Älykäs nainen jää tyhmää herkemmin sinkuksi

Ap,

Olet väärässä. Jos jatkat tuota ajattelua, niin jääkin helpommin sinkuksi. Älykäs nainen kyllä löytää hyvän parisuhteen ihan riittävän älykkään miehen kanssa ja varmaan osaa myös analysoida ja miettiä omia toimintatapoja parantaakseen mahdollisuuksiaan.

1. Aseta tavoite esim. hyvä parisuhde

2. Mieti, mitä hyvä parisuhde sinulle tarkoittaa ja mieti vielä uudelleen

3. Käy läpi tapasi ja keinosi miten olet yrittänyt sitä tavoitella ja heitä huonot keinot romukoppaan

4. mieti uusia keinoja

5. Ole myös itse aktiivinen ja onnea myös tarvitaan.

Joka tapauksessa älykkäällä ihmisellä on enemmän ehkä hyviä keinoja saavuttaa se tavoittelemansa asia jos sydän on myös mukana. Ja oikeasti kannattaa miettiä, että onko kriteetisi miehelle vääriä - ei ehkä liian korkealla vaan vääriä. Käytä analysointitaitojasi. Kuitenkin ainoa asia, mitä voit muuttaa on se, miten itse toimit ja ajattelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin älykkäänä ja komeana miehenä tunnistan tuon ongelman. Se koskee molempia sukupuolia, mutta keskimäärin tosiaan naisilla se ongelma löytää hyvä kumppani on suurempi. Mutta on meitä älykkäitä miehiäkin joille ei kumppania löydy.

Mielenkintoista että älykkäät ihmiset katsovat asiaa siitä vinkkelistä että syy heidän yksinäisyyteensä on älykkyys. Todennäköisemmin puuttuvat sosiaaliset taidot, ikävä luonne tai ulkoiseen habitukseen liittyvät asiat. Äly ei todellakaan sulje pois pariutumisen mahdollisuutta, kyllä älykkäitä ihmisiä on kuulkaa muitakin, myös sinkkuja, kuin te yksin norsunluutornissanne.

Mutta kaiketi se suojaa omaa egoa kun uskottelee pariutumisvaikeuksien johtuvan siitä että on tavalla tai toisella niin paljon korkeatasoisempi kuin muut. Samalla kuitenkin blokkaatte itseltänne mahdollisuuden terveeseen itsekriittisyyteen. On muuten helkkarin vaikeaa olla suhteessa täydellisen, herkkähipiäisen ihmisen kanssa. Olen itse parisuhteessa huippuälykkään miehen kanssa, mutta en todellakaan olisi jos hän pitäisi itseään muita parempana ja olisi itkenyt vuosikaudet yksinäisyyttään koska on liian älykäs naisille.

Vain tyhmä pitää parisuhteetonta elämää yksinäisenä.

Yksin oleminen ja yksinäisyys, ovat täysin eri asioita. yleensä parisuhteessa elävät vaikuttavat todella yksinäisiltä. Ihminen joka viihtyy ilman parisuhdetta taas ei ole yksinäinen.

Ja älykkyys ei tarkota kirjaviisautta, kuka tahansa voi opiskella ja opetella ulkoa asioita, älykäs on syntyjään älykäs, osaa ajatella itse ja on tarkkanäköinen jne.

N45 (ylpeä teinin äiskä ja ikuinen sinkku)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin herätellä keskustelua aiheesta ”nirsot naiset”. Olen itse tällainen ja varmasti moni sinkkuystäväni. Olemme kaikki koulutettuja, laaja-alaisesti asioista kiinnostuneita ja voimme keskustella keskenämme hyvin monipuolisesti mistä vain. Lisäksi olemme fyysisesti ja henkisesti terveitä, hoikkia ja liikunnallisia.

Kaikilla tuntuu olevan samakaltainen ongelma eli vastaavaa, keskimääräistä selvästi älykkäämpää miestä ei tahdo löytyä.

Ihminenhän tunnistaa itseään selvästi vähemmän älykkään muttei päin vastoin. Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta. Ja ääripäitähän on jo lähtökohtaisesti paljon vähemmän.

Tunnistaako täällä monikin ns. nirsoksi haukuttu samaa? Työelämässä ne fiksut ja kivat miehet ovat vakaissa parisuhteissa ja vapaat ovat alkoholiongelmaisia yms. jotenkin nyrjähtäneitä. Treffipalstalla taas vakavaa seuraa etsivät ne vähän hitaat ja kenties fiksut mutta sosiaalisesti rajoittuneet miehet.

Tutkimuksien mukaan äo yli 120 ei enää vaikuta arkisessa elämässä mitenkään, vain todella vaativissa töissä "ylimääräisestä" älykkyydestä on hyötyä. Tämä ketju on turha.

Aivan ja miksi se vaikuttaisi? Se on yksi ja sama jos alla on Porsche tai Toyota, jos suurimmaksi osaksi joudut kuitenkin käyttämään sitä autoasi teillä jossa nopeusrajoitus on 120 tai alle. Jonkun 120 ja 140 välillä ei ole niin suurta eroa, että sillä olisi suurta merkitystä puolisolle. Jos et 120äo puolisosi kanssa pysty puhumaan politiikasta tai evoluutiosta syy on todennäköisemmin toisen huonoissa tiedoissa asiasta, kun älyn puutteesta. Varmasti asiaan perehtynyt 120 äo saa aikaa oikeinkin kiinnostavan keskustelun ja varsinkin jos on seurannut ja tietää asiasta.

Luulen, että aika monet sotkevat juuri tuon yleissivistyksen ja älyn toisiinsa. Tai siis niiden korrelaation toisiinsa. Vähän kuten tuon introverttiyden ja älyn. Ja ehkä jossain tutkimuksissa niihin on saatu joku korrelaatio, mutta ei kuitenkaan niin suurta, että jonkun yksilön kohdalla voit olla varma asiasta.

Kirjoitin tuolla aiemmin, että arvailkaapas ( tietäjää) niitä muiden älykkyysosamääriä, kun kerran se vaikuttaa olevan niin helppoa ja aina muka osutte oikeaan tosielämässä ja jonka mukaan jopa puoliso valitaan, mutta yksikään ei sitten kuitenkaan joko viitsinyt, osannut tai ehkä uskaltanut?

Totta. Yksikään älykäs nainen ei halua elää parisuhteessa. Johan rikostilastot kertovat, mikä on yleensä tyttäystävän tai vaimon osa.

Mutta vaikka ei päätyisi edes muovisäkkiin, elämä on helvetin paljon ikävämpää parisuhteessa, kuin oman elämänsä alfana. Minua ei yksikään mies tule määtäilemään, mitä tv-kanavaa katson, mitä teen ja miten. En ole parisuhdeihminen, kotini on linnani, minä sen ainoa diktaattori ja valtias.

Akateeminen en ole, älyä joko on tai ei ole, ei se kasva kouluja käymällä.

 

Hei, aloittaja!

Haluat siis miehen, jonka pitää olla perusfiksua älykkäämpi, koska pelkkä perusfiksu mies ei sinulle kelpaa, ei vain riitä. Saisit siis miehen, mutta tarjolla olevat eivät kelpaa. Sinulla on joku tietynlainen unelma, minkälaisen miehen haluat. Ei siinä mitään, se on ihan ymmärrettävää kyllä, saahan sitä tietynlainen vaatimustaso olla. Mutta ymmärräthän sinä myös sen, että sellaisen unelmiesi "perusfiksuakin fiksumman" miehen löytäminen on sitten sinun ulkonäöstäsi kiinni. Ei siinä mitään sen kummempaa. Toistan, kaikki on siis vain sinun ulkonäöstäsi kiinni. Ei siinä mikään pelkkä urheilullisuus auta, vaan kasvojen kauneus on tärkeää myös, ja jos kerran miehen on oltava "perusfiksuakin fiksumpi", niin sinun on sitten oltava myös todella kaunis, "peruskaunistakin kauniimpi". Toki sellainen varmasti olet, ja tässä on nyt tapahtunut jokin hirveä vääryys, kun vain pelkät perusfiksut miehet ovat jonossa ovesi takana, eikä ne vielä siitä fiksummat. Toivottavasti asia selviää.

Vierailija kirjoitti:

Maanjäristys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanjäristys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta."

Tämä mua vähän häiritsee kyllä... Suhtaudut siis tällä tavalla suurimpaan osaan ihmisistä?

En ole AP, mutta kommentoin silti. Tietäisit, jos kuuluisit tähän 2 prosenttiin. Jos ÄO ero on useita kymmeniä pykäliä, ei keskustelusta meinaa tulla mitään. Vastapuoli junnaa siinä kohdassa ajatuksenjuoksua, jossa itse oli yläkouluaikoina. Jotta keskustelu ei olisi ns. läksyttämistä, toisen pitää pystyä vastaamaan ja ehkä haastamaankin.

Jos ei pysty, niin sitten keskustellaan säästä. Ja sehän ei pitkään viihdytä.

En ole tuon kirjoittaja, mutta Mensan testin mukaan niin älykäs, ettei testi määrittänyt lopullista älykkyysosamäärääni vaan se kehotettiin selvittämään esim. psykologilla, jos tarkka älykkyysosamäärä kiinnostaa. Nykyään kun Mensan testeissä. Virallinen Mensa-tulokseni on siis "Vähintään 135".

Minun ei ole koskaan ollut vaikea keskustella keskivertoälykkäiden, eikä edes melko älyllisesti yksinkertaisten kanssa. Koen itse asiassa että älykkyydestäni on siinä valtavasti hyötyä. Pystyn ymmärtämään hyvin monenlaisia maailmankuvia, kartoittamaan äkkiä sen mitä keskustelija aiheesta tuntuu tietävän ja millä tasolla hänen kanssaan kannattaa keskustella. Vähemmän älykkään voi olla vaikeaa esittää merkittävästi enemmän älykästä, mutta kyllä älykäs yleensä pystyy keskustelemaan vähemmän älykkäiden tasolta. Vähän niin kuin se vanha juttu, että Ladaa ei saa kiihtymään Lamborghinin huippunopeuteen millään, mutta Lamborghinilla kyllä voi ajaa kahdeksaakymppiäkin.

Voi olla että kykyyni keskustella vähemmän älykkäiden kanssa on vaikuttanut, että oma äitini ei ole ollenkaan älykäs. Hän on suorastaan poikkeuksellisen yksinkertainen, niin että ihmiset joskus nauraa hänen hassuja sutkautuksiaan joita syntyy kun hän ei oikein ymmärrä asioita. Esim. äitini uskoo, että pään sisäisesti kaikki ihmiset maailmalla puhuvat suomea, mutta jostain syystä jotenkin vaikeasti kääntävät sen ennen puhumista vieraille kielille. Siksi hänestä myös aina toimii, että puhuu ulkomaalaiselle suomea, mutta lujaa ja hitaasti. Olen tottunut lapsesta asti kommunikoimaan tuon äitinikin kanssa, joten kyllä ne kaikki muutkin jotka ei ole ihan terävimpiä kyniä penaalissa menee ;)

Kirjoituksestasi huomaa heti, että varsin todennäköisesti kuulut tuohon 2%. Miksikö? Koska en löydä siitä lainkaan tunnelatausta.

Okei, täsmennän hieman: Tyhmän kanssa keskustella ehkä pystyy, mitä ns. perusjutusteluun vaaditaan. Mutta lähtisitkö rakentamaan tulevaisuutta sellaisen kanssa, jonka kanssa pitäisi sitten ajaa sitä kahdeksaakymppiä kahdeksankymppiseksi asti ja pidemmällekin? Ja olisiko se kenenkään etu, jos mahdollisuus on tasavertaisempaankin?

Siinä 120 äo kieppeillä on jo sen verran älykäs, ettei nyt ihan kehitysvammaiselta kyllä vaikuta, jos ihan rehellisiä ollaan Suurimmmalla osalla yliopistossa opiskelevilla on vähintään tuo ja riippuen tiedekunnasta niin kyllähän niitä miehiäkin siellä joukossa on. Vaikea sanoa onko näillä kaikilla miehillä sitten se alkoholiongelma, mutta uskon, että he kyllä kaikki kykenevät puhumaan muustakin kuin säästä, niin halutessaan.

Yli 140 äo alkaa jo suht harvinainen ja noissa lukemissa ja varsinkin vielä korkeammissa, miesten osuus suhteessa naisiin nousee. Jolloin tosiasiassa miehen joka haluaa yhtä korkeaälyisen puolison, niin hänen mahdollisuutensa pienenevät. Ei sen naisen. Molemmilla on tietenkin vaikeata löytää puoliso jos kriteerinä on hyvin korkea älykkyys, koska onhan se tunnetusti sen verran harvinaista.

Älykkyysosamäärä ei nyt kuitenkaan ole pisteytetty kertaavasti tyyliin, että 135äo on tuplasti älykkäämpi kuin 134äo. Jonkun 120äo:n ja 140äo:n ero on, että toinen muistaa vähän enemmän ja yhdistelee vähän nopeammin. Mutta ei nyt kuitenkaan niin paljon eroa, että jossain illanistujaisissa kaikki kykenee sanomaan kummalla on se 120 ja kummalla 140. Ja varsinkin jo tuolla 120äo:lla on ollut vahvat pyllylihakset ja on jaksanut opiskella ahkerasti saattaa hän jopa näyttäytyä paljon älykkäämmältä.

Ihmisten vaikeudet keskusteluissa ei minusta ole monesti kiinni edes älystä, vaan ihan keskustelutaitojen puutteesta. Ilmastaan itseään huonosti, ollaan ylimielisiä, ei hyväksytä ettei toinen tunne aihetta mistä puhutaan, kuvitellaan kuinka juuri ne omat intressit ovat niitä älykkään ihmisen intressejä. Ehkä meteorologit ajattelevat kuinka tyhmiä muut ovat, koska selittelevät ja kuvittelevat kuinka säästä ja ilmastosta puhuminen on jotenkin yksinkertaista.

Minusta sellaista aihepiiriä ei ole, josta ei voisi saada aikaan myös erittäin haastava keskustelua ihan joka tason älykkäälle.

Maailmassa on miljoonia ihmisiä, joilla on suht korkea älykkyys ja jos siitä porukasta ei sitä omaa puoliskoansa löydä, niin joko etsii väärästä paikkaa tai kävelee onnensa ohi tai sitten on vaan katsottava itseään peilistä todettava ettei ehkä se vika olekaan niissä muissa.

Älykkyyteen voi väliaikaisesti etenkin nuorella iällä vaikuttaa niillä pyllylihaksilla. Kuitenkin kun aletaan vertailemaan älykkyyttä siinä 35-ikävuoden kohdalla, on opiskelun vaikutus jo hävinnyt ja geneettisesti älykkäät taas säilyttävät paremman suoritustasonsa.

Ei se pyllylihasten käyttö kuitenkaan mene hukkaan siinä mielessä, että jollain 115 älykkyysosamäärällä pärjää jo yliopistossa, ja voi opetella jonkin taidon erittäin hyvin. Korkeamman älykkyysosamäärän omaaville ihmisille monet asiat vaan ovat helpompia, eikä heidän tarvitse keskittyä yhteen asiaan niin paljon pärjätäkseen hyvin.

Loppuenlopuksi maailmaa vievät eteenpäin harvat näistä 140 äö neroistakaan. Heistä pieni osa joilla lahjakkuus on keskittynyt johonkin tiettyyn asiaan, ovat usein niitä jotka oikeasti saattavat tehdä jotain mullistavia keksintöjä.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Yksikään älykäs nainen ei halua elää parisuhteessa. Johan rikostilastot kertovat, mikä on yleensä tyttäystävän tai vaimon osa.

Mutta vaikka ei päätyisi edes muovisäkkiin, elämä on helvetin paljon ikävämpää parisuhteessa, kuin oman elämänsä alfana. Minua ei yksikään mies tule määtäilemään, mitä tv-kanavaa katson, mitä teen ja miten. En ole parisuhdeihminen, kotini on linnani, minä sen ainoa diktaattori ja valtias.

Akateeminen en ole, älyä joko on tai ei ole, ei se kasva kouluja käymällä.

 

Mikä saa sinut ajattelemaan, että jossain kahden älykkään ihmisen perheessä riidellään telkusta tai kanavista? He ymmärtävät varmasti heti ostaa kaksi telkkua, jos tuosta kanavasta syntyy ongelma heille. Älykkäät osaavat kyllä ratkaista ongelmia tarvittaessa ja jopa välttämään niitä.

Mitenkä musta tuntuu että toi otsikko ei ole älykkään naisen kirjoittama?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanjäristys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanjäristys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta."

Tämä mua vähän häiritsee kyllä... Suhtaudut siis tällä tavalla suurimpaan osaan ihmisistä?

En ole AP, mutta kommentoin silti. Tietäisit, jos kuuluisit tähän 2 prosenttiin. Jos ÄO ero on useita kymmeniä pykäliä, ei keskustelusta meinaa tulla mitään. Vastapuoli junnaa siinä kohdassa ajatuksenjuoksua, jossa itse oli yläkouluaikoina. Jotta keskustelu ei olisi ns. läksyttämistä, toisen pitää pystyä vastaamaan ja ehkä haastamaankin.

Jos ei pysty, niin sitten keskustellaan säästä. Ja sehän ei pitkään viihdytä.

En ole tuon kirjoittaja, mutta Mensan testin mukaan niin älykäs, ettei testi määrittänyt lopullista älykkyysosamäärääni vaan se kehotettiin selvittämään esim. psykologilla, jos tarkka älykkyysosamäärä kiinnostaa. Nykyään kun Mensan testeissä. Virallinen Mensa-tulokseni on siis "Vähintään 135".

Minun ei ole koskaan ollut vaikea keskustella keskivertoälykkäiden, eikä edes melko älyllisesti yksinkertaisten kanssa. Koen itse asiassa että älykkyydestäni on siinä valtavasti hyötyä. Pystyn ymmärtämään hyvin monenlaisia maailmankuvia, kartoittamaan äkkiä sen mitä keskustelija aiheesta tuntuu tietävän ja millä tasolla hänen kanssaan kannattaa keskustella. Vähemmän älykkään voi olla vaikeaa esittää merkittävästi enemmän älykästä, mutta kyllä älykäs yleensä pystyy keskustelemaan vähemmän älykkäiden tasolta. Vähän niin kuin se vanha juttu, että Ladaa ei saa kiihtymään Lamborghinin huippunopeuteen millään, mutta Lamborghinilla kyllä voi ajaa kahdeksaakymppiäkin.

Voi olla että kykyyni keskustella vähemmän älykkäiden kanssa on vaikuttanut, että oma äitini ei ole ollenkaan älykäs. Hän on suorastaan poikkeuksellisen yksinkertainen, niin että ihmiset joskus nauraa hänen hassuja sutkautuksiaan joita syntyy kun hän ei oikein ymmärrä asioita. Esim. äitini uskoo, että pään sisäisesti kaikki ihmiset maailmalla puhuvat suomea, mutta jostain syystä jotenkin vaikeasti kääntävät sen ennen puhumista vieraille kielille. Siksi hänestä myös aina toimii, että puhuu ulkomaalaiselle suomea, mutta lujaa ja hitaasti. Olen tottunut lapsesta asti kommunikoimaan tuon äitinikin kanssa, joten kyllä ne kaikki muutkin jotka ei ole ihan terävimpiä kyniä penaalissa menee ;)

Kirjoituksestasi huomaa heti, että varsin todennäköisesti kuulut tuohon 2%. Miksikö? Koska en löydä siitä lainkaan tunnelatausta.

Okei, täsmennän hieman: Tyhmän kanssa keskustella ehkä pystyy, mitä ns. perusjutusteluun vaaditaan. Mutta lähtisitkö rakentamaan tulevaisuutta sellaisen kanssa, jonka kanssa pitäisi sitten ajaa sitä kahdeksaakymppiä kahdeksankymppiseksi asti ja pidemmällekin? Ja olisiko se kenenkään etu, jos mahdollisuus on tasavertaisempaankin?

Siinä 120 äo kieppeillä on jo sen verran älykäs, ettei nyt ihan kehitysvammaiselta kyllä vaikuta, jos ihan rehellisiä ollaan Suurimmmalla osalla yliopistossa opiskelevilla on vähintään tuo ja riippuen tiedekunnasta niin kyllähän niitä miehiäkin siellä joukossa on. Vaikea sanoa onko näillä kaikilla miehillä sitten se alkoholiongelma, mutta uskon, että he kyllä kaikki kykenevät puhumaan muustakin kuin säästä, niin halutessaan.

Yli 140 äo alkaa jo suht harvinainen ja noissa lukemissa ja varsinkin vielä korkeammissa, miesten osuus suhteessa naisiin nousee. Jolloin tosiasiassa miehen joka haluaa yhtä korkeaälyisen puolison, niin hänen mahdollisuutensa pienenevät. Ei sen naisen. Molemmilla on tietenkin vaikeata löytää puoliso jos kriteerinä on hyvin korkea älykkyys, koska onhan se tunnetusti sen verran harvinaista.

Älykkyysosamäärä ei nyt kuitenkaan ole pisteytetty kertaavasti tyyliin, että 135äo on tuplasti älykkäämpi kuin 134äo. Jonkun 120äo:n ja 140äo:n ero on, että toinen muistaa vähän enemmän ja yhdistelee vähän nopeammin. Mutta ei nyt kuitenkaan niin paljon eroa, että jossain illanistujaisissa kaikki kykenee sanomaan kummalla on se 120 ja kummalla 140. Ja varsinkin jo tuolla 120äo:lla on ollut vahvat pyllylihakset ja on jaksanut opiskella ahkerasti saattaa hän jopa näyttäytyä paljon älykkäämmältä.

Ihmisten vaikeudet keskusteluissa ei minusta ole monesti kiinni edes älystä, vaan ihan keskustelutaitojen puutteesta. Ilmastaan itseään huonosti, ollaan ylimielisiä, ei hyväksytä ettei toinen tunne aihetta mistä puhutaan, kuvitellaan kuinka juuri ne omat intressit ovat niitä älykkään ihmisen intressejä. Ehkä meteorologit ajattelevat kuinka tyhmiä muut ovat, koska selittelevät ja kuvittelevat kuinka säästä ja ilmastosta puhuminen on jotenkin yksinkertaista.

Minusta sellaista aihepiiriä ei ole, josta ei voisi saada aikaan myös erittäin haastava keskustelua ihan joka tason älykkäälle.

Maailmassa on miljoonia ihmisiä, joilla on suht korkea älykkyys ja jos siitä porukasta ei sitä omaa puoliskoansa löydä, niin joko etsii väärästä paikkaa tai kävelee onnensa ohi tai sitten on vaan katsottava itseään peilistä todettava ettei ehkä se vika olekaan niissä muissa.

Älykkyyteen voi väliaikaisesti etenkin nuorella iällä vaikuttaa niillä pyllylihaksilla. Kuitenkin kun aletaan vertailemaan älykkyyttä siinä 35-ikävuoden kohdalla, on opiskelun vaikutus jo hävinnyt ja geneettisesti älykkäät taas säilyttävät paremman suoritustasonsa.

Ei se pyllylihasten käyttö kuitenkaan mene hukkaan siinä mielessä, että jollain 115 älykkyysosamäärällä pärjää jo yliopistossa, ja voi opetella jonkin taidon erittäin hyvin. Korkeamman älykkyysosamäärän omaaville ihmisille monet asiat vaan ovat helpompia, eikä heidän tarvitse keskittyä yhteen asiaan niin paljon pärjätäkseen hyvin.

Loppuenlopuksi maailmaa vievät eteenpäin harvat näistä 140 äö neroistakaan. Heistä pieni osa joilla lahjakkuus on keskittynyt johonkin tiettyyn asiaan, ovat usein niitä jotka oikeasti saattavat tehdä jotain mullistavia keksintöjä.

Mutta minä väittäisin, että huonon yleissivistyksen, mutta älykäs tyypin ja vähän heikompi älyisen +115, mutta korkeastikoulutetun erottaminen toisistaan normioloissa on todella vaikeaa. Niitä tilanteita, joissa se äly laitetaan kunnolla testiin, tulee arjessa niin harvoin vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Tutkitusti erittäin älykkäänä miehenä ei tulisi mieleenkään tutustua naiseen, joka pitää keskivertoälykästä ihmistä kehitysvammaisena. Ei minulla ole koskaan tullut tuollaista vaikutelmaa muista ihmisistä. Päinvastoin, tunnistan jokaisessa ihmisessä olevan jonkin lahjakkuuden ja pyrin oppimaan. Mikähän mahtaa olla syy jos aloittajan kaltaisella asenteella jää sinkuksi? Viisaus ja älykkyys ei näköjään liity toisiinsa.

Jos olet oikeasti erittäin älykäs, kuten väität, ymmärsit tahallasi väärin mitä tuossa tarkoitettiin. Tarkoitushan oli valaista älyltään keskimääräisille ihmisille sitä, miltä ap:sta tuntuisi seurustella selvästi itseään vähemmän älykkään henkilön kanssa. Nämä kaikki ap:ta ja tämän ylimielistä asennetta solvaavat kirjoittajat vain eivät ymmärtäneet tätä, eivätkä siis pysähdy miettimään kuinka mielellään he itse seurustelisivat kehitysvammaisen kanssa (vaikka kovin inklusiivisesti näistä tässä keskustelussa puhuvatkin, osoittaakseen omaa avarakatseisuuttaan..). Ja että jos (kun) eivät mielellään, onko se oikeasti merkki ikävästä luonteesta, vai sittenkin ihan vain normaalia ja ymmärrettävää.

Käden ja jalan suhde vastaa käsineen ja kengän suhdetta. Samoin poikkeuksellisen älykkään ja ÄO100-tyypin suhde vastaa keskivertoälykkään ja kehitysvammaisen suhdetta. Ei tästä seuraa, että ap pitää normaaleja ihmisiä kehitysvammaisina, eikä tuon tajuaminen vaadi mitenkään erityisen korkeaa älykkyyttä edes. Ainakin toivon niin. Koska jos vaatii, niin minua suoraan sanoen huolettaa ihmiskunnan tulevaisuus.

t. 104

En itsekään aina jaksaisi itseäni kovinkin tyhmempää seuraa, ei jaksa olla aina selittämässä jos joku kysyy jotain maailman yksinkertaisinta asiaa mitä ei ymmärrä... Älykkyys kyllä vetoaa mutta pitää siinä olla paljon muutakin, ylipäänsä olisi kivaa jos ystäväpiiriin saisi lisää vähän fiksumpaa porukkaa. Mutta tuo mitä aloittaja väittää että voi keskustella monipuolisesti mistä vain, niin epäilenpä ;)

Vierailija kirjoitti:

Mies ei kestä sitä jos nainen on älykkäämpi ja osaavampi.

Tuo on taas niitä toksisen feminismin mukanaan tuomia höpöjuttuja. Koskaan naisen älykkyys ja osaaminen eivät ole negatiivisia piirteitä, vaan siinä on pakko olla jotain aivan muuta luotaantyöntävää. Luonnevikaisia naisia on todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ei kestä sitä jos nainen on älykkäämpi ja osaavampi.

Tuo on taas niitä toksisen feminismin mukanaan tuomia höpöjuttuja. Koskaan naisen älykkyys ja osaaminen eivät ole negatiivisia piirteitä, vaan siinä on pakko olla jotain aivan muuta luotaantyöntävää. Luonnevikaisia naisia on todella paljon.

Allekirjoitan tämän täysin. Itselläni on testatusti korkea ÄO eikä minulla ole koskaan ollut vaikeuksia löytää kumppania. Kaikenlaiset miehet ovat aina pyörineet ympärilläni ja valinnanvaraa on ollut runsaasti, jopa liikaakin. Itse en toisaalta ole kovinkaan nirso, vaan pidän miehistä ja ihastun heissä mitä erilaisimpiin ominaisuuksiin; tätä ehkä voisi verrata siihen, kuinka kiinnostunut ylipäätään hyvin moninaisista asioista. Kaikesta oppii, ja se on miellyttävää, erilaisissa parisuhteissa eniten oppii itsestään. 

Avoin mieli, ap, siinä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Maanjäristys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ap aika epätavallisia ystäviä. Ä0 140 tai sen yli on vain n. 0.3-0.4 prosentilla väestöstä.

https://www.iqcomparisonsite.com/iqtable.aspx

ÄO-testien keskihajontaa on muutettu 2000-luvulla.

Tiedätkös. Jos hakee jo parikymppisenä koulutukseen, johon pääsee 2% hakijoista, ja sieltä kurssilaisten joukosta sitten ystävystyy vain tiettyjen kanssa, niin voi olla jo aikamoista neroa koko kaveripiiri. Minun ÄO:ni on 2% kärjessä, enkä omassa kuplassani koe olevani erityisen älykäs. Yritän kovasti, mutta välillä vaan huomaa jäävänsä alakynteen.

Sanoiko AP, että hänen kaveripiirinsä olisi kaikki yli 140? En jaksa kelata keskustelun alkuun.

No et sä kyllä olekaan älykäs. Jestas! Ei tuonne alkun tarvi "kelata" yhtään mitään! Yksi klikkaus riittää...

Vau, miten sen teet? Itse tiedän vain keinon kelata ylös tai alas sivua, sinne missä on sivunumerot ja klikata ekaa sivua. Ja jos haluan päästä takaisin missä keskustelu oli niin backkiä. Eli kaksi klikkausta ja kelausta. Mut sä taidat olla nero kun pääset vain klikkaamalla.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin herätellä keskustelua aiheesta ”nirsot naiset”. Olen itse tällainen ja varmasti moni sinkkuystäväni. Olemme kaikki koulutettuja, laaja-alaisesti asioista kiinnostuneita ja voimme keskustella keskenämme hyvin monipuolisesti mistä vain. Lisäksi olemme fyysisesti ja henkisesti terveitä, hoikkia ja liikunnallisia.

Kaikilla tuntuu olevan samakaltainen ongelma eli vastaavaa, keskimääräistä selvästi älykkäämpää miestä ei tahdo löytyä.

Ihminenhän tunnistaa itseään selvästi vähemmän älykkään muttei päin vastoin. Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta. Ja ääripäitähän on jo lähtökohtaisesti paljon vähemmän.

Tunnistaako täällä monikin ns. nirsoksi haukuttu samaa? Työelämässä ne fiksut ja kivat miehet ovat vakaissa parisuhteissa ja vapaat ovat alkoholiongelmaisia yms. jotenkin nyrjähtäneitä. Treffipalstalla taas vakavaa seuraa etsivät ne vähän hitaat ja kenties fiksut mutta sosiaalisesti rajoittuneet miehet.

Mikä se Mensan raja on? Hiukan alle sen (140?) olevat tuntuvat kehitysvammaisilta...? Eiköhän ongelmanasi ole hiukan liian suuret luulot itsestäsi ja kyvyttömyys tutustua toisiin ihmisiin, jolloin tämä liikoja luulemisesi paljastuisi.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin älykkäänä ja komeana miehenä tunnistan tuon ongelman. Se koskee molempia sukupuolia, mutta keskimäärin tosiaan naisilla se ongelma löytää hyvä kumppani on suurempi. Mutta on meitä älykkäitä miehiäkin joille ei kumppania löydy.

Mielenkintoista että älykkäät ihmiset katsovat asiaa siitä vinkkelistä että syy heidän yksinäisyyteensä on älykkyys. Todennäköisemmin puuttuvat sosiaaliset taidot, ikävä luonne tai ulkoiseen habitukseen liittyvät asiat. Äly ei todellakaan sulje pois pariutumisen mahdollisuutta, kyllä älykkäitä ihmisiä on kuulkaa muitakin, myös sinkkuja, kuin te yksin norsunluutornissanne.

Mutta kaiketi se suojaa omaa egoa kun uskottelee pariutumisvaikeuksien johtuvan siitä että on tavalla tai toisella niin paljon korkeatasoisempi kuin muut. Samalla kuitenkin blokkaatte itseltänne mahdollisuuden terveeseen itsekriittisyyteen. On muuten helkkarin vaikeaa olla suhteessa täydellisen, herkkähipiäisen ihmisen kanssa. Olen itse parisuhteessa huippuälykkään miehen kanssa, mutta en todellakaan olisi jos hän pitäisi itseään muita parempana ja olisi itkenyt vuosikaudet yksinäisyyttään koska on liian älykäs naisille.

Vain tyhmä pitää parisuhteetonta elämää yksinäisenä.

Yksin oleminen ja yksinäisyys, ovat täysin eri asioita. yleensä parisuhteessa elävät vaikuttavat todella yksinäisiltä. Ihminen joka viihtyy ilman parisuhdetta taas ei ole yksinäinen.

Ja älykkyys ei tarkota kirjaviisautta, kuka tahansa voi opiskella ja opetella ulkoa asioita, älykäs on syntyjään älykäs, osaa ajatella itse ja on tarkkanäköinen jne.

N45 (ylpeä teinin äiskä ja ikuinen sinkku)

Kyllähän sellainen ihminen, joka osaa tutustua muihin ja löytää heistä mieluisaa seuraa on eräällä tavalla yksinjääviä älykkäämpi tai ainakin sosiaalisesti korkeammalla. Varsinkin jos yksinolemisen syy on se, että kivaa seuraa ei löydy vaikka sitä kaipaisikin.

t.kristallikissa

Nämä itseään kehuvat yksineläjät eivät vain osaa tutustua muihin ja huonoista kokemuksistaan pahastuneena esittävät, että yksinoleminen on niin oma valinta ja hienoa ja mahtavaa. Hyvä on osata toki sopeutua siihenkin, ettei löydä seuraa.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Pakko todeta sekin, etten myöskään jaksa hengailla selkeästi itseäni ”hitaampien” naistenkaan kanssa syvällisesti keskustellen. Tylsistyn helposti ja valitsen mieluummin yksinolon.

-ap

Sä olet nyt jäänyt tämän älykkyytesi vangiksi. Meillä tyhmillä on rennompaa ja hauskempaa.

Aloittajalla on asenneongelma eikä ole kuunnellut rakkauslauluja.

Terveisin,

DI, private investor, software engineer

Älyllisesti tavallista fiksumpia miehiä on kyllä tarjolla, mutta onko tarjolla tavallista fiksumpia, mielyttävän näköisiä, hyvät sosiaaliset taidot omaavia ja työelämässä menestyneitä miehiä? EI. Tuo jälkimmäinen on sinun hakemasi ryhmä, ei ensimmäinen. Turhaan korostat pelkkää älykkyyttä, koska se ei yksin sinulle riitä. Jälkimmäisen ryhmän miehen ovat todella KUUMAA kamaa ja heillä valinnanvaraa riittää.