Lue keskustelun säännöt.
Aalto-yliopisto olisi saanut 600000 euron arvoisen professuurin, mutta ei ottanut sitä vastaan, koska lahjoittaja edellytti suomenkielisen opetuksen järjestämistä
09.02.2019 |
Aalto-yliopisto torjui lahjoituksen, koska ei halunnut sitoutua suomenkielisen opetuksen järjestämiseen.
Kyseinen säätiö tarjosi sitten lahjoitusta Tampereen teknilliselle yliopistolle, jolle lahjoitus ja suomenkielinen opetus kelpasi hyvin.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/aalto-missasi-600-000-…
*
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen korkeakouluopiskelijan pitää suoritta virkamiespakkoruotsi, mutta proffalta ei voida edellyttää suomen kielen taitoa. Mikä järki tässä on?
Ei myöskään HYn islamin lehtorilta. Kaikki hänen kurssinsa ovat englanniksi, ei taida osata sanaakaan suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Aalto-yliopiston englanninkielinen opetus sitä samaa rallienglannin tasoa kuin muissakin suomalaisissa yliopistoissa? Kohtuuton lisävaatimus opiskelijalle, kun yrittää saada luennoitsijan ääntämisestä jotain selvää. Joskus ihmetyttää, että mitä lisäarvoa sellaisen mongerruksen tarjoaminen opiskelijoille tuo.
Millä kielellä Aalto olisi halunnut opettaa puurakentamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Ei käytetä, käytännössä, mutta mikään laki tai asetus ei estä sitä, joten siellä voitaisiin käytää ruotsiakin.
Vain TKK:ssa (Aalto) on ruotsi virallisena opetuskielenä.
Ainoa kurssi missä kuulin omana opiskeluaikana ruotsia oli se pakollinen virkamiesruotsin kurssi.
98% oli suomeksi, muutama kurssi englanniksi.
Joo, mutta Aallon tekniikan puolella opiskelijoilla on oikeus käytttää ruotsia opinnoissaan. Tämä tarkoittaa sitä, että suomenkielisellä kurssilla opiskelija saa kirjoittaa esim. harjoitustyönsä ja tenttivastauksensa ruotsiksi. Lisäksi opettajan pitää toimittaa ruotsinkieliset tenttikysymykset, jos joku opiskelija pyytää niitä. Monista matematiikan ja fysiikan peruskursseista on myös ruotsinkielinen vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen korkeakouluopiskelijan pitää suoritta virkamiespakkoruotsi, mutta proffalta ei voida edellyttää suomen kielen taitoa. Mikä järki tässä on?
OtT: Voi muuten joutua suorittamaan kahdestikin pakolliset ruotsin kurssit vaikka olisikin virkamiesruotsikin suoritettuna ->
Aloitin opiskelut ilta-AMK:ssa ja pohjalla on jo AMK-inssin ja DI:n paperit. Tein vapautushakemuksia koskien perusaineita ja kyllä tyrmistys oli aika hevinen kun ruotsin lehtori hylkäsi hakemukseni - ruotsin opinnot vajaat (0.5-1 op) ja ne edelliset ysäriltä AMK:ssa (vapautus DI-opinnoissa noiden myötä) on "jo muutenkin niin kaukana menneisyydessä että hyvä on kerrata nämä..."
Hieno homma. Joku on mennyt kynäilemään ruotsit vähän laajemmaksi ja vastineeksi otettu pois ns insinööriaineista (fysiikka, ohjelmointi), näin on saatu aikaiseksi pakollinen tarve luetuttaa tämä maan tärkein aine, ettei vahingossakaan tuntuma katoa.
Nyt kun joku vielä osaisi oikeasti perustella, miksi tällaisen "vähän enemmän reissua tehneen inssin" (54 maassa) pitäisi innostua kun noilla reissuilla ruotsin tarve ollut tasan nolla...
Jos virkamiesruotsi on suoritettu, sen pitäisi riittää.
Sehän tässä on huvittavaa: ruotsin lehtorin mukaan minun ei tarvitse suorittaa ko koetta, koska se on jo suoritettu.
Mutta koska aikaisempien ruotsin kurssien sisältö on "suppeampi" opintopisteissä (0.5p per kurssi) verrattuna nykyiseen, minun pitäisi käydä istumassa kurssit, 70% läsnäolopakolla.
Ei perkele - joku raja nyt tämän turhakkeen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko Aalto-yliopiston englanninkielinen opetus sitä samaa rallienglannin tasoa kuin muissakin suomalaisissa yliopistoissa? Kohtuuton lisävaatimus opiskelijalle, kun yrittää saada luennoitsijan ääntämisestä jotain selvää. Joskus ihmetyttää, että mitä lisäarvoa sellaisen mongerruksen tarjoaminen opiskelijoille tuo.
Paljon enemmän mongerrusta on tarjolla monissa usalaisissa huippuyliopistoissa, kun kiinalais- tai intialaissyntyinen professori pitää luentoa ja assari harjoituksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Ei käytetä, käytännössä, mutta mikään laki tai asetus ei estä sitä, joten siellä voitaisiin käytää ruotsiakin.
Vain TKK:ssa (Aalto) on ruotsi virallisena opetuskielenä.
Ainoa kurssi missä kuulin omana opiskeluaikana ruotsia oli se pakollinen virkamiesruotsin kurssi.
98% oli suomeksi, muutama kurssi englanniksi.
Joo, mutta Aallon tekniikan puolella opiskelijoilla on oikeus käytttää ruotsia opinnoissaan. Tämä tarkoittaa sitä, että suomenkielisellä kurssilla opiskelija saa kirjoittaa esim. harjoitustyönsä ja tenttivastauksensa ruotsiksi. Lisäksi opettajan pitää toimittaa ruotsinkieliset tenttikysymykset, jos joku opiskelija pyytää niitä. Monista matematiikan ja fysiikan peruskursseista on myös ruotsinkielinen vaihtoehto.
No tämähän ei millään muotoa poissulje sitä että opetus voidaan järjestää suomeksi. Vai onko luennoitsijan heti alettava mongertaa vaikka kehnoakin kouluruotsia jos yksikin paremman väen edustaja vaatii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Aalto-yliopiston englanninkielinen opetus sitä samaa rallienglannin tasoa kuin muissakin suomalaisissa yliopistoissa? Kohtuuton lisävaatimus opiskelijalle, kun yrittää saada luennoitsijan ääntämisestä jotain selvää. Joskus ihmetyttää, että mitä lisäarvoa sellaisen mongerruksen tarjoaminen opiskelijoille tuo.
Paljon enemmän mongerrusta on tarjolla monissa usalaisissa huippuyliopistoissa, kun kiinalais- tai intialaissyntyinen professori pitää luentoa ja assari harjoituksia.
No pikkuisen eri asia kun valtakieli on englanti. Siellä taas naurettaisiin joku aasialaissakki pihalle jos alkaisivat vaatia että opetus on järjestettävä mandariinikiinaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen korkeakouluopiskelijan pitää suoritta virkamiespakkoruotsi, mutta proffalta ei voida edellyttää suomen kielen taitoa. Mikä järki tässä on?
OtT: Voi muuten joutua suorittamaan kahdestikin pakolliset ruotsin kurssit vaikka olisikin virkamiesruotsikin suoritettuna ->
Aloitin opiskelut ilta-AMK:ssa ja pohjalla on jo AMK-inssin ja DI:n paperit. Tein vapautushakemuksia koskien perusaineita ja kyllä tyrmistys oli aika hevinen kun ruotsin lehtori hylkäsi hakemukseni - ruotsin opinnot vajaat (0.5-1 op) ja ne edelliset ysäriltä AMK:ssa (vapautus DI-opinnoissa noiden myötä) on "jo muutenkin niin kaukana menneisyydessä että hyvä on kerrata nämä..."
Hieno homma. Joku on mennyt kynäilemään ruotsit vähän laajemmaksi ja vastineeksi otettu pois ns insinööriaineista (fysiikka, ohjelmointi), näin on saatu aikaiseksi pakollinen tarve luetuttaa tämä maan tärkein aine, ettei vahingossakaan tuntuma katoa.
Nyt kun joku vielä osaisi oikeasti perustella, miksi tällaisen "vähän enemmän reissua tehneen inssin" (54 maassa) pitäisi innostua kun noilla reissuilla ruotsin tarve ollut tasan nolla...
Jos virkamiesruotsi on suoritettu, sen pitäisi riittää.
Sehän tässä on huvittavaa: ruotsin lehtorin mukaan minun ei tarvitse suorittaa ko koetta, koska se on jo suoritettu.
Mutta koska aikaisempien ruotsin kurssien sisältö on "suppeampi" opintopisteissä (0.5p per kurssi) verrattuna nykyiseen, minun pitäisi käydä istumassa kurssit, 70% läsnäolopakolla.
Ei perkele - joku raja nyt tämän turhakkeen kanssa.
Jos jossain asetuksessa lukee, että vaaditaan 2 opintopisteen ruotsin opinnot, niin ymmärrän täysin, että niitä ei voi korvata aikaisemmin suoritetulla 1,5 opintopisteen kurssilla. (En ole varma, ovatko tarkat opintopistemäärät juuri nuo, mutta ymmärsit varmaan idean.) Olisin kyllä itse yrittänyt neuvotella jostain vaihtoehtoisesta suoritustavasta puuttuvan opintopisteen hankkimiseksi, esim. siitä että luen sovitun määrän ruotsinkielisiä alaani liittyviä lehtijuttuja ja kirjoitan niistä jonkin esseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aalto-yliopistoa johdetaan Mokian opeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tehty Aalto-yliopistolta. Rahalla ei pidä voida ostaa epätasa-arvoa. Yliopistolla on oltava vapaus päättää opetuksestaan. Lahjoittaja voi määrittää aihepiirin, mutta ei opetuskieltä tai sisältöä.
Ja suomalaisilla pitäisi olla valtion tukemissa kouluissa olla mahdollisuus saada opetusta suomen kielellä.
Englantia käytetään, koska ulkomaalaiset opiskelijat eivät ymmärrä Suomea. Hintojen päälle he kyllä ymmärtävät, sillä lukukausimaksut Suomessa ovat naurettavan halpoja ulkomaalaisiin yliopistoihin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Ei käytetä, käytännössä, mutta mikään laki tai asetus ei estä sitä, joten siellä voitaisiin käytää ruotsiakin.
Vain TKK:ssa (Aalto) on ruotsi virallisena opetuskielenä.
Ainoa kurssi missä kuulin omana opiskeluaikana ruotsia oli se pakollinen virkamiesruotsin kurssi.
98% oli suomeksi, muutama kurssi englanniksi.
Joo, mutta Aallon tekniikan puolella opiskelijoilla on oikeus käytttää ruotsia opinnoissaan. Tämä tarkoittaa sitä, että suomenkielisellä kurssilla opiskelija saa kirjoittaa esim. harjoitustyönsä ja tenttivastauksensa ruotsiksi. Lisäksi opettajan pitää toimittaa ruotsinkieliset tenttikysymykset, jos joku opiskelija pyytää niitä. Monista matematiikan ja fysiikan peruskursseista on myös ruotsinkielinen vaihtoehto.
No tämähän ei millään muotoa poissulje sitä että opetus voidaan järjestää suomeksi. Vai onko luennoitsijan heti alettava mongertaa vaikka kehnoakin kouluruotsia jos yksikin paremman väen edustaja vaatii?
Opetuksen järjestäminen suomeksi tarkoittaa sitä, että ei voida ottaa ulkomaalaisia maisteri- ja jatko-opiskeljoita. Proffat taas haluavat heitä, koska tarpeeksi hyviä suomenkielisiä opiskelijoita ei ole riittävästi.
Aallon työntekijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tehty Aalto-yliopistolta. Rahalla ei pidä voida ostaa epätasa-arvoa. Yliopistolla on oltava vapaus päättää opetuksestaan. Lahjoittaja voi määrittää aihepiirin, mutta ei opetuskieltä tai sisältöä.
Ja suomalaisilla pitäisi olla valtion tukemissa kouluissa olla mahdollisuus saada opetusta suomen kielellä.
Englantia käytetään, koska ulkomaalaiset opiskelijat eivät ymmärrä Suomea. Hintojen päälle he kyllä ymmärtävät, sillä lukukausimaksut Suomessa ovat naurettavan halpoja ulkomaalaisiin yliopistoihin verrattuna.
Jaa, mutta tämä käytäntö ei näköjään enää koske EU-maiden ulkopuolelta tulleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sururullista. Kansainvälisyys/monikulttuurisuuspakkomielteisille mikä tahansa on parempi kuin suomenkielinen. Otetaan ennemmin vaikka joku tuntematon todistuksensa rahalla ostanut proffa Zimbabwesta, kuin pätevä suomenkielinen, koska kansainvälisyys on niin ihqua.
Luulisi, että pätevä suomenkielinen proffa osaisi tarvittaessa puhua englantiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein. Ei kunnianhimoinen yliopisto voi ruveta laskemaan tasoa jonkun nationslistikiihkoilijan takia. Periferiassa voi olla eri asia kun tavoitteet on alempana.
Perusteluja miksi suomenkielinen opetus olisi jotenkin huonompaa?
Ihmettelen samaa. Itse valmistuin DI:ksi 90-luvulla ja opinnot täysin suomeksi, tosin oppikirjat osin englanniksi tai saksaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sururullista. Kansainvälisyys/monikulttuurisuuspakkomielteisille mikä tahansa on parempi kuin suomenkielinen. Otetaan ennemmin vaikka joku tuntematon todistuksensa rahalla ostanut proffa Zimbabwesta, kuin pätevä suomenkielinen, koska kansainvälisyys on niin ihqua.
Luulisi, että pätevä suomenkielinen proffa osaisi tarvittaessa puhua englantiakin.
Tosin kuulijakunta ei välttämättä itse osaa sitä kunnolla ja nyt en tarkoita suomalaisia opiskelijoita.
Intian ja Kiinan englanti on usein hämmästyttävää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen korkeakouluopiskelijan pitää suoritta virkamiespakkoruotsi, mutta proffalta ei voida edellyttää suomen kielen taitoa. Mikä järki tässä on?
OtT: Voi muuten joutua suorittamaan kahdestikin pakolliset ruotsin kurssit vaikka olisikin virkamiesruotsikin suoritettuna ->
Aloitin opiskelut ilta-AMK:ssa ja pohjalla on jo AMK-inssin ja DI:n paperit. Tein vapautushakemuksia koskien perusaineita ja kyllä tyrmistys oli aika hevinen kun ruotsin lehtori hylkäsi hakemukseni - ruotsin opinnot vajaat (0.5-1 op) ja ne edelliset ysäriltä AMK:ssa (vapautus DI-opinnoissa noiden myötä) on "jo muutenkin niin kaukana menneisyydessä että hyvä on kerrata nämä..."
Hieno homma. Joku on mennyt kynäilemään ruotsit vähän laajemmaksi ja vastineeksi otettu pois ns insinööriaineista (fysiikka, ohjelmointi), näin on saatu aikaiseksi pakollinen tarve luetuttaa tämä maan tärkein aine, ettei vahingossakaan tuntuma katoa.
Nyt kun joku vielä osaisi oikeasti perustella, miksi tällaisen "vähän enemmän reissua tehneen inssin" (54 maassa) pitäisi innostua kun noilla reissuilla ruotsin tarve ollut tasan nolla...
Jos virkamiesruotsi on suoritettu, sen pitäisi riittää.
Sehän tässä on huvittavaa: ruotsin lehtorin mukaan minun ei tarvitse suorittaa ko koetta, koska se on jo suoritettu.
Mutta koska aikaisempien ruotsin kurssien sisältö on "suppeampi" opintopisteissä (0.5p per kurssi) verrattuna nykyiseen, minun pitäisi käydä istumassa kurssit, 70% läsnäolopakolla.
Ei perkele - joku raja nyt tämän turhakkeen kanssa.
Jos jossain asetuksessa lukee, että vaaditaan 2 opintopisteen ruotsin opinnot, niin ymmärrän täysin, että niitä ei voi korvata aikaisemmin suoritetulla 1,5 opintopisteen kurssilla. (En ole varma, ovatko tarkat opintopistemäärät juuri nuo, mutta ymmärsit varmaan idean.) Olisin kyllä itse yrittänyt neuvotella jostain vaihtoehtoisesta suoritustavasta puuttuvan opintopisteen hankkimiseksi, esim. siitä että luen sovitun määrän ruotsinkielisiä alaani liittyviä lehtijuttuja ja kirjoitan niistä jonkin esseen.
Olennainen muutos onkin siinä, että 1ov (=1.5op) samansisältöinen/tasoinen kurssi on _kynäilty_ 2op kurssiksi ja vastineeksi ns oikeista insinööriaineista on kynäilty suppeammat samalla sisällöllä kuin silloin joskus, silloin kun vaihdettiin viikoista pisteiksi.
Sanoin jo etten istu noita kursseja enkä suorita vaihtoehtoisesti. Minulle riittää että tietyistä aineista on parin vuoden kuluttua tarvittavat pisteet ja saavat ihan itse valita, haluavatko rahat valmistuneesta vai eivät.
Se ei tee minua inssinä yhtään sen vähemmän päteväksi, riittää että on mustana valkoisella tiettyjen oikean osaamisen aineiden kurssit - jotka muuten osaan töiden kautta, tässä olla mitään muuta hakemassa kuin "osaa se"-leimaa ja refressaamassa paria olennaisuutta.
Koulutuspäällikkö on muuten kanssani samaa mieltä - häntä tosin kiinnostaa saada rahat taloon eikä mikään muu.
Tavallaan olette oikeassa siinä että suomen kieltä pitäisi vaalia mutta se juna on kyllä mennyt teknisissä tieteissä, niin kouluissa kuin yrityksissäkin, jo joskus 10+ vuotta sitten. Eli ihme venkoilua...
t. insinööri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tehty Aalto-yliopistolta. Rahalla ei pidä voida ostaa epätasa-arvoa. Yliopistolla on oltava vapaus päättää opetuksestaan. Lahjoittaja voi määrittää aihepiirin, mutta ei opetuskieltä tai sisältöä.
Ja suomalaisilla pitäisi olla valtion tukemissa kouluissa olla mahdollisuus saada opetusta suomen kielellä.
Englantia käytetään, koska ulkomaalaiset opiskelijat eivät ymmärrä Suomea. Hintojen päälle he kyllä ymmärtävät, sillä lukukausimaksut Suomessa ovat naurettavan halpoja ulkomaalaisiin yliopistoihin verrattuna.
Ja Suomi järjestää näille asunnot, terveydenhoidon, hammashoidon - pöytä koreaksi pilkkahinnalla,,jonka suomalaiset veronmaksajat maksavat.
Englanniksi opettaminen näkyy työnantajilla niin, että valmistuneet eivät osaa oman alansa termistöä suomeksi. Absurdi tilanne. Monen proffan kanssa tästä puhunut.
Terveisiä Tampereelle vaan☀️
Jos virkamiesruotsi on suoritettu, sen pitäisi riittää.