***ELOisten keskiviikko ja torstai***

JAMSSA: mulla ainakin on nuo vauvan liikkeet ollut semmosia syklittäisiä, eli välillä tulee viikkoja, kun tuntuu että se riehuu koko ajan, ja nyt esim on meneillään semmonen aika, että se on tosi rauhallinen. Varmaan vaikuttaa sekin, että miten syö, kun oon yrittänyt välttää taas kaikkia herkkua, ja sokeristahan se vauvakin energiaa saa. Mutta aluksi mäkin olin aivanm paniikissa kun tuli päiviä, ettei tuntunut oikeastaan kun muutamia hajannaisia potkuja pitkin päivää, mutta nyt en jaksa enää ressata. Sillä pikkusella näyttää mitä ilmeisemmin olevan oma tahti tuon vauhdikkuuden suhteen ja kai silläkin on parempi masussa olla kun ei äiskä koko ajan ressaa =). Lyhyesti sanottuna, oon kyllästynyt hermoileen.



KELAN PÄÄTÖS: eipä tarvinnut kauaa oottaa, eilen ku siitä oli puhetta, että aina saa korjailla niitä kelan päätöksiä.. No mulle tuli eilen päätös ja ratkaistu miten sattuu. MUR!!! Mutta sai ne sen eilen korjattua, joten nyt vihdoinkin pitäis olla kunnossa sen. Mulle nyt sitten kuitenkin on myönnetty koko vanhenpainrahakausi, ku eivät voineet ottaa ukon hakemusta sisään, kun se menee vuoden 2007 puolelle.



Noh, mun pitää lähteä kouluun.. Hyviä päivänjatkoja kaikille!!!



Ikarus 26+2

Hitsi, kun ulkona on kylmä, sadettakin on luvassa...



Pepperille ihanaa matkaa!



Peevelille voimia ja pikaista paranemista typsykällesi.



Pumpuli: koitahan ottaa rauhallisesti ja levätä sen minkä ehdit.



Odekos se oli tädiksi päässyt, ihanaa, onnittelut.



Kelan päätöksistä...Minä sain päätöksen runsaassa viikossa ja äitiysrahakin tuli tilille jo viikko sitten. Minunhan ei tarvinnut vaivata palkkatoimistoa, kun kerran suoraan hoitovapaalta jään äitiyslomalle.



Minulla on tänään kampaaja...laitan vähän väriä ja toivon, että pehkoni saa edes jonkinlaisen muodon, ettei olisi ihan muodoton... Meillä on pienimmän sisareni kihlajaiskahvit sunnuntaina ja olisi mukava näyttää muultakin kuin räjähtäneeltä kotiäidiltä. (toiveajattelua...)



Nyt jätän taas palstailun sikseen ja siirryn selvittämään pyykkejä kuivumaan...Ihanaa päivää kaikille!



Opemamma ja vimpula rv 25+2

Eilinen oli sellainen hässäkkäpäivä, etten ehtinyt kirjoittelemaan. Pinossa olisi paljon kommentoitavaa, mutta tietenkään en nyt kaikkea muista...



ÖTÖKÄT: Meillä kolmevuotias on myös kovasti ötökkökammoinen. Alkoi jo viime kesänä ja juoksee kauhuissaan karkuun kaikkia pörriäisiä. Muurahaisista ja madoista ym. sitten kyllä tykkää, mutta nämä lentävät pörisijät ovat kauhistus.



PUMPULI: Vielä en ole aikaa varannut synnytyskeskusteluun. Mulla ei ollut sellaisesta mitään mainintaa papereissa, jotka sain Haikaranpesästä, mutta täällä odotuspuolella oli keksustelu, josta selvisi, että sellainen pitäisi varailla. Ensikertalaisena pesässä saisin varmaan ajan synnytysvalmennuksessa, mutta se on vasta 26.6. ja silloin enää 4 viikkoa laskettuun aikaan. Ajattelin parin viikon sisällä soitella pesään ja kysellä aikaa. Sinne Haikaranpesäänkö muuten suoraan soitetaan?



PEPPER: Ihanaa lomaa teille ja rentouttavia hetkiä miehen kanssa!



OMA NAPA: Väsymys on kova, mutta onneksi syy ei ole hemoglobiinissa, joka on ilokseni nousussa :) Tiistain neuvolassa oli jo 112 ja verenpainekin noussut 107/63. Kaipa tässä sitten alkaa olla jo loman tarpeessa. Enää tämän päivän jälkeen 3 työpäivää ja sitten lomalle! Meidän uusi työntekijä on muuten osoittautunut tosi mukavaksi ja hiukan harmittaa, kun ei ehditä kauemmin olla täällä yhtä aikaa. Tuntuu, että työn ilo on parantunut tämän viikon aikana huimasti.



Eilen saatiin miehen kanssa kunnon riita aikaan ja tyttö itki vieressä ja vuorotelleen kummankin sylissä. Tuli kurja mieli hänen puolestaan. Tyttö sanoi vielä jälkeenpäinkin monta kertaa, ettei halua kuunnella tuollaista huutamista. Ikäväähän se oli. Miten teillä muilla lapset reagoivat vahempien riitoihin? Meillä riita alkoi siitä, kun tuntuu välillä, että mies ei ota mun tilaani ja jaksamistani mitenkään huomioon. Raskausaikana en kyllä ole saanut mitään " hemmottelua" ja eilenkin töistä tullessa olin ihan sippi. Olisin toivonut, että mies olisi edes hiukan järjestellyt tavaroita ja miettinyt ruokajuttuja. Heti kun tulin kotiin, niin esikoinen, ruuanlaitto ym. jäivät taas vastuulleni ja mies siirtyi tietokoneen ääreen. On monessa asiassa kyllä aktiivinen, mutta välillä on näitä kausia, että musta tuntuu, että ihan kaikki kodin pyöritys siivoamisineen ym. on mun vastuulla. Olemme myös sillä tavalla erilaisia ihmisiä, että minä ajattelen paljon muita ja mietin miehen jaksamista ja yritän helpottaa hänen elämäänsä. Mies taas on paljon " itsekkäämpi" perusluonteeltaan. Toisaalta minulla on kaksi sisarusta ja mies on ainoa, joten sekin voi vaikuttaa asiaan. Ja yksilöurheilijana on myös tottunut keskittymään itseensä ja " ajamaan omia etujaan" . Tulipa pitkä sepustus. Anteeksi purkaukseni. Mutta en minä mihinkään miestäni vaihtaisi. Meissä on kaikissa huonot puolemme ja näin raskaana ollessa ottaa kaiken herkemmin.



Pantteri 29+4

ODE-tätille onnittelut!!!!!!!



PUMPULI JA MUUT LEPOA KAIPAAVAT: hissun kissun, jookosta joo... tähtäimessä rv 28 ja sen jälkeen rv 36, eiks jeh?! Sitten tulkoot jos ovat tullakseen (eli eivät sitten millään loppuvaiheessa)...



KOHDUNKAULANMITOISTA: katotaanko teil nuo mitat ultralla vaiko ihan vaan sormin?? Miulahan sillon lääkäri sai sormin 1cm kaulaa, mutta seuraavan kerran kun ultrattiin ni olihan sitä jopa yli 3cm!!!!!!! Että näin, aivan turhaan taas vuodelevos oltiin (siis omasta mielestäni) pehmentymiset tietty tuntee vaan sormin jne....



KOLOTTAAKO MUILLA NIVUSTAIPEITA??? Miula alko eilen aivan järkyttävä kolotus ja hyvä et pystyy aivastamaan ilman kipulääkettä!!! Kävely on todella ankkamaista.



KELAN paprut täytetty, viety ja päätökset saatu, samoin äitiysavustuskin on tilille pudonnut (tili tuli tili meni....)..



LIIKKEET: melko hiljanen mahakaveri. Tuntuu et se ois nyt kääntyny istumaan.



MAHA on sopivan pieni vielä, tosin esikoista taisin suunnilleen näillä mitoilla mennä synnyttämään, et on tää isompi mitä viimeks...



ja eikö taustailemaan..



hanneli rv 28+4

Olen kyllä päivittäin käynyt lukemassa mut en oo jaksanut kirjautua jotta pääsis kirjoittaa... työlästä hommaa...=)



Nyt vaan tuo Pantterin kirjoitus muistutti niin mun miestä et jaksoin kirjautua, meillä tuo vanhempi poika on joskus kysynyt et miks te tappelette, mut se on tyytynyt siihen kun oon selittänyt et meille aikuisille tulee keskenään ihan samanlaisia erimielisyyksiä kuin vaikka pojalle ja mulle joistain asioista. Ainoo ero vaan se että aikuiset sitten keskenään riidellessään huutaa vähän enempi.

Tiedä sitten et oliko loppupeleissä hyvä selitys kun nyt kun pojilla on keskenään riita vaikka lelusta niin tää vanhempi raivoo täysii pienemmälle että: Mä oon iso ja siks huudan...

Täytynee varmaan ottaa asia uudelleen puheeks tuon apinan kanssa...=)



Niin ja siitä tapaamisesta mun on monena päivänä pitänyt laittaa et meillä se mökkireissu peruuntui joten pääsen sittenkin mukaan.



Omasta olosta sen verta et kertaakaan ei oo tän raskauden aikana hemppa laskenu alle 120 ja nyt on ollut joku hyvä vaihe kun tuntuu olo kevyeltä koko ajan.

Tyräkään ei ole hetkeen vaivannut kun oon muistanut syödä vaan vähän ja rasvatonta.



Pakko mennä kattoo kun toi vanhempi riiviö sai uuden pyöränsä kuulemma jo rikki, hienoa...



LEM ja jotain viikkoja... ehkä 28

Pantterille Haikaranpesän numero: 09-471 653 65. Tai en tiedä onko tuo numero pesään vai minne, mutta tuon antoivat ja käskivät varata ajan sinne synnytyssuunnitteluun viikolla 32-33. Meillä ei siis ole noita valmennuksia ollenkaan kun viime vuonna käytiin ne jo. Nyt on vain tuo keskustelu.



Meillä on masukki ollut koko ajan varsin liikkuvainen, verrattuna edelliseen. Nyt sit toissapäivänä oli tosi hiljaista mahassa koko päivän ja yönkin. Eilen sit soitin jo neuvolaan et ei vauva liiku ja käski tulla kuunteluttamaan sydänäänet. Neuvolassa sit täti kuunteli sydäntä, ja hyvin kuului voimakkaat äänet. Ja vauva potkas kovasti anturia. Täti vilkas mua ihmeissään ja mä vaan totesin et " oho" ! :) Eli turhaan panikoin. Mutta tää on ollu niin kova liikkumaan et huolestuin ehkä sen takia vielä enemmän et miksei tunnu liikkeitä. Vielä on siis niin pieni että voi olla sellaisessa asennossa kippurassa et ei tunnu. Täti sit kyllä sanoi et jos tuntuu et vauva ei liiku, voi mennä vaikka suoraan äitiyspolille tarkastuttamaan tilannetta. Että ennemmin käy muutaman kerran turhaan kun jättää käymättä.



Mut nyt täytyy mennä kattomaan mitä tuo täystuho ( 1v 2kk) on taas saanut aikaan tuolla.. :)



calathea 25+3

Työpäivät hupenee hyvää vauhtia, 3 viikkoa enää! Vielä en ole tehnyt muita hankintoja vauvalle, kuin joitakin vaatteita. Lomalla sitten alan laittaa kotia kuntoon uudelle tulokkaalle. Vointi on ollut hyvä, viime viikolla olin lääkärineuvolassa ja kaikki ok. Nyt olin vihdoinkin saanut hemoglobiinia nostettua (kahdessa viikossa 107:stä 123:n) ja ehkä siitä johtuen en ole ollut enää niin väsynyt kuin aikaisemmin.



Jamssalle vauvan liikkeistä: Minä olen pohtinut ihan samaa, tuntuu että mahassa on hiljaisempaa kuin aiemmin. En ole kuitenkaan kovin huolissani, kun sentään jotain tuntuu joka päivä. Ehkä se vauva sitten tosiaan nukkuu ja kasvaa enemmän, eikä viitsi koko aikaa myllätä.



Hyvää matkaa Pepperille!

En nyt keksi muuta, töihin täytyy kohta lähteä. Illalla katson, miten käy Suomelle jääkiekossa ja Euroviisuissa. Ja samaan aikaan tulee vielä Sinkkuelämää-uusinta ja 4400, mitä niistä katsois... Kuulostaapa tv:n orjalle, mutta ei sitä heti iltavuoron jälkeen voi nukkumaan mennä...

Työpäiviä laskeva Mantse 27+4

En ymmärrä kuin mua väsyttää näin Gamalasti. Hemppa on hyvä ja verenpaineet kunnossa. Kunpa jaksaisi juhannusviikolle niin sitten saisi jäädä kotiin. Kai tässä jotenkin henkisestikin alkaa tekemään pesäeroa töihin. Tällä hetkellä tuntuu, että puolet töistä jää tekemättä kun en vaan muista ja unohdan hommiani.



Kuulumisenne olen käynnyt lukemassa säännöllisesti mutta vastaaminen on jäänyt. Se ei suinkaan tarkoita etten olisi kiinnostunut jutuistanne vaan yksinkertaisesti tuntuu kuin olisi " täi tervassa" . Hirmuisesti yrittää mut mitään ei saa aikaiseksi.



Oden äidin puhe kuulosti kuin anoppini suusta. Ainoastaan hän odottaa tyttöä yli kaiken. Jaksamista ajattelemattomien lausahdusten keskelle.



Riitelemisestä: Meillä mies ei osaa riidellä. Kun tulee mielipide eroja ja minä esim korotan ääntäni niin mies menee lukkoon ja alkaa mököttämään (On muuten vihonviimeinen tapa riidellä). Itse olen kotonani oppinut että ilmatilaa pitää välillä puhdistaa :) Poika ei meillä reagoi riitelyyn lähinnä sen takia kun kunnon riitaa ei saada aikaiseksi.



Miesten osallistumisesta: Meillä isäntä mielellään antaisi mun hoitaa kaikki kotityöt, kauppalistat ja esim pojan hoitoon viemiset jne. Talvella kysyin, että mitä hän tekee kotona kun minusta tuntuu että kaikki on mun vastuullani. " Lumityöt" -oli vastaus. niinpä niin. Meillä etupihaa on sen verran, että siihen mahtuu noin 5 autoa seisomaan! On muuten jumalaton vastuu miehellä. Nyt kun olen ollut väsynyt ja ketutus-käyrät on mulla nousseet välillä uusiin lukemiin niin pikkuhiljaa mieskin on tehnyt kotitöitä. Joskus imuroi, kerää kuivat vaatteet kaappiin, tyhjentää tiskikoneen jne.

Mutta minkäs sille voi että heille on putkiaivot luotu. Välillä hermoille käyvät mutta poiskaan niitä ei antais :)



Täältäkin tuli hyvin omanapaista tekstiä mutta eikös tämä ole juuri se paikka jossa tuntojaan voi ja saakin purkaa. Teille mä voin voivotella miehen putkiaivoja ja te ymmärrätte mitä mä tarkoitan :)



Aurinkoa päiväänne!

pubu ja Unski rv26+6

Me ei riidellä juuri koskaan. Eikä varsinkaan mistään kotitöistä, rahasta tai vapaa-ajasta, mitkä vois kuvitella suurimmiksi riidan aiheiksi.



Itse olen aktiivisempana ehdottamassa imurointia, petivaatteiden vaihtoa tai huolehdin että tiskipöytä on puhdas, mutta kyllä mies taas osallistuu aktiivisemmin ja oma-aloitteisemmin esim. pyykkien pesemiseen, astianpesukoneen tyhjentämiseen, kaikkiin ulkotöihin, kauppalistan laatimiseen. Kaiken lisäksi minä olen meillä se, joka jättää enemmän tavaroita hujan hajan...



Esikoisen kanssa leikitään varmaan fifty-fifty. Mies hoitaa nykyään yleensä aina iltapesut ja nukkumaanlaiton ja viime viikkoina on ollut aina ulkona tytön kanssa, kun itse kärsin allergiasta. Minä puolestani vastaan yleensä aina ruokailupolitiikasta ja tavallista useammin valitsen esim. vaatteet hoitoon.



Ei siis suorastaan mitään valittamista ja useasti ihmettelenkin, miten vielä liki kolmekymppisenä törmäsin noin ihanaan vapaaseen mieheen =)



KK

Kiitos! Teen parhaani levon suhteen, vaikka lääkärikin naurahti, ettei kotona varmaan lepoa kovin helposti saa. Sen verran nuo täystuhot työllistää (2v7kk ja 1v5kk). Mutta esim. päikkäreiden aikaan heitän pitkäkseni, kunhan täältä netistä ensin irtaudun.



ODElle onnea tädiksitulosta ja voimia äidin idioottikommenttien kanssa. Onneksi oli sun äiti, että pystyit sanomaan vastaan. Mulla anoppi yleensä laukasee ne karmaisevat lauseet, mutta annan nykyään kyllä sinnekin takaisin, vaikken ehkä ihan niin kuin antaisin äidilleni. Anoppi ja appi olivat eilisen täällä meillä ja aika kivuttomasti meni. Huomenna he taas tulevat meitä ilostuttamaan...no, kieltämättä heistä on iso apu nyt tuon pihan raivaamisessa, kun se on aivan mullinmallin mäntyjenkaadon jäljiltä.



Huonoja uutisia tuli omalta äidiltäni. Pari viikkoa sitten otetussa sydänfilmissä oli näkynyt jälki pienestä infartiksta. Hänellä on kerran aiemminkin ollut, mutta on tuo aika kamalaa. Siinä onkin hyvä syy äidilleni vähän vähentää kissanristiäisiään, kun on jatkuvasti eläkeläisenä menossa paikkaan jos toiseen.



Meillä on pojat nukkuneet pan viikon samassa huoneessa ja hyvin on pääsääntöisesti mennyt. Ihan helpottavaa, että nyt tuli kuopus siirrettyä, kun aina vaan pitkitin prosessia. Ja pojat ovat polleita, että nyt nukkuvat yhdessä ;-)



Ja Pantterille, valmennukessa teille annetaan lista, jossa on ne keskusteluajat. Vähän myöhään kyllä tuntuu toi valmennus teillä olevan, joten voithan soittaa etukäteen keskusteluajasta. Mekään emme siis tälläkään kertaa " pääse" valmennukseen, kun esikoisen kohdalla ne jo kävimme.



Nyt menen lepäilemään. Illalla täytyy tuijottaa vielä ne viisutkin ;-)



Pumpuli 29+1

Olen vahvasti sitä mieltä, että miehet tekevät juuri niin paljon hommia ja ajattelevat asioita, kun mitä ovat lapsuudenkodissaan joutuneet tekemään. Sen lisäks omat mielenkiinnon kohteet vaikuttavat.



Meillä mies jättää edelleen anoppilassa ruokalautasensa pöytään, mutta kotona ei. Olen hänet kouluttanut viemään sen pois. Pyykkejä hänen ie ole ikinä tarvinnut kotona pestä, joten ei hän niitä kotonakaan mieti. Kiroaa vain, jos sattuu olemaan kalsarit loppu. Useamman kerran on ollut niin, että hän manaa kaapillaan housujen puutetta, mutta ei tajua katsoa edes narulta. Olenkin aina päässyt näpäyttämään, että oikein kaappiin asti täytyy herralle kalsarit viedä, kun ei edes narulta niitä itse saa otettua. Mutta jotain hyvääkin: mieheni on loistava ruoanlaittaja, kun on saanut aikanaan kokin koulutuksenkin. Osaan kyllä arvostaa hänen apuaan ruoanlaitossa, mutta se jälkien siivoaminen onkin sitten taas ihan toista...kattilat jää pesemättä jne.



Raivostuttavinta on, että mies keksii jonkun projektin juuri kun olisi kiire jonnekin tai yleensä muuta tekemistä. Toissailtana meni meilläkin huudoksi, kun pyysin miestä moneen kertaan tulemaan avuksi poikien riisumisessa, käsienpesussa ja iltapuuroissa. Mies vaan ulkona säätää jotain tarpeetonta, jonka aikana esikoinen oli mennyt sohvalle istumaan ja pissannut housuun. Minä olin riisumassa kuopusta. Mies tulee kiehuen sisälle, että nyt täällä on pissat, johon vastasin, että pyysinhän häntä monta kertaa sisälle. Juupaseipäs yltyi huudoksi, jlloin esikoinen alkoi itkemään. Luuli pikkuinen, että olimme pissasta vihaisia, vaikka todellisuudessa jäkätimme toisllemme toimimattomasta työnjaosta. Yleensä kyllä lapset eivät itkulla ainakaan reakoi miehelle naputukseeni, mutta menenkin aina poikien luo ja kerron olevani vihainen isille enkä heille.



Tulipa pitkä vuodatus...

Tulin vain pikaisesti poikkeamaan. En ole ehtinyt lukea kuulumisianne juurikaan, kun on niin paljon kiirettä. Stressaa viimeiset kouluhommat niin paljon ja töissäkin pitäisi valmistella jo töitään sille mallille, että voi jäädä lomalle 1.7. Hohhoijaa..



Täälläkin odotellaan päätöstä äitiyspakkauksesta ja -rahasta. Postitin hakemuksen 1,5 viikkoa sitten, joten ei se päätös varmaan ihan salamana ole tulossa. Kelan sivuilta tsekkasin, että " asiakirja vastaanotettu" . Sinne kai sitten tulee lisätietoa, kun se on käsitelty?



Masussa elellään vahvasti ja voimistutaan. Potkut alkaa olla aikamoisia jysäyksiä ja mammakin siinä heilahtaa, kun mönkiäinen paukauttaa yllättäen.. Lihakset taitaa olla kunnossa ainakin.



Minä palailen aktiivisemmin sitten, kun kiire vähän helpottaa. Hyvää loppuviikkoa elokuiset!



Mii- ja mynkerö rv 28+6 (tai neuvolan mukaan 5)

Eli Odelle onneksi olkoon tätiksi tulemisesta ja jaksoa äitisi kommenttien kanssa. Mä odotin suvultani melkosta höykyytystä, kun ei olla naimisissa ja meillä melko vanhanaikaista meinaa olla noiden asioiden suhteen, mutta kukaan ei oo vielä ainakaan sanonut mitään idioottimaista, päinvastoin, onnitelleet ja olleet tyytyväisiä kun tulee vauva



Kukas se puhukaan että mies mökötävää sorttia. Niin meilläkin!!! Nytkin mykkäkoulu menossa neljättä päivää. Mua hirvittää just se, että minkälaiseksi se muuttuu kun laps syntyy, haluaisin itse opettaa hänelle että kaikenlaisista tunteista saa ja pitää puhua, mutta jos miehen esimerkki on tuota mököttämistä, niin saapa nähä. Tosin mökötän itsekin nyt takaisin, kun en jaksa aina olla sopimassa, niin mököttäköön kerrankin niin kauan kun jaksaa. Ainoa asia mikä ärsyttää hiljaiselossa on se... no okei kaikki ärsyttää. Tekis mieli ite höpötellä, mutta nyt kun oon päättänyt että mies saa taipua sopimaan, niin ei omakaan sisu anna periksi. Että näinaikuismaiset kuviot meillä =)



Mutta mä palaan nyt oikeustieteiden pariin, nukahin tenttikirjhan ääreen ja meni kaks tuntia lukuaikaa hukkaan =(



Huomenna neuvola, hiukan jänskättää tuon painon kans, se kun on tupannut keskiraskauden aikanna nousemaan huimia lukemia. Nyt oon kyllä yrittänyt olla terveellisellä linjalla!



Ikarus (joka pyyhkii sokerinmurusia suupielistään, juotuaan äsken munkkikahvit.... )

Päätinpä kirjoittaa muutaman sanan kun tuo Pantterin kirjoitus oli kuin olisin omaa tekstiäni lukenut. Meillä isäntä on toisinaan juuri tuollainen. Eli kausittaista täälläkin. Eilen tuli kotiin töistä, valitti väsymystään, leikki hetken tytön kanssa, meni koneelle tunniksi ja sitten lähti salille. Itse siivoilin kun tänään oli aamup. vieraita. Eipä ukko kysellyt vointiani tai auttanut siivoissa. Olisi edes olllut tytön kassan sen aikaa ,että olisin saanut vähän siivottua. Ja kun varsinkin ilmoitti ensin, että ei jaksa lähteä urheilemaan...Mutta sai sitten kuitenkin innostuksen lähteä. Olisinpa voinut käydä eka kaupassa ja sitten siivoilla. Nyt siis sekä siivosin, että kävin kaupassa tytön kanssa! Eipä siinä mitään, mutta olisi kiva olla edes yksi peini hetki päivässä yksikseen (edes sen kauppareisuun ajan)

Noh, tulipas marmatettua, anteeksi vaan. En myöskään itse ukostani luopuisi, mutta aina välillä ottaa pattiin (ne hormoonit...!)



Väsymys vaivaa täälläkin. Välillä tuntuu, ettei jaksaisi korviaan kantaa. Odotan edelleen sitä pesänrakennus vimmaa. Meillä ei ole vielä mitään vauvalle laitettuna... Pari uutta vaatetta pesin .. :)



Odekos se oli tädiksi päässyt? Onnea! Aika kurjalta kuullosti äitisi suhtautuminen asiaan. Lähinnä siskosi puolesta harmittaa. Sitä kun on synnytyksen jäälkeen niin herkässä tilassa, että saatta moinen " torjunta" kovasti loukata...

JA tuo poika/tyttö juttu. Me kun ollaan nyt ilmoiteltu, että toinen tyttö tulee, niin jotkut ovat suoraan sanoneet, että " voi, olisi nyt ollut poika" ... ja yksi sanoi, että " no, on se tyttö varmaan yhtä rakas kuin olisi ollut poikakin" .. No aivan varmasti on! Ja kun tässä tapauksessa tytö oli vähän niinkuin tilattukin. Miksi viitsivät edes tuoda julki omaa mielipidettään asiasta!? Olisi pitänyt tehdä niinkuin ensin päätettiin, eli kavereille kerrotaan, sukulaisille ei. Nämä kommentit kun ovat kaikki sukulaisten suusta.Tulipas kuitenkin kerrottua ja tieto leviää kulovalkean lailla... -HÖH!



KYSYMYS: onko kellään sisaristuina vaunujen päällä? TAi onko tietoa saako Emmaljungan kääntöaisallisiin sitä? Kun vähän kuulin, etttä Brion kääntöaisalliseen malliin ei ainakaan saa. Olin sellasita ajatellut hankkia, meillä kun esikoinen tulee 2v3kk , niiin ei ehkä tuplarattaita viitsitä hankkia... Ja kokemuksia muutenkin sisaristuimesta olisi kiva lukea..



Eipä tässä tällä erää ,uuta. oli vähän valivali kirjoitus, mutta .....näin tälläkertaa.



Katzu ja pikkupimu 29+0 (hui miten paljon!)

ODElle onnea uudesta tädin tittelistä! Ja voimia äitisi kommentteihin. Hmm..en tiedä mitä tuohon sanoisi. Meillä kun asia on omien vanhempieni kanssa päinvastoin että olisivat vaikka joka päivä lastenlasten kanssa ja joutuu vetelemään rajaa siihen suuntaan. Miehen vanhemmat sitten ottavatkin paljon rauhallisemmin. Onnea vaan siskollesi ja kuulostaa ainakin että sinä olet hyvä sisko kun osaat ajatella miltä hänestä tässä tilanteessa tuntuu ja sanot suorat sanat äidillenne.



MIEHISTÄ...kuulostaa tutuilta nuo työnjaolliset riidat. Meillä mies kyllä katsoo kuopusta mutta siitä tulee itselle sellainen olo että se pitäisi jotenkin ' hyvittää' . Totta puhuen en tiedä onko vaan mun kokemus koska ei mies oo sitä koskaan verbalisoinut mitenkään. Mulla on tapana ottaa syyllisyyksiä sun mistä asioista että kannattais varmaan kysyä mieheltä =) HUOMIOINTI raskausaikana on meilläkin vähän sitä sun tätä, varmaan ollut just samoin hänen lapsuudenkodissaan. Äitinsä on kasvattanut 5 lasta kun mies on opiskellut...kantanut kuulemma painavia kauppakasseja kävellen kaupasta kyynärspäät polvissa roikkuen. Tästä on kyllä meidän taloudessa tultu kyllä pidemmälle, huh huh.



Sanoinkin miehelleni että ois niin kiva jos joskus vaikka lähettäis mut elokuviin tai kasvohoitoon tai JOTAKIN!! Tai vaikka kysyis että mitä kuuluu ja miten voit. Tosin tästä vointiosaston infosta olen aivan itse pitänyt huolen ja olen puhua pulputtanut miehelle. Varsinkin sellaisina päivinä jolloin aikuiskontaktit ovat vähissä (oon hoitovapaalla) puheripuli iskee. Meillä tulenarimmat hetket ovat kun mies tulee töistä kotiin (väsynyt) ja haluaa laittaa aivot offille (katsoo aivottomia sitcomeja) ja minä puheripulin kourissa papatan miehelle juttujani samaan aikaan. Vaikea juttu, kummankin tarpeet tietysti tärkeitä, toiselle hengähtäminen ja toiselle yhteys ja puhuminen. Sitten päästään iltaan ja kun olen saanut pikkuisen unille ja mies vienyt koululaisen, minä kaipaan yksinäistä ja itsenäistä aikaa ja sitten mies yrittää houkutella yhteisiin rientoihin...ja mä olen oikeasti niin puhki ettei meinais millään jaksaa. Eikä tosiaan kaipaa ketään vähään aikaan iholle kun juuri on saanut pienen ihottelijan nukkumaan.



NEUVOLALÄÄKÄRI oli tänään. Painoa ei ollut tullut kuin 3kg viidessä viikossa mikä oli ok, pelkäsin pahempaa. No ei siinä mitään mutta yllätyin hiukan kun neuvolalääkärin seurassa olikin opiskelijamies...en tosiaan ollut yhtään varautunut että joku mies tekisi sisätutkimuksen. Musta on tullut tosi höveli, takana kumminkin jo 3 raskautta ja erinäisiä kertoja gynepöydällä.



Eipä kummempia. Vointeja Pumpulille ja muillekin sitä tarvitseville =)



t.tuuli72 + jumppatyttö 26ja risat

Odelle onnittelut tätiydestä!



Kukas tuossa yläpuolella kirjoittelikaan PAINONNOUSUSTA...



...itsellä on painonnousu ollut varsin reipasta rv 17 jälkeen.

rv 17 - 22 oli tullut 617g viikossa

rv 22 - 26 oli tullut 718 g viikossa

rv 26 - 29 oli tullut huimat 980 g viikossa.



Olen joka kerta terkkarilta tivannut että onko se liikaa? Mutta koskaan en ole saanut mitään kommenttia nopeasta painonnoususta. Terkkari vaan totesi että tulen päätymään todennäköisesti n. 16 raskauskiloon, mikä on kuulemma mun kokoiselle juuri passeli, ei yhtään liikaa. Olen siis luonnostaan hyvin pitkä, laiha ja lihomatonta sorttia ja painoindeksini oli ennen raskautta 18,9 joten ei pari extra lisäkiloa haittaa. Saa nähdä missä menee raja viikottaiseen painonnousuun että alkavat puuttumaan asiaan.



ÄIDIKSI TULEMISESTA

Leikin tänään kunnon kotiäitiä ja leivoin 2 pellillistä pullaa... ..ja nehän tuntuvat maistuvan mainiosti (varmaan 5:s jo menossa). Tulis jo mieskin kotiin niin ei mun tarttis koko kasaa syödä yksin.



*k*

.. ompas teillä siellä mukavat neuvolatädit. Mulle tuli keskiraskauden ajalla ensin 503 g viikkoa kohti ja siitä jo repivät pelihousunsa ja viimes oli tullut yli 600 g viikkoa kohti, en muista ihan tarkkaa et miten paljon yli.. Ja varotteli jo kovasti syömisistä. Ja minäkin pitkä ja hoikka luonnostani.. Vähän eri malli täällä...



Ikarus taas.

Tulin vielä pikaisesti jääkiekon lomassa kommentoimaan tämän päivän neuvolalääkärillä käyntiä. Lyhyesti siis: kaikki oli kunnossa, kohdunsuu edelleen kiinni ja kaulaa jäljellä. Eilen ja tänään ei ole supistellut melkein yhtään eli taitaa tämä lepoloma auttaa. Verenpaineet sun muut oli ihan kunnossa eli ihan hienolta näyttää. Jos vielä supistuksetkin pysyvät poissa, niin ehkä pääsen vielä takaisin töihin ennen mammaloman alkua.



Tänään jäi päikkärit väliin, joten väsymys painaa päälle hullun lailla. Huomenna sitten taas saa loikoilla sängyllä ja torkkua koko päivän, ihanaa! Täytyy ottaa kaikki irti näistä lepopäivistä, sillä niitä ei tosiaan täälläkään liikoja ole esikoisneidin takia:)



Huomiseen, nyt takaisin kiekon pariin...



Pantoufle 29+3

Pakko kipaista kertomaan juhlafiilikset;

läpäisin sokerirasituskokeen kirkkaasti, paastoarvo 4.7 (raja-arvo 5.1), 1h arvo 8.7 (10) ja 2h arvo 6.3(8.7). Ihanaa, tässä raskaudessa en joutunutkaan ruokavaliodieetille, vaan normaali terveellinen syöminen näkyy riittävän mainiosti!!! Viime raskaudessa rasitusarvot olivat myös erittäin hyvät, mutta paastoarvo lipsahti pikkuisen yli rajan, kun tuli syötyä liian raskaasti ennen 12 tunnin rajaa. Itse olen pitänyt tuota edell raskauden raskausdiabetesdiagnoosia siksi virheellisenä. Lapsikin oli normaalipainoinen (3.6 kg) ja tiukan dieetin jälkeen omaa painoa tuli vain 9kg, mikä tietty oli hyvä juttu.



No, tässä raskaudessa sitten on neuvolatäti iskenyt diaabetikon leiman papereiden perusteella otsaan ekakäynnillä, ja hokenut joka käynnillä, miten dieetti täytyy aloittaa heti raskauden alusta " kun on tämä diabetes" jne.. Ei paljon oma tulkinta tilanteesta auttanut vaikka kummassakaan raskaudessa ei esim. ole koskaan ollut pissassa sokeria. No, nyt toivottavasti neuvolantätikin rauhoittuu ja päästään käynneillä puhumaan muustakin kuin ruokavaliosta, ja minä saan jatkaa ihan tavallista terveellistä ruokailua mutta herkutellakin joskus. :)





adalmina 28+2