Kysy skitsofreenikolta
Mulla on paranoidinen skitsofrenia, vastaan asiallisiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin parhaan taitoni mukaan. Taustaa sen verran, että olen n. 30-vuotias nainen, diagnoosin sain muutama vuosi sitten. Asun itsenäisesti, en ole työelämässä.
Ja kun joku joka tapauksessa kysyy, miksi aloitin keskustelun: haluan oikaista mahdollisia vääriä käsityksiä ja vähentää psyykkisiin sairauksiin liittyvää vaikenemista ja häpeää. Lisäksi mulla on tylsää.
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Mikä on mielestäsi syynä sairastumiseesi?
Ympäristötekijät ja perinnöllinen alttius. Toisin sanoen huono tuuri. Minulla on sisaruksia, joilla on omat ongelmansa, mutta heidän haasteensa ovat kovin erilaisia kuin minun.
Voiko skitsofreniasta koskaan parantua?
Miten sinunlaista pystyy auttamaan tai mitä toivoit läheisiltä? Oma sukulainen epäilee ja uskoo terveydenhoidon olevan häntä vastaan ja kaikkea tuollaista joten häntä ei oikein saakkaan minnekään. Skitsofreenikon hoitohan on vapaaehtoista ellei osoita selkeää uhkaa omaa tai muiden terveyttä ja turvallisuutta kohtaan. Ja hänellä on diagnoosi ja saanut lääkkeet mutta ei ota lääkkeitä ja katkaisi hoitokontaktin.
Vierailija kirjoitti:
Miten skitsofreniasta kärsivää läheistä voi mielestäsi parhaiten auttaa?
Riippuu siitä, missä vaiheessa sairaus on. Itselläni vointi on sen verran tasaantunut, että voin käyttää läheisiä todellisuudentajuni tukena, tyyliin kysyä "näitkö tuon, mitä minä näin?" tai "musta tuntuu nyt, että X, mitä olet siitä mieltä?" Eniten toivon kuitenkin, että muhun suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin on suhtauduttu ennen diagnoosin saamista. Sairaus on muuttanut mussa monia asioita, mutta minuuden ydin on pysynyt.
Kuvittelitko ennen diagnoosia ja oireita että ihminen pystyy hallitsemaan mieltään?
Oletko koskaan vahingoittanut ketään toista sairautesi takia?
Vierailija kirjoitti:
Oletko joskus leikkinyt spiritismiä tai jotain paholaiseen ja noituuteen liittyviä juttuja? Uskotko, että sellaisilla voisi olla vaikutusta? Millainen on suhteesi uskontoon/uskontoihin?
Mielenkiintoinen kysymys. En ole leikkinyt, joten ainakaan minun kohdallani tällaisesta ei voi olla kyse. Olen kristitty. Sydämeni vetäisi karismaattisiin suuntiin, mutta taustani huomioiden en usko niiden olevan minua varten.
Vältteleekö ihmiset sinua jos he saavat tietää sairaudestasi?
Oletko käyttänyt jotain huumausaineta, jotka voivat laukaista skitsofrenian?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka toivoisit, että ihmiset suhtautuisivat sairauteesi?
Mitkä ovat tavallisimmat kömpelöt suhtautumistavat, joita kannattaa välttää?
Toivoisin, että minussa nähtäisiin muutkin puolet kuin se sairaus. Kyllä, skitsofrenia vaikuttaa moniin asioihin, mutta minussa on myös paljon terveitä puolia, minulla on harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Vaikka pyrin murtamaan ennakkoluuloja, toivoisin, että diagnoosistani ei kerrottaisi muille, ellen ole itse esim. pyytänyt jotakuta puhumaan puolestani.
Eniten pyytäisin välttämään ylivarovaisuutta, olen kuullut monenlaista enkä ole särkynyt. Erään ihmisen kanssa jutellessani hän sanoi suunnilleen "sellaisestahan voisi tulla hulluksi", ja tajuttuaan sanansa, pyyteli vuolaasti anteeksi :D Tosin itse vältän sanoja "skitsottaa" ja "skitsoilla" ja toivoisin muidenkin tekevän niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on paranoidinen skitsofrenia, vastaan asiallisiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin parhaan taitoni mukaan. Taustaa sen verran, että olen n. 30-vuotias nainen, diagnoosin sain muutama vuosi sitten. Asun itsenäisesti, en ole työelämässä.
Ja kun joku joka tapauksessa kysyy, miksi aloitin keskustelun: haluan oikaista mahdollisia vääriä käsityksiä ja vähentää psyykkisiin sairauksiin liittyvää vaikenemista ja häpeää. Lisäksi mulla on tylsää.
Ennen kuin sinulle tehtiin diaknoosi,pelkäsitkö liikkua julkisilla paikoilla?. Kun itellä hirvee pelko liikkua julkisilla paikoilla. Olen nyt 24v.
Pelkäsin. Se, mitä pelkäsin liittyi lähinnä siihen, että uskoin ulkopuolisen taho ohjailevan elämääni ja toimintaani, ja että olin tarkkailtavana. Moni pelkää julkisia paikkoja ilman, että siihen liittyy psykoottisia elementtejä. Tällaisissa (tai voisi sanoa: varsinkin tällaisissa) tapauksissa terapiasta voi olla paljon apua.
Oletko saanut lääkkeistä negatiivisia sivuvaikutuksia?
Vierailija kirjoitti:
Miksi skitsoilet? Kestätkö laisinkaan vit tuilua?
Ensimmäistä kysymystä en ymmärrä. Jos kysyt, miksi sairastan skitsofreniaa, syy on ympäristötekijöissä ja perimässä. V*ttuilua kestän varmaan keskimääräistä heikommin, mutta en usko sen johtuvan sairaudesta.
Otatko loukkauksena jos joku sanoo esim. "En voisi seurustella skitsofreenikon kanssa, en vain jaksaisi"?
Vierailija kirjoitti:
Voiko skitsofreniasta koskaan parantua?
Voi. En tiedä, kuinka yleistä se on. Itse tunnen aika monta diagnoosin saanutta, ja yhden lääkkeetömyyteen asti parantuneen. Moni pärjää arjessaan lääkitystä käyttämällä, käyvät siis töissä, opiskelevat, löytävät puolisoita ja saavat lapsia.
Mitä lääkkeitä syöt? Millä annoksilla?
Pelkäätkö että sairautesi muuttuu pahemmaksi?
Pelkäävätkö ihmiset sairauttasi? Vältteleekö joku sinua mielestäsi sairauden vuoksi?
Omassa tapauksessani kyllä. Yritän olla ruokkimatta mielikuvitustani liikaa, eli vältän mm. kauhua ja trillereitä.