Lue keskustelun säännöt.
Epäsosiaaliset miehet
10.02.2019 |
Moni sinkkumies luulee liian usein, että naisia kiinnostaa vain miehen ulkönäkö tai varakkuus tai menestystys. Mutta olen huomannut, että ne miehet, jotka eivät kumppania löydä, ovat usein epäsosiaalisia. Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.
Kiinnittäkää siis huomiota sosiaalisiin taitoihin! Ottakaa kantaa.
Kommentit (431)
Vierailija kirjoitti:
Kun kerrytätte vähän ikää ja näkemystä, huomaatte että naista ja miestä ei totisesti ole luotu keskustelemaan keskenään. Toinen osapuoli yrittää keskustella tekniikasta, sijoituksista, veneistä, autoista jne. ja toinen eettisestä ruokakorista, matkustelusta ja koirista.
On syynsä siihen, että perinteisesti on tavattu jossain tanssilavalla, ehkä hieman humaltuneena, fyysinen läheisempi kontakti mielessä ja molemmat osapuolet ovat tienneet, mitä tässä oikein ajetaan takaa. Tämän jälkeen sitten yleensä on melko nopeasti ollut pulla uunissa ja yhteiset puheenaiheet 20 vuodeksi. 20 vuoden jälkeen sitten toinen vetäytyi sinne veneellensä ja toinen lenkitti koiraansa kunnes kuolo korjasi.
Tjaa, juuri tässä aamulla keskustelin mieheni kanssa melkein puolitoista tuntia niitä näitä. Nyt pitäis viitsiä jotain tehdäkin mutta laiskottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä sitä että lähes kaikki seksuaalisesta ja törkeästä fyysisestä väkivallasta ja tapoista tuomitut ovat miehiä. Mieti missä todellisuudessa moni tyttö ja nainen elää, mutta ei siitä huolimatta levitä vihaa ympäriinsä.
Miehet ovat myös huomattavasti useammin väkivallan, ahdistelun ja henkirikosten uhreja ympäri maailmaa kulttuurista ja maantieteestä riippumatta. Naiset kokevat kaikkialla väkivaltaa vähemmän kuin miehet, mutta heille uniikkia on että he kokevat seksuaalisuuteen liittyvää väkivaltaa enemmän. Miehet elävät pääsääntöisesti vaarallisemmassa ja julmemmassa maailmassa kuin naiset ja kuolevat kaikissa ikäluokissa vauvasta vaariin suuremmalla todennäköisyydellä kuin naiset.
Tuo on aivan totta ja on iso epäkohta mutta miten se liittyy naisvihaan, josta tässä puhuttiin?
Pointtina oli se että toisen sukupuolen vihaaminen ei ratkaise mitään eikä sitä voi perustella koska ihminen on paljon muutakin kuin sukupuolensa. Vihaamalla jotain ihmisryhmää jonkin tietyn ominaisuuden vuoksi sulkee valtavasti pois mahdollisuuksia itseltään sekä huonontaa omaa elämänlaatuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos pudotetaan introvertit miehet pois, kisa käy jo aika kuumana.
Onneksi kaikki naiset ovat supliikkeja, kohteliaita, sulavaa juttuseuraa. Tämä ongelma koskee siis vain miehiä.
Ei introvertti tarkoita, ettei ole sosiaalisia taitoja. Ketjussa ei myöskään ole puhuttu että miehen täytyisi puhua nainen pyörryksiin, vaan että osaisi olla normaalisti sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.
Wikipediasta: Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.
Hiljainen ja varautunut, jännitys madaltaa suoritustasoa. Joku voisi kuvailla ettei osaa rentoutua naistenkaan kanssa, ei tiedä mistä aiheista naisten kanssa pitäisi jutella, ja päästävät välillä sammakoita suustaan.
Eikö se nainen voisi joskus jutella niistä miestäkin kiinnostavista asioista? Hylkäisinkö naisen jos hän ei tiedä mistä aiheista minun kanssa pitää jutella.. ei kai vain täällä ajella kaksilla rattailla.
No ei nainen niitä telepaattisesti tiedä.
Mutta mies tietää? Mistä naisten kanssa sitten pitää jutella?
Tarttumalla naisten avauksiin. Tuolla yllä oli esimerkki, nainen kysyy tykkäätkö kissoista tai koirista jolloin nainen avaa aiheen josta keskustella. Mies vastaa ihan kivoja ja keskustelu kuolee.
Tähän kissakysymykseenkin voi tarttua monella tavalla. Koska esim. Tyyppi olisi voinut sanoa, että pitää kyllä kissoista/ eläimistä mutta on niin paljon poissa kotoa, ettei voi nykytilanteessa ottaa itselleen lemmikiksi. Lisäksi olisi voinut kysyä onko naisella lemmikkieläimiä ja onko enemmän kissa vai koiraihminen. Nainen olisi vastannut tähän ja mahdollisesti sitten tarttunut miehen tarjoilemaan palloon kotoa poissaoloista. Näin keskutelu etenee ja kuljetetaan sitä eteenpäin vuorotellen.
Ikävintä ihan joidenkin ihmisten kanssa keskustellessa on se, että lopulta tuntee itsensä kuulustelijaksi, joka yrittää pusertaa tunnustuksen vastahakoisesta todistaja. Nöyrästi kyllä vastataan kun kysytään, mutta oma-alotteisesti se toinen ei vie juttua osaltaan eteenpäin. Ihminen voi keskustella myös asioista jotka ei itseä kiinnosta pätkääkään. Olen oppinut puhumaan vaikka aidanseipäistä .
Uskoiko joku tuon alkupuolella olleen tarinan sinkku-laatikkoleukalentäjästä joka on epäsosiaalinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat keskimäärin todella huonoja keskustelemaan. Ja sanon tämän miehenä. Elinpiirissäni on todella monta miestä, joiden ajatukset eivät kiinnosta minua sen vuoksi etteivät osaa kuunnella ja keskustella kuin aikuiset.
Todella paljon ihmettelen miten kukaan nainen jaksaa sellaisia miehiä suhteessa.
Minun ei pitäisi olla mikään superyksilö, enkä olekaan mutta olen saanut treffeillä naisilta kehuja siitä minkälaista seurani on. Arvaan sen johtuvan siitä että miehet on tyypillisesti niin heikkoja tässä asiassa.
Sitten taas on sekin, että miesten huonot keskustelutaidot johtuvat osin siitä, että muita miehiä ei haittaa tällainen puute. Hauskaa seuraahan moni voi olla silti. Tai muuten mielenkiintoinen tyyppi.Niinpä, lohdullista miesten kannalta on siis, että edes pienikin keskustelu ja keskustelutaito riittää.
Ei luulisi olevan mahdoton tehtävä.
Kun suuri osa on heikkoja keskustelutaidoiltaan niin kiinnostuksen naisella herättää mies se joka edes yrittää tai hallitsee sosiaalisen elämän perusasiat.
Katsekontakti, hymy, pieni pilke on iso osa kokonaisuutta myös. Se monelta, niin naiselta kuin mieheltäkin saattaa unohtua.Todella usein olen tavannut naisen joka loukkaantuu mitä pienimmästäkin asiasta, mutta jostain syystä tämä on jotenkin hyväksyttävää naisilta. Monesti kun nainen aloittaa keskustelun jostakin ongelmastaan, niin hän ei halua ratkasua vaan myötätyuntohymistelyä. Luulisi että ei olisi niin vaikeaa sanoa sitä mitä tahtoo, eikä jotakin muuta. Ohis
Kyllä. Olet ymmärtänyt jotain hyvin tärkeää. Monesti nainen kaipaa vain myötätuntoa, eikä kerro sinulle ongelmiaan jotta voisit ne ratkaista. Tämä on sitä sosiaalista pelisilmää parhaimmillaan.
Olet varmaankin kuullut latteuden: "Puhuminen helpottaa". Kuluneisuudestaan huolimatta se on aivan totta, ainakin naisille. Jos mulla on ollut kamala päivä tai jokin asia vaivaa minua, huomaan että asiasta puhuminen, niiden ääneen lausuminen helpottaa ongelmien jäsentämistä (ja sitä kautta niiden ratkaisua) sekä laittaa ne taas oikeaan perspektiiviin. Jos jotain hautoo yksin päässään, niin siitä voi tulla kuinka iso asia tahansa. Mutta kun kerrot sen ääneen toiselle ihmiselle, niin siitä toisesta ihmisestä tulee tavallaan mittatikku sen ongelman vieressä. Myöskin ystäville ja perheelle uskoutuminen ja heiltä myötätunnon saaminen muistuttaa minua, että vaikka jokin asia tai osa-alue elämässäni on pielessä, minulla on kuitenkin rakkaita ihmisiä, jotka välittävät minusta. Tämän tiedon muistaminen auttaa taas jaksamaan niiden ongelmien kanssa.
Eli jos toinen uskoutuu sinulle ongelmistaan, älä oleta, että hän tarvitsee sinulta ratkaisun. Kerro mielelipiteesi jos sitä pyydetään, mutta muista että useimmiten läsnä oleva kuunteleminen ja halaus tai taputus olkapäälle sekä myötätuntoinen hymy on riittävä reaktio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä sitä että lähes kaikki seksuaalisesta ja törkeästä fyysisestä väkivallasta ja tapoista tuomitut ovat miehiä. Mieti missä todellisuudessa moni tyttö ja nainen elää, mutta ei siitä huolimatta levitä vihaa ympäriinsä.
Miehet ovat myös huomattavasti useammin väkivallan, ahdistelun ja henkirikosten uhreja ympäri maailmaa kulttuurista ja maantieteestä riippumatta. Naiset kokevat kaikkialla väkivaltaa vähemmän kuin miehet, mutta heille uniikkia on että he kokevat seksuaalisuuteen liittyvää väkivaltaa enemmän. Miehet elävät pääsääntöisesti vaarallisemmassa ja julmemmassa maailmassa kuin naiset ja kuolevat kaikissa ikäluokissa vauvasta vaariin suuremmalla todennäköisyydellä kuin naiset.
Unohdat kokonaan että vakavaan miesten kokemaan väkivaltaan ovat lähes aina syyllisiä toiset miehet.
Vaikka ne syylliset ovat miehiä, niin ei se ole syyttömien miesten vika. Moni mieskin pelkää väkivaltaa siinä missä naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdat kokonaan että vakavaan miesten kokemaan väkivaltaan ovat lähes aina syyllisiä toiset miehet.
Jotka itsekin ovat olleet väkivallan uhreja elämänsä aikana useammin kuin naiset. Ei tuo muuta yhtään mitään, miehet ovat väkivallan uhreja useammin kuin naiset. Väkivalta kumpuaa väkivallasta. Naisten on turha uhriutua väkivallan määrän kanssa koska miehet kokevat sitä elämässään rutkasti enemmän.
En usko että mieheni on koskenut elämässään kertaakaan väkivaltaa. Ainakaan hän ei ole siitä puhunut koskaan ja ainakaan viimeiseen 20 vuoteen ei ole tapahtunut mitään. Tuona aikana minuun on naisena koskettu ilman lupaa kolme kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä sitä että lähes kaikki seksuaalisesta ja törkeästä fyysisestä väkivallasta ja tapoista tuomitut ovat miehiä. Mieti missä todellisuudessa moni tyttö ja nainen elää, mutta ei siitä huolimatta levitä vihaa ympäriinsä.
Miehet ovat myös huomattavasti useammin väkivallan, ahdistelun ja henkirikosten uhreja ympäri maailmaa kulttuurista ja maantieteestä riippumatta. Naiset kokevat kaikkialla väkivaltaa vähemmän kuin miehet, mutta heille uniikkia on että he kokevat seksuaalisuuteen liittyvää väkivaltaa enemmän. Miehet elävät pääsääntöisesti vaarallisemmassa ja julmemmassa maailmassa kuin naiset ja kuolevat kaikissa ikäluokissa vauvasta vaariin suuremmalla todennäköisyydellä kuin naiset.
Niin koska ovat typerämpiä ja eivät pidä itsestään huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottahan tämä on.
Ensinnäkään en altista itseäni naisille, eli en juuri käy missään juhlissa, työpaikan vapaamuotoisissa tilaisuuksissa tai edes lounaalla jne.
Toisekseen olen juurikin sellainen, että jos joku yrittää keskustella niin pitäydyn automaattisesti tiukasti asialinjalla ja erityisesti naisten kanssa en osaa yhtään olla rennosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos pudotetaan introvertit miehet pois, kisa käy jo aika kuumana.
Onneksi kaikki naiset ovat supliikkeja, kohteliaita, sulavaa juttuseuraa. Tämä ongelma koskee siis vain miehiä.
Ei introvertti tarkoita, ettei ole sosiaalisia taitoja. Ketjussa ei myöskään ole puhuttu että miehen täytyisi puhua nainen pyörryksiin, vaan että osaisi olla normaalisti sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.
Wikipediasta: Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.
Hiljainen ja varautunut, jännitys madaltaa suoritustasoa. Joku voisi kuvailla ettei osaa rentoutua naistenkaan kanssa, ei tiedä mistä aiheista naisten kanssa pitäisi jutella, ja päästävät välillä sammakoita suustaan.
Eikö se nainen voisi joskus jutella niistä miestäkin kiinnostavista asioista? Hylkäisinkö naisen jos hän ei tiedä mistä aiheista minun kanssa pitää jutella.. ei kai vain täällä ajella kaksilla rattailla.
No ei nainen niitä telepaattisesti tiedä.
Mutta mies tietää? Mistä naisten kanssa sitten pitää jutella?
Tarttumalla naisten avauksiin. Tuolla yllä oli esimerkki, nainen kysyy tykkäätkö kissoista tai koirista jolloin nainen avaa aiheen josta keskustella. Mies vastaa ihan kivoja ja keskustelu kuolee.
Mitä mieltä olet Juventuksen hankinnoista?
Ei voisi vähempää kiinnostaa - ja keskustelu kuolee? Joo, karrikoiden. En oikeasti pahemmin seuraa (Italian) jalkapalloa, mutta tietoliikennetekniikasta on vaikea virittää keskustelua ja liikuntaharrastuksestani jauhaminen kävisi porukalla hermoille aika nopeasti.
Duunissa alkaa muuten pian taas jännät ajat, pääsee melkein osallistumaan lounaskeskusteluihin kun Tempparit ja Bachelor Suomi alkaa... Kyllä, tiedän jo paljon asioita.
Joka iikka varmasti pystyy kissoista ja koirista keskustelemaan. Jyventuksen hankinnoista on vaikea puhua jos ei tiedä jalkapallosta muuta kuin mitä on koulun liikkatunnilla joutunut pakosta pelaamaan. Mutta kaikilla on kokemuksia kissoista ja koirista. Voi kertoa omia kokemuksia tai hassuja anekdootteja elämän varrelta. Ei sen keskustelun ole tarkoitus olla tieteellinen katsaus kissoihin ja koiriin. Jos on niin autistien yhdistystoiminnasta varmasti löytyy juttuseuraa.
Minä en pidä kissoista, enkä koirista. Tämän kertominen saa keskustelun loppumaan heti. Ja keskustelu loppuu vieläkin nopeammin jos kerron että minusta kissat ja koirat kuuluu luontoon, eikä niiden tulisi elää kenenkään vankina.
Neuvoksi kissaninhoajalle. Jos ja kun ollaan tutustumisen alkuvaiheessa tai jopa ensitreffeillä pitäisi välttää kovin jyrkkiä ja mustavalkoisia kommentteja. Se ei ole epärehellisyyttä vaan juuri sitä sosiaalista taitoa.
Vaikka olet tuota mieltä ja saat ollakin, niin miellyttävämmän kuvan antaisit (ja fiksumman) kun sanoisit esimerkiksi, että itselää ei ole ollut lemmikkieläimiä. Jatkossa jos sitä tulee niin voitte keskustella asiasta lisää. Jyrkät kommentit yleensä vaativat toisen ihmisen tuntemista paremmin.
Ajattele, että olet vaikka suuri jalkapallofani ja kerrot sen naiselle. Harva nainen sanoo jyrkästi (jos mies muuten kiinnostaa), että vihaan jalkapalloa ja pidän kaikkia sen harrastajia idiootteina.
Vaan nainen sanoo pyöreästi, että jalkapallo ei ole varsinaisesti hänen kiinnostuksen kohteensa tms.Toisaalta on näitäkin kokemuksia naisena, että jos jo alkujaan mies ei yhtään kiinnosta, niin saatan laukoa tahallani suoraan mielipiteitäni kaunistelematta. Kun tiedän etten enää tapaa tai mies vain on ärsyttävä.
Yleisesti ottaen joskus tuppisuu saattaa olla kuitenkin kiinnostava persoona ja toisaalta hyvinkin puhelias mies pitkästyttävä.
Tämä miehenä/naisena myös tulee ottaa huomioon. Tilanteita ja ihmiskontakteja on erilaisia, ei ole yksioikoista neuvoa tilanteeseen ja tilanteeseen.
Kokonaisuus usein ratkaisee.Joten naiselle pitää sanoa mitä hän haluaa kuulla, eikä niin kuin asia on? Olen tehnyt sellaisen havainnon, että jos kumppanilleni että minusta tämä sisustus ei oikein toimi, niin tästä naisella on jotenkin oikeus loukkaantua. Mihin ne sosiaaliset taidot häviävät kun keskustelussa on pienikin kritiikki? Myös monet naiset selittävät käytöstään temperamentillä joka on aivan naurettavaa.
Olet tyypillinen möläyttelijä joka ei osaa pukea asioita sillä lailla että pärjää toisen ihmisen kanssa. Ne sosiaaliset taidot.... Onko sulla naisen sisustuksessa joku asia joka haittaa sua kokreettisesti? Sitten esität parannusehdotuksen. Jos asia on täysin merkityksetön, miksi aiheuttaa toiselle pahaa mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse etsin tällä hetkellä suurta pääomatuloa nauttivaa naista, mielellään yrittäjäsuvusta, jotta lisää omaisuutta olisi tulossa myöhemmin myös perinnön kautta. Hänen sosiaaliset taitonsa ovat sivuseikka, tärkeämpää on, että on kiinnostunut minusta. Olen itsekin varakas ja lisäksi urheilullinen ja akateeminen, joten elintason ja sosiaalisen aseman nostaminen edellyttää tarkkaa kumppanin valintaa. Lisäksi, tietysti, rakastaisimme toisiamme sekä myötä että vastamäessä.
Vierailija kirjoitti:
Itse etsin tällä hetkellä suurta pääomatuloa nauttivaa naista, mielellään yrittäjäsuvusta, jotta lisää omaisuutta olisi tulossa myöhemmin myös perinnön kautta. Hänen sosiaaliset taitonsa ovat sivuseikka, tärkeämpää on, että on kiinnostunut minusta. Olen itsekin varakas ja lisäksi urheilullinen ja akateeminen, joten elintason ja sosiaalisen aseman nostaminen edellyttää tarkkaa kumppanin valintaa. Lisäksi, tietysti, rakastaisimme toisiamme sekä myötä että vastamäessä.
Voi taivas mikä huuto tulisi jos nainen kirjoittaisi näin :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos pudotetaan introvertit miehet pois, kisa käy jo aika kuumana.
Onneksi kaikki naiset ovat supliikkeja, kohteliaita, sulavaa juttuseuraa. Tämä ongelma koskee siis vain miehiä.
Ei introvertti tarkoita, ettei ole sosiaalisia taitoja. Ketjussa ei myöskään ole puhuttu että miehen täytyisi puhua nainen pyörryksiin, vaan että osaisi olla normaalisti sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.
Wikipediasta: Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.
Hiljainen ja varautunut, jännitys madaltaa suoritustasoa. Joku voisi kuvailla ettei osaa rentoutua naistenkaan kanssa, ei tiedä mistä aiheista naisten kanssa pitäisi jutella, ja päästävät välillä sammakoita suustaan.
Eikö se nainen voisi joskus jutella niistä miestäkin kiinnostavista asioista? Hylkäisinkö naisen jos hän ei tiedä mistä aiheista minun kanssa pitää jutella.. ei kai vain täällä ajella kaksilla rattailla.
No ei nainen niitä telepaattisesti tiedä.
Mutta mies tietää? Mistä naisten kanssa sitten pitää jutella?
Tarttumalla naisten avauksiin. Tuolla yllä oli esimerkki, nainen kysyy tykkäätkö kissoista tai koirista jolloin nainen avaa aiheen josta keskustella. Mies vastaa ihan kivoja ja keskustelu kuolee.
Jos kysyn naiselta tykkääkö hän metsästää, niin usrin keskustelu on loppunut, vaikka minä olen avannut pelin. Miksi se sosiaalisesti taitava nainen ei tartu avaukseeni, vaan vastaus on joku hämmentynyt öh ja hölmistynyt ilme.
Minä tarttuisin kertomalla, että en harrasta metsästystä, mutta että lapsena olen seurannut isäni ja veljeni metsästyspuuhia. Tietysti kohdallesi voi sattua joku henkeen ja vereen metsästystä vastustava nainen, mutta luulisi, että silloinkin hänellä on asiasta mielipide - jos hän sen vain uskaltaa sanoa.
Sinä tarttuisit, mutta millä minä saisin jonkun muun tarttumaan, koska todellisuudessa tähän ei tartuta.
Sillä, että keskustelet toisen metsästäjän kassa. Kyseisen aiheen ongelma on, ettei isolla osalla ihmisistä (ja etenkin naisista) ole minkäänlaista tietoa koko aiheesta. Miten voi "keskustella" aiheesta, josta ei tiedä yhtään mitään (eikä todennäköisesti kiinnosta kun tietää, ettei sitä tule koskaan harrastamaan)?
Toki tuollaisia aiheita voi nopeasti sivuta, kun esimerkiksi puhutaan harrastuksista, mutta jos pidät jonkun 2h monologin majavan metsästyksestä varsijousella, niin kieltämättä toiselle todennäköisesti tulee tylsää ja kiinnostus kuolee. Tuskin sä itsekään jaksaisit kuunella pitkään toisen puhetta jostain itsellesi täysin vieraasta ja epämielenkiintoisesta aiheesta. Sosiaalista pelisilmää on se, että etsitään ne molempia kiinnostavat aiheet ja rakennetaan keskustelua niistä. Sitten kun olette kimpassa, voit kutsua neitokaisen kanssasi sorsapassiin ja ehkä hänkin innostuu metsästyksestä.
Jos taas yhteisiä mielenkiinnon aiheita ei yksinkertaisesti ole, niin tuskin teistä kovin hyvää paria tulisi muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos pudotetaan introvertit miehet pois, kisa käy jo aika kuumana.
Onneksi kaikki naiset ovat supliikkeja, kohteliaita, sulavaa juttuseuraa. Tämä ongelma koskee siis vain miehiä.
Ei introvertti tarkoita, ettei ole sosiaalisia taitoja. Ketjussa ei myöskään ole puhuttu että miehen täytyisi puhua nainen pyörryksiin, vaan että osaisi olla normaalisti sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.
Wikipediasta: Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.
Hiljainen ja varautunut, jännitys madaltaa suoritustasoa. Joku voisi kuvailla ettei osaa rentoutua naistenkaan kanssa, ei tiedä mistä aiheista naisten kanssa pitäisi jutella, ja päästävät välillä sammakoita suustaan.
Noiden sammakoiden päästelyn olet keksinyt itse, introverteillä on kyllä sosiaalista tilannetajua siinä missä extroverteilläkin.
Koskaan kukaan ei ole möläyttänyt mitään?
Itse olen ratkaisukeskeinen. Eräs tuttu nainen valitteli jalkakipua, ei siis mikään venähdys. Ehdotin ratkaisuksi tukisukkia/sukkahousuja. Ei olisi kannattanut, vaikka niistä olisi varmasti ollut apua. Olisi pitänyt vissiin olla hiljaa ja korkeintaan voivotella mukana, ymmärtää kun niin kivistää ja epämukava olla.
Ei naiset hae ratkaisua, vaan he tahtovat että voivotellaan hoomoilasena.
Jep, hyvin usein nainen haluaa myötätuntoa eikä ratkaisuja. Ne hän osaa kyllä keksiä itsekin. Se joka hyväksyy tämän ja osaa antaa naiselle rakkautta ja hellyyttä, saa seksiä. Se joka päättää halveksia naista tämän takia, saa omaa kättä.
Miksi haluaisin seksitä työkaveriltani, olen naimisissa.
Nyt oli kyse siitä voiko introvertti, joka on jo tutustunut sen verran ihmiseen että haluaa jutella, möläyttää jotain eli "päästää sammakon suustaan" .
Teen muuten työtä jossa autan ihmisiä ja ratkaisen heidän ongelmiaan. Ei sekään oikein toimi että nainen tulee valittamaan asian X toimimattomuutta ja minä sitten voivottelen hänen kanssaan :)
Hienosti vedit asian täysin toisiin kuvioihin jotka ei liity keskusteluun mitenkään.
Niinkö? Vastasin tähän antamalla omasta elämästäni esimerkin introvertin möläytyksestä.
Noiden sammakoiden päästelyn olet keksinyt itse, introverteillä on kyllä sosiaalista tilannetajua siinä missä extroverteilläkin.
Mikäli kyseessä olisi henkilö jota hädin tuskin tunnen, olisin katsonut hetken hiljaa ja jatkanut hommia. Tyly, epäsosiaalinen?
Nyt kun tunsin jo ihmisen "jotenkin", ajattelematta yhtään sen enempää, otin puheeksi tukisukkahousut. Sosiaalinen tilannetaju 0.
Osasyy tähän käyttäytymiseeni on mielestäni se, että olen introvertti, en siis heittelisi neuvoja tuntemattomille (ot: minua on kyllä neuvottu salilla, tein syväkyykkyä ja joku oli sitä mieltä että kyykky tehdään aina korkeammalle) ja loppu (ratkaisun tarjoaminen) selittynee työlläni, siitä on vaikea kesken työtehtävän siirtyä ihan vain juttelemaan kaverina. Toisilla sekin voinee onnistua, minulla ei.
Mutta täydellinen määritelmään "ei osaa rentoutua tai jutella naisten kanssa, päästelee sammakoita suustaan"
Ilmeisesti siis paska ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olemme kaveriporukalla yrittäneet saada eräälle kaverillemme naista. Monesti olemme kutsuneet joitakin sinkkuja naisia illanviettoon, jotka sitten ovat olleet kiinnostuneet tästä kaveristamme. Mutta kun kaverian sosiaaliset taidot loppuvat juuri siihen ja itseinho alkaa, on se kamalaa katsottavaa.
Jos nainen kysyy, mitä mies tekee työkseen, vastaa mies:
"No en mitään ihmeellistä." (lentää työkseen matkustajakonetta, aika perusduunia siis)Nainen kysyy, pitääkö mies kissoista / koirista / nimeä joku lemmikki tähän.
"Ihan kivoja." (mies on äärimmäisen eläinrakas ja haluaisi lemmikin, muttei työnsä takia voi ottaa)Kaikkein pahin oli, kun eräs nainen kaikesta huolimatta kysyi, olisiko mies kiinnostunut lähtemään hänen kanssaan viikonloppuna kylpylään, kun naisella oli sinne joku palkintomatka kahdelle ja kaveri puuttuu. Kaverimme sitten vastasi:
"En mä oikein tiedä, et sä tällaista halua, pilaan kuitenkin koko reissun."Hämmentyneenä nainen sitten totesi, että ei hän usko, että mies pilaa reissua, tulisi nyt kun hän haluaisi tutustua. Mies siihen:
"Kiitti mut kyllä mä tiiän, että sä säälistä mut kutsut."Ei ollut nainen enää missään yhteyksissä porukkaamme ikinä. Myöhemmin kaverillemme valkeni, että näin käyttäytyy oikeasti kiinnostunut nainen ja harmittelee tänäkin päivänä, että tilaisuus meni ohitse.
Mitä *piip* pitää vielä tehdä, että kaveri onnistuu?! Kun hänelle yrittää neuvoa sosiaalisen taidon aakkosia, hän vain toteaa, että on toivoton tapaus, kuolee yksin ja turha yrittää muuttaa itseään, ei se kuitenkaan toimi. No tuolla asenteella ei varmana toimi, eikä se nainen postiluukusta putoa.
Kurittaa kaveria pitää eikä ymmärtää. Kun jätkä on uinut itsesäälissä ikänsä, niin ei se ulkoinen sääli asiaa ainakaan paranna. Tyypin pitää opetella tukkimaan sisäisen marttyyrinsä turpa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olemme kaveriporukalla yrittäneet saada eräälle kaverillemme naista. Monesti olemme kutsuneet joitakin sinkkuja naisia illanviettoon, jotka sitten ovat olleet kiinnostuneet tästä kaveristamme. Mutta kun kaverian sosiaaliset taidot loppuvat juuri siihen ja itseinho alkaa, on se kamalaa katsottavaa.
Jos nainen kysyy, mitä mies tekee työkseen, vastaa mies:
"No en mitään ihmeellistä." (lentää työkseen matkustajakonetta, aika perusduunia siis)Nainen kysyy, pitääkö mies kissoista / koirista / nimeä joku lemmikki tähän.
"Ihan kivoja." (mies on äärimmäisen eläinrakas ja haluaisi lemmikin, muttei työnsä takia voi ottaa)Kaikkein pahin oli, kun eräs nainen kaikesta huolimatta kysyi, olisiko mies kiinnostunut lähtemään hänen kanssaan viikonloppuna kylpylään, kun naisella oli sinne joku palkintomatka kahdelle ja kaveri puuttuu. Kaverimme sitten vastasi:
"En mä oikein tiedä, et sä tällaista halua, pilaan kuitenkin koko reissun."Hämmentyneenä nainen sitten totesi, että ei hän usko, että mies pilaa reissua, tulisi nyt kun hän haluaisi tutustua. Mies siihen:
"Kiitti mut kyllä mä tiiän, että sä säälistä mut kutsut."Ei ollut nainen enää missään yhteyksissä porukkaamme ikinä. Myöhemmin kaverillemme valkeni, että näin käyttäytyy oikeasti kiinnostunut nainen ja harmittelee tänäkin päivänä, että tilaisuus meni ohitse.
Mitä *piip* pitää vielä tehdä, että kaveri onnistuu?! Kun hänelle yrittää neuvoa sosiaalisen taidon aakkosia, hän vain toteaa, että on toivoton tapaus, kuolee yksin ja turha yrittää muuttaa itseään, ei se kuitenkaan toimi. No tuolla asenteella ei varmana toimi, eikä se nainen postiluukusta putoa.
Monestiko tämä "kaveriporukka" on torpannut miehen lähestymisyritykset? Mies on saattanut olla jostain porukkanne naisesta kiinnostunut, mutta ei ole saanut vastakaikua, "koska on vain kaveri?"
Vierailija kirjoitti:
Kun kerrytätte vähän ikää ja näkemystä, huomaatte että naista ja miestä ei totisesti ole luotu keskustelemaan keskenään. Toinen osapuoli yrittää keskustella tekniikasta, sijoituksista, veneistä, autoista jne. ja toinen eettisestä ruokakorista, matkustelusta ja koirista.
On syynsä siihen, että perinteisesti on tavattu jossain tanssilavalla, ehkä hieman humaltuneena, fyysinen läheisempi kontakti mielessä ja molemmat osapuolet ovat tienneet, mitä tässä oikein ajetaan takaa. Tämän jälkeen sitten yleensä on melko nopeasti ollut pulla uunissa ja yhteiset puheenaiheet 20 vuodeksi. 20 vuoden jälkeen sitten toinen vetäytyi sinne veneellensä ja toinen lenkitti koiraansa kunnes kuolo korjasi.
olen ollut 20 v naimisissa ja kyllä meillä riittää keskustelunaiheita vaikka mistä. Kuvaat miehet ja naiset todella stereotyyppisesti, onneksi todellisuus on hieman monimuoitoisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos pudotetaan introvertit miehet pois, kisa käy jo aika kuumana.
Onneksi kaikki naiset ovat supliikkeja, kohteliaita, sulavaa juttuseuraa. Tämä ongelma koskee siis vain miehiä.
Ei introvertti tarkoita, ettei ole sosiaalisia taitoja. Ketjussa ei myöskään ole puhuttu että miehen täytyisi puhua nainen pyörryksiin, vaan että osaisi olla normaalisti sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.
Wikipediasta: Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.
Hiljainen ja varautunut, jännitys madaltaa suoritustasoa. Joku voisi kuvailla ettei osaa rentoutua naistenkaan kanssa, ei tiedä mistä aiheista naisten kanssa pitäisi jutella, ja päästävät välillä sammakoita suustaan.
Eikö se nainen voisi joskus jutella niistä miestäkin kiinnostavista asioista? Hylkäisinkö naisen jos hän ei tiedä mistä aiheista minun kanssa pitää jutella.. ei kai vain täällä ajella kaksilla rattailla.
No ei nainen niitä telepaattisesti tiedä.
Mutta mies tietää? Mistä naisten kanssa sitten pitää jutella?
Tarttumalla naisten avauksiin. Tuolla yllä oli esimerkki, nainen kysyy tykkäätkö kissoista tai koirista jolloin nainen avaa aiheen josta keskustella. Mies vastaa ihan kivoja ja keskustelu kuolee.
Mitä mieltä olet Juventuksen hankinnoista?
Ei voisi vähempää kiinnostaa - ja keskustelu kuolee? Joo, karrikoiden. En oikeasti pahemmin seuraa (Italian) jalkapalloa, mutta tietoliikennetekniikasta on vaikea virittää keskustelua ja liikuntaharrastuksestani jauhaminen kävisi porukalla hermoille aika nopeasti.
Duunissa alkaa muuten pian taas jännät ajat, pääsee melkein osallistumaan lounaskeskusteluihin kun Tempparit ja Bachelor Suomi alkaa... Kyllä, tiedän jo paljon asioita.
Joka iikka varmasti pystyy kissoista ja koirista keskustelemaan. Jyventuksen hankinnoista on vaikea puhua jos ei tiedä jalkapallosta muuta kuin mitä on koulun liikkatunnilla joutunut pakosta pelaamaan. Mutta kaikilla on kokemuksia kissoista ja koirista. Voi kertoa omia kokemuksia tai hassuja anekdootteja elämän varrelta. Ei sen keskustelun ole tarkoitus olla tieteellinen katsaus kissoihin ja koiriin. Jos on niin autistien yhdistystoiminnasta varmasti löytyy juttuseuraa.
Minä en pidä kissoista, enkä koirista. Tämän kertominen saa keskustelun loppumaan heti. Ja keskustelu loppuu vieläkin nopeammin jos kerron että minusta kissat ja koirat kuuluu luontoon, eikä niiden tulisi elää kenenkään vankina.
Neuvoksi kissaninhoajalle. Jos ja kun ollaan tutustumisen alkuvaiheessa tai jopa ensitreffeillä pitäisi välttää kovin jyrkkiä ja mustavalkoisia kommentteja. Se ei ole epärehellisyyttä vaan juuri sitä sosiaalista taitoa.
Vaikka olet tuota mieltä ja saat ollakin, niin miellyttävämmän kuvan antaisit (ja fiksumman) kun sanoisit esimerkiksi, että itselää ei ole ollut lemmikkieläimiä. Jatkossa jos sitä tulee niin voitte keskustella asiasta lisää. Jyrkät kommentit yleensä vaativat toisen ihmisen tuntemista paremmin.
Ajattele, että olet vaikka suuri jalkapallofani ja kerrot sen naiselle. Harva nainen sanoo jyrkästi (jos mies muuten kiinnostaa), että vihaan jalkapalloa ja pidän kaikkia sen harrastajia idiootteina.
Vaan nainen sanoo pyöreästi, että jalkapallo ei ole varsinaisesti hänen kiinnostuksen kohteensa tms.Toisaalta on näitäkin kokemuksia naisena, että jos jo alkujaan mies ei yhtään kiinnosta, niin saatan laukoa tahallani suoraan mielipiteitäni kaunistelematta. Kun tiedän etten enää tapaa tai mies vain on ärsyttävä.
Yleisesti ottaen joskus tuppisuu saattaa olla kuitenkin kiinnostava persoona ja toisaalta hyvinkin puhelias mies pitkästyttävä.
Tämä miehenä/naisena myös tulee ottaa huomioon. Tilanteita ja ihmiskontakteja on erilaisia, ei ole yksioikoista neuvoa tilanteeseen ja tilanteeseen.
Kokonaisuus usein ratkaisee.Joten naiselle pitää sanoa mitä hän haluaa kuulla, eikä niin kuin asia on? Olen tehnyt sellaisen havainnon, että jos kumppanilleni että minusta tämä sisustus ei oikein toimi, niin tästä naisella on jotenkin oikeus loukkaantua. Mihin ne sosiaaliset taidot häviävät kun keskustelussa on pienikin kritiikki? Myös monet naiset selittävät käytöstään temperamentillä joka on aivan naurettavaa.
Okei. Eli jos ollaan treffeillä, ja sulle ilmoitan spontaanisti suoraan niin kuin asia on, eli "onpa sulla rumat kengät", niin miten reagoit? Tuumaatko vilpittömästi että "Ai onko? No kiva kun kerroit suoraan. Millaiset kengät mun kannattaisi ostaa?" Vai mahdollisesti että "No aika järkyt on omasi myös. Suksi v*ttuun"? Toisen arvostelu ilman mitään syytä (etenkin makuasioissa) ei ole suoruutta, vaan mul k k uutta. Tällaisissa tilanteissa ne sosiaaliset taidot tulee tarpeeseen.
Hyvä vaan että paljastavat todellisen luonteensa heti. Miksi joku kaipaisi elämäänsä ankeuttajaa joka yrittää perustella ankeuttamistaan mm kritiikillä. Kuka häneltä edes mitään kysyi. Ja miksi hän kokee tarvetta arvostella vaikka sisustusta, vaikkei aiheesta mitään ymmärrä.
Se on luonnonvalintaa, myrtsi itsekeskeinen "kriitikko" ei ole vain surkea puoliso, vaan vielä huonompi isänä.
Siksi noita ei edes kannata yrittää opettaa käyttäytymään, parempi että niistä näkee kauas että tyyppi kannattaa kiertää kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on taas niin, että tulen liian hyvin toimeen naisten kanssa ja olen heidän seurassaan täysin rento, joten mut nähdään vaan ystävänä.
Enpä usko syyn olevan tuo. Ellet sitten muuten viestitä, että nainen ei ole kiinnostava. Tietysti miehelle "täysin rento" voi tarkoittaa myös sitä, että puhuu naiselle kuin jätkäkaverille, kertoo menevänsä nyt p*askalle ja kehuu ohikulkuvan naisen tissejä. Sen hyvin moni nainen ottaa selvänä torjuntana, vaikka olisikin ollut kiinnostunut.
Mun ongelma näin naisena on, että olen täysin rento sellaisten miesten kanssa, joista en ole kiinnostunut enempää kuin kaverina - ja siksipä nämä miehet kuvittelevat minun olevan heihin ihastunut. Kiinnostavien miesten kanssa olen paniikissa ja jäykistelen.
Siis mitä? Luulet tietäväsi paremmin mikä minun syyni on kun en kehtaa tehdä aloitteita? Ja sitten sanot vielä saman, minun ilmoittaman syyn olevan omasi?
Sinähän sanoit, että naiset eivät näe sinua miehenä, koska olet heidän seurassaan liian rento. Rentous tuntuisi todella oudolta syyltä olla kiinnostumatta jostakusta. Perään kerroin oman kokemukseni, että ainakin näin sukupuolet toisinpäin käännettynä miehet kiinnostuvat minusta yli äyräiden juuri silloin, kun itse olen rento ja jännittämätön.
En ole tuo, kenelle vastasit mutta minulla on sama ongelma. Naiset näkevät minut "homokaverina" keneltä kysytään neuvoa ongelmiin, miesten seksimieltymyksiin yms. Siis todellakin. Juu, ja nämä eivät ole flirttailuja. Olen kysynyt sitten tämmöistä naista, jonka puheet olisivat tyhmemmän korvissa kuulostaneet flirttailulle, ulos. Seurauksena oli tyrmistyminen ja välien hiipuminen. "Siis... Sähän olet ystävä, etkä mikään mies?!?" (tämän pystyi melkein lukemaan naisen kasvoilta. Joo, ei. Kaverimiehen osa on ihan paska.
Joten naiselle pitää sanoa mitä hän haluaa kuulla, eikä niin kuin asia on? Olen tehnyt sellaisen havainnon, että jos kumppanilleni että minusta tämä sisustus ei oikein toimi, niin tästä naisella on jotenkin oikeus loukkaantua. Mihin ne sosiaaliset taidot häviävät kun keskustelussa on pienikin kritiikki? Myös monet naiset selittävät käytöstään temperamentillä joka on aivan naurettavaa.