Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde ja miehen lapset
07.02.2019 |
Olen itse 24vuotias ja mies on minua 12 vuotta vanhempi ja hänellä on kaksi lasta. Olemme seurustelleet kolme vuotta ja asumme molemmat omissa asunnoissa.
Ongelmaksi on minulle tullut miehen lapset. Tai ehkä hänen ex, en tiedä. Lapset tulee milloin tulee ja jos ex sanoo, että voiko mies ottaa lapset, vaikka ei ole miehen vuoro niin tottakai se ottaa heti ja puolustaa aina exäänsä.
Nähdään yleensä viikonloppuisin ja nyt tuli tieto, että lapset tulee taas miehelle, koska exällä on jotain ohjelmaa mikä tuli yllättäen. Suututtaa jonkin verran, kun tuntuu , että minun pitää ymmärtää lapsia ja vihaista exää ja minun tunteeni aina sivutetaan.
Ja pidän lapsista ei siinä mitään, mutta nämä jatkuvat "yllätykset" ärsyttää. Onko muita tässä tilanteessa olevia?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehellä nimenomaan ei ole prioriteetit kunnossa, jos suostuu kaikkiin exän mielenliikkeisiin. Prioriteetit on kunnossa jos asettaa omaan elämäänsä rajat minkä mukaan toimia, ja jos on uusi nainenkin tullut katsottua niin toimitaan myös hänen suhteen oikeudenmukaisesti (laitetaan se nainen exän edelle). Lapset silloin miehelle, kun on lastenhoitovuoro, eikä miten sattuu.
Sun kannattaisi tarkistaa sun lääkitys. On meinaan tällä hetkellä ihan vinksallaan.
En ole ylläoleva, mutta totean vain, että hän on harvinaisen oikeassa.
Tietysti, jos mies ei enää koskaan halua hyvää parisuhdetta, niin sittenhän hän voi toimia priorisoimalla eksänsä. Elämä on valintoja.
Joku saattaa asettaa lapset etusijalle, aina.
No se ei oikeastaan ole lapsen edun mukaista lainkaan, että häntä viedään milloin mihinkin. Kyllä siinä on ihan jonkun muun etu kyseessä. Ja tosiaan, on myös valinta olla ilman parisuhdetta. Suuri osa ihmisistä kuitenkin jossain vaiheessa haluaisi kumppanin. Jos sinä et tahdo, se on oma asiasi elää niin.
Eihän näitä lapsia viedä milloin mihinkin nvaan toiseen kotiinsa oman isänsä luokse. Mielestäsi on väärin, että lapset haluavat välillä olla enemmän isänsä kanssa.
Mielestäni on lasten edun mukaista, että he ovat säännöllisesti vanhempiensa luona. Ei niin, että yhtenä iltana toisessa paikassa ja seuraavana toisessa. Esimerkiksi viikko-viikko on hyvä järjestely.
Missä kohtaa on sanottu, että ovat yhtenä iltana yhdessä toisena toisessa paikassa? Mikä sinä olet määrittelemään mikä on toisten lapsille hyväksi tai ei ole? Nytkin oli kysymys viikonlopusta. Sitäpaitsi nämä "paikat" ovat ihan niiden omien vanhempien koteja ,joissa lapset ovat muutenkin kotonaan. Hienoa, että jotkut ihmiset pystyvät ja haluavat erosta huolimatta hoitaa lapsensa joustavasti yhdessä.
Kyllä minä olen ihan pätevä sanomaan, että lapsille säännöllisyys on hyväksi.
Mikä sinut mielestäsi pätevöittää? Kyseessä on lasten omat vanhemmat ja kodit, joissa he asuvat tilanteen mukaan. Mitä haittaa on jos esim isäviikko on joku kerta viikonlopun pitempi tai päinvastoin? Pääasia on että molemmat vanhemmat haluavat olla lastensa kanssa ja siitä joustavasti sovitaan. Jos sinä pilkunn#ussija et siihen pysty niin huonompi homma sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin sain lapsia olisin voinut esittää samoja kysymyksiä kuin ap-
Nyt kun minulla on lapsia, niin olen tajunnut asiat ihan eri tavoin. Kyse on nimittäin siitä, että ihminen, jolla on lapsia, HALUAA olla lastensa kanssa mahdollisimman paljon. On jatkuva suru siitä, että esim. työssä käynnin takia ei pysty olemaan lastensa kanssa niin paljon kuin haluaisi. Ja sen vuoksi jokainen vapaahetki, jolloin vain saa olla lastensa kanssa, on suuri ilo. En ole eronnut, mutta jos olisin, niin pyyhkisin tapaamissopimuksella takapuolta tilanteissa, joissa ex ehdottaisi, että lapset on minulla vaikka piti sopimuksen mukaan olla hänellä. Suostuisin ehdotukseen heti ja olisin siitä onnellinen. Saisinhan olla senkin hetken lasteni kanssa! Ja kyse ei todellakaan ole silloin jonkun eksän tai lasten priorisoimisesta ohi nyksän vaan ihan vain siitä, että ne on omia lapsia, ja niiden kanssa haluaa tietenkin olla jokaisen hetken jonka vain voi.
Summa summarum:
Lapseton ei sovi yhteen sellaisen kanssa, jolla on jo lapsia. Lapseton pilaa siinä elämänsä. Ap rakasta itseäsi sen verran, että etsit itsellesi lapsettoman miehen, jolloin saat elää sellaista elää, joka tekee sinut onnelliseksi.
Sorry, mutta ihan täyttä huttua. Katsotaan uudelleen sitten, kun olet eronnut. Elämästä ei tule mitään, jos lapset pomppivat ilman mitään suunnitelmia sinne tänne. On oltava selkeät tapaamisajat, joista poikkeamisesta sovitaan ja joustetaan erikseen puolin ja toisin. Asiat ei mene niin, että toinen osapuoli yksin määrittelee koska toinen on lasten kanssa.
Eihän tässäkään toinen osapuoli ole mitään määrännyt. Toki on isältä kysynyt voiko mies ottaa lapset luokseen viikonlopuksi ja mies on halunnut näin tehdä. Yhtäläisesti mies olisi voinut kieltäytyä, muttei halunnut niin tehdä. Mitä mä siinä on niin vaikea ymmärtää, että yleensä ihmiset haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa lastensa kanssa. Kaikki ei ole tunnekylmiä pskoja.
Ohiksena totean, että kyse ei ole tunnekylmyydestä, vaan ajankäytön hallinnasta.
Jos eksä nätisti kysyy, ja mies aina suostuu, niin miehelle ei parisuhde ole olennaista.
Kuka on sanonut että miehelle uusi parisuhde olisi millään muotoa tärkeä tai olennainen. Ehkäpä hänelle riittää, että silloin tällöin pääsee panemaan ja muuten priorisoi lastensa kanssa viettämässä ajan olennaiseksi.
Ei välttämättä olekaan, mutta ap:lle pitäisi kertoa se.
Jos AP on yhtään fiksu, niin eiköhän se hänelle tässä pikkuhiljaa valkenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehellä nimenomaan ei ole prioriteetit kunnossa, jos suostuu kaikkiin exän mielenliikkeisiin. Prioriteetit on kunnossa jos asettaa omaan elämäänsä rajat minkä mukaan toimia, ja jos on uusi nainenkin tullut katsottua niin toimitaan myös hänen suhteen oikeudenmukaisesti (laitetaan se nainen exän edelle). Lapset silloin miehelle, kun on lastenhoitovuoro, eikä miten sattuu.
Sun kannattaisi tarkistaa sun lääkitys. On meinaan tällä hetkellä ihan vinksallaan.
En ole ylläoleva, mutta totean vain, että hän on harvinaisen oikeassa.
Tietysti, jos mies ei enää koskaan halua hyvää parisuhdetta, niin sittenhän hän voi toimia priorisoimalla eksänsä. Elämä on valintoja.
Joku saattaa asettaa lapset etusijalle, aina.
No se ei oikeastaan ole lapsen edun mukaista lainkaan, että häntä viedään milloin mihinkin. Kyllä siinä on ihan jonkun muun etu kyseessä. Ja tosiaan, on myös valinta olla ilman parisuhdetta. Suuri osa ihmisistä kuitenkin jossain vaiheessa haluaisi kumppanin. Jos sinä et tahdo, se on oma asiasi elää niin.
Eihän näitä lapsia viedä milloin mihinkin nvaan toiseen kotiinsa oman isänsä luokse. Mielestäsi on väärin, että lapset haluavat välillä olla enemmän isänsä kanssa.
Mielestäni on lasten edun mukaista, että he ovat säännöllisesti vanhempiensa luona. Ei niin, että yhtenä iltana toisessa paikassa ja seuraavana toisessa. Esimerkiksi viikko-viikko on hyvä järjestely.
Missä kohtaa on sanottu, että ovat yhtenä iltana yhdessä toisena toisessa paikassa? Mikä sinä olet määrittelemään mikä on toisten lapsille hyväksi tai ei ole? Nytkin oli kysymys viikonlopusta. Sitäpaitsi nämä "paikat" ovat ihan niiden omien vanhempien koteja ,joissa lapset ovat muutenkin kotonaan. Hienoa, että jotkut ihmiset pystyvät ja haluavat erosta huolimatta hoitaa lapsensa joustavasti yhdessä.
Kyllä minä olen ihan pätevä sanomaan, että lapsille säännöllisyys on hyväksi.
Mikä sinut mielestäsi pätevöittää? Kyseessä on lasten omat vanhemmat ja kodit, joissa he asuvat tilanteen mukaan. Mitä haittaa on jos esim isäviikko on joku kerta viikonlopun pitempi tai päinvastoin? Pääasia on että molemmat vanhemmat haluavat olla lastensa kanssa ja siitä joustavasti sovitaan. Jos sinä pilkunn#ussija et siihen pysty niin huonompi homma sinulle.
Veikö toinen nainen miehesi vai mistä moinen katkeruus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehellä nimenomaan ei ole prioriteetit kunnossa, jos suostuu kaikkiin exän mielenliikkeisiin. Prioriteetit on kunnossa jos asettaa omaan elämäänsä rajat minkä mukaan toimia, ja jos on uusi nainenkin tullut katsottua niin toimitaan myös hänen suhteen oikeudenmukaisesti (laitetaan se nainen exän edelle). Lapset silloin miehelle, kun on lastenhoitovuoro, eikä miten sattuu.
Sun kannattaisi tarkistaa sun lääkitys. On meinaan tällä hetkellä ihan vinksallaan.
En ole ylläoleva, mutta totean vain, että hän on harvinaisen oikeassa.
Tietysti, jos mies ei enää koskaan halua hyvää parisuhdetta, niin sittenhän hän voi toimia priorisoimalla eksänsä. Elämä on valintoja.
Joku saattaa asettaa lapset etusijalle, aina.
No se ei oikeastaan ole lapsen edun mukaista lainkaan, että häntä viedään milloin mihinkin. Kyllä siinä on ihan jonkun muun etu kyseessä. Ja tosiaan, on myös valinta olla ilman parisuhdetta. Suuri osa ihmisistä kuitenkin jossain vaiheessa haluaisi kumppanin. Jos sinä et tahdo, se on oma asiasi elää niin.
Eihän näitä lapsia viedä milloin mihinkin nvaan toiseen kotiinsa oman isänsä luokse. Mielestäsi on väärin, että lapset haluavat välillä olla enemmän isänsä kanssa.
Sinä intät samaa asiaa. Joo joo, kyllä me tajutaan, että isä voi haluta olla lastensa kanssa niin paljon kuin mahdollista. Ja se on ainoa motiivi lasten ottamiselle,
Yritä sinä nyt vastaavasti tajuta, että hänen ei pidä ryhtyä parisuhteeseen, tai vähintään ilmoittaa naisille treffailuvaiheessa ”minulla on sitten lapseyåt välillä koko ajan ja tulen usein muuttamaan sovittuja menoja lasten vuoksi”.
No eiköhän se ole tähän mennessä aplle käynyt selväksi? Toki hänen kannattaisi nostaa kissa pöydälle asian suhteen miehen kanssa ja tehdä omat johtopäätöksensä siitä, sen sijaan että vinkuu täällä. Emmehän me tiedetä asioiden todellista laitaa vaan sen mitä minä AP kertoi.
Vierailija kirjoitti:
Uusperhe - oli se sitten yhdessä asumista tai ei - toimii vain, jos parisuhde asetetaan tärkeimmäksi. Mies asettaa eksän tärkeämmäksi kuin tyttöystävän.
Ketjussa todetaan, että lapset ovat miehelle tärkeimpiä. Ei ole, vaan eksä on.
Toki lapset on ja pysyy, mutta silti suunnitelmissa pitää pysyä. Minä erosin 8 vuotta sitten, lapset viikkosysteemillä, ja tammikuussa tsekataan vaihtopäivät töiden mukaan. Ja niissä pysytään. Jos tulee yllätyksiä, niin sillon todellakin on hätä, ja toki siinä kumpikin joustaa.
Te varmasti sitten elätte harvinaisen tasaista elämää. Meillä on eksän kanssa molemmilla työt ja harrastukset sellaisia, että muutoksia tapahtuu. Minusta olisi tosi kurja kuulla jälkikäteen, että lapset ovat olleet jollain muulla hoidossa, kun minä olen viettänyt viikonloppua yksinään.
Aikuisen ihmisen pitää myös osata sanoa ei. Jos minulla on suunnitelmia, joista en halua joustaa, ex saa etsiä toisen hoitajan lapsille. Minä osaan olla aikuinen, enkä suutu vaikka ex ei ota lapsia, kun pyydän häntä hoitamaan omalla vuorollani.
Apn miesystävä joko priorisoi lapsensa ohi kaiken apn kanssa tehtävän tai ei osaa sanoa ei eksälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehellä nimenomaan ei ole prioriteetit kunnossa, jos suostuu kaikkiin exän mielenliikkeisiin. Prioriteetit on kunnossa jos asettaa omaan elämäänsä rajat minkä mukaan toimia, ja jos on uusi nainenkin tullut katsottua niin toimitaan myös hänen suhteen oikeudenmukaisesti (laitetaan se nainen exän edelle). Lapset silloin miehelle, kun on lastenhoitovuoro, eikä miten sattuu.
Sun kannattaisi tarkistaa sun lääkitys. On meinaan tällä hetkellä ihan vinksallaan.
En ole ylläoleva, mutta totean vain, että hän on harvinaisen oikeassa.
Tietysti, jos mies ei enää koskaan halua hyvää parisuhdetta, niin sittenhän hän voi toimia priorisoimalla eksänsä. Elämä on valintoja.
Joku saattaa asettaa lapset etusijalle, aina.
No se ei oikeastaan ole lapsen edun mukaista lainkaan, että häntä viedään milloin mihinkin. Kyllä siinä on ihan jonkun muun etu kyseessä. Ja tosiaan, on myös valinta olla ilman parisuhdetta. Suuri osa ihmisistä kuitenkin jossain vaiheessa haluaisi kumppanin. Jos sinä et tahdo, se on oma asiasi elää niin.
Eihän näitä lapsia viedä milloin mihinkin nvaan toiseen kotiinsa oman isänsä luokse. Mielestäsi on väärin, että lapset haluavat välillä olla enemmän isänsä kanssa.
Mielestäni on lasten edun mukaista, että he ovat säännöllisesti vanhempiensa luona. Ei niin, että yhtenä iltana toisessa paikassa ja seuraavana toisessa. Esimerkiksi viikko-viikko on hyvä järjestely.
Missä kohtaa on sanottu, että ovat yhtenä iltana yhdessä toisena toisessa paikassa? Mikä sinä olet määrittelemään mikä on toisten lapsille hyväksi tai ei ole? Nytkin oli kysymys viikonlopusta. Sitäpaitsi nämä "paikat" ovat ihan niiden omien vanhempien koteja ,joissa lapset ovat muutenkin kotonaan. Hienoa, että jotkut ihmiset pystyvät ja haluavat erosta huolimatta hoitaa lapsensa joustavasti yhdessä.
Kyllä minä olen ihan pätevä sanomaan, että lapsille säännöllisyys on hyväksi.
Mikä sinut mielestäsi pätevöittää? Kyseessä on lasten omat vanhemmat ja kodit, joissa he asuvat tilanteen mukaan. Mitä haittaa on jos esim isäviikko on joku kerta viikonlopun pitempi tai päinvastoin? Pääasia on että molemmat vanhemmat haluavat olla lastensa kanssa ja siitä joustavasti sovitaan. Jos sinä pilkunn#ussija et siihen pysty niin huonompi homma sinulle.
Veikö toinen nainen miehesi vai mistä moinen katkeruus?
Katkeruus? Minähän olen asiallinen ja ymmärrän hyvin ko. Isää ja lapsia. Sinä taas jankutat ettei isä saa viettää aikaa lastensa kanssa silloin kuin yhdessä niin sovitaan. Eli katkeruus on kokonaan sinun puolellasi. Katkeroitunut uusi hoito?
Vierailija kirjoitti:
Olen eronnut. Juttu on niin, että kaikki aika jonka saan olla lasten kanssa, tai lapset haluaa olla minun kanssa, menee kaiken muun edelle. Järjestän lomani siten että saan mahdollisimman paljon lapsiaikaa, en seksin ehdoilla.
Jos eksä sanoo että joutuu työreissuun, pidän mielelläni lapset yksin vaikka puoli vuotta.Ongelma on noin erilaiset elämäntilanteet. Kaksi lapsellista ymmärtävät, että vanhemmuus menee kaiken edelle.
Toinen lapsellinen ymmärtää pysyä loitolla miehistä, joille lasten hyvä ei mene kaiken muun edelle.
Juu, mä olen yyhoona kasvattanut lapseni, ja kaikki aika jonka etä on halunnut olla lapsen kanssa on ollut minulle ok, koska olen halunnut tarjota lapselleni duhteen myös isään. En silti ole heitellyt lasta kuin heittopussia isällensä "oman elämäni tieltä". Herrantähden, hänhän on minun lapseni!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperhe - oli se sitten yhdessä asumista tai ei - toimii vain, jos parisuhde asetetaan tärkeimmäksi. Mies asettaa eksän tärkeämmäksi kuin tyttöystävän.
Ketjussa todetaan, että lapset ovat miehelle tärkeimpiä. Ei ole, vaan eksä on.
Toki lapset on ja pysyy, mutta silti suunnitelmissa pitää pysyä. Minä erosin 8 vuotta sitten, lapset viikkosysteemillä, ja tammikuussa tsekataan vaihtopäivät töiden mukaan. Ja niissä pysytään. Jos tulee yllätyksiä, niin sillon todellakin on hätä, ja toki siinä kumpikin joustaa.
Te varmasti sitten elätte harvinaisen tasaista elämää. Meillä on eksän kanssa molemmilla työt ja harrastukset sellaisia, että muutoksia tapahtuu. Minusta olisi tosi kurja kuulla jälkikäteen, että lapset ovat olleet jollain muulla hoidossa, kun minä olen viettänyt viikonloppua yksinään.
Aikuisen ihmisen pitää myös osata sanoa ei. Jos minulla on suunnitelmia, joista en halua joustaa, ex saa etsiä toisen hoitajan lapsille. Minä osaan olla aikuinen, enkä suutu vaikka ex ei ota lapsia, kun pyydän häntä hoitamaan omalla vuorollani.
Apn miesystävä joko priorisoi lapsensa ohi kaiken apn kanssa tehtävän tai ei osaa sanoa ei eksälleen.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperhe - oli se sitten yhdessä asumista tai ei - toimii vain, jos parisuhde asetetaan tärkeimmäksi. Mies asettaa eksän tärkeämmäksi kuin tyttöystävän.
Ketjussa todetaan, että lapset ovat miehelle tärkeimpiä. Ei ole, vaan eksä on.
Toki lapset on ja pysyy, mutta silti suunnitelmissa pitää pysyä. Minä erosin 8 vuotta sitten, lapset viikkosysteemillä, ja tammikuussa tsekataan vaihtopäivät töiden mukaan. Ja niissä pysytään. Jos tulee yllätyksiä, niin sillon todellakin on hätä, ja toki siinä kumpikin joustaa.
Te varmasti sitten elätte harvinaisen tasaista elämää. Meillä on eksän kanssa molemmilla työt ja harrastukset sellaisia, että muutoksia tapahtuu. Minusta olisi tosi kurja kuulla jälkikäteen, että lapset ovat olleet jollain muulla hoidossa, kun minä olen viettänyt viikonloppua yksinään.
Aikuisen ihmisen pitää myös osata sanoa ei. Jos minulla on suunnitelmia, joista en halua joustaa, ex saa etsiä toisen hoitajan lapsille. Minä osaan olla aikuinen, enkä suutu vaikka ex ei ota lapsia, kun pyydän häntä hoitamaan omalla vuorollani.
Apn miesystävä joko priorisoi lapsensa ohi kaiken apn kanssa tehtävän tai ei osaa sanoa ei eksälleen.
Minun työni on tasaista, miehellä on paljon työmatkoja. Hän sovittaa työmatkat lasten menoihin.
Kyllä minullakin tulee menoja, mutta ensisijassa pyydän hoitajaksi isovanhempia. He haluavat nähdä lapsia, ja lapset ovat innoissaan isovanhemmista.
Win win. Kaikki voittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperhe - oli se sitten yhdessä asumista tai ei - toimii vain, jos parisuhde asetetaan tärkeimmäksi. Mies asettaa eksän tärkeämmäksi kuin tyttöystävän.
Ketjussa todetaan, että lapset ovat miehelle tärkeimpiä. Ei ole, vaan eksä on.
Toki lapset on ja pysyy, mutta silti suunnitelmissa pitää pysyä. Minä erosin 8 vuotta sitten, lapset viikkosysteemillä, ja tammikuussa tsekataan vaihtopäivät töiden mukaan. Ja niissä pysytään. Jos tulee yllätyksiä, niin sillon todellakin on hätä, ja toki siinä kumpikin joustaa.
Te varmasti sitten elätte harvinaisen tasaista elämää. Meillä on eksän kanssa molemmilla työt ja harrastukset sellaisia, että muutoksia tapahtuu. Minusta olisi tosi kurja kuulla jälkikäteen, että lapset ovat olleet jollain muulla hoidossa, kun minä olen viettänyt viikonloppua yksinään.
Aikuisen ihmisen pitää myös osata sanoa ei. Jos minulla on suunnitelmia, joista en halua joustaa, ex saa etsiä toisen hoitajan lapsille. Minä osaan olla aikuinen, enkä suutu vaikka ex ei ota lapsia, kun pyydän häntä hoitamaan omalla vuorollani.
Apn miesystävä joko priorisoi lapsensa ohi kaiken apn kanssa tehtävän tai ei osaa sanoa ei eksälleen.
Näin se toimii meilläkin. Annan hyvillä mielin myös aikuisten aikaa exälle ja hänen uudelle vaimolleen, jos he haluavat olla kaksin. Onhan heilläkin siihen oikeus eikä se exästä huonompaa isää tee että hänelle ei aina sovi lasta ottaa, kun mulla olisi hoitajalle tarvetta. Myöskin itse olen omien menojeni vuoksi kieltäytynyt esim. vaihtamaan viikonloppuja ja mielestäni tämä on ihan normaalia. Aina ei voi ihan kaikki sopia, kun on muutakin elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperhe - oli se sitten yhdessä asumista tai ei - toimii vain, jos parisuhde asetetaan tärkeimmäksi. Mies asettaa eksän tärkeämmäksi kuin tyttöystävän.
Ketjussa todetaan, että lapset ovat miehelle tärkeimpiä. Ei ole, vaan eksä on.
Toki lapset on ja pysyy, mutta silti suunnitelmissa pitää pysyä. Minä erosin 8 vuotta sitten, lapset viikkosysteemillä, ja tammikuussa tsekataan vaihtopäivät töiden mukaan. Ja niissä pysytään. Jos tulee yllätyksiä, niin sillon todellakin on hätä, ja toki siinä kumpikin joustaa.
Olet sekoittanut parisuhteen ja perheen. Jos parisuhde ei sopeudu perhe-elämän vaatimuksiin, niin perhe ei kestä, ei ydinperhe eikä uusperhe. Kun perhe ei kestä, vaihtoehdoksi ei kelpaa että priorisoi nyksän, koska vanhempi silloin kyllä priorisoi lapset.
Voit ap vaatia miestä valitsemaan sinut tai lapset, ja katso kuinka siinä käy.
Tarkoitat siis että ap voi vaatia miestä valitsemaan joko hänet, tai exän, ja katsoa sitten kumman valitsee... Voi myös käydä hyvin niin, kuin meille kävi, että mies valitsikin minut, kun huomasi että exä käyttää häntä hyväkseen ja pyörittelee miten sattuu. ;) Lapset saavat meille aina tulla, mutta ei exän oikkujen mukaan, vaan silloin kun on sovittu, ja mahdollisuuskien mukaan joudtetaan. Mikäli on exäviikonloppu lapsilla, ja me ollaan järkätty mulle ja miehelle kivaa tekemistä kahdestaan, niin exä saa luvan hommata lapsille jonkun toisen lapsenlikan. Lapsia kohtaan joustamme aina, mutta emme enää exän oikkujen tahtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehellä nimenomaan ei ole prioriteetit kunnossa, jos suostuu kaikkiin exän mielenliikkeisiin. Prioriteetit on kunnossa jos asettaa omaan elämäänsä rajat minkä mukaan toimia, ja jos on uusi nainenkin tullut katsottua niin toimitaan myös hänen suhteen oikeudenmukaisesti (laitetaan se nainen exän edelle). Lapset silloin miehelle, kun on lastenhoitovuoro, eikä miten sattuu.
Sun kannattaisi tarkistaa sun lääkitys. On meinaan tällä hetkellä ihan vinksallaan.
En ole ylläoleva, mutta totean vain, että hän on harvinaisen oikeassa.
Tietysti, jos mies ei enää koskaan halua hyvää parisuhdetta, niin sittenhän hän voi toimia priorisoimalla eksänsä. Elämä on valintoja.
Joku saattaa asettaa lapset etusijalle, aina.
Kyllä, ne lapset, ei sitä exää. Ihme kun exien on niin vaikea käsittää mitä se eroaminen tarkoittaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että mies ei osaa asettaa kunnon rajoja exänsä suuntaan. Tämä on tosi tyypillistä, että miehet ovat nyhveröitä ja ex pyyhkii heillä lattioita.
Miehen pitäisi pitää kiinni jo sovituista tapaamisista ja lastenhoitovuoroista, muutenhan uudesta parisuhteesta ei mitään tule.
Välttämättä miehellä ei ole mitään intressiä siihen, että uusi tapailusuhde yhtään tuosta vakiintuneemmaksi muuttuisi. Satunnainen seura ja pano silloin tällöin riittää.
Tuttu ex-vaimon ffantasia, ettei se ex-mies voi koskaan rakastaa ketään niin kuin häntä, ja että ex-mies on aina hänen käytettävissään, ja muut naiset ovat ex-miehelle vain reikiä. Kylläkyllä. Tämä juuri on se syy, miksi näitä ongelmia on niin paljon, kun nämä ex-vaimot eivät ymmärrä että kun nainen eroaa miehestään, eroaa mies myös samalla tästä naisesta, jolloin hän EI ole ENÄÄ käytettävissä niin kuin yhdessäoloaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin sain lapsia olisin voinut esittää samoja kysymyksiä kuin ap-
Nyt kun minulla on lapsia, niin olen tajunnut asiat ihan eri tavoin. Kyse on nimittäin siitä, että ihminen, jolla on lapsia, HALUAA olla lastensa kanssa mahdollisimman paljon. On jatkuva suru siitä, että esim. työssä käynnin takia ei pysty olemaan lastensa kanssa niin paljon kuin haluaisi. Ja sen vuoksi jokainen vapaahetki, jolloin vain saa olla lastensa kanssa, on suuri ilo. En ole eronnut, mutta jos olisin, niin pyyhkisin tapaamissopimuksella takapuolta tilanteissa, joissa ex ehdottaisi, että lapset on minulla vaikka piti sopimuksen mukaan olla hänellä. Suostuisin ehdotukseen heti ja olisin siitä onnellinen. Saisinhan olla senkin hetken lasteni kanssa! Ja kyse ei todellakaan ole silloin jonkun eksän tai lasten priorisoimisesta ohi nyksän vaan ihan vain siitä, että ne on omia lapsia, ja niiden kanssa haluaa tietenkin olla jokaisen hetken jonka vain voi.
Summa summarum:
Lapseton ei sovi yhteen sellaisen kanssa, jolla on jo lapsia. Lapseton pilaa siinä elämänsä. Ap rakasta itseäsi sen verran, että etsit itsellesi lapsettoman miehen, jolloin saat elää sellaista elää, joka tekee sinut onnelliseksi.
Sorry, mutta ihan täyttä huttua. Katsotaan uudelleen sitten, kun olet eronnut. Elämästä ei tule mitään, jos lapset pomppivat ilman mitään suunnitelmia sinne tänne. On oltava selkeät tapaamisajat, joista poikkeamisesta sovitaan ja joustetaan erikseen puolin ja toisin. Asiat ei mene niin, että toinen osapuoli yksin määrittelee koska toinen on lasten kanssa.
Eihän tässäkään toinen osapuoli ole mitään määrännyt. Toki on isältä kysynyt voiko mies ottaa lapset luokseen viikonlopuksi ja mies on halunnut näin tehdä. Yhtäläisesti mies olisi voinut kieltäytyä, muttei halunnut niin tehdä. Mitä mä siinä on niin vaikea ymmärtää, että yleensä ihmiset haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa lastensa kanssa. Kaikki ei ole tunnekylmiä pskoja.
Mies voi vielä myös olla siinä vaiheessa menossa, ettei ymmärrä mitä exä tosiasiassa tekee. Myyräntytöä miehen tulevaisuutta kohtaan. Mutta kun mies tämän ymmärtää, niin sitten alkaa tapahtua, ja exakalla tulee itku puseroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehellä nimenomaan ei ole prioriteetit kunnossa, jos suostuu kaikkiin exän mielenliikkeisiin. Prioriteetit on kunnossa jos asettaa omaan elämäänsä rajat minkä mukaan toimia, ja jos on uusi nainenkin tullut katsottua niin toimitaan myös hänen suhteen oikeudenmukaisesti (laitetaan se nainen exän edelle). Lapset silloin miehelle, kun on lastenhoitovuoro, eikä miten sattuu.
Sun kannattaisi tarkistaa sun lääkitys. On meinaan tällä hetkellä ihan vinksallaan.
En ole ylläoleva, mutta totean vain, että hän on harvinaisen oikeassa.
Tietysti, jos mies ei enää koskaan halua hyvää parisuhdetta, niin sittenhän hän voi toimia priorisoimalla eksänsä. Elämä on valintoja.
Joku saattaa asettaa lapset etusijalle, aina.
No se ei oikeastaan ole lapsen edun mukaista lainkaan, että häntä viedään milloin mihinkin. Kyllä siinä on ihan jonkun muun etu kyseessä. Ja tosiaan, on myös valinta olla ilman parisuhdetta. Suuri osa ihmisistä kuitenkin jossain vaiheessa haluaisi kumppanin. Jos sinä et tahdo, se on oma asiasi elää niin.
Eihän näitä lapsia viedä milloin mihinkin nvaan toiseen kotiinsa oman isänsä luokse. Mielestäsi on väärin, että lapset haluavat välillä olla enemmän isänsä kanssa.
Mielestäni on lasten edun mukaista, että he ovat säännöllisesti vanhempiensa luona. Ei niin, että yhtenä iltana toisessa paikassa ja seuraavana toisessa. Esimerkiksi viikko-viikko on hyvä järjestely.
Missä kohtaa on sanottu, että ovat yhtenä iltana yhdessä toisena toisessa paikassa? Mikä sinä olet määrittelemään mikä on toisten lapsille hyväksi tai ei ole? Nytkin oli kysymys viikonlopusta. Sitäpaitsi nämä "paikat" ovat ihan niiden omien vanhempien koteja ,joissa lapset ovat muutenkin kotonaan. Hienoa, että jotkut ihmiset pystyvät ja haluavat erosta huolimatta hoitaa lapsensa joustavasti yhdessä.
Kyllä minä olen ihan pätevä sanomaan, että lapsille säännöllisyys on hyväksi.
Mikä sinut mielestäsi pätevöittää? Kyseessä on lasten omat vanhemmat ja kodit, joissa he asuvat tilanteen mukaan. Mitä haittaa on jos esim isäviikko on joku kerta viikonlopun pitempi tai päinvastoin? Pääasia on että molemmat vanhemmat haluavat olla lastensa kanssa ja siitä joustavasti sovitaan. Jos sinä pilkunn#ussija et siihen pysty niin huonompi homma sinulle.
Veikö toinen nainen miehesi vai mistä moinen katkeruus?
Katkeruus? Minähän olen asiallinen ja ymmärrän hyvin ko. Isää ja lapsia. Sinä taas jankutat ettei isä saa viettää aikaa lastensa kanssa silloin kuin yhdessä niin sovitaan. Eli katkeruus on kokonaan sinun puolellasi. Katkeroitunut uusi hoito?
Olen eronnut ja meillä on viikko-viikko. Toiminut mainiosti. Joustetaan kyllä esim.työmatkojen vuoksi. En odota, että exäni luopuisi vapaasta viikonlopustaan mun menojen vuoksi, vaan silloin hommaan lapselle toisen lapsenvahdin. Exäni on uudelleen naimisissa, eikä tulisi mieleenikään sotkea heidän kuvioitaan, jos heillä on jotain kahdenkeskistä suunnitteilla. Näin se homma toimii, ei ole ikinä tarvinnut tapella ja molemmat ymmärtää että toisella voi olla omakin elämä (uusi suhde, joka on myös tärkeä) äitiyden ja isyyden ohella. Exäni on oikein hyvä isä vaikka priorisoi uuden vaimonsa varmasti välillä lapsen ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehellä nimenomaan ei ole prioriteetit kunnossa, jos suostuu kaikkiin exän mielenliikkeisiin. Prioriteetit on kunnossa jos asettaa omaan elämäänsä rajat minkä mukaan toimia, ja jos on uusi nainenkin tullut katsottua niin toimitaan myös hänen suhteen oikeudenmukaisesti (laitetaan se nainen exän edelle). Lapset silloin miehelle, kun on lastenhoitovuoro, eikä miten sattuu.
Sun kannattaisi tarkistaa sun lääkitys. On meinaan tällä hetkellä ihan vinksallaan.
En ole ylläoleva, mutta totean vain, että hän on harvinaisen oikeassa.
Tietysti, jos mies ei enää koskaan halua hyvää parisuhdetta, niin sittenhän hän voi toimia priorisoimalla eksänsä. Elämä on valintoja.
Joku saattaa asettaa lapset etusijalle, aina.
No se ei oikeastaan ole lapsen edun mukaista lainkaan, että häntä viedään milloin mihinkin. Kyllä siinä on ihan jonkun muun etu kyseessä. Ja tosiaan, on myös valinta olla ilman parisuhdetta. Suuri osa ihmisistä kuitenkin jossain vaiheessa haluaisi kumppanin. Jos sinä et tahdo, se on oma asiasi elää niin.
Eihän näitä lapsia viedä milloin mihinkin nvaan toiseen kotiinsa oman isänsä luokse. Mielestäsi on väärin, että lapset haluavat välillä olla enemmän isänsä kanssa.
Mielestäni on lasten edun mukaista, että he ovat säännöllisesti vanhempiensa luona. Ei niin, että yhtenä iltana toisessa paikassa ja seuraavana toisessa. Esimerkiksi viikko-viikko on hyvä järjestely.
Missä kohtaa on sanottu, että ovat yhtenä iltana yhdessä toisena toisessa paikassa? Mikä sinä olet määrittelemään mikä on toisten lapsille hyväksi tai ei ole? Nytkin oli kysymys viikonlopusta. Sitäpaitsi nämä "paikat" ovat ihan niiden omien vanhempien koteja ,joissa lapset ovat muutenkin kotonaan. Hienoa, että jotkut ihmiset pystyvät ja haluavat erosta huolimatta hoitaa lapsensa joustavasti yhdessä.
Vanhemmat voivat luulla että lapsen hyppyyttäminen vanhemman omien mielitekojen mukaan paikasta toiseen on jotenkin hyvä asia, mutta ei se ole. Lapsi kaipaa ennakoitavuutta ja säännöllisyyttä elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehellä nimenomaan ei ole prioriteetit kunnossa, jos suostuu kaikkiin exän mielenliikkeisiin. Prioriteetit on kunnossa jos asettaa omaan elämäänsä rajat minkä mukaan toimia, ja jos on uusi nainenkin tullut katsottua niin toimitaan myös hänen suhteen oikeudenmukaisesti (laitetaan se nainen exän edelle). Lapset silloin miehelle, kun on lastenhoitovuoro, eikä miten sattuu.
Sun kannattaisi tarkistaa sun lääkitys. On meinaan tällä hetkellä ihan vinksallaan.
En ole ylläoleva, mutta totean vain, että hän on harvinaisen oikeassa.
Tietysti, jos mies ei enää koskaan halua hyvää parisuhdetta, niin sittenhän hän voi toimia priorisoimalla eksänsä. Elämä on valintoja.
Joku saattaa asettaa lapset etusijalle, aina.
No se ei oikeastaan ole lapsen edun mukaista lainkaan, että häntä viedään milloin mihinkin. Kyllä siinä on ihan jonkun muun etu kyseessä. Ja tosiaan, on myös valinta olla ilman parisuhdetta. Suuri osa ihmisistä kuitenkin jossain vaiheessa haluaisi kumppanin. Jos sinä et tahdo, se on oma asiasi elää niin.
Eihän näitä lapsia viedä milloin mihinkin nvaan toiseen kotiinsa oman isänsä luokse. Mielestäsi on väärin, että lapset haluavat välillä olla enemmän isänsä kanssa.
Mielestäni on lasten edun mukaista, että he ovat säännöllisesti vanhempiensa luona. Ei niin, että yhtenä iltana toisessa paikassa ja seuraavana toisessa. Esimerkiksi viikko-viikko on hyvä järjestely.
Missä kohtaa on sanottu, että ovat yhtenä iltana yhdessä toisena toisessa paikassa? Mikä sinä olet määrittelemään mikä on toisten lapsille hyväksi tai ei ole? Nytkin oli kysymys viikonlopusta. Sitäpaitsi nämä "paikat" ovat ihan niiden omien vanhempien koteja ,joissa lapset ovat muutenkin kotonaan. Hienoa, että jotkut ihmiset pystyvät ja haluavat erosta huolimatta hoitaa lapsensa joustavasti yhdessä.
Kyllä minä olen ihan pätevä sanomaan, että lapsille säännöllisyys on hyväksi.
Mikä sinut mielestäsi pätevöittää? Kyseessä on lasten omat vanhemmat ja kodit, joissa he asuvat tilanteen mukaan. Mitä haittaa on jos esim isäviikko on joku kerta viikonlopun pitempi tai päinvastoin? Pääasia on että molemmat vanhemmat haluavat olla lastensa kanssa ja siitä joustavasti sovitaan. Jos sinä pilkunn#ussija et siihen pysty niin huonompi homma sinulle.
Mutta tässä tapauksessahan äiti ei halua olla lastensa kanssa, vaan on koko ajan tuomassa niitä isälle isän kanssa sovittujen aikojen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin sain lapsia olisin voinut esittää samoja kysymyksiä kuin ap-
Nyt kun minulla on lapsia, niin olen tajunnut asiat ihan eri tavoin. Kyse on nimittäin siitä, että ihminen, jolla on lapsia, HALUAA olla lastensa kanssa mahdollisimman paljon. On jatkuva suru siitä, että esim. työssä käynnin takia ei pysty olemaan lastensa kanssa niin paljon kuin haluaisi. Ja sen vuoksi jokainen vapaahetki, jolloin vain saa olla lastensa kanssa, on suuri ilo. En ole eronnut, mutta jos olisin, niin pyyhkisin tapaamissopimuksella takapuolta tilanteissa, joissa ex ehdottaisi, että lapset on minulla vaikka piti sopimuksen mukaan olla hänellä. Suostuisin ehdotukseen heti ja olisin siitä onnellinen. Saisinhan olla senkin hetken lasteni kanssa! Ja kyse ei todellakaan ole silloin jonkun eksän tai lasten priorisoimisesta ohi nyksän vaan ihan vain siitä, että ne on omia lapsia, ja niiden kanssa haluaa tietenkin olla jokaisen hetken jonka vain voi.
Summa summarum:
Lapseton ei sovi yhteen sellaisen kanssa, jolla on jo lapsia. Lapseton pilaa siinä elämänsä. Ap rakasta itseäsi sen verran, että etsit itsellesi lapsettoman miehen, jolloin saat elää sellaista elää, joka tekee sinut onnelliseksi.
Sorry, mutta ihan täyttä huttua. Katsotaan uudelleen sitten, kun olet eronnut. Elämästä ei tule mitään, jos lapset pomppivat ilman mitään suunnitelmia sinne tänne. On oltava selkeät tapaamisajat, joista poikkeamisesta sovitaan ja joustetaan erikseen puolin ja toisin. Asiat ei mene niin, että toinen osapuoli yksin määrittelee koska toinen on lasten kanssa.
Eihän tässäkään toinen osapuoli ole mitään määrännyt. Toki on isältä kysynyt voiko mies ottaa lapset luokseen viikonlopuksi ja mies on halunnut näin tehdä. Yhtäläisesti mies olisi voinut kieltäytyä, muttei halunnut niin tehdä. Mitä mä siinä on niin vaikea ymmärtää, että yleensä ihmiset haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa lastensa kanssa. Kaikki ei ole tunnekylmiä pskoja.
Mutta uutta kumppania kohtaan on ok olla tunnekylmä paska?
Onneksi tähän ketjuun on ilmaantunut järkeviäkin ihmisiä.
Sitähän sä jankutat, että ottaisit lapset aina kuin mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa jatkuvaa vaihtelua.