Lue keskustelun säännöt.
Aalto-yliopisto olisi saanut 600000 euron arvoisen professuurin, mutta ei ottanut sitä vastaan, koska lahjoittaja edellytti suomenkielisen opetuksen järjestämistä
09.02.2019 |
Aalto-yliopisto torjui lahjoituksen, koska ei halunnut sitoutua suomenkielisen opetuksen järjestämiseen.
Kyseinen säätiö tarjosi sitten lahjoitusta Tampereen teknilliselle yliopistolle, jolle lahjoitus ja suomenkielinen opetus kelpasi hyvin.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/aalto-missasi-600-000-…
*
Kommentit (60)
Mikäs siinä. Tampere kiittää ja kuittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tehty Aalto-yliopistolta. Rahalla ei pidä voida ostaa epätasa-arvoa. Yliopistolla on oltava vapaus päättää opetuksestaan. Lahjoittaja voi määrittää aihepiirin, mutta ei opetuskieltä tai sisältöä.
Ja suomalaisilla pitäisi olla valtion tukemissa kouluissa olla mahdollisuus saada opetusta suomen kielellä.
Oikein. Ei kunnianhimoinen yliopisto voi ruveta laskemaan tasoa jonkun nationslistikiihkoilijan takia. Periferiassa voi olla eri asia kun tavoitteet on alempana.
Oikein tehty säätiöltä. Se määrittelee itse, mihin rahansa antaa.
Otaniemi on periferiaa siinä missä Hervantakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
Oikein toimittu sekä Aallolta että säätiöltä. Yliopistojen yksi tärkeimmistä arvoista on tieteen ja tutkimuksen vapaus ja se, että päätösvaltaa tällaisissa kysymyksissä ei koskaan luovuteta yliopiston ulkopuolelle. Säätiö taas toisaalta saa sanella ihan sellaiset ehdot kuin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistolla saa olla omat periaatteensa, mutta niin on rahoittajallakin.
Vierailija kirjoitti:
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
No ei mun mielestä voi sanoa, että "yrittää määritellä". Asia on yksinkertaisesti niin, että tämän säätiön sääntöjen mukaan säätiö tukee suomenkielistä opetusta, joten se ei olisi voinut lahjoittaa rahaa englanninkielisen opetuksen tukemiseen, koska se olisi ollut vastoin säätiön omia sääntöjä.
Ymmärtääkseni säätiö on perustettu aikana, jolloin suomenkielinen opetus tarvitsi tukea ruotsinkielisiä vastaan. Nyt vuosikymmenien jälkeen tilanne onkin ihan sama, mutta uhkana on ruotsin sijaan englanti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tehty Aalto-yliopistolta. Rahalla ei pidä voida ostaa epätasa-arvoa. Yliopistolla on oltava vapaus päättää opetuksestaan. Lahjoittaja voi määrittää aihepiirin, mutta ei opetuskieltä tai sisältöä.
Jättääkö sama yliopisto ottamatta vastaan lahjoitusta jonka edellytyksenä on ruotsinkielinen opetus? Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
Kumpi on parempi vaihtoehto: suomenkielinen professori vai ei professoria lainkaan? Nehän ne vaihtoehdot tässä tapauksessa olivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otaniemi on periferiaa siinä missä Hervantakin.
Ei ole. Täällä on metro.
Mikä tässä on ongelma? Kyllä rahalle aina käyttäjä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on ongelma? Kyllä rahalle aina käyttäjä löytyy.
Se on ongelma, että maailman ainoassa suomenkielisessä maassa ei voida opettaa suomen kielellä, vaikka saataisiin ilmaista rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
Kumpi on parempi vaihtoehto: suomenkielinen professori vai ei professoria lainkaan? Nehän ne vaihtoehdot tässä tapauksessa olivat.
Ongelma on siinä, että tuollainen kielivaatimus menee pätevyysvaatimuksen ohi. Ja mikään yliopisto ei tee mitään epäpätevällä professorilla. Monet yliopsitot haluaisivat sen pätevimmän.
Huom myös. 600 000 euroa riittää sen proffan palkkaan neljäksi vuodeksi, jos mitään muita kuluja ei ole. Mutta jotta proffasta olisi jotain hyötyä, hänelle pitää palkata myös tutkimusryhmä (ainakin aluksi, kunnes hän saa haettua lisää rahoitusta kilpaillun rahoituksen piiristä). Toisin sanoen, lahjoitus ei maksa professuuria läheskään kokonaan, vaan yliopisto joutuu sitoutumaan sen rahoittamiseen omalta osaltaan ja myös. Pitkiksi ajoiksi lahjoitusrahojen loputtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Ei käytetä, käytännössä, mutta mikään laki tai asetus ei estä sitä, joten siellä voitaisiin käytää ruotsiakin.
Jokaisen korkeakouluopiskelijan pitää suoritta virkamiespakkoruotsi, mutta proffalta ei voida edellyttää suomen kielen taitoa. Mikä järki tässä on?
Hyvin tehty Aalto-yliopistolta. Rahalla ei pidä voida ostaa epätasa-arvoa. Yliopistolla on oltava vapaus päättää opetuksestaan. Lahjoittaja voi määrittää aihepiirin, mutta ei opetuskieltä tai sisältöä.