*marrasmurujen torstai*

Huonosti nukutun yön jälkeen sain vihdoin aamuyöllä unta ja hieman syvempää sellaista ja katsos, kun olin niin sikeössö unesa, niin puhelin soi 7.15, postin jakelusta soittivat, kun halusivat tuoda mulle yhden paketin. Pikkusen piti kerätä aivoja kasaan, ennen kuin pystyin sille naiselle vastailemaan mitään, milloin olen kotona.



Me siis käytii eilen tutustumassa sinne synnärille, eikä mullekaan siitä mitään hyvää mieltä jäänyt. En nyt enää muista kuka siitä silloin puhui, mutta mua ahdisti ensinnkin liian tuttu ja mua NUOREMPI kätilö, jolla ei ole omia lapsia. (Toi on mun oma juttu, että en jotenkin pysty ottamaan tosissaan ihmisiä, jotka neuvovat mua jutussa, jote itse ei ole tehnyt koskaa) Sitte sillä naisella oli ihan sika kiire kotiin, joten lähinnä juostiin sairaala läpi ja taustalla kuului ihan korvia riiipivä huuto yhdestä salista, kun joku synnytti.

Sitten tämä kätilö kertoi kuinka kivaa on kun: " meidän sairaalassa saatte ihan itse hakea ruokanne tässä seinällä kerrottuna aikana keittiöstä ja täältä varastosta saatte puhtaita lakanoita, jos joku vahunko sattuu. Tällä ajattelemme teidän parasta, onhan teidän kotonakin pärjättävä vauvan kanssa ihan omillanne (vauvat on siis koko ajan vierihoidossa) ja kyllähän isät auttavat"



Tuli kyllä olo, että toi olis pitänyt rivien välistä lukea että henkilökunta on niin kortilla, että älkää vaan kysykö apua, meillä ei ole kuitenkaan aikaa auttaa.

Sitä paitsi ei kaikilla ole asiat niin hyvin, että on mies joka auttaa. Onneksi itselläni on, mutta eihän sekään siellä ole kun hetken illalla.

No voi olla, että hormoonihuuruissa ylireagoin, mutta ei tosiaan jäänyt mikään ihana fiilis.



Nyt tilaa muille, ja anteeksi avautuminen heti aamusta.



Annitanni

Se ois taas yks viikko kasassa. Eilen nukkumaan mennessä alko ärsyttävät menkkakiputuntemukset, mutta hiipuivat aika pian. Mitähän lie. Nyt on sitten niska jumissa väärän nukkuma-asennon takia.



Niin se taitaa olla, että aika monessa synnytyssairaalassa saa itse lakanansa vaihtaa.Meille ei esikoista odottaessa ollu valmennuksessa moisesta puhuttu ja ihmettelin sitten tuliskohan joku vaihtaan nää hikiset lakanat (armoton hikoilu synnytyksen jälkeisinä päivinä), topakasti vaan neuvoivat tekemään homman itse. Myös täällä missä nyt tulen synnyttämään lakanat pitää itse vaihtaa. Ruoka mennään syömään sellaseen ruokailutilaan ja muuten pitää itse sieltä jääkaapista aamiaista ja välipaloja hakee... että kyllä se omatoimisuutta vaatii.



Mua ärsytti tämän kertaisessa synnärikierroksessa se, että kätilöllä oli tosi vahva mielipide muutamista ponnistusasennoista, eikä peitellyt kyllä sitä yhtään. Altaat, jakkarat ja kontillaan olot oli kuulemma vaan humpuukivillitystä... eihän kukaan enää niin ponnista... lähes kaikkihan ponnistaa sängyllä. Käski tullessa kysyä mihin sinulle sattuva kätilö suostuu. Nyt sitten pelolla odottaa, että mulle sattuu just tää kätilö. Oon kyllä päättäny, että heti alussa saliin tultua kysyn, saanko kokeilla siinä vaiheessa näitä eri ponnistusasentoja. En mä esikoisenkaan aikana osannu enää siinä ponnistushuuruissa alkaa miettiin mitähän sitä nyt testais.



No tästä tuli kans tällasta paasausta!



Sarafan rv 36

SARAFAN: Mulla täällä ihan verenpaineet kohosi kun luin sun juttua siitä kätilöstä! Ensinnäkin he ovat siellä synnyttäjiä varten, eikä synnyttyjät heitä varten ja toiseksi kun minä menen synnyttämään niin en kyllä ensimmäseksi kysele että " missäköhän asennossa rouva kätilö haluaisi että minä synnytän?" !!!!!!! Kyllä se on heidän velvollisuus ja työ hoitaa synnytys niin että se on äidille ja vauvalle parhaaksi! Niitäkin kätilöitä kuulemma on olemassa jotka sanovat etteivät polvistu yhdenkään synnyttäjän eteen, mutta he ovatkin alansa väärin valinneet... Vaikka itse olen ensimmäistä kertaa synnyttämässä ja toivon että kaikki menee sopuisasti, niin olen sanonut miehellenikin että pysyy siellä tiukkana minun puolesta jos en itse jaksa!! Niin ja mitä eri asentoihin tulee, niin eikös ne mahdollisuudet ole tehty synnyttäjiä varten, eikä kätilöiden mieleiseksi valittaviksi!



Doddii, pääsinpähän höyryämään :) Minullakin oli synnytystapa-arvio toissapäivänä ja paikalla oli lääkärin lisäksi kaksi opiskelijaa. Sisätutkimus teki tosissaan aika kipeää ja sitten se pitikin suorittaa kahteen kertaan opiskelijoiden vuoksi :) Tuomio oli seuraava, eli alateitse pitäisi mahtua ja kohdunkaula oli lyhentynyt 2cm:iin, pehmennyt ja sormelle auki. Se oli huojentavaa kuulla että kivut ovat saaneet siellä jotain aikaan! Ultrassa kaikki hyvin, vauvan painoarvio 3090g ja rt2 (pää alas, peppu oikealla).



Minulle myös iski ensimmäisessä valmennuksessa synnytyspelko, mutta tuo viime käynti rauhoitti mieleni ja tunnen olevani täysin valmis synnyttämään! Nyt vain käyn kävelyllä joka päivä, vaikka se tuskaa onkin ja saunaa myös lämmitellään ahkerasti. Kaikki supistukset ovat tästä lähtien erittäin tervetulleita!



the-masu ja pikkuakka rv 38 !!!!!!



P.S. Voimahalit kaikille sairaalassa oleville =)

Huomenia !



Kävin heti aamusta kävelylenkillä napakassa pikkupakkasessa, ajattelin käydä iltapäivällä saman lenkin uudelleen.



OYS:ssakin on sama periaate että itse on huolehdittava lakananvaihdot+vaatteidenvaihto. Vierihoidossa oleva vauva hoidetaan myös 24h/vrk itse eli vaihdetaan vaatteet ja vaipat, pestään ja puhdistetaan. Hoitajilta voi pyytää apua jos tarvii ja antaa vauvan yöksi hoitoon jos ei saa nukuttua tai on niin kipeä ettei pysty hoitamaan itse. Ruoka-ajat kuulutetaan keskusradion kautta ja jokainen menee omaa tahtiaan syömään.



Tuntuu että oma olo kohenee koko ajan, eilinen päivä meni kokonaan ilman rennietä :) eikä oikeastaan supistellutkaan juuri ollenkaan. Alapään kivutkin ovat helpottaneet ja inhat pukamat ovat menossa pois. Haavelin päivällä että vaihdan makuuhuoneen järjestyksen ja maalaan kaapinovet mutta jätin sen sitten sikseen... ainakin eilen. Toisaalta pitäisi leipoa jotain pakkaseen valmiiksi joten tänään voisi ajatella pullataikinan tekoa ja pyöräyttää muutaman boston-kakun ja mustikkapiiraan pakasteeseen valmiiksi. Pikkupullissa on se huono puoli että ne tulee napsittua yksi kerrallaan pussista ja syötyä :( Leivinuuni on lämpiämässä joten voisi siinä paistella leivonnaiset - niinkuin kunnon maalaisemäntä tekee :)



Mutta nyt pyykkivuoren kimppuun ja vuoro seuraavalle.



MrsCruiser

Onpas harmi, että synnäriltä antavat noin huonon kuvan. Yrittävätköhän tahallaan pelotella äitejä jotta saavat sit synnytyksessä pompotella äitejä oman pillin mukaan. Ärsyttävää! Toivottavasti kaikille kuitenkin lopussa osuu se sopivin kätilö kohdalle, jonka kanssa kemiat synkkaa. Itellä on aika synnärille tutustumiskäynnille maanantaina. Saa nähdä miten Vaasan keskussairaalassa toimitaan. Olen kyllä kuullut sieltä paljon positiivista, että odotukset on aika korkealla. Mutta meikäläisen tuurilla osuu pahin noita kohdalle.

Noh, odotellaan maanantaita ja katellaan.. =)



Viime yö meni ihan pipariksi. Sopivaa asentoa en meinannu millään löytää. Selkään sattui ja kylkeä piti koko ajan vaihtaa. Vessassa oon saanu ravata pari kertaa, joten nousin samalla kun mies meni töihin. Kierrettiin koiran kanssa pitkä lenkki ja nyt pitäis hieman siivota viikonloppua varten.



G: Mitä ootte leiponu pakkaseen tulevia kaffivieraita varten, jos ootte leiponu?? Ajattelin, että tänään vois leipoa valmiiksi jotain mutta mitä?? Pullaa? Marjapiirakoita? Ideoita? Ei mitään hankalaa... =)



Nyt petivaatteet ulos tuulettumaan...



rusina rv 35 =)

Silti ihan pöhnäinen olo...

Viime yö tuli tavallaan nukuttua mutta kyllä musta silti tuntui kuin olisin ollut vain sellaisessa kevyessä horroksessa. Heräilin vähän väliä todetakseni aina uudestaan että rupeepas nukkumaan...

Synnytysjuttuja on tullut mietittyä, nyt kun on tosiaan mahdollista että alakautta saan synnyttää niin on tullut mietittyä ponnistusasentoja, mahdollista epparia, kivunlievitystä yms. Sitten olen miettinyt myös sitä että miten mun käy kun en ole käynyt synnytysvalmennuksessa (uskoteltiin ettei sellaista edes tarvitse kun sektio tulee), selviänkö ilman sitä? Sairaalatutustumiskäyntiä en usko tarvitsevani, olinhan tuossa samaisessa sairaalassa esikoisen aikaan vaikka en tavallisessa synnytyssalissa käynytkään, vaan leikkurissa. Mutta muut tilat tuskin ovat muuttuneet.

Pitäisi kai syödä jotain...

Vaikka sitä kaikkea on tullut mietittyä niin en oikein saa otetta mistään, en taida oikein tietää mitä synnytyksen hetkellä haluan.

Viimeksi kaikki muut päätti miten asiat hoidetaan ja nyt olisi sitten niin kuin mun vuoro? :D Esikoisen syntymä...

Se mietityttää nyt todella, silloinhan oli täysin identtinen tilanne mun fyysisen kunnon kannalta mutta mut silti leikattiin, en voi olla miettimättä sitä vaihtoehtoa että se tehtiin tosiaan turhaan. Olisin sittenkin voinut synnyttää alateitse, eikä nyt olisi tuota arpea muistona...

Mutta oli miten oli, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Parhaimman mahdollisen palkinnonhan tuosta leikkauksestakin sai, oman suloisen poikalapsen.

Nyt sitä ruokaa itsellenikin...

Mun aamupalat aina venyy kun en osaa syödä heti herättyäni.

Kerkee usein tulemaan paha olo senkin takia.



Mutta jos mulla olisi myöhemmin vielä jotain...



Swehina rv 36+4

Minä ajattelin leipoa valmiiksi bostonkakkuja ja mustikkapiiraita. Ostin joskun semmoisia pyöreitä foliovuokia joihin teen piiraat ja pakastan vuokineen päivineen niin on helppo sitten napata sulamaan kun tulee vieraita. Helppoa ja nopeaa :)



MrsCruiser

En ole käynyt koneella pariin päivään ja olipas mukava lukea pinot, kun NIIN jännittäviä hetkiä marrasmuruissa eletään!



Tässä vaiheessa kai myöhäistä toivottaa onnea matkaan Marrastoiveelle ja Alialle. Saa varmaan jo onnitella nyyteistä, joten ONNEA molemmille!!



Momentille myös Onnea Pikku-Annan ja Äidin parempaan vointiin!



G: Painon kertymisestä oli kyselyä ja vähemmän ylpeänä tunnustan, että 18 kg on päässyt kertymään ; ( HuH HuH! Eikä neuvolatäti olut moksiskaan? ( Toisin, kuin minä).



Neuvolassa kävin tiistaina ja kaikki oli hyvin. Näillä näkymin oli sitten viimeinen neuvola ennen vauvan syntymää. Terkka antoi ohjeita imetykseen ja toivotteli onnea koetukseen.

Olo on ihan hyvä lukuunottamatta närästystä, kolotuksia, supistuksia ja niistä johtuvia univaikeuksia lukuunottamatta. Vauva liikkuu myös ahkerasti eteenkin öisin. Tänääkin oli noustava 04:20, kun Mönkiäinen oli niin levoton, ettei nukkumisesta tullut mitään. Pitänee ottaa kunnon päikkärit.



Vielä (enää) 5 yötä käynnistelyyn!



Raikasta Torstaita Murut!



Olivi@78 & Mönkiäinen 37+6

Heissan pitkästä aikaa, niin pitkät pinot iltasella ettei oo enää jaksanu kirjotella myöhään illalla pinoon.



Painoarvioon pitäs mennä 8.11 ja synnytyskeskustelu on 31.10 Kättärillä



Odotus menee suht hyvin, riesana edelleen ne supistelut.



Eilen tulikin oltuu messukeskuksessa eka kiertelemässä messuja ja heti perään parin tunnin kokouksessa; oli muuten rankka reissu.



Nyt jos menis aamupalalla ja ajais tuon miekkosen käväsemään kaupassa, ex-anoppikin kattomassa tääl likkaa ni saan tavallaan vaan olla, jossain vaiheessa tuo ex-anoppi kuitenkin innostuu siivoilemaan =D

synnäristä: meillä kättärillä se täti oli ihan super kiva. uskon etä monitoivoi hiljaa mielessään että hän olisi se kätilö joka synnytyksen hoitaisi, vaan hän ei hoida synnytyksiä. vaan valmennuksia ja synnytyskeskusteluja =( harmi. tää kyseinen täti joka sitä valmennusta piti kertoi asennoista ja sano myös siitä synnytysjakkarasta että täällä lattialla me kätilöt sitten kyykitään. ja arvatenkin se on kätilön kannalta ihnottavin synnytysasento mutta synnyttäjän kannalta kuulemma yksi parhaista ellei paras.. en tiedä.

en muista mitä kättärillä sanottiin lakanoista. roskiksista ainakin sanottiin että jos täyttyy niin tässä on kaappi joista niitä saa lisää. laitosapulainen käsittääkseni haikaranpesässä pyörii mutta voi olla myös oma-alotteinen.



niskat on hirveen jumissa, yöllä vaihdettava kylkeä kun hartiat alkaa puutumaan. vessa reissuja taas varmaan 15!! mahassa möngertää...



näin taas unta että sain vauvan.. tytön. synnytyksestä ei vilaustakaan..

mä tavallaan pystyn hallitsemaan mun unia.. eli tekemään asioita jotka ois mahdottomia.. koitin muistaa ja nähdä sen synnytyksen siinä vaiheessa kun se vauva oli mun sylissä mut ei se toimi. mulla on varmaan joku pelkorajotin päällä. tai sit en voi nähdä ja kokea jotain joka on ihan uus juttu. tosin enpä ole koskaan lennellyt ilmojen halki ihan vaan itsekseni.. outoa!



puuroa ja aamupalaa.. kahelta on neuvola..



37+6

Monella kuulostaa tapahtuneen pehmenemistä ja avautumista, mutta mulla on kohdunsuu tiiviisti kiinni ja kiinteä (rv 36). Sais kyllä jo jotain tapahtua... Hirvittää jos tulee pitkä ja kivulias synnytys.



Onko täällä kokeneita synnyttäjiä, joilla kohdunsuu on pysynyt pitkään kiinni, ja kuinka kauan avautumisvaihe on sitten kestänyt?



timaja 36 tasan

Oon ensikertalainen ja mullakin oli 36 viikolla tilanne muuttumaton, eli paikat tiukasti kiinni. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin kun kävin lääkärissä niin oli paikat pehmenny ja euennu... Silti kuulemma monilla koko avautuminen tapahtuu vasta kun synnytys lähtee käyntiin.

No kannanpa kortta kekoon.



Ainakin meidän neuvolan synnytysvalmennus oli ihan yhtä tyhjän kanssa, joten ilman sitäkin olisi varsin hyvin pärjännyt. Joskin itse kävin ja oon käynyt tässäkin raskaudessa äitiysjoogassa, jota pitää TYKS:n kätilö ja sieltä olen saanut monenlaista vinkkiä synnytykseen.



En kyl ekassa synnytyksessä mitenkään mielestäni hyödyntänyt varsinaista joogaa (ei sit käynyt mielessä et tekiskö tässä vaikka palmuasanan...), mut kätilön mielestä tässä äitiysjoogassa käyneillä on hyvä asenne synnytykseen tullessa. Rentoutumista kannattaa harjoitella, jotta pystyis sitten paremmin supistusten välillä lepäämään hetken. Kyl ne kätilöt sit neuvoo ponnistamisessa yms. Ja hengitysharjoituksiakin voi tehdä ihan itse eli ainakin tässä joogassa harjoitellaan sisäänhengitystä nenän kautta ja sit ulos hengitys suun kautta. Uloshengitettäessä voi vielä käyttää matataa ääntä esim. aaaaaaa, jolloin kuulemma lantionpohjalihakset rentoutuu. Äänenkäyttö on kuulemma hyvä juttu myös sen kannalta, että ei pidätä hengitystä. Yksi vinkki olis vielä joogasta lantion pyörittely supistusten aikana. Sänkyyn ei kannata jäädä tuskissaan makaamaan vaan mielummin pysyä liikkeellä. Tällaisia siellä joogassa neuvotaan.





Joku kyseli leipomusvinkkejä. Itse veivasin eilen tällaista, missä ei tarvii vaivata tai vaahdottaa mitään.



HELPPO JA NOPEA MARJAPIIRAS



2 munaa

2 dl sokeria

1 dl öljyä tai voisulaa

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2-3 tl vaniljasokeria

1 dl maitoa tai kermaa



päälle 3-4 dl marjoja ja 2-3 rkl sokeria



Sekoita munat ja sokeri keskenään. Lisää rasva sekä vehnäjauhot, johon on sekoitettu leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita lopuksi taikinaan maito tai kerma.



Paista 175 asteessa noin puoli tuntia.



Kaksinkertaisesta annoksesta riittää mainiosti uunipellillinen ja siitä sitten leikkasin paloja, jotka pakastin parissa rasiassa, jotta voi sitten ottaa tarvittavan määrän kerralla.



t: Lempi 36+5

TIMAJA: Viimeinen lääkärikäynti oli 34+6 ja silloin kohdunsuu pehmeä ja kiinni. Kolmas tulossa. Eli täällä ei *kokemus* ainakaan tee paikoille mitään. Kakkosen aikaan tilanne oli rv 36 kiinteä ja kiinni. Synnytys kesti (käynnistyi suppareilla hitaasti) alle kahdeksan tuntia, avautuminen 7½h, ponnistus 11min ja jälkeiset 8min... Mutta kaikkihan on ihan yksilöllistä, että suoraan ei voi toiseen verrata =)



LEIPOMISET: Meillä on niin pieni pakkanen, etten varmaankaan mitään vierasvaraa leivo. Jollei nyt sitten jotain puuska tule. Sitten varmaan joku kuivakakku... Meillä muutenkin leivotaan tosi harvoin, kun mies ei pahemmin mistään välitä.



Neuvolassa taas käyty eikä mitään kummempaa uutta. Kunhan odotellaan... *huokaus* Kun nyt edes alkaisi supistelemaan kipeästi, niin voisin uskoa, että tämä joskus syntyy. Mutta kun ei mitään. Ja kävelylenkitkin on ihan olemattomia ajatuksia, kun ei näiden viikareiden kanssa pahemmin lenkkeillä. Haluaisi niin kovasti latautua ihan itsekseen *lenkillä*...



Palaillaan taas, kun jaksan jotain muutakin muistaa =/



TalviSalama + Tiitiäinen 38+0

Otin sitten työalueeksi tänään kirjahyllyn kokonaisen siistimisen, pölyt kaikkialta pois ja ylimääräiset tavarat sieltä kokonaan pois. " Baari" n siivoaminen astioista ja niiden pesu ja ja ja...Loputon työmaa siis. Nyt on kirjahyllyt/laatikostot pesty ja nyt pitäisi laittaa tavaroita takaisin mutta mä en haluaisi laittaa sinne yhtään noista tavaroista takaisin vaan haluaisin koristella ja ostaa tuohon hyllykköön kaikenlaista muuta kivaa...

Taidan siis laittaa kirjahyllyn vanhat kamat pahvilaatikkoon ja jätän hyllyt joksikin aikaa täysin tyhjäksi kunnes keksin sinne jotain sellasta joka miellyttää silmääkin :D Haluan jotain piristävää tuohon ongelma-alueeseen ennen kuin vauva päättää tulla tähän maailmaan. Ei ole kiva istua sohvalla kun eteen aukeaa aina outo tavarakaaos...

No nyt aion tehdä tuosta kaaoksesta siis lopun.



Ruokaa masussa...

Ja hommia jatkamaan :)



Swehina

Onpa palstalla hiljaista...



Täällä Tampereella ei uudelleensynnyttäjän tarvitse osallistua synnytysvalmennukseen...luojan kiitos, voiko oikeasti enää turhempaa olla. Synnytys pitää kokea, ennen kuin osaa odottaa mitä on tulossa. Itselleni valmennus oli yhtä tyhjän kanssa silloin kun odotin esikoista...katseltiin yhdessä synnytysvideo, joka tuntui ahdistavalta ja kätilö kävi synnytyksen vaiheet teoriassa läpi. Siinä kaikki. Hyvä kun työpäivän jälkeen pysyin siellä hereillä...



Vitsit, että olen väsynyt. Heräsin neljän maissa pissalle ja nukahdin kyllä ihan helposti uudelleen. Tukkoinen nenä on viime päivinä alkanut haittaamaan. Nuhaa se ei enää ole, epäilen johtuvan hormoneista.



Aamulla tuli taas tiuhaan tahtiin niitä menkkakipumaisia suppareita. Kesti melko pitkään, ennen kuin rauhoittuivat. Kylläpä jännittää neuvolalääkäri tiistaina. Paikat oli viimeksikin pehmenneet kahdessa viikossa ihan mielettömästi, saati nyt sitten kun noita suppareita on ollut ihan jatkuvalla syötöllä ja paljon kivuliaampiakin. Huomisen jälkeen alkaa 37. rv, josta en voi olla kuin huojentunut. Kaikkien näiden raskausajan ongelmien jälkeen en voi muuta kuin olla onnellinen siitä, että olen päässyt näinkin pitkälle. Selän toimintakyky tässä nyt on enää se pahin huolenaihe. Totta kai synnytyksen aiheuttamat mahdolliset lisävauriot alapäässä pohdituttavat myös. Kun ei nyt ainakaan lisää laskeumia tulisi.



Maksa-arvot sain tänään neuvolasta ja ne olivat normaalit. Sappihappoarvo puuttui vielä ja terkka sanoikin sen olevan merkittävämpi. Odotellaan sitä siis vielä. Toivotaan, ettei siinä olisi mitään sen ihmeempää ja että kutinan syy olisi tosiaan ihan viaton.



Luin noita teidän kokemuksia siitä lantion tilavuuden arvioimisesta ja täytyy sanoa, että onneksi ei ole moiseen tarvinnut koskaan suostua. Voin kuvitella miten kivuliasta tuollainen lantion ronkkiminen on. Olen joskus joutunut todella kovakouraiseen sisätutkimukseen (nuori miesgyne), ja se teki todella kipeää. Tämä nuorimies ei todellakaan ymmärtänyt, miten pahalta tuntuu, kun munasarjat litistää sormien väliin. Tuolla reissulla puhkesi munasarjakysta ihan vain sen sisätutkimuksen voimasta. Meinasin oikeasti oksentaa kivusta ja inhosta tutkimuksen jälkeen.



Noita joidenkin kätilöiden asenteita synnytysasentoja kohtaan ei voi muuta kuin ihmetellä. Itse ainakin meinasin tällä kertaa vaatia jakkarasynnytyksen, mikäli vain kynnelle kykenen ja jalat kantavat. Sukkaponnistus ei todellakaan ole minua varten, puhumattakaan mistään kylkiasennoista...Täytyy toivoa, että saisin sellaisen kätilön synnytykseeni, joka ei heti ala vääntämään kättä asian tiimoilta. Onhan se nyt ihan selvää, että vauvan laskeutuminen synnytyskanavaan sujuu paljon helpommin ja nopeammin pystyasennossa kuin makuulla, jo ihan painovoimankin vuoksi. Kuulin, että jakkarasynnytystä kammoksutaan nimen omaan juuri siksi, ettei viitsitä kökkiä kyykkyasennossa ja koska siihen liittyy suurempi verenvuotovaara kuin makuultaan synnyttäessä.



Nyt on mentävä syömään jotakin tai muuten lähtee taju.



Kanelisokeri 35+5

Paino tippunut 300g

RR 124/67

Hemppa 126!!! (JES! hieno nousu alle 100-->126 reilu kuukaudessa)

Kohdunpohajn korkeus 35! (Käyrien yllä mennään edelleen)

RT

Vauvan syke 132



Ens viikolla synnytystapa-arvio, silloin selviää paljon asioita!



Hienoja viikkoja kasassa mm. talvisalamalla!



Täällä kaikki siis hienosti ja vauvan tuloon ollaan ihan valmiita!

t.V&V 36+1



Olis hienoa kuulla marrastoiveesta ja aliasta..

Olipa pitkä hammaslääkärireissu yhden lapsen kanssa.. Otin kolme lasta mukaan kun ajattelin että oikojalla menee vartin verran, mutta sitten otettiin hammasmuotit ja röntgenkuvat ja siinä meni yli 1,5 tuntia.Tytöille oli voileipää mukana,mutta itselle ei mitään.. Rupesi jo hieman huippaamaan,mutta onneksi selvittiin (kirjaston kautta) kotiin syömään.



Vatsassa myllerretään kivasti,eikä nukkumista haittaa.Muuten kyllä juoksen muutaman kerran yössä vessassa. Ihanaa kun eilen saatiin uusi petauspatja ja siihen päälle vielä suoja.Tuntuu kun olisi uusi sänky! ´Minä kieltäydyn nukuttamasta vauvaa siinä vanhan petarin päällä, samahan se on kuin vanha pinnasängyn patja.



Huomenna taas neuvolaan..

Jas ja pikkuneiti 36+6

Lähdin taa eilen jo kolmannen kerran synnyttään mutta nyt taas kotona oleilen ja odottelen uutta tilannetta.

Eli eilen klo:19.30 tienoolla alkoi kivuliaat supparit suoraan 3min väleillä...

Sitten kiireellä taysiin kun matkaa n.75km yhteen suuntaan,siellä sitten tutkittiin ja kanavaa jäljellä 1cm ja auki 1cm kohdun sisäsuu.

Siellä sitten odottelin koko yön suipistellessa ja aamu kun tuli niin supparit loppu ja yölliset supistukset eivät olleet enään sit aukoneet paikkoja lisää joten kotio laittoivat.

Nyt vauva on vihdoinkin rt ja siis saa syntyä jos sillain käy.

24pvä jos silloin siis vielä mahassa niin otetaan lapsivesi punktio ja sitten käynnistellään jos vauvan keuhkot kypsät!

Kätilöt kehuivat taysissa kovasti niitä 2kerroksen synnyttäneiden osastoja kuinka on hienoa ja uutta kaikki.

Saa nähdä pääseekö sitä sitten oman vauvelin kanssa sinne 2:lle vai 4:lle.

Mutta tämmöistä siis tänne taas kerran.

Rv 35+3

Täällä on kiirusta pidellyt ;9 Siis kaikki mahdollinen aika mennyt muualla kuin koneella - nyt on neulottu kaikki lahjat, parista ompelutyöstä puuttuu turkishakanen, mut niissä ei kauan mene.



Tiistaina oli neuvola ja kaikki oli hyvin. Verenpaine ei ota noustakseen, eikä hb:n - noista ei suurempaa vaivaa ole onneksi vielä tullut esille... Masukki pitää varsinaisia jumppatuokioita aina välillä.



Eilen päätin imuroida ja pestä lattian, ja sen kyllä huomasikin tänään - vihloo niin vietävästi. yritä siinä sitten käydä kaupassa.... Kohta pitäis mennä viemään neidot luistelukouluun, jos vaikka sillä aikaa keskittyis koiran kanssa ulkoiluun (koulutus vois olla kivaa)......



Meillä on nuo nuoremman neidon synttärit ens kuun alussa, joten olen niihin jo hieman leiponut valmiiksi, voi olla että niistä tarjottavista jää sit viel vauva-vieraillekin tarjottavia. Meillä kun lämmitettiin tuota leivinuunia viikonloppuna, niin piti hyödyntää sen lämpö. Jos tulis vähän kylmempää, et sais tehdä lisää tuonne pakasteeseen.



Noista kätilöistä - itselläni ollut kummallakin kerralla yhtä kätilöä lukuunottamatta nuori kätilö, ja ei huonoa sanottavaa heistä ole. Jotenkin mukava kun on ikäistä seuraa, varsinkin, kun eräät vanhemmat näyttävät olevan työhönsä leipääntyneitä...



Mut nyt valmistautumaan urheilutuntiin ;)



--Mirpa ja uusi viikko 35 masukin kanssa--