Älykäs nainen jää tyhmää herkemmin sinkuksi
Haluaisin herätellä keskustelua aiheesta ”nirsot naiset”. Olen itse tällainen ja varmasti moni sinkkuystäväni. Olemme kaikki koulutettuja, laaja-alaisesti asioista kiinnostuneita ja voimme keskustella keskenämme hyvin monipuolisesti mistä vain. Lisäksi olemme fyysisesti ja henkisesti terveitä, hoikkia ja liikunnallisia.
Kaikilla tuntuu olevan samakaltainen ongelma eli vastaavaa, keskimääräistä selvästi älykkäämpää miestä ei tahdo löytyä. 
Ihminenhän tunnistaa itseään selvästi vähemmän älykkään muttei päin vastoin. Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta. Ja ääripäitähän on jo lähtökohtaisesti paljon vähemmän.
Tunnistaako täällä monikin ns. nirsoksi haukuttu samaa? Työelämässä ne fiksut ja kivat miehet ovat vakaissa parisuhteissa ja vapaat ovat alkoholiongelmaisia yms. jotenkin nyrjähtäneitä. Treffipalstalla taas vakavaa seuraa etsivät ne vähän hitaat ja kenties fiksut mutta sosiaalisesti rajoittuneet miehet.
Kommentit (471)
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta."
Tämä mua vähän häiritsee kyllä... Suhtaudut siis tällä tavalla suurimpaan osaan ihmisistä?
En ole AP, mutta kommentoin silti. Tietäisit, jos kuuluisit tähän 2 prosenttiin. Jos ÄO ero on useita kymmeniä pykäliä, ei keskustelusta meinaa tulla mitään. Vastapuoli junnaa siinä kohdassa ajatuksenjuoksua, jossa itse oli yläkouluaikoina. Jotta keskustelu ei olisi ns. läksyttämistä, toisen pitää pystyä vastaamaan ja ehkä haastamaankin.
Jos ei pysty, niin sitten keskustellaan säästä. Ja sehän ei pitkään viihdytä.
Ap ei laittanut omaa älykkyysosamääräänsä, se voi olla vaikka juuri sen 141, jolloin ero ei ole "useita kymmeniä".
Minä tunnen useita huippuälykkäitä, jotka osaavat keskustella erilaisten ihmisten kanssa ongelmitta. On kyllä todella alentuvaa puhua ihmisistä tuolla tavalla! Harva älykäs pitää tuollaisesta.
Tässäkin on ehkä pohjimmiltaan kyse kemioista ja kommunikoinnista eikä niinkään siitä älykkyydestä itsestään. Lisäksi miestyypit kertovat paljon, mutta ihmisillä on toisinaan valtavasti ennakkoasenteita jo pelkän ulkokuoren perusteella.
Yksi älykkäimmistä ihmisistä, joita olen koskaan tavannut, on kouluttamaton mummoni. Hän lukee, ratkoo ristikoita ja sudokuja mustekynällä, kirjoittaa, piirtää, laulaa ja on kiinnostunut politiikasta, musiikista ja historiasta. Parhaimmat keskustelut olen käynyt juuri hänen kanssaan, ja ne päätelmät mitä hän ennakoi taloustilanteesta ja politiikasta ovat sellaisia että niitä ei kukaan ota vakavissaan koska hän on jo 87-vuotias, mutta jos kolmikymppinen mies latelisi noita, hän olisi arvostettu poliitikko.
Toinen samanlainen älykäs mies on kylän Uuno Turhapuro. Hänellä on pitkä vaalea tukka ja näytti ulkomuodoltaan ihan pohjolan viikingiltä. Sen sijaan tyyppi oppi nopeasti muutaman uuden kielen hetkessä ja ratkoo yhtöläitä pienellä räknäämisellä. Kun aloin töysi ikäistyttyäni käymään kylän baarissa, niin äitini ensimmäiseksi valisti että siinä on tyhmin mies ikinä, mutta joutui myöhemmin perumaan sanojaan kun kuunteli hetken sen juttuja. Tämänkään miehen älykkyyttä ei hirveästi kukaan näe niiden elämäntapojen läpi, mutta ei se älykkyys kerro ihmisestä muuta kuin sen että hän on älykäs. Muuten hän voi olla ominaisuuksiltaan millainen vain käytöstapojaan myöten.
Sen sijaan ankeimmat keskustelut olen käynyt kavereitteni kanssa, jotka juhlivat kolmikymppisiään ja ovat suorittaneet maistereita siellä, maistereita täällä ja gradu alkaa olemaan vaiheessa. En epäile heidän älykkyyttään, mutta se asenne ja tapa kommunikoida karkottaa hyvin monet potentiaaliset miehet pakoon. En itse ainakaan istuisi varttia kauempaa naisporukassa, jossa kuulutetaan heti koulutuksen perään, lingotaan alas kaikki miehen ajatukset ja tehdään melkein heti selväksi että olen älykäs nainen enkä kestä kuunnella miehisiä vastalauseita aiheesta.
Joskus tuntuu, että liippaa vähän yli. Itse taas en lähde ollenkaan arvioimaan omaa älykkyyttäni. Sen sijaan hakeudun vain seuraan, jossa voin kommunkoida vapaasti ja ajatukset saavat kukkia ilman kiihkoiluja ja jossa saa matkaansa jotain muutakin kuin egonpönkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Minä lukeudun aloittajan näkökulmasta lähestulkoon kehitysvammaiseksi omalla 120+ äo:llä, mutta mun poikani on tutkitusti huomattavasti keskimääräistä älykkäämpi ja herra varjelkoon häntä joskus tulevaisuudessa aloittajan kaltaiselta puolisolta! Vanhempana toivon lapsilleni ennen kaikkea mukavaa ja reilua puolisoa, joka olla itsestään varma ja kyvyistään ylpeä sellaisella tavalla, että ei ole tarvetta ylenkatsoa muita. Tällaiseksi pyrin hänet myös itse kasvattamaan. Eihän valinta toki minun ole, mutta voisi kuvitella, että nuo em. piirteet tekevät toisen seurasta huomattavasti miellyttävämmän.
Mitä paremmin lapsesi kasvatat, sitä paremmin hän osaa hyödyntää hänelle siunaantunutta älykkyyttä, ja sitä surullisempi hän tulee olemaan, jos jokin luonnonvoima pakottaisi hänet parisuhteeseen tyhmän ihmisen kanssa.
Tilastollisesti, kuitenkin, aikuistuttuaan poikasi etsii vierelleen nimenomaan älykkään puolison. Toivottakoon tosin, että nimenomaan AP:n kaltaisen, koska AP tietää mitä haluaa ja osaa analysoida itseään. Se, että siitä uskaltaa kertoa vauvafoorumilla ei tee hänestä ilkeää , itsekästä tai pahaa ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei kestä sitä jos nainen on älykkäämpi ja osaavampi.
Höpön pöpö.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin on ehkä pohjimmiltaan kyse kemioista ja kommunikoinnista eikä niinkään siitä älykkyydestä itsestään. Lisäksi miestyypit kertovat paljon, mutta ihmisillä on toisinaan valtavasti ennakkoasenteita jo pelkän ulkokuoren perusteella.
Yksi älykkäimmistä ihmisistä, joita olen koskaan tavannut, on kouluttamaton mummoni. Hän lukee, ratkoo ristikoita ja sudokuja mustekynällä, kirjoittaa, piirtää, laulaa ja on kiinnostunut politiikasta, musiikista ja historiasta. Parhaimmat keskustelut olen käynyt juuri hänen kanssaan, ja ne päätelmät mitä hän ennakoi taloustilanteesta ja politiikasta ovat sellaisia että niitä ei kukaan ota vakavissaan koska hän on jo 87-vuotias, mutta jos kolmikymppinen mies latelisi noita, hän olisi arvostettu poliitikko.
Toinen samanlainen älykäs mies on kylän Uuno Turhapuro. Hänellä on pitkä vaalea tukka ja näytti ulkomuodoltaan ihan pohjolan viikingiltä. Sen sijaan tyyppi oppi nopeasti muutaman uuden kielen hetkessä ja ratkoo yhtöläitä pienellä räknäämisellä. Kun aloin töysi ikäistyttyäni käymään kylän baarissa, niin äitini ensimmäiseksi valisti että siinä on tyhmin mies ikinä, mutta joutui myöhemmin perumaan sanojaan kun kuunteli hetken sen juttuja. Tämänkään miehen älykkyyttä ei hirveästi kukaan näe niiden elämäntapojen läpi, mutta ei se älykkyys kerro ihmisestä muuta kuin sen että hän on älykäs. Muuten hän voi olla ominaisuuksiltaan millainen vain käytöstapojaan myöten.
Sen sijaan ankeimmat keskustelut olen käynyt kavereitteni kanssa, jotka juhlivat kolmikymppisiään ja ovat suorittaneet maistereita siellä, maistereita täällä ja gradu alkaa olemaan vaiheessa. En epäile heidän älykkyyttään, mutta se asenne ja tapa kommunikoida karkottaa hyvin monet potentiaaliset miehet pakoon. En itse ainakaan istuisi varttia kauempaa naisporukassa, jossa kuulutetaan heti koulutuksen perään, lingotaan alas kaikki miehen ajatukset ja tehdään melkein heti selväksi että olen älykäs nainen enkä kestä kuunnella miehisiä vastalauseita aiheesta.
Joskus tuntuu, että liippaa vähän yli. Itse taas en lähde ollenkaan arvioimaan omaa älykkyyttäni. Sen sijaan hakeudun vain seuraan, jossa voin kommunkoida vapaasti ja ajatukset saavat kukkia ilman kiihkoiluja ja jossa saa matkaansa jotain muutakin kuin egonpönkitystä.
Hö, siis kylän Uuno Turhapuro näytti nuorena ihan viinkingiltä :D Leveät hartiat, lihaksikas, siniset silmät ja vaalea tukka. Olisi kelvannut jos olisin ollut nuori samaan aikaan :D
Älykkyys on jossain määrin yliarvostettua. Ei älykäs ihminen ole välttämättä sen parempaa seuraa kuin tyhmäkään. Oman kumppanin kanssa ei välttämättä tarvitse ratkoa mitään ydinfysiikan tehtäviä, vaan riittää kanssakäyminen vähän tavallisemmalla tasolla. Olen tavannut monia vähän yksinkertaisia, mutta erittäin mukavia ihmisiä ja päinvastoin, esimerkiksi Nasalla työskennelleen vpään. Jos tuntuu että miehiä pelottaa seurasi, niin ehkä sitä älykkyyttä, mitä lieneekään se sitten käytännössä, ei tarvitsisi tuoda sillä tavalla esille kuin olet tuonut? Jos taas itse etsit miestä joka olisi huippuälykäs, niin mieti voisiko ihan normaalijärki kuitenkin riittää. Voihan sitä ratkoa niitä ylemmän avaruuden ongelmia sitten vaikka työkavereiden kanssa. Kannattaa ajatella vähän laatikon ulkopuolella tätäkin asiaa, jos sitä järkeä kerran on siunaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta."
Tämä mua vähän häiritsee kyllä... Suhtaudut siis tällä tavalla suurimpaan osaan ihmisistä?
En ole AP, mutta kommentoin silti. Tietäisit, jos kuuluisit tähän 2 prosenttiin. Jos ÄO ero on useita kymmeniä pykäliä, ei keskustelusta meinaa tulla mitään. Vastapuoli junnaa siinä kohdassa ajatuksenjuoksua, jossa itse oli yläkouluaikoina. Jotta keskustelu ei olisi ns. läksyttämistä, toisen pitää pystyä vastaamaan ja ehkä haastamaankin.
Jos ei pysty, niin sitten keskustellaan säästä. Ja sehän ei pitkään viihdytä.
En ole tuon kirjoittaja, mutta Mensan testin mukaan niin älykäs, ettei testi määrittänyt lopullista älykkyysosamäärääni vaan se kehotettiin selvittämään esim. psykologilla, jos tarkka älykkyysosamäärä kiinnostaa. Nykyään kun Mensan testeissä. Virallinen Mensa-tulokseni on siis "Vähintään 135".
Minun ei ole koskaan ollut vaikea keskustella keskivertoälykkäiden, eikä edes melko älyllisesti yksinkertaisten kanssa. Koen itse asiassa että älykkyydestäni on siinä valtavasti hyötyä. Pystyn ymmärtämään hyvin monenlaisia maailmankuvia, kartoittamaan äkkiä sen mitä keskustelija aiheesta tuntuu tietävän ja millä tasolla hänen kanssaan kannattaa keskustella. Vähemmän älykkään voi olla vaikeaa esittää merkittävästi enemmän älykästä, mutta kyllä älykäs yleensä pystyy keskustelemaan vähemmän älykkäiden tasolta. Vähän niin kuin se vanha juttu, että Ladaa ei saa kiihtymään Lamborghinin huippunopeuteen millään, mutta Lamborghinilla kyllä voi ajaa kahdeksaakymppiäkin.
Voi olla että kykyyni keskustella vähemmän älykkäiden kanssa on vaikuttanut, että oma äitini ei ole ollenkaan älykäs. Hän on suorastaan poikkeuksellisen yksinkertainen, niin että ihmiset joskus nauraa hänen hassuja sutkautuksiaan joita syntyy kun hän ei oikein ymmärrä asioita. Esim. äitini uskoo, että pään sisäisesti kaikki ihmiset maailmalla puhuvat suomea, mutta jostain syystä jotenkin vaikeasti kääntävät sen ennen puhumista vieraille kielille. Siksi hänestä myös aina toimii, että puhuu ulkomaalaiselle suomea, mutta lujaa ja hitaasti. Olen tottunut lapsesta asti kommunikoimaan tuon äitinikin kanssa, joten kyllä ne kaikki muutkin jotka ei ole ihan terävimpiä kyniä penaalissa menee ;)
Kirjoituksestasi huomaa heti, että varsin todennäköisesti kuulut tuohon 2%. Miksikö? Koska en löydä siitä lainkaan tunnelatausta.
Okei, täsmennän hieman: Tyhmän kanssa keskustella ehkä pystyy, mitä ns. perusjutusteluun vaaditaan. Mutta lähtisitkö rakentamaan tulevaisuutta sellaisen kanssa, jonka kanssa pitäisi sitten ajaa sitä kahdeksaakymppiä kahdeksankymppiseksi asti ja pidemmällekin? Ja olisiko se kenenkään etu, jos mahdollisuus on tasavertaisempaankin?
Joo. Minäkin tein tuollaisen nettiälykkyystestin. Sain tulokseksi 136. Alle 140, mikä häpeä! En kelpaa AP:lle. Pointti on siinä, että kyseinen testi on englanninkielinen, eikä englanti ole äidinkieleni. Silti se väitti minua myös kielellisesti lahjakkaaksi. Millä perustein? Testi oli englanninkielisen, tiedettä popularisoivan lehden nettisivulla, ja sieltä olisi saanut oikein tilata diplomin omasta nerokkuudestaan. Hyvä mieli on aika hyvä tapa kaupitella lehtiä. Toivoisin, että AP:llä on kanttia julkaista tieto siitä, missä hän on älykkyysosamääränsä selvittänyt. Mainittakoon kuitenkin, että ÄO > 140 on noin 0,25 prosentilla väestöstä. Kaveripiirejä, jossa tällainen älykkyys olisi yleinen, on melko vähän. Ehkä Mensasta löytyy, en tiedä. Sielläkin se edellyttää sitä, että jäsenistö jakautuu huippuälyköihin ja tavallisempiin. Nyt, kun olen nostanut asian esiin, minun voi olla vähän vaikea uskoa, että saan AP:lta vastausta, joka vakuuttaisi minut.
Nämä testit eivät mittaa sosiaalista älykkyyttä. Ensinnäkin sillä on tekemistä parinmuodostuksen kanssa, joka AP:lla oli avoimesti ilmaistuna pääasiana. (Implisiittinen pääasia tai kirjoituksen perimmäinen motiivi saattoi olla esimerkiksi oman älykkyyden esiintuominen, olipa se perusteltua tai ei.) Toisekseen sillä on tekemistä sen kanssa, pääseekö tuota älykkyyttään tuomaan esiin. Paskiainenkin voi päästä työpaikalla esimieheksi, mutta rikollinen kusipää päätyy linnaan, ei toimitusjohtajaksi. Yhden läheiseen lapsuudenystäväni isä oli esimerkki tästä: mies oli alallaan maamme terävintä kärkeä, kansainvälisestikin arvostettu. Ja joutui väkivaltarikoksen takia vankilaan pariksi vuodeksi. Siellä sitä saa sitten olla neropatti. Sen jälkeen hänen asemansa ei ollut sellainen, että tuota nerokkuutta olisi maailmalle esitelty.
Korkea älykkyys ei siis välttämättä korreloi sosiaalisten taitojen kanssa. Kuitenkin älykkyys on joustava ominaisuus. Useimmat meistä oppivat olemaan kiusaamatta, koska siitä tuli jälki-istuntoa, jos käry kävi. Vähän myöhemmin empatiakyky kehittyi siihen mittaan, että tajusi mitä kiusaaminen aiheuttaa ensin kiusatulle ja ennen pitkää itselle. Sosiaalisesti kyvyttömällä älyköllä on hyvä mahdollisuus oppia ajattelemalla, millainen käytös kannattaa ja millainen ei. Toki älykkö voi myös pohtia, mitä ilmaus "kannattaa" lopulta tarkoittaa. Useimmille se kai tarkoittaa sosio-ekonomisia etuja, mutten sulkisi pois muita mahdollisuuksia. Nyt: miksi AP katsoi aiheekseen verrata tavallisia ihmisiä kehitysvammaiseen? Jos hän on älykäs, hän tietää, että se on loukkaavaa ja että loukkaaminen on harvoin sosiaalisesti kannattavaa. Lisäksi hän sivuuttaa kokonaan sen mahdollisuuden, että joku älykkyysosamäärältään keskinkertainen on kuitenkin huomattavan lahjakas jossakin asiassa. Jos jokin AP:lle todella tärkeä asia on kiinni jostakin tällaisesta ihmisestä, hän joutuu nielemään oma asenteensa sitruunalla ja rikkihapolla makeutettuna.
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lukeudun aloittajan näkökulmasta lähestulkoon kehitysvammaiseksi omalla 120+ äo:llä, mutta mun poikani on tutkitusti huomattavasti keskimääräistä älykkäämpi ja herra varjelkoon häntä joskus tulevaisuudessa aloittajan kaltaiselta puolisolta! Vanhempana toivon lapsilleni ennen kaikkea mukavaa ja reilua puolisoa, joka olla itsestään varma ja kyvyistään ylpeä sellaisella tavalla, että ei ole tarvetta ylenkatsoa muita. Tällaiseksi pyrin hänet myös itse kasvattamaan. Eihän valinta toki minun ole, mutta voisi kuvitella, että nuo em. piirteet tekevät toisen seurasta huomattavasti miellyttävämmän.
Mitä paremmin lapsesi kasvatat, sitä paremmin hän osaa hyödyntää hänelle siunaantunutta älykkyyttä, ja sitä surullisempi hän tulee olemaan, jos jokin luonnonvoima pakottaisi hänet parisuhteeseen tyhmän ihmisen kanssa.
Tilastollisesti, kuitenkin, aikuistuttuaan poikasi etsii vierelleen nimenomaan älykkään puolison. Toivottakoon tosin, että nimenomaan AP:n kaltaisen, koska AP tietää mitä haluaa ja osaa analysoida itseään. Se, että siitä uskaltaa kertoa vauvafoorumilla ei tee hänestä ilkeää , itsekästä tai pahaa ihmistä.
Kyllä tuo ap:n asenne on hyvin luotaantyöntävä. Älykkään puolison voi poika (ihan mielellään) etsiäkin! Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihminen on todella älykäs. Tunnen monia todella kiinnostavia, hauskoja, hyvin älykkäitä ihmisiä! Heille on vaan se ominaista, etteivät pidä normaaleja ihmisiä "kehitysvammaisina" tai hauku muita tyhmiksi, (joka sekään ei taida olla millään tavalla tieteellisesti vakiintunut termi?) He osaavat keskustella monipuolisesti erilaisten ihmisten kanssa sulkeutumatta mihinkään omaan kuplaansa. Kas kun se sosiaalinen älykkyys on oikeasti yksi älykkyyden muoto, jopa aika tärkeä sellainen!
Tosin alan pikkuhiljaa epäillä, että koko aloitus on muutamaa astetta fiksumpi provo...
;) Hetkeksi herpaannuin minäkin ja menin lankaan!
Jännä että jollekin ns. superälykkäälle ei tavallisella järjellä varustetulla alansa / harrastuksensa asiantuntijalla ole mitään uutta kerrottavaa.
Itse (en ole superälykäs) ainakin tykkään jutella erilaisten ja erialojen ihmisten kanssa milloin mistäkin. Yleensä jokaisella on mielenkiintoisia yksityiskohtia hommistaan / harrastuksistaan kerrottavanaan ja esim vaikka joistain uusista alaan tai harrastukseen liittyvistä asioista.
AP on niin nopea ettei ole aikaa eikä halua kuunnella ketään apinaa saati oppia apinalta mitään. Älykäs ei kyllä ajattele noin.
Kannattaisi liittyä johonkin tietotaitoa ja älyä vaativan harrastuksen pariin niin eiköhän sieltä joku apina kainaloon voisi AP llekin kelvata
Mitä jos ensitreffeillä ei keskustellakaan "laaja-alaisesti asioista kiinnostuneesti ja keskenämme hyvin monipuolisesti mistä vain". Pieleen ehkä menisi. Tottakai treffeillä pyritään antamaan itsestä hyvä kuva ja samalla katsotaan miten hyvin sopisimme yhteen. Naisilla on valitettavasti ihmeellinen kyky päättää muutamassa sekunnissa, onko miehellä mitään mahdollisuuksia. Jos alkaisi ensitreffeillä keskustelemaan noin monipuolisesti ja älyä korostaen, niin olisi vaara, että nainen (tai mies) pitäisi vähän kummallisena ja peli olisi menetetty. Nuo keskustelut tulevat myöhemmin. Jos tulevat.
Onko älykkyytesi testattu täysin luotettavassa testissä? Se ei tullut aloituksesta ilmi. Kuka tahansa voi vakuutella itselleen olevan älykäs, mutta jos asiasta ei ole varmoja todisteita, ongelmasi voi olla jossain muualla eli ehkä olet vain huonoitsetuntoinen ja kompensoit kaverien kanssa liian ruusuisella ja överillä minäkuvalla. Ihmisillä on tapana yliarvioida itseään.
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen useita huippuälykkäitä, jotka osaavat keskustella erilaisten ihmisten kanssa ongelmitta. On kyllä todella alentuvaa puhua ihmisistä tuolla tavalla! Harva älykäs pitää tuollaisesta.
Kyllä minäkin osaan keskustella kaikenlaisten ihmisten kanssa. Sisälläni usein joudun tosin pidättelemään suurta turhautumista, jonka tämä yksipuolinen pseudokeskustelu aiheuttaa.
Ja kuten sanoit, on selvää, että harva älykäs tai vähemmän älykäs pitää tämän tosiasian esille tuomisesta. Kauheatahan se on. Siksi kukaan viisas ei tätä ääneen missään sanoisikaan. Sitä varten on nämä foorumit, joissa asioista voi keskustella , ilman, että menettää kasvojaan ja saa hirveätä someraivoa ylleen.
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta."
Tämä mua vähän häiritsee kyllä... Suhtaudut siis tällä tavalla suurimpaan osaan ihmisistä?
En ole AP, mutta kommentoin silti. Tietäisit, jos kuuluisit tähän 2 prosenttiin. Jos ÄO ero on useita kymmeniä pykäliä, ei keskustelusta meinaa tulla mitään. Vastapuoli junnaa siinä kohdassa ajatuksenjuoksua, jossa itse oli yläkouluaikoina. Jotta keskustelu ei olisi ns. läksyttämistä, toisen pitää pystyä vastaamaan ja ehkä haastamaankin.
Jos ei pysty, niin sitten keskustellaan säästä. Ja sehän ei pitkään viihdytä.
En ole tuon kirjoittaja, mutta Mensan testin mukaan niin älykäs, ettei testi määrittänyt lopullista älykkyysosamäärääni vaan se kehotettiin selvittämään esim. psykologilla, jos tarkka älykkyysosamäärä kiinnostaa. Nykyään kun Mensan testeissä. Virallinen Mensa-tulokseni on siis "Vähintään 135".
Minun ei ole koskaan ollut vaikea keskustella keskivertoälykkäiden, eikä edes melko älyllisesti yksinkertaisten kanssa. Koen itse asiassa että älykkyydestäni on siinä valtavasti hyötyä. Pystyn ymmärtämään hyvin monenlaisia maailmankuvia, kartoittamaan äkkiä sen mitä keskustelija aiheesta tuntuu tietävän ja millä tasolla hänen kanssaan kannattaa keskustella. Vähemmän älykkään voi olla vaikeaa esittää merkittävästi enemmän älykästä, mutta kyllä älykäs yleensä pystyy keskustelemaan vähemmän älykkäiden tasolta. Vähän niin kuin se vanha juttu, että Ladaa ei saa kiihtymään Lamborghinin huippunopeuteen millään, mutta Lamborghinilla kyllä voi ajaa kahdeksaakymppiäkin.
Voi olla että kykyyni keskustella vähemmän älykkäiden kanssa on vaikuttanut, että oma äitini ei ole ollenkaan älykäs. Hän on suorastaan poikkeuksellisen yksinkertainen, niin että ihmiset joskus nauraa hänen hassuja sutkautuksiaan joita syntyy kun hän ei oikein ymmärrä asioita. Esim. äitini uskoo, että pään sisäisesti kaikki ihmiset maailmalla puhuvat suomea, mutta jostain syystä jotenkin vaikeasti kääntävät sen ennen puhumista vieraille kielille. Siksi hänestä myös aina toimii, että puhuu ulkomaalaiselle suomea, mutta lujaa ja hitaasti. Olen tottunut lapsesta asti kommunikoimaan tuon äitinikin kanssa, joten kyllä ne kaikki muutkin jotka ei ole ihan terävimpiä kyniä penaalissa menee ;)
Kirjoituksestasi huomaa heti, että varsin todennäköisesti kuulut tuohon 2%. Miksikö? Koska en löydä siitä lainkaan tunnelatausta.
Okei, täsmennän hieman: Tyhmän kanssa keskustella ehkä pystyy, mitä ns. perusjutusteluun vaaditaan. Mutta lähtisitkö rakentamaan tulevaisuutta sellaisen kanssa, jonka kanssa pitäisi sitten ajaa sitä kahdeksaakymppiä kahdeksankymppiseksi asti ja pidemmällekin? Ja olisiko se kenenkään etu, jos mahdollisuus on tasavertaisempaankin?
Minä olen tuon ensimmäisen kommentin kirjoittaja eli en tuo mensa-tyyppi...
Vedät mutkat suoraksi: menet ääripäihin. Tuohan (yksinkertainen äiti) oli ääriesimerkki siitä, mihin keskustelussaan halutessaan kykenee, jos asenne on oikea ja on myös sitä kuuluisaa sosiaalista älykkyyttä. Eihän tuo kommentoija ollut sellaisen ääriesimerkin kanssa tulevaisuutta rakentamassakaan. Silti on hyvin irvokasta pitää "kehitysvammaisena" normaaliälyn omaavaa ihmistä. Ja täytyy huomioda, että onnistuneeseen keskusteluun vaikuttavat huomattavasti monet muutkin asiat kuin pelkkä älykkyys! Äly ei takaa hyviä keskustelutaitoja muutenkaan.
Tästä tulee mieleen ajatus siitä, että ehkäpä vain ne älykkäistä tuskastuu normaaliälyisiin, jotka eivät ole sosiaalisesti lahjakkaita? Sosiaalisesti lahjakkaat älykkäät saavat kenties keskustelusta irti enemmän myös oman viiteryhmänsä ulkopuolella?
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lukeudun aloittajan näkökulmasta lähestulkoon kehitysvammaiseksi omalla 120+ äo:llä, mutta mun poikani on tutkitusti huomattavasti keskimääräistä älykkäämpi ja herra varjelkoon häntä joskus tulevaisuudessa aloittajan kaltaiselta puolisolta! Vanhempana toivon lapsilleni ennen kaikkea mukavaa ja reilua puolisoa, joka olla itsestään varma ja kyvyistään ylpeä sellaisella tavalla, että ei ole tarvetta ylenkatsoa muita. Tällaiseksi pyrin hänet myös itse kasvattamaan. Eihän valinta toki minun ole, mutta voisi kuvitella, että nuo em. piirteet tekevät toisen seurasta huomattavasti miellyttävämmän.
Mitä paremmin lapsesi kasvatat, sitä paremmin hän osaa hyödyntää hänelle siunaantunutta älykkyyttä, ja sitä surullisempi hän tulee olemaan, jos jokin luonnonvoima pakottaisi hänet parisuhteeseen tyhmän ihmisen kanssa.
Tilastollisesti, kuitenkin, aikuistuttuaan poikasi etsii vierelleen nimenomaan älykkään puolison. Toivottakoon tosin, että nimenomaan AP:n kaltaisen, koska AP tietää mitä haluaa ja osaa analysoida itseään. Se, että siitä uskaltaa kertoa vauvafoorumilla ei tee hänestä ilkeää , itsekästä tai pahaa ihmistä.
Kyllä tuo ap:n asenne on hyvin luotaantyöntävä. Älykkään puolison voi poika (ihan mielellään) etsiäkin! Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihminen on todella älykäs. Tunnen monia todella kiinnostavia, hauskoja, hyvin älykkäitä ihmisiä! Heille on vaan se ominaista, etteivät pidä normaaleja ihmisiä "kehitysvammaisina" tai hauku muita tyhmiksi, (joka sekään ei taida olla millään tavalla tieteellisesti vakiintunut termi?) He osaavat keskustella monipuolisesti erilaisten ihmisten kanssa sulkeutumatta mihinkään omaan kuplaansa. Kas kun se sosiaalinen älykkyys on oikeasti yksi älykkyyden muoto, jopa aika tärkeä sellainen!
Tosin alan pikkuhiljaa epäillä, että koko aloitus on muutamaa astetta fiksumpi provo...
;) Hetkeksi herpaannuin minäkin ja menin lankaan!
Sosiaalista älykkyyttä ei ole olemassakaan. Sosiaaliset taidot voi oppia lähes kuka tahansa, älykkyyttä ei.
Kyllähän sinäkin pidät kehitysvammaisia varmaan vähän tyhminä ja erilaisina, vaikket sitä ääneen sanokaan? Ihan samalla tavalla huippuälykäs voi tuntea keskivertoihmisistä, eikä sen kirjoittaminen nettiin tarkoita sitä, että olisi sitä irl toisille sanomassa. Miksi automaattisesti oletat niin? Älykkäällä on usein hyvät käytöstavat, eli sosiaaliset taidot (mitä moni kutsuu ”sosiaaliseksi älykkyydeksi”). Autistit sitten erikseen.
Moni keskiverto tai tyhmä tuntuu usein pitävän huippuälykkäitä tyhminä tai sellaisena, joilta muka puuttuisi sosiaaliset taidot. Tätä he kyllä mielellään itse tuovat jatkuvasti esille, eivätkä näe siinä mitään vikaa. Kyse taitaa olla enemmänkin siitä, että heidän on vain vaikeaa ymmärtää itseään älykkäämpien ajatustenjuoksua jolloin se älykkäämpi vaikuttaa heidän mielestään tyhmältä.
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät naiset käyttää moottoroitua sauvaa!
Jonka mies suunnitteli.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei kestä sitä jos nainen on älykkäämpi ja osaavampi.
Totta ainakin omalla kohdallani. Älykkyys on seksikästä joten älykkään naisen kanssa tulisin hyvin nopeasti.
M
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan tätä asiaa ei tarvitse sen enempää vakuutella kuin käymällä läpi suomalaisia vaikuttajanaisia. Hyvin moni on sinkku. Se kertoo hyvin paljon siitä, miten vaikea on osaavan ja älykkään naisen löytää sopivaa miestä.
Millä ihmeen perusteella se siitä kertoisi??? Yhtä hyvin voisin väittää, että se kertoo vaikuttajanaisten vittumaisesta luonteesta. Eihän tuolla ole mitään pohjaa. Pidätkö itseäsi kovinkin älykkäänä?
Lisäksi, annapa luettelo tällaisista "vaikuttajanaisista". Kyllä suurimmalla osalla on puoliso, tai ainakin ollut.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Minäkin tein tuollaisen nettiälykkyystestin. Sain tulokseksi 136. Alle 140, mikä häpeä! En kelpaa AP:lle. Pointti on siinä, että kyseinen testi on englanninkielinen, eikä englanti ole äidinkieleni. Silti se väitti minua myös kielellisesti lahjakkaaksi. Millä perustein? Testi oli englanninkielisen, tiedettä popularisoivan lehden nettisivulla, ja sieltä olisi saanut oikein tilata diplomin omasta nerokkuudestaan. Hyvä mieli on aika hyvä tapa kaupitella lehtiä. Toivoisin, että AP:llä on kanttia julkaista tieto siitä, missä hän on älykkyysosamääränsä selvittänyt. Mainittakoon kuitenkin, että ÄO > 140 on noin 0,25 prosentilla väestöstä. Kaveripiirejä, jossa tällainen älykkyys olisi yleinen, on melko vähän. Ehkä Mensasta löytyy, en tiedä. Sielläkin se edellyttää sitä, että jäsenistö jakautuu huippuälyköihin ja tavallisempiin. Nyt, kun olen nostanut asian esiin, minun voi olla vähän vaikea uskoa, että saan AP:lta vastausta, joka vakuuttaisi minut.
Nämä testit eivät mittaa sosiaalista älykkyyttä. Ensinnäkin sillä on tekemistä parinmuodostuksen kanssa, joka AP:lla oli avoimesti ilmaistuna pääasiana. (Implisiittinen pääasia tai kirjoituksen perimmäinen motiivi saattoi olla esimerkiksi oman älykkyyden esiintuominen, olipa se perusteltua tai ei.) Toisekseen sillä on tekemistä sen kanssa, pääseekö tuota älykkyyttään tuomaan esiin. Paskiainenkin voi päästä työpaikalla esimieheksi, mutta rikollinen kusipää päätyy linnaan, ei toimitusjohtajaksi. Yhden läheiseen lapsuudenystäväni isä oli esimerkki tästä: mies oli alallaan maamme terävintä kärkeä, kansainvälisestikin arvostettu. Ja joutui väkivaltarikoksen takia vankilaan pariksi vuodeksi. Siellä sitä saa sitten olla neropatti. Sen jälkeen hänen asemansa ei ollut sellainen, että tuota nerokkuutta olisi maailmalle esitelty.
Korkea älykkyys ei siis välttämättä korreloi sosiaalisten taitojen kanssa. Kuitenkin älykkyys on joustava ominaisuus. Useimmat meistä oppivat olemaan kiusaamatta, koska siitä tuli jälki-istuntoa, jos käry kävi. Vähän myöhemmin empatiakyky kehittyi siihen mittaan, että tajusi mitä kiusaaminen aiheuttaa ensin kiusatulle ja ennen pitkää itselle. Sosiaalisesti kyvyttömällä älyköllä on hyvä mahdollisuus oppia ajattelemalla, millainen käytös kannattaa ja millainen ei. Toki älykkö voi myös pohtia, mitä ilmaus "kannattaa" lopulta tarkoittaa. Useimmille se kai tarkoittaa sosio-ekonomisia etuja, mutten sulkisi pois muita mahdollisuuksia. Nyt: miksi AP katsoi aiheekseen verrata tavallisia ihmisiä kehitysvammaiseen? Jos hän on älykäs, hän tietää, että se on loukkaavaa ja että loukkaaminen on harvoin sosiaalisesti kannattavaa. Lisäksi hän sivuuttaa kokonaan sen mahdollisuuden, että joku älykkyysosamäärältään keskinkertainen on kuitenkin huomattavan lahjakas jossakin asiassa. Jos jokin AP:lle todella tärkeä asia on kiinni jostakin tällaisesta ihmisestä, hän joutuu nielemään oma asenteensa sitruunalla ja rikkihapolla makeutettuna.
En ole vieläkään AP, mutta vastaan tähänkin, koska aihe on äärettömän kiinnostava.
1. AP:n ei ole mitään hyötyä julkaista mitään lähdettä älykkyydelleen. Jos et usko AP:n premissiä, miksi uskoisit hänen testinsä alkuperääkään?
2. AP ei ole väittänyt olevansa sosiaalisesti älykäs, joskin se on hyvin todennäköistä, koska yleinen älykkyys korreloi sosiaalisen älykkyyden kanssa voimakkaasti.
3. Kiusaaminen ei liity tähän mitenkään. Jos voimakkaat ilmaisut ja provosoivat sanavalinnat ovat kiusaamista, keskustelu kanssasi tulee olemaan vaikeaa.
4. Provosoiminen nettikeskusteluissa voi hyvinkin olla sosiaalisesti kannattavaa. Sillä saa estettyä, ettei keskustelu huku palstan syövereihin. Se myös saattaa tuoda säikeeseen ihmisiä, jotka eivät muuten osallistuisi lainkaan. Samalla on helppo karsia keskustelusta ne, jotka ajattelevat tunteella, eivätkä analyyyttisesti, eivätkä siksi tuo aiheeseen mitään arvokasta lisäpanosta.
En ole tuon kirjoittaja, mutta Mensan testin mukaan niin älykäs, ettei testi määrittänyt lopullista älykkyysosamäärääni vaan se kehotettiin selvittämään esim. psykologilla, jos tarkka älykkyysosamäärä kiinnostaa. Nykyään kun Mensan testeissä. Virallinen Mensa-tulokseni on siis "Vähintään 135".
Minun ei ole koskaan ollut vaikea keskustella keskivertoälykkäiden, eikä edes melko älyllisesti yksinkertaisten kanssa. Koen itse asiassa että älykkyydestäni on siinä valtavasti hyötyä. Pystyn ymmärtämään hyvin monenlaisia maailmankuvia, kartoittamaan äkkiä sen mitä keskustelija aiheesta tuntuu tietävän ja millä tasolla hänen kanssaan kannattaa keskustella. Vähemmän älykkään voi olla vaikeaa esittää merkittävästi enemmän älykästä, mutta kyllä älykäs yleensä pystyy keskustelemaan vähemmän älykkäiden tasolta. Vähän niin kuin se vanha juttu, että Ladaa ei saa kiihtymään Lamborghinin huippunopeuteen millään, mutta Lamborghinilla kyllä voi ajaa kahdeksaakymppiäkin.
Voi olla että kykyyni keskustella vähemmän älykkäiden kanssa on vaikuttanut, että oma äitini ei ole ollenkaan älykäs. Hän on suorastaan poikkeuksellisen yksinkertainen, niin että ihmiset joskus nauraa hänen hassuja sutkautuksiaan joita syntyy kun hän ei oikein ymmärrä asioita. Esim. äitini uskoo, että pään sisäisesti kaikki ihmiset maailmalla puhuvat suomea, mutta jostain syystä jotenkin vaikeasti kääntävät sen ennen puhumista vieraille kielille. Siksi hänestä myös aina toimii, että puhuu ulkomaalaiselle suomea, mutta lujaa ja hitaasti. Olen tottunut lapsesta asti kommunikoimaan tuon äitinikin kanssa, joten kyllä ne kaikki muutkin jotka ei ole ihan terävimpiä kyniä penaalissa menee ;)