisen kautta, korjaus
Nämä on herkkiä asioita, jotka liittyvät yleensä seksuaalisuuteen.
Mies tuntee olevansa vahva ja miehekäs, kun on älykkäämpi kuin nainen, ja menettää osan voimastaan (vain omassa mielessään), jos nainen on älykkäämpi. Koska mies on se, jolla on potenssi tai ei sitä ole, toimii yhtälö juuri näin päin.
Karkea yleistyshän tämä on, mutta tästä johtuu, että "blondit" (eli nätit mutta tyhmiksi mielletyt) vetoavat miehiiin. Edelleen yleistän, mutta tätä taustaa vasten ilmiö on ymmärrettävissä.
Älykäs nainen vetoaa miehiin, joilla on riittävän vahva miehinen itsetunto eli riippumaton muista ihmisistä ja heidän mielipiteistään. Se on klisee ja totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-älykäs nainen
-kirjottelee av-palstalle
Vain toisen voi valita.
Olet muuten hyvin väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedeusko on uskoa myöskin, ja siinä unohdetaan hyvin usein nöyryys sen edessä että koko homma perustuu sille juuri että edellinen tulos kumotaan heti kun löytyy parempaa. Eli jo lähtoökohtaisesti pitäisi tajuta ettei tiede tiedä paljojakaan vaikka tietää jo enenmmän ehkä kuin ennen. Suunnasta ei ole takuuta keskitytäänkö oikeisiin asioihin elämän kokonaisuutta ajatellen ollenkaan. Sen paljastaa vasta tulevaisuus, jos paljastaa.
Ap täällä taas. Kiitos kommenteista ja palautteesta. Aiheesta löytyy englanniksi aika paljon enemmän juttua kun jaksaa googlata. Tutkimuksiakin. Niiden mukaan naisella älykkyys korrelloi negatiivisesti lasten lukumäärään, miehillä menee toisin päin.
Olen minä seurustellut älykkäiden miesten kanssa. Toisen kanssa alkoholismi oli ongelma. Toisen kanssa erilaiset seksuaaliset mieltymykset olivat liikaa toistensa kanssa ristiriidassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ap sinun ja ystäviesi tapauksessa on ainakin joku muu syy kuin että vika on miehissä (olet heille liian älykäs) tai tyhmissä naisissa. Et älykkyydestäsi huolimatta hokannut, että fiksut miehet ovat varattuja, mutta sinä et. Miksi näin? Ovat hekin olleet vapaita joskus.
En suoraansanoen jaksanut lukea koko aloitustasi huolella, mutta kirjoituksestasi paistaa läpi pienoinen ylemmyydentunto ja ehkä itseriittoisuus. Ethän ystäviesi kanssa viljele ajatusta että olette muiden yläpuolella?
Kovat kriteerit, arvosteleva suhtautuminen ja ylimielisyys karkoittavat varmasti osan miehistä. Useimmat miehet hakevat naisesta lämpöä ja mukavaa luonnetta. Äly ei varmastikaan ole usein listalla ykkösenä, koska parisuhteessa on toki tärkeämpiäkin ominaisuuksia kuin terävä äly, muunlainen viehätysvoima. Ja muista että parisuhde on miehillekin usein turvasatama, jossa toinen osapuoli on toivottavasti inhimillinen, rakastava ja huolehtivakin. Yhdessä pitäisi olla myös mukavaa. Äly on toki riittävässä määrin tärkeää, mutta useimmiten riittänee ns normaali fiksuus.
Hyvin älykkäät ja lahjakkaat ajautuvat usein rakkausssuhteissaan katastrofeihin sillä intensiivisyys ja monimutkaisuus eivät takaa sileää polkua suhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lukeudun aloittajan näkökulmasta lähestulkoon kehitysvammaiseksi omalla 120+ äo:llä, mutta mun poikani on tutkitusti huomattavasti keskimääräistä älykkäämpi ja herra varjelkoon häntä joskus tulevaisuudessa aloittajan kaltaiselta puolisolta! Vanhempana toivon lapsilleni ennen kaikkea mukavaa ja reilua puolisoa, joka olla itsestään varma ja kyvyistään ylpeä sellaisella tavalla, että ei ole tarvetta ylenkatsoa muita. Tällaiseksi pyrin hänet myös itse kasvattamaan. Eihän valinta toki minun ole, mutta voisi kuvitella, että nuo em. piirteet tekevät toisen seurasta huomattavasti miellyttävämmän.
Mitä paremmin lapsesi kasvatat, sitä paremmin hän osaa hyödyntää hänelle siunaantunutta älykkyyttä, ja sitä surullisempi hän tulee olemaan, jos jokin luonnonvoima pakottaisi hänet parisuhteeseen tyhmän ihmisen kanssa.
Tilastollisesti, kuitenkin, aikuistuttuaan poikasi etsii vierelleen nimenomaan älykkään puolison. Toivottakoon tosin, että nimenomaan AP:n kaltaisen, koska AP tietää mitä haluaa ja osaa analysoida itseään. Se, että siitä uskaltaa kertoa vauvafoorumilla ei tee hänestä ilkeää , itsekästä tai pahaa ihmistä.
Kyllä tuo ap:n asenne on hyvin luotaantyöntävä. Älykkään puolison voi poika (ihan mielellään) etsiäkin! Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihminen on todella älykäs. Tunnen monia todella kiinnostavia, hauskoja, hyvin älykkäitä ihmisiä! Heille on vaan se ominaista, etteivät pidä normaaleja ihmisiä "kehitysvammaisina" tai hauku muita tyhmiksi, (joka sekään ei taida olla millään tavalla tieteellisesti vakiintunut termi?) He osaavat keskustella monipuolisesti erilaisten ihmisten kanssa sulkeutumatta mihinkään omaan kuplaansa. Kas kun se sosiaalinen älykkyys on oikeasti yksi älykkyyden muoto, jopa aika tärkeä sellainen!
Tosin alan pikkuhiljaa epäillä, että koko aloitus on muutamaa astetta fiksumpi provo...
;) Hetkeksi herpaannuin minäkin ja menin lankaan!Sosiaalista älykkyyttä ei ole olemassakaan. Sosiaaliset taidot voi oppia lähes kuka tahansa, älykkyyttä ei.
Kyllähän sinäkin pidät kehitysvammaisia varmaan vähän tyhminä ja erilaisina, vaikket sitä ääneen sanokaan? Ihan samalla tavalla huippuälykäs voi tuntea keskivertoihmisistä, eikä sen kirjoittaminen nettiin tarkoita sitä, että olisi sitä irl toisille sanomassa. Miksi automaattisesti oletat niin? Älykkäällä on usein hyvät käytöstavat, eli sosiaaliset taidot (mitä moni kutsuu ”sosiaaliseksi älykkyydeksi”). Autistit sitten erikseen.
Moni keskiverto tai tyhmä tuntuu usein pitävän huippuälykkäitä tyhminä tai sellaisena, joilta muka puuttuisi sosiaaliset taidot. Tätä he kyllä mielellään itse tuovat jatkuvasti esille, eivätkä näe siinä mitään vikaa. Kyse taitaa olla enemmänkin siitä, että heidän on vain vaikeaa ymmärtää itseään älykkäämpien ajatustenjuoksua jolloin se älykkäämpi vaikuttaa heidän mielestään tyhmältä.
"Ihan samalla tavalla huippuälykäs voi tuntea keskivertoihmisistä, eikä sen kirjoittaminen nettiin tarkoita sitä, että olisi sitä irl toisille sanomassa. Miksi automaattisesti oletat niin?"
Missä kohtaa olen olettanut tuollaista? Voitko osoittaa selvästi sen kohdan?
Tuo asenne kuitenkin heijastuu omassa toiminnassa pitkälle. Teet itse minustakin ihme päätelmiä oman maailmankuvasi perusteella.
En minä ole varmaan koskaan pitänyt kehitysvammaisia "tyhmänä", edes suonut sellaiselle ajatustakaan. Miksi ihmeessä olisin? En edes pidä tuollaisesta termistä. Miten sinä määrittelet tyhmyyden?
Olen myös kanssasi aivan eri mieltä sosiaalisesta lahjakkuudesta ja älykkyydestä. Kaikki eivät sitä opi, ikävä kyllä.
Itse olen nimenomaan matemaattis-kielellisesti lahjakas, eli sellainen, jota yleisesti pidetään älykkäänä. Puolison löytäminen ei ollut vaikeaa, vaan päin vastoin se oli hyvin helppoa, ja päädyin jo nuorena hyvin pitkään avioliittoon.
Kouluikäisenä olin tietysti se outo nörtti, joka ei ollut poikien suosiossa. Vieraammat pojat kiinnostuivat, jotka näkivät vain ulkonäön, mutta oman koulun pojat eivät tehneet aloitteita. Mutta kun aloitin yliopisto-opiskelut erittäin teoreettisella vaativalla alalla, törmäsin valtavaan määrään nuoria miehiä, jotka olivat itsekin hyvin lahjakkaita, ja tapasivat ensimmäistä kertaa tytön, jonka kanssa voi oikeasti jutella heitä kiinnostavista asioista. Suosio näiden poikien keskuudessa tuntui oikeasti hämmentävältä.
Ja löysin opiskellessa myös aviomieheni, joka on itse poikkeuksellisen älykäs tyyppi, ja jonka kanssa natsasi muutenkin. Ja oikein hyvä elämä meillä on ollut yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta."
Tämä mua vähän häiritsee kyllä... Suhtaudut siis tällä tavalla suurimpaan osaan ihmisistä?
En ole AP, mutta kommentoin silti. Tietäisit, jos kuuluisit tähän 2 prosenttiin. Jos ÄO ero on useita kymmeniä pykäliä, ei keskustelusta meinaa tulla mitään. Vastapuoli junnaa siinä kohdassa ajatuksenjuoksua, jossa itse oli yläkouluaikoina. Jotta keskustelu ei olisi ns. läksyttämistä, toisen pitää pystyä vastaamaan ja ehkä haastamaankin.
Jos ei pysty, niin sitten keskustellaan säästä. Ja sehän ei pitkään viihdytä.
En ole tuon kirjoittaja, mutta Mensan testin mukaan niin älykäs, ettei testi määrittänyt lopullista älykkyysosamäärääni vaan se kehotettiin selvittämään esim. psykologilla, jos tarkka älykkyysosamäärä kiinnostaa. Nykyään kun Mensan testeissä. Virallinen Mensa-tulokseni on siis "Vähintään 135".
Minun ei ole koskaan ollut vaikea keskustella keskivertoälykkäiden, eikä edes melko älyllisesti yksinkertaisten kanssa. Koen itse asiassa että älykkyydestäni on siinä valtavasti hyötyä. Pystyn ymmärtämään hyvin monenlaisia maailmankuvia, kartoittamaan äkkiä sen mitä keskustelija aiheesta tuntuu tietävän ja millä tasolla hänen kanssaan kannattaa keskustella. Vähemmän älykkään voi olla vaikeaa esittää merkittävästi enemmän älykästä, mutta kyllä älykäs yleensä pystyy keskustelemaan vähemmän älykkäiden tasolta. Vähän niin kuin se vanha juttu, että Ladaa ei saa kiihtymään Lamborghinin huippunopeuteen millään, mutta Lamborghinilla kyllä voi ajaa kahdeksaakymppiäkin.
Voi olla että kykyyni keskustella vähemmän älykkäiden kanssa on vaikuttanut, että oma äitini ei ole ollenkaan älykäs. Hän on suorastaan poikkeuksellisen yksinkertainen, niin että ihmiset joskus nauraa hänen hassuja sutkautuksiaan joita syntyy kun hän ei oikein ymmärrä asioita. Esim. äitini uskoo, että pään sisäisesti kaikki ihmiset maailmalla puhuvat suomea, mutta jostain syystä jotenkin vaikeasti kääntävät sen ennen puhumista vieraille kielille. Siksi hänestä myös aina toimii, että puhuu ulkomaalaiselle suomea, mutta lujaa ja hitaasti. Olen tottunut lapsesta asti kommunikoimaan tuon äitinikin kanssa, joten kyllä ne kaikki muutkin jotka ei ole ihan terävimpiä kyniä penaalissa menee ;)
Kirjoituksestasi huomaa heti, että varsin todennäköisesti kuulut tuohon 2%. Miksikö? Koska en löydä siitä lainkaan tunnelatausta.
Okei, täsmennän hieman: Tyhmän kanssa keskustella ehkä pystyy, mitä ns. perusjutusteluun vaaditaan. Mutta lähtisitkö rakentamaan tulevaisuutta sellaisen kanssa, jonka kanssa pitäisi sitten ajaa sitä kahdeksaakymppiä kahdeksankymppiseksi asti ja pidemmällekin? Ja olisiko se kenenkään etu, jos mahdollisuus on tasavertaisempaankin?
Minä olen tuon ensimmäisen kommentin kirjoittaja eli en tuo mensa-tyyppi...
Vedät mutkat suoraksi: menet ääripäihin. Tuohan (yksinkertainen äiti) oli ääriesimerkki siitä, mihin keskustelussaan halutessaan kykenee, jos asenne on oikea ja on myös sitä kuuluisaa sosiaalista älykkyyttä. Eihän tuo kommentoija ollut sellaisen ääriesimerkin kanssa tulevaisuutta rakentamassakaan
Kyllä. Yksi tapa keskustella on sovitteleva tyyli, johon sopii esimerkiksi tämä mainittu äiti. (Oma äiti -argumentti muuten on yksi taitavan keskustelun ja manipuloinnin parhaista aseista. Löytyy jo vuosisadan alkupuoliskolla kirjoitetusta oppaasta Dale Carnegie - Näin saat ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa).
Kuitenkin, pidän sovittelevaa keskustelua ajanhukkana, mitä nettipalstailuun tulee. Kaikkialla muualla olemme pakotetut olemaan sovittelevia, ja anonyymi palstailu on oikeastaan ainoa kanava, jossa ikävistä ja kansaajakavista asioista voi puhua suoraan.
Tässäkin tapauksessa, kun aloittaja puhuu pariutumisesta, en toisi äitimuoria sovittelemaan välikapulaksi, vaan pysyisin aiheessa. Eli nimenomaan älykkyyserot sellaisen kanssa, jonka rinnalla sitä tulevaisuutta rakennetaan.
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta."
Tämä mua vähän häiritsee kyllä... Suhtaudut siis tällä tavalla suurimpaan osaan ihmisistä?
En ole AP, mutta kommentoin silti. Tietäisit, jos kuuluisit tähän 2 prosenttiin. Jos ÄO ero on useita kymmeniä pykäliä, ei keskustelusta meinaa tulla mitään. Vastapuoli junnaa siinä kohdassa ajatuksenjuoksua, jossa itse oli yläkouluaikoina. Jotta keskustelu ei olisi ns. läksyttämistä, toisen pitää pystyä vastaamaan ja ehkä haastamaankin.
Jos ei pysty, niin sitten keskustellaan säästä. Ja sehän ei pitkään viihdytä.
En ole tuon kirjoittaja, mutta Mensan testin mukaan niin älykäs, ettei testi määrittänyt lopullista älykkyysosamäärääni vaan se kehotettiin selvittämään esim. psykologilla, jos tarkka älykkyysosamäärä kiinnostaa. Nykyään kun Mensan testeissä. Virallinen Mensa-tulokseni on siis "Vähintään 135".
Minun ei ole koskaan ollut vaikea keskustella keskivertoälykkäiden, eikä edes melko älyllisesti yksinkertaisten kanssa. Koen itse asiassa että älykkyydestäni on siinä valtavasti hyötyä. Pystyn ymmärtämään hyvin monenlaisia maailmankuvia, kartoittamaan äkkiä sen mitä keskustelija aiheesta tuntuu tietävän ja millä tasolla hänen kanssaan kannattaa keskustella. Vähemmän älykkään voi olla vaikeaa esittää merkittävästi enemmän älykästä, mutta kyllä älykäs yleensä pystyy keskustelemaan vähemmän älykkäiden tasolta. Vähän niin kuin se vanha juttu, että Ladaa ei saa kiihtymään Lamborghinin huippunopeuteen millään, mutta Lamborghinilla kyllä voi ajaa kahdeksaakymppiäkin.
Voi olla että kykyyni keskustella vähemmän älykkäiden kanssa on vaikuttanut, että oma äitini ei ole ollenkaan älykäs. Hän on suorastaan poikkeuksellisen yksinkertainen, niin että ihmiset joskus nauraa hänen hassuja sutkautuksiaan joita syntyy kun hän ei oikein ymmärrä asioita. Esim. äitini uskoo, että pään sisäisesti kaikki ihmiset maailmalla puhuvat suomea, mutta jostain syystä jotenkin vaikeasti kääntävät sen ennen puhumista vieraille kielille. Siksi hänestä myös aina toimii, että puhuu ulkomaalaiselle suomea, mutta lujaa ja hitaasti. Olen tottunut lapsesta asti kommunikoimaan tuon äitinikin kanssa, joten kyllä ne kaikki muutkin jotka ei ole ihan terävimpiä kyniä penaalissa menee ;)
Kirjoituksestasi huomaa heti, että varsin todennäköisesti kuulut tuohon 2%. Miksikö? Koska en löydä siitä lainkaan tunnelatausta.
Okei, täsmennän hieman: Tyhmän kanssa keskustella ehkä pystyy, mitä ns. perusjutusteluun vaaditaan. Mutta lähtisitkö rakentamaan tulevaisuutta sellaisen kanssa, jonka kanssa pitäisi sitten ajaa sitä kahdeksaakymppiä kahdeksankymppiseksi asti ja pidemmällekin? Ja olisiko se kenenkään etu, jos mahdollisuus on tasavertaisempaankin?
Ai nytkö onkin se mahdollisuus? Eikö koko keskustelu perustu sille urputukselle, ettei sitä mahdollisuutta (tasavertaisempaan) juuri ole?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Mies ei kestä sitä jos nainen on älykkäämpi ja osaavampi.
Paska puhetta.
En ole vain tavannut alykkaampaa naista kun itse olen. AO 160 tai enemman.
Koulussa oli joitakin joilla lanttu leikkasi, mutta nuo tytot olivat yleensa ilkeita muille ihmisille.
Vaimo AO 130 ja itseani harmittaa kun ei pysty keskustelemaan mistaan.
Ei muista eilista keskustelua, jotta sita voisi jatkaa. Eli kompleksissempien asioiden kasittely ei onnistu.
Mun nakokulmasta ihmiset on aina tyhmia. Olen sopeutunut ja hyvaksynyt asian.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas. Kiitos kommenteista ja palautteesta. Aiheesta löytyy englanniksi aika paljon enemmän juttua kun jaksaa googlata. Tutkimuksiakin. Niiden mukaan naisella älykkyys korrelloi negatiivisesti lasten lukumäärään, miehillä menee toisin päin.
Olen minä seurustellut älykkäiden miesten kanssa. Toisen kanssa alkoholismi oli ongelma. Toisen kanssa erilaiset seksuaaliset mieltymykset olivat liikaa toistensa kanssa ristiriidassa.
Korkea älykkyys ja taipumus asioitten älyllistämiseen ovat eri asioita. No tämä ei liity oikeastaan kirjoitukseesi mutta juolahti vaan mieleen. Tai no asioita älyllistävälle voi heittäytyminen seksiin olla humalan takainen matka vasta.
Kyllä siitä harmiakin on, yliopistossa oli raskasta kun julkisesti oli näytillä tulokset ja mulla aina miltei ne täydet, kyllä miehet kuittailivat asiaa: "niin muuta sulla ei ole sitä ja sitä ja sitä ja sitä...". Vahdittiin aika tiukkaan tekemiset, keksittiin juoruttavaa, tuppauduttiin pöytään ja julistettiin avoimesti: "Neroksi". Eli vittuiltiin päin naamaa. Ja kyllä sitäkin sai kokea miten alettiin heittäytyä keskenään "sosiaalisemmiksi" ihan vaan siksi että olisi tuntenut itsensä epäsosiaaliseksi sitten. Jatkuvaa pelia.
Itseäni ei kiinnostanut pelaaminen ollenkaan niinpä jätin vaan omaan arvoonsa. Myöhemmin kävin testeissä ja ne olivat järkyttävät lukemat. En oikein tiedä uskonko koko testeihin, ihmiset niitä tekevät, ja elämän kirjo on suurempaa ikinä kuin ihmisen tieteenkään tulokset.