Kerätäänkö tähän kauheimmat vävy/miniä kokemukset?
Millaisia ovat lapsenne kurjat puolisot tai exät?
Nyt ei haukuta anoppia vaan niitä jotka haukkuvat anoppia.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä hankkiutui salaa raskaaksi ja tässä nyt sitten ollaan. Hyväksyy pitkin hampain, että poika käy lapsen kanssa meillä, mutta yrittää kaikin tavoin erottaa meitä. Toivon, että poika eroaisi, mutta kai hän silti rakastaa vaimoaan, kun jatkaa tämän kanssa.
Eli vaimon syy? Rakas poikasi ei tietenkään vetänyt paljaalla?
Rakas poikani kuvitteli, että voi luottaa kun tyttöystävä kertoo käyttävänsä pillereitä.
Onko poikasi kuitenkin onnellinen lopulta lapsesta? Onko suhteessa jotain muutakin ongelmaa, koska niin kovaa toivot eroa? Esim. tuo kohta ”yrittää kaikin tavoin erottaa meitä”, millä tavoin? :/
Kyllä poika on onnellinen lapsesta ja me isovanhemmat myös. Vaimo ei suostu koskaan kyläilemään meillä, eikä meitä kutsuta heille edes lapsen synttäreille. Kaikki joulut ja muut juhlat he viettävät miniän suvun kanssa, ei koskaan meidän. Miniä ei kelpuuta meitä hoitoavuksi, eikä halua että lapsi on meillä yötä edes isänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä hankkiutui salaa raskaaksi ja tässä nyt sitten ollaan. Hyväksyy pitkin hampain, että poika käy lapsen kanssa meillä, mutta yrittää kaikin tavoin erottaa meitä. Toivon, että poika eroaisi, mutta kai hän silti rakastaa vaimoaan, kun jatkaa tämän kanssa.
Eli vaimon syy? Rakas poikasi ei tietenkään vetänyt paljaalla?
Rakas poikani kuvitteli, että voi luottaa kun tyttöystävä kertoo käyttävänsä pillereitä.
Onko poikasi kuitenkin onnellinen lopulta lapsesta? Onko suhteessa jotain muutakin ongelmaa, koska niin kovaa toivot eroa? Esim. tuo kohta ”yrittää kaikin tavoin erottaa meitä”, millä tavoin? :/
Kyllä poika on onnellinen lapsesta ja me isovanhemmat myös. Vaimo ei suostu koskaan kyläilemään meillä, eikä meitä kutsuta heille edes lapsen synttäreille. Kaikki joulut ja muut juhlat he viettävät miniän suvun kanssa, ei koskaan meidän. Miniä ei kelpuuta meitä hoitoavuksi, eikä halua että lapsi on meillä yötä edes isänsä kanssa.
Kuulostaa kyllä tosi surulliselta. :/ Mikä lie syy tälle kaikelle? Onkohan miniällä kenties narsistisuuttakin..
Lopettakaa tuo lässytys ja kertokaa niitä kokemuksia mitä tässä pyydettiin
Minulla oli vävy, joka ei kunnioittanut koskaan toisen omaa. Jotain vietiin jatkuvasti lainaan ja oli rikki kun palautettiin tai ei palautettu ollenkaan. Kun kyseltiin, että missä tavara on, ei muistanut muka enää ollenkaan lainanneensakaan. Tätä jatkui just niin kauan kuin annoimme jatkua, lopulta meni luotto ja mitään ei enää lainattu.
Rahaakin olisi lainannut vaikka miten paljon, mutta senkin lopetimme, kun ei koskaan koittanut takaisinmaksupäivä. Tyttärellemme annoimme rahaa sitten ns. salaa. Häneltä emme rahaa takaisin halua, sehän on nyt on selvää, mutta puliveivarijäppinen saisi joku päivä tulla velkansa maksamaan. Sitä päivää ei kuulu. Sillä on nyt jo tyttäremme lähdön jälkeen kolmas nainen menossa, kaksi edellistä on jo kertoneet samaa tarinaa, myös ainakin toisen vanhemmat on tyhmyyksissään menneet takaamaan tyypin lainan. Nyt sitä sitten kuulemma jo makselevat pankille. Olen niin onnellinen, että tuosta riivatusta on eroon päästy.
Nyt on hyvä vävy meillä ja tytärkin onnellinen, on perustanut perheenkin tämän kanssa. Onneksi ei sen ekan kanssa tehneet lapsia.
Jos täällä nyt niin kovasti halutaan vaan syyllistää anoppeja, niin siitä vaan menkää ottamaan se jäppinen itsellenne, jos siinä ei mitään vikaa kerran ole. Veikkaan, että se piankin on taas vapaana. Ihan komea mies, ei siinä mitään. Jos haluatte rahanne menettää niin silvuplee.
Nämähän on oikeasti tosi surullisia tarinoita :(
Kyllä tässä tulee mieleen, että omat kokemukseni ovat sentään melko pieniä näihin joihinkin verraten.
Luultavasti itse voisin olla oivallista ainesta ketjuun, mutta luulen, että appi tai anoppi eivät lue vauvapalstaa kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on konmarittajaminiä, joka lainaa kaiken mahdollisen ja sitten unohtaa, keneltä sen vei. Yritti ottaa autoni lainaan, mutta siihen älysin sanoa, että kiitos ei. Saumurin ja varsi-imurin on jo vienyt. Kesämökkiä yrittää omia itselleen, tekee kalentereita siitä, kuka saa milläkin viikolla mökillä lomailla. Hermostuu, kun saa kuulla, että mökki on meidän, ei hänen, joten kun haluaa mökille, niin vuokraa sellaisen. Koiraa yrittää saada meille hoitoon ja valittaa, että tulee kamalan kalliiksi viedä hoitolaan. Minä hymyilen ystävällisesti ja olen samaa mieltä.
Niin oletko kysellyt sitä saumuria ja varsi-imuria takaisin? Jos ette sopineet palautuksesta mitään, voi luulla ettet tarvii sitä nyt takaisin, koska et ole kysellytkään sen perään tai et kertonut jo lainatessa että tarvitsen takaisin päivänä X.
Hän konmarittaa eli kun ei tarvinnut saumuria, vei sen kierrätyskeskukseen. Toki tiesi, että saumuri on lainassa, ei omana, mutta koska minä en ollut kotona sinä päivänä,kun hän sai ompelunsa valmiiksi, niin saumurista piti päästä eroon muulla tavoin. Siis kierrätyskeskukseen. Sama imurin kanssa: lainassa se oli siihen asti, että ostavat uuden ja kun uusi oli ostettu, todettiin varsi-imuri tarpeettomaksi ja lahjoitettiin pois.
Miten noin vajaita ihmisiä edes on olemassa..? :( Melkein pyytäisin tuollaiselta rahojani takaisin, ei ole todellakaan asiallista käytöstä ja en lainaisi enää mitään. Menisiköhän autokin jonnekin Karhulan poikien liikkeeseen kun sillä on menty omat ajomatkat?
Ottaisin melkein rekun hoitoon ja jekuttaisin takaisin. Sanoisin, kun miniä tulee hakemaan sitä että jaa, taisit laittaa sen löytöeläintaloon koska se ei sopinut sisustukseen, mutta todellisuudessa piilottaisit sitä ystäväsi luona. Kun miniä sitten hoksaa, että huijasit häntä niin kerrot ettei tuntunut mukavalta kun laittoi sinun saumurisi ja imurisi kiertoon. Jos miniä hoksaisi tuosta jotain.. Ei näin oikeasti kukaan tee, mutta hiton ärsyttävää tuollainen leväperäisyys tavaroiden kanssa!
Tyttäreni lähes kuoli luonnonlääkintää harrastavan ex- hippimiehensä takia, vävy koetti hoitaa keuhkokuumetta jollain yrttitipolla ja ellen olisi mennyt käymään, pelästynyt tytön tilaa ja soittanut ambulanssia minulla ei olisi enää ainoaa lastani :( Myöhemmin sinne tehtiin vävyn viljelmien takia hu""meratsia ja tytärkin tietysti joutui pulaan vaikkei itse käytä. Vävy olisi myös tahtonut kanoja, parvekkeelle! Onneksi erosivat. Olivat arvoiltaan ja aatteiltaan täysin erilaiset, tyttö mm. ajoi autolla ja söi lihaa koko 2v kestäneen suhteen ajan.
Vähän ohiksena, mutta olette varmaa joissain muissa ketjuissa huomanneet, kuinka lanko, käly tai nato on se kamala ihminen, eli se on se kamala vävy/miniä. Täällä on vain täydellisiä. Mielenkiinnolla odotan, mitä puolusteluja kohta joku keksii näille varkaille.
Vierailija kirjoitti:
Eli tämäkin ketju kääntyi lopulta anopin syyllistämiseen.
Siis ihan samaahan on anoppiketjuissakin. Viimeistään toisella sivulla joku haukkuu miniää mustasukkaiseksi ja omistushaluiseksi.
Ja onhan siinä tarinassa vähän eroa, jos anoppi väittää miniän hakkiutuneen salaa raskaaksi vs miniä on pettänyt puolisoaan. Toinen on oikeasti törkeää objektiivisesti katsottuna, kun taas toinen laittaa miettimään, että eikös miehelläkin joku osuus ole lapsenteossa.
Minä kyllä jo ihan odotan, että anoppi tulee kirjoittamaan tänne. Lukee tietääkseni jonkin verran palstaa ja tiedän ettei pidä minusta :) on se perinteinen tarina, anoppi ei saa hoitaa lapsenlasta - mikä on mieheni ja minun yhteinen päätös ja ihan isoja syitä siihen löytyy.
Mutta tiedän kyllä että minussakin on vikaa, ja varmasti olen ollut liian tyly ja etäinen anoppia kohtaan. Ehkäpä ajan myötä suhteemme helpottuu. On anoppikin ollut ilkeä minua kohtaan siis, mutta en vielä halua uskoa etteikö ikinä voisi välit olla paremmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on konmarittajaminiä, joka lainaa kaiken mahdollisen ja sitten unohtaa, keneltä sen vei. Yritti ottaa autoni lainaan, mutta siihen älysin sanoa, että kiitos ei. Saumurin ja varsi-imurin on jo vienyt. Kesämökkiä yrittää omia itselleen, tekee kalentereita siitä, kuka saa milläkin viikolla mökillä lomailla. Hermostuu, kun saa kuulla, että mökki on meidän, ei hänen, joten kun haluaa mökille, niin vuokraa sellaisen. Koiraa yrittää saada meille hoitoon ja valittaa, että tulee kamalan kalliiksi viedä hoitolaan. Minä hymyilen ystävällisesti ja olen samaa mieltä.
Niin oletko kysellyt sitä saumuria ja varsi-imuria takaisin? Jos ette sopineet palautuksesta mitään, voi luulla ettet tarvii sitä nyt takaisin, koska et ole kysellytkään sen perään tai et kertonut jo lainatessa että tarvitsen takaisin päivänä X.
Hän konmarittaa eli kun ei tarvinnut saumuria, vei sen kierrätyskeskukseen. Toki tiesi, että saumuri on lainassa, ei omana, mutta koska minä en ollut kotona sinä päivänä,kun hän sai ompelunsa valmiiksi, niin saumurista piti päästä eroon muulla tavoin. Siis kierrätyskeskukseen. Sama imurin kanssa: lainassa se oli siihen asti, että ostavat uuden ja kun uusi oli ostettu, todettiin varsi-imuri tarpeettomaksi ja lahjoitettiin pois.
Kuulostaa kyllä tosi oudolta. :/ Toisen omaisuutta olevat hyväkuntoiset tavarat kierrätyskeskukseen? Huh.
Ei miniä koe, että se on toisen omaisuutta. Se on hänen kodistaan löytyvä ylimääräinen esine, joka ei tuo enää iloa, siitä pitää päästä eroon. Sen voi viedä kierrätyskeskukseen, jos en mene saumuria samantien noutamaan. Jos se on yhdenkin päivän liikaa siellä miniän luona, se jotenkin poistaa kodista kodin tunnun ja koska saumuri on annettu lainaksi eikä sitä heti haeta, en sitä tarvitse (!), sen voi siis viedä kaverille tai muuten kierrätykseen. Sama tapahtui miniän valmistujaisiin lainatuille kuohuviinilaseille ja isolle kakkulautasellekin. Liika tavara on pahasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on konmarittajaminiä, joka lainaa kaiken mahdollisen ja sitten unohtaa, keneltä sen vei. Yritti ottaa autoni lainaan, mutta siihen älysin sanoa, että kiitos ei. Saumurin ja varsi-imurin on jo vienyt. Kesämökkiä yrittää omia itselleen, tekee kalentereita siitä, kuka saa milläkin viikolla mökillä lomailla. Hermostuu, kun saa kuulla, että mökki on meidän, ei hänen, joten kun haluaa mökille, niin vuokraa sellaisen. Koiraa yrittää saada meille hoitoon ja valittaa, että tulee kamalan kalliiksi viedä hoitolaan. Minä hymyilen ystävällisesti ja olen samaa mieltä.
Niin oletko kysellyt sitä saumuria ja varsi-imuria takaisin? Jos ette sopineet palautuksesta mitään, voi luulla ettet tarvii sitä nyt takaisin, koska et ole kysellytkään sen perään tai et kertonut jo lainatessa että tarvitsen takaisin päivänä X.
Hän konmarittaa eli kun ei tarvinnut saumuria, vei sen kierrätyskeskukseen. Toki tiesi, että saumuri on lainassa, ei omana, mutta koska minä en ollut kotona sinä päivänä,kun hän sai ompelunsa valmiiksi, niin saumurista piti päästä eroon muulla tavoin. Siis kierrätyskeskukseen. Sama imurin kanssa: lainassa se oli siihen asti, että ostavat uuden ja kun uusi oli ostettu, todettiin varsi-imuri tarpeettomaksi ja lahjoitettiin pois.
Miten noin vajaita ihmisiä edes on olemassa..? :( Melkein pyytäisin tuollaiselta rahojani takaisin, ei ole todellakaan asiallista käytöstä ja en lainaisi enää mitään. Menisiköhän autokin jonnekin Karhulan poikien liikkeeseen kun sillä on menty omat ajomatkat?
Ottaisin melkein rekun hoitoon ja jekuttaisin takaisin. Sanoisin, kun miniä tulee hakemaan sitä että jaa, taisit laittaa sen löytöeläintaloon koska se ei sopinut sisustukseen, mutta todellisuudessa piilottaisit sitä ystäväsi luona. Kun miniä sitten hoksaa, että huijasit häntä niin kerrot ettei tuntunut mukavalta kun laittoi sinun saumurisi ja imurisi kiertoon. Jos miniä hoksaisi tuosta jotain.. Ei näin oikeasti kukaan tee, mutta hiton ärsyttävää tuollainen leväperäisyys tavaroiden kanssa!
Ei miniät hoksaa edes suoraa sanomisesta! Päinvastoin, vika on aina anopissa, joka rakastaa liikaa tavaraa, ei ymmärrä tyhjän kodin merkitystä mielenrauhalle tms. Ja jos lainaa jotain, niin ei selkeästi tarvitse sitä ja kierrätyskeskukseen vieminen on selkeästi auttamista tavarasta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä hankkiutui salaa raskaaksi ja tässä nyt sitten ollaan. Hyväksyy pitkin hampain, että poika käy lapsen kanssa meillä, mutta yrittää kaikin tavoin erottaa meitä. Toivon, että poika eroaisi, mutta kai hän silti rakastaa vaimoaan, kun jatkaa tämän kanssa.
Eli vaimon syy? Rakas poikasi ei tietenkään vetänyt paljaalla?
Rakas poikani kuvitteli, että voi luottaa kun tyttöystävä kertoo käyttävänsä pillereitä.
Onko poikasi kuitenkin onnellinen lopulta lapsesta? Onko suhteessa jotain muutakin ongelmaa, koska niin kovaa toivot eroa? Esim. tuo kohta ”yrittää kaikin tavoin erottaa meitä”, millä tavoin? :/
Kyllä poika on onnellinen lapsesta ja me isovanhemmat myös. Vaimo ei suostu koskaan kyläilemään meillä, eikä meitä kutsuta heille edes lapsen synttäreille. Kaikki joulut ja muut juhlat he viettävät miniän suvun kanssa, ei koskaan meidän. Miniä ei kelpuuta meitä hoitoavuksi, eikä halua että lapsi on meillä yötä edes isänsä kanssa.
Kuulostaa kyllä tosi surulliselta. :/ Mikä lie syy tälle kaikelle? Onkohan miniällä kenties narsistisuuttakin..
Mun isosiskon anoppi voisi varmaankin kirjoittaa jotain tällaista. Tietenkin tilanteet vaihtelevat, joten tässä tapauksessa saattaa toki olla kyse kamalasta miniästä. Isosiskoni taas ei halua lapsia pitkäksi aikaa mummilaan kun kävi ilmi, että saattavat juoda vaikka lapsenlapset on kylässä. Tarkoitan sanoa, että asioilla on aina monta puolta.
Ilmeisesti anoppini ei lue palstaa, kun ei ole tullut valittamaan minusta.
Hän pitää minua kaiken pahan alkuna ja juurena, joka riisti häneltä hänen poikansa, pilasin heidän yhteiset juttunsa ja suhteensa. Olen kammottava akka hänen mielestään, joka on aivopessyt poikansa ja oman poikani aivopesin kuulemma 2kk ikäisenä vauvana inhoamaan häntä.
Teen kaikkeni vain tehdäkseni hänen elämästään kurjaa ja pilatakseni häneltä kaiken, myös suhteen lapsenlapseensa. Eiköhän anoppi rakas tehnyt sen aivan itse ottamalla kosketusta kaihtavan lapsen väkisin syliin ja väkisin halaamalla ja pitämällä kiinni, nyt lapsi menee seiniä pitkin anoppi karkuun, ja tämähän on siis anopin mukaan minun syyni. Kuten niin moni muukin asia.
Oho, mä odotin kamala miniä -tarinoiden tulvaa, mutta täällähän on melkein kaikki kamalista vävyistä, ja ne onkin vielä sitten tosi kamalia. Vau.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolimatta teidän mielipiteistä, teidän lapsenne rakastelee juuri sen ihmisen kanssa jonka haluaa. Valitan.
Se on ihan sama mitä panee, mutta muutto yhteen ihmisen kanssa joka täysi luuseri on taas eri asia.
Mikä saa ihmisen tuhoamaan oman taloudellisen tulevaisuuden ottamalla nurkkiin pyörimään ihmisen joka täysin varaton eikä kykene todennäköisesti nostamaan varakkuuttaanSe sun vihaama luuseri on myös ihminen. Muista se.
Luuseritkin on ihmisiä, mutta luusereillakin on jokin vastuu muiden ihmisten hyödyntämisen suhteen.
Onko sitä tässä kukaan kieltänytkään?
Silti voi miettiä vähän, miten puhuu toisista ihmisistä.
Ahaa eli oletko itse hyysättävä vai hyysääjä?
Eli mitään muuta vaihtoehtoa ei elämässä ole? :D Avarra vähän maailmaas, ehkä näet joskus pintaa syvemmälle.
Ja sinä voisit huomioida sen missä olet ja mikä oli keskustelun aihe, ja lopettaa riidan haastaminen.
Vierailija kirjoitti:
Oho, mä odotin kamala miniä -tarinoiden tulvaa, mutta täällähän on melkein kaikki kamalista vävyistä, ja ne onkin vielä sitten tosi kamalia. Vau.
Niin minäkin. Puoliksi ajattelin, että ehkä oma anoppi löytäisi ketjun mutta ei täälä ole yhtään tarinaa joka voisi olla anopin käsialaa.
Ai mikä saa ottamaan surkean puolison? Huono itsetunto ja/tai huono parisuhde-esimerkki lapsuudessa. Ja mistä se taas johtuu? Vanhemmista.