Lue keskustelun säännöt.
Aalto-yliopisto olisi saanut 600000 euron arvoisen professuurin, mutta ei ottanut sitä vastaan, koska lahjoittaja edellytti suomenkielisen opetuksen järjestämistä
09.02.2019 |
Aalto-yliopisto torjui lahjoituksen, koska ei halunnut sitoutua suomenkielisen opetuksen järjestämiseen.
Kyseinen säätiö tarjosi sitten lahjoitusta Tampereen teknilliselle yliopistolle, jolle lahjoitus ja suomenkielinen opetus kelpasi hyvin.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/aalto-missasi-600-000-…
*
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Ei käytetä, käytännössä, mutta mikään laki tai asetus ei estä sitä, joten siellä voitaisiin käytää ruotsiakin.
Vain TKK:ssa (Aalto) on ruotsi virallisena opetuskielenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Ei käytetä, käytännössä, mutta mikään laki tai asetus ei estä sitä, joten siellä voitaisiin käytää ruotsiakin.
Vain TKK:ssa (Aalto) on ruotsi virallisena opetuskielenä.
Mutta suomi ei ole kuten tästäkin uutisesta huomattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
Kumpi on parempi vaihtoehto: suomenkielinen professori vai ei professoria lainkaan? Nehän ne vaihtoehdot tässä tapauksessa olivat.
Ongelma on siinä, että tuollainen kielivaatimus menee pätevyysvaatimuksen ohi. Ja mikään yliopisto ei tee mitään epäpätevällä professorilla. Monet yliopsitot haluaisivat sen pätevimmän.
Huom myös. 600 000 euroa riittää sen proffan palkkaan neljäksi vuodeksi, jos mitään muita kuluja ei ole. Mutta jotta proffasta olisi jotain hyötyä, hänelle pitää palkata myös tutkimusryhmä (ainakin aluksi, kunnes hän saa haettua lisää rahoitusta kilpaillun rahoituksen piiristä). Toisin sanoen, lahjoitus ei maksa professuuria läheskään kokonaan, vaan yliopisto joutuu sitoutumaan sen rahoittamiseen omalta osaltaan ja myös. Pitkiksi ajoiksi lahjoitusrahojen loputtua.
Eiköhän noita perustekniikoita tutki useampikin ihminen maailmalla ja eri kielillä. Muutenkin vaikea uskoa ettei suomesta löydy yhtään suomenkielistä tohtoria joka tutkisi puurakentamista. Jos ei löydy niin alkaa olla aikamoinen kiire kouluttaa noita ottaen huomioon paljonko puuta tässä maassa on sopivaa käyttöä odottamassa.
Niin siis kun kyse onkin siitä, ettei haluta mitä tahansa tohtoria joka nyt on sattunut tätäkin vähän tutkimaan ja varmaan pystyy muutaman opiskelijan just ja just vähän sinne päin opettamaankin - vaan halutaan se paras, jonka tutkimus on innovatiivisinta ja joka opettaa parhaat jutut opiskelijoille.
Mut. Ielä enemmän tosiaan on kyse rahasa. 6000000 ei riitä professuuriin, ellei yliopisto halua panostaa siihen myös itse. Aallolla ei ilmeisesti ole rahaa. TTY laskenee, että heillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Ei käytetä, käytännössä, mutta mikään laki tai asetus ei estä sitä, joten siellä voitaisiin käytää ruotsiakin.
Vain TKK:ssa (Aalto) on ruotsi virallisena opetuskielenä.
Mutta suomi ei ole kuten tästäkin uutisesta huomattiin.
No tässähan ollaan vain palaamassa ikiaikaiseen perinteeseen, että suomenkielisen on opeteltava vieras kieli (aiemmin ruotsi, nyt englanti) voidakseen opiskella yliopistossa. Se oli vain tilapäinen hairahdus, kun oli suomenkielistä opetusta tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
Kumpi on parempi vaihtoehto: suomenkielinen professori vai ei professoria lainkaan? Nehän ne vaihtoehdot tässä tapauksessa olivat.
Ongelma on siinä, että tuollainen kielivaatimus menee pätevyysvaatimuksen ohi. Ja mikään yliopisto ei tee mitään epäpätevällä professorilla. Monet yliopsitot haluaisivat sen pätevimmän.
Huom myös. 600 000 euroa riittää sen proffan palkkaan neljäksi vuodeksi, jos mitään muita kuluja ei ole. Mutta jotta proffasta olisi jotain hyötyä, hänelle pitää palkata myös tutkimusryhmä (ainakin aluksi, kunnes hän saa haettua lisää rahoitusta kilpaillun rahoituksen piiristä). Toisin sanoen, lahjoitus ei maksa professuuria läheskään kokonaan, vaan yliopisto joutuu sitoutumaan sen rahoittamiseen omalta osaltaan ja myös. Pitkiksi ajoiksi lahjoitusrahojen loputtua.
Eiköhän noita perustekniikoita tutki useampikin ihminen maailmalla ja eri kielillä. Muutenkin vaikea uskoa ettei suomesta löydy yhtään suomenkielistä tohtoria joka tutkisi puurakentamista. Jos ei löydy niin alkaa olla aikamoinen kiire kouluttaa noita ottaen huomioon paljonko puuta tässä maassa on sopivaa käyttöä odottamassa.
Niin siis kun kyse onkin siitä, ettei haluta mitä tahansa tohtoria joka nyt on sattunut tätäkin vähän tutkimaan ja varmaan pystyy muutaman opiskelijan just ja just vähän sinne päin opettamaankin - vaan halutaan se paras, jonka tutkimus on innovatiivisinta ja joka opettaa parhaat jutut opiskelijoille.
Mut. Ielä enemmän tosiaan on kyse rahasa. 6000000 ei riitä professuuriin, ellei yliopisto halua panostaa siihen myös itse. Aallolla ei ilmeisesti ole rahaa. TTY laskenee, että heillä on.
Hei, ei ne oikeasti parhaat tänne hevonkuusenkorpeen kuitenkaan suostu tulemaan. Aalto saisi olla ihan tyytyväinen, jos saavat edes keskitasoisen proffan tänne houkuteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenkielen pysyminen opetuskielenä yliopistoissa ei ole itsestäänselvyys. Ihan hyvä että siihen kiinnitetään huomiota. Suomenkieli tarvitsee tukea siinä missä tekniikan opetuskin ja tuossa tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen korkeakouluopiskelijan pitää suoritta virkamiespakkoruotsi, mutta proffalta ei voida edellyttää suomen kielen taitoa. Mikä järki tässä on?
OtT: Voi muuten joutua suorittamaan kahdestikin pakolliset ruotsin kurssit vaikka olisikin virkamiesruotsikin suoritettuna ->
Aloitin opiskelut ilta-AMK:ssa ja pohjalla on jo AMK-inssin ja DI:n paperit. Tein vapautushakemuksia koskien perusaineita ja kyllä tyrmistys oli aika hevinen kun ruotsin lehtori hylkäsi hakemukseni - ruotsin opinnot vajaat (0.5-1 op) ja ne edelliset ysäriltä AMK:ssa (vapautus DI-opinnoissa noiden myötä) on "jo muutenkin niin kaukana menneisyydessä että hyvä on kerrata nämä..."
Hieno homma. Joku on mennyt kynäilemään ruotsit vähän laajemmaksi ja vastineeksi otettu pois ns insinööriaineista (fysiikka, ohjelmointi), näin on saatu aikaiseksi pakollinen tarve luetuttaa tämä maan tärkein aine, ettei vahingossakaan tuntuma katoa.
Nyt kun joku vielä osaisi oikeasti perustella, miksi tällaisen "vähän enemmän reissua tehneen inssin" (54 maassa) pitäisi innostua kun noilla reissuilla ruotsin tarve ollut tasan nolla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kielletty kokonaan opintojen järjestämistä muilla kielillä, mutta ainakin suomenkielistä opetusta pitäisi saada. Molempiin lahjoitus riittää hyvin.
Tämä on sururullista. Kansainvälisyys/monikulttuurisuuspakkomielteisille mikä tahansa on parempi kuin suomenkielinen. Otetaan ennemmin vaikka joku tuntematon todistuksensa rahalla ostanut proffa Zimbabwesta, kuin pätevä suomenkielinen, koska kansainvälisyys on niin ihqua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
Kumpi on parempi vaihtoehto: suomenkielinen professori vai ei professoria lainkaan? Nehän ne vaihtoehdot tässä tapauksessa olivat.
Ongelma on siinä, että tuollainen kielivaatimus menee pätevyysvaatimuksen ohi. Ja mikään yliopisto ei tee mitään epäpätevällä professorilla. Monet yliopsitot haluaisivat sen pätevimmän.
Huom myös. 600 000 euroa riittää sen proffan palkkaan neljäksi vuodeksi, jos mitään muita kuluja ei ole. Mutta jotta proffasta olisi jotain hyötyä, hänelle pitää palkata myös tutkimusryhmä (ainakin aluksi, kunnes hän saa haettua lisää rahoitusta kilpaillun rahoituksen piiristä). Toisin sanoen, lahjoitus ei maksa professuuria läheskään kokonaan, vaan yliopisto joutuu sitoutumaan sen rahoittamiseen omalta osaltaan ja myös. Pitkiksi ajoiksi lahjoitusrahojen loputtua.
meinaatko ettei esim åbo academi edellytä opettajiltaan ruotsinkielistä opetusta koska nuo haluavat valita maailman parhaat professorit?
Valtion asiatkin olisivat paremmalla tolalla, jos korkeiksi virkamiehiksi valittaisiin pätevin eikä ruotsinkielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä huvittavinta, jutun julkaisija käyttää otsikossa englannin kielestä peräisin olevaa vieraskielistä sanaa, jota käytetään puhekielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
Kumpi on parempi vaihtoehto: suomenkielinen professori vai ei professoria lainkaan? Nehän ne vaihtoehdot tässä tapauksessa olivat.
Ongelma on siinä, että tuollainen kielivaatimus menee pätevyysvaatimuksen ohi. Ja mikään yliopisto ei tee mitään epäpätevällä professorilla. Monet yliopsitot haluaisivat sen pätevimmän.
Huom myös. 600 000 euroa riittää sen proffan palkkaan neljäksi vuodeksi, jos mitään muita kuluja ei ole. Mutta jotta proffasta olisi jotain hyötyä, hänelle pitää palkata myös tutkimusryhmä (ainakin aluksi, kunnes hän saa haettua lisää rahoitusta kilpaillun rahoituksen piiristä). Toisin sanoen, lahjoitus ei maksa professuuria läheskään kokonaan, vaan yliopisto joutuu sitoutumaan sen rahoittamiseen omalta osaltaan ja myös. Pitkiksi ajoiksi lahjoitusrahojen loputtua.
meinaatko ettei esim åbo academi edellytä opettajiltaan ruotsinkielistä opetusta koska nuo haluavat valita maailman parhaat professorit?
Se on muuten Åbo akademi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetuskielen määrittämällä lahjoittaja yrittää määritellä, kuka professuuriin voidaan valita. Jos pitää opettaa suomeksi, ei voida valita kansainvälisen haun parasta hakijaa, vaan pitää ottaa paras (tai sopiva) suomenkielinen hakija.
Toki se suomenkielinen voi olla paras (tai sopivin) kansainvälisestikin. Usein onkin. Mutta etukäteen sitä ei voi tietää.
Kumpi on parempi vaihtoehto: suomenkielinen professori vai ei professoria lainkaan? Nehän ne vaihtoehdot tässä tapauksessa olivat.
Ongelma on siinä, että tuollainen kielivaatimus menee pätevyysvaatimuksen ohi. Ja mikään yliopisto ei tee mitään epäpätevällä professorilla. Monet yliopsitot haluaisivat sen pätevimmän.
Huom myös. 600 000 euroa riittää sen proffan palkkaan neljäksi vuodeksi, jos mitään muita kuluja ei ole. Mutta jotta proffasta olisi jotain hyötyä, hänelle pitää palkata myös tutkimusryhmä (ainakin aluksi, kunnes hän saa haettua lisää rahoitusta kilpaillun rahoituksen piiristä). Toisin sanoen, lahjoitus ei maksa professuuria läheskään kokonaan, vaan yliopisto joutuu sitoutumaan sen rahoittamiseen omalta osaltaan ja myös. Pitkiksi ajoiksi lahjoitusrahojen loputtua.
meinaatko ettei esim åbo academi edellytä opettajiltaan ruotsinkielistä opetusta koska nuo haluavat valita maailman parhaat professorit?
No ÅAhan onkin kolmostason yliopisto. Niillä ei olisi lainkaan kilpailtua rahaa, jollei niiden omat säätipt sitä niille jakaisi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sururullista. Kansainvälisyys/monikulttuurisuuspakkomielteisille mikä tahansa on parempi kuin suomenkielinen. Otetaan ennemmin vaikka joku tuntematon todistuksensa rahalla ostanut proffa Zimbabwesta, kuin pätevä suomenkielinen, koska kansainvälisyys on niin ihqua.
Ei todellakaan oteta. Olen ollut mukana useissa professorihauissa Aallossa (en siis hakijana, vaan siellä valitsijoiden puolella) ja kyllä nimenomaan valitaan pätevin. Suomalaisuus ei ole mikään este, jos on pätevämpi kuin ulkomaiset kilpahakijat. Toki läheskään aina ei ole yksiselitteistä, kuka on kaikkein pätevin, kun eri hakijoilla on eri vahvuudet.
Tuossa lahjoitusprofessuurissa suurin ongelma käsittääkseni (vaikka en tapausta sen tarkemmin tunnekaan) on se, että lahjoitussumma ei riitä läheskään kaikkiin professorin palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin, vaan yliopiston pitää panostaa merkittävä summa itsekin.
Aallon työntekijä
Vierailija kirjoitti:
Oikein. Ei kunnianhimoinen yliopisto voi ruveta laskemaan tasoa jonkun nationslistikiihkoilijan takia. Periferiassa voi olla eri asia kun tavoitteet on alempana.
Perusteluja miksi suomenkielinen opetus olisi jotenkin huonompaa?
Rakennusalalla suomenkieliselle opetukselle ei pitäisi olla isoja esteitä kun monet asiat pitäisi ajatella kotimaisella tavalla. Ei ole väliä miten Tahitilla rakennetaan taloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TTYllä kielivaatimus ei ole ongelma, sillä siellä pääopetuskieliksi on muutenkin määritelty suomi ja ruotsi - englanniksi opetetaan poikkeustapauksissa ja ulkomailta palkatulle väelle annetaan 2 vuotta aikaa opetella kieli, jos kyseessä on opetustehtävä. Mutta Aallossa tosiaan on yliopistolain sijasta ihan erillisellä asetuksella määritelty oma kielipolitiikka, jossa englanti on pääkieli ja suomi ja ruotsi poikkeuksia.
TTY:llä ei käytetä opetuskielenä ruotsia.
Ei käytetä, käytännössä, mutta mikään laki tai asetus ei estä sitä, joten siellä voitaisiin käytää ruotsiakin.
Vain TKK:ssa (Aalto) on ruotsi virallisena opetuskielenä.
Ainoa kurssi missä kuulin omana opiskeluaikana ruotsia oli se pakollinen virkamiesruotsin kurssi.
98% oli suomeksi, muutama kurssi englanniksi.
Eiköhän noita perustekniikoita tutki useampikin ihminen maailmalla ja eri kielillä. Muutenkin vaikea uskoa ettei suomesta löydy yhtään suomenkielistä tohtoria joka tutkisi puurakentamista. Jos ei löydy niin alkaa olla aikamoinen kiire kouluttaa noita ottaen huomioon paljonko puuta tässä maassa on sopivaa käyttöä odottamassa.