Mieheni haluaa lapsen kanssani, muttei suostu naimisiin... Mitä tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tämä sitoutumiskyvystä lässyttäminen on? Lapsen tekeminen on suurin sitoumus, minkä ihminen elämänsä aikana tekee. Juu, tiedän kyllä, että avioliitto tekee lompakolle gutaa, mutta jotain rajaa tekopyhyyteen.

Juurikin sitä, että jos ei sitoudu naiseen, niin ei varmasti ole valmis elämänsä kovinpaan sitoutumiseen. Jää lapsi vielä isättömäksi, kun ei ollutkaan isukista kivaa. Tekee taas jonkun uhkauksen ja häippää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hullu mies. Ei tuollaiseen kannata aikaansa tuhlata. Kukaan tervejärkinen ei uhkaa jättämisellä, jos toinen ei suostu lapsentekoon ilman avioliittoa.

Kyllä toive saada lapsia on hyvin yleinen ja vaistonvarainenkin. Avioliitolla kiristäminen on alhaista.

Minusta on paljon alahaisempaa uskotella olevansa sitoutunut, mutta sitten kun se pitäisi tosipaikan tullen näyttää luistetaan vastuusta. 

Käytte maistraatissa vihillä, ei maksa mitään. Sormustakaan ei ole pakko ostaa. 

Jos arvot ovat noin erilaiset ja toinen uhkailee erolla jos ei saa tahtoaan läpi, ei suhteella ole mielestäni enää mitään tulevaisuutta. Onko mielestäsi ihminen joka ei pysty keskustelemaan parisuhteessa toisen näkemyksestä vaan on uhkailemassa saadakseen oman tahtonsa läpi kypsä isäksi?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tämä sitoutumiskyvystä lässyttäminen on? Lapsen tekeminen on suurin sitoumus, minkä ihminen elämänsä aikana tekee. Juu, tiedän kyllä, että avioliitto tekee lompakolle gutaa, mutta jotain rajaa tekopyhyyteen.

Jos lapsen tekeminen on suurin sitoumus, miksi sitten niin moni ennen avioliittoa lapsen saanut on yh? 

No, itsepähän päätät, mutta jos haluat laosen niin sitten sinulla ei taida olla vaihtoehtoa. Mutta se uhkaus kuulostaa todella lapselliselta. Voithan aina käyttää sitten sukunimi korttia, eli lapsi saa äidin sukunimen. Sinä päätät kumman.

Helpompi erota sitten pikkulapsivuosina, kun ei ole naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tämä sitoutumiskyvystä lässyttäminen on? Lapsen tekeminen on suurin sitoumus, minkä ihminen elämänsä aikana tekee. Juu, tiedän kyllä, että avioliitto tekee lompakolle gutaa, mutta jotain rajaa tekopyhyyteen.

Kerropa kaikille iseille ja äideille, jotka eivät lastansa koskaan tapaa, että lapsen saaminen on suurin sitoumus. Voivat olla himppasen eri mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Avaa silmäsi. Mies ei ole sitoutunut sinuun. Jos mies rakastaa ja haluaa sitoutua saadakseen olla juuri sinun kanssasi, naimisiin meno olisi hänelle toivottu ja onnellinen asia. Miehesi odottaa josko parempi osuisi kohdalle. Helpompi häneltä tarpeen tullen lähteä, kun ette ole naimisissa. Lapsesta varmaan ajattelee että jäisi sulle.

Näinpä. Onko muuten minkä ikäinen mies? Tikittää ilmeisesti biologinen kello lujaa, eli haluaako tehdä lapsen sun kanssasi varmuuden vuoksi, että se lapsi sitten varmasti on tehtynä (vaikka teidän suhde ei pidemmän päälle toimisi)? Eli siis haluaako lapsen vai haluaako kokonaisen perheen forever after jne?

Mies, joka on huolissaan rahasta ei ole valmis kasvattamaan lasta. Hän haluaa jättää taloudellisen riskin ja taloudellisen vastuun sinulle. Kannat jo työelämään liittyvät menetykset ja fyysiset riskit. Miksi ihmeessä rakastat miestä, joka ei välitä sinusta pätkääkään?

Ilman laadittua sopimusta kuluista ja korvauksista, sekä sopimusta eron varalle tulet vedätetyksi ja joudut maksunaiseksi vailla mitään oikeuksia.

Aloita lyömällä pöytään kulut lapsen ensimmäiseltä 10 vuodelta ja kysy miten hän on valmis sitoutumaan lapsen kuluihin jos naimisiinmeno tuntuu kalliilta.

Tee kirjalliset sopimukset vaikka olisit naimisissa. Jos yhtään luit ketjua, jossa miehet vastasivat miksi he eivät halua lapsia niin näit, että

A) Eivät halua maksaa lapsen kuluja ja

B) Eivät halua osallistua lastenhoitoon ja kotitöihin.

Älä ala synnytysrobotiksi tuollaiselle.

Mitekähän se mies ajatteli lapsen elämisen kustantaa, jos naimisiinmeno on jo hänelle ylitsepääsemätön rahaerä?

Vierailija kirjoitti:

Siis avioliiton tarkoitus on karkeasti kuvattuna hankaloittaa eroa, ja taata toimeentulosi, jos mies jättääkin sinut vanhempana. Se on erinomainen keino taata, ettet jäisi onnettomuuden sattuessa kodittomaksi tms. Jos näillä seikoilla ei ole niin väliä niin voitte varmaankin jatkaa ilman virallista sopimusta. Toisaalta tiedän, että naiselle rouvaksi huoliminen on tärkeä kunnian osoitus. Sama sukunimi jne. Joten vaikea sanoa miten järkevää suhteen lopettaminen olisi vain avioitumiseen liittyvän näkemyseron vuoksi.

Taata toimeentulosi? Kuka takaa miehen toimeentulon? Eikö jokainen ole itse vastuussa toimeentulostaan, jos on terve ja työkykyinen?

Rouvaksi tuleminen ei ole kunnian osoitus, eikä vaadi yhteistä sukunimeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis avioliiton tarkoitus on karkeasti kuvattuna hankaloittaa eroa, ja taata toimeentulosi, jos mies jättääkin sinut vanhempana. Se on erinomainen keino taata, ettet jäisi onnettomuuden sattuessa kodittomaksi tms. Jos näillä seikoilla ei ole niin väliä niin voitte varmaankin jatkaa ilman virallista sopimusta. Toisaalta tiedän, että naiselle rouvaksi huoliminen on tärkeä kunnian osoitus. Sama sukunimi jne. Joten vaikea sanoa miten järkevää suhteen lopettaminen olisi vain avioitumiseen liittyvän näkemyseron vuoksi.

Taata toimeentulosi? Kuka takaa miehen toimeentulon? Eikö jokainen ole itse vastuussa toimeentulostaan, jos on terve ja työkykyinen?

Rouvaksi tuleminen ei ole kunnian osoitus, eikä vaadi yhteistä sukunimeä.

Siinä vaiheessa kun mies odottaa että nainen tekee hänelle lapsen, eli haluaa että nainen kantaa lasta sisällän ensin 9kk ja jää töistä pois ainakin vuodeksi, niin silloin se mies joutuu minun mielestäni myös sitoutumaan siihen, että hän on elatusvelvollinen KOKO perheensä suhteen. Eli myöskin sen naisen, joka on suostunut köyhyysloukkuun että mies saa jälkikasvua. Siinä vaiheessa ei olla enää sinä ja minä, vaan me. Avioliitto on sopimus jolla tämä lupaus vahvistetaan laillisesti päteväksi. Tottakai molemmat tienaavat avioliiton aikana (eipä noita kotirouvia kovin usein tapaa), mutta lastenteko on naiselle todella tappiollista puuhaa. Jos mies ei sitoudu jeesaamaan, ei hän ansaitse lasta myöskään.

Pulmallinen tilanne kirjoitti:

Haluan mennä mieheni kanssa naimisiin ennen kuin hankimme lapsia, mutta mies ei suostu. Sanoo että se on turhaa rahankulua.

Mitä rahankulua naimisiinmenosta on?

Vai ajatteleeko hän omaa rahankuluaan siitä tapauksessa että eroatte?

Suosittelen avioliittoa. Jos jotain vakavaa sattuisi, olette toistenne lähiomaiset ja päätätte esim. toistenne hoidosta sen sijaan, että muut lähiomaiset päättävät. Sitten on leskeneläke ja leskensuoja, jos oikein pahasti sattuu. Jos lapsi syntyy avioliittoon, mies merkitään automaattisesti lapsen isäksi. Perhe saa halutessaan myös yhteisen nimen avioliiton kautta.

Ja jos lasta ei tule, avioliitossa olette toistenne lähiomaiset ja peritte toisenne. Silloin ei myöskään ole muita rintaperillisiä vaatimassa lakiosia. Jos avoliitossa perii testamentilla puolison, perintöverot ovat korkeammat. Vakuutuskorvauksista menee myös isompi vero. Adoptio onnistuu myös avioliitossa.

Toki avioliitto tuo myös velvollisuuksia, kuten elatusvelvollisuuden. Jos toinen sairastuu ja joutuu työkyvyttömäksi, toisella puolisolla on silloin elatusvelvollisuus. Avioehtoa kannattaa myös harkita. Kaiken kaikkiaan avioliitto tuo turvaa, joka ulottuu myös lapsiin asti etenkin kuolemantapauksessa.

Testamenteilla ja hoitotestamenteilla voi toki osan em. tilanteista taklata avoliitossakin, mutta käynti maistraatissa tietysti tekee asioista yksinkertaisempia.

Vierailija kirjoitti:

Taata toimeentulosi? Kuka takaa miehen toimeentulon? Eikö jokainen ole itse vastuussa toimeentulostaan, jos on terve ja työkykyinen?

Lain mukaan aviopuolisot ovat kyllä velvollisia elättämään toisensa. Näkee mm. siitä, että jos olet naimisissa ja puolisollasi hyvät tulot, niin sinulle ei heru esim. toimeentulotukea, vaikka sinkkuna olisit siihen oikeutettu.

Luulen että mies ei halua sinun saavan puolta omaisuudesta mikäli avioero tulisi. Lapsen ottaisi kyllä mutta pelkää sinun vievän hänet perikatoon.

Ehdota maistraattia ja että teette avioehdon.

Vierailija kirjoitti:

No, itsepähän päätät, mutta jos haluat laosen niin sitten sinulla ei taida olla vaihtoehtoa. Mutta se uhkaus kuulostaa todella lapselliselta. Voithan aina käyttää sitten sukunimi korttia, eli lapsi saa äidin sukunimen. Sinä päätät kumman.

On ap:lla vaihtoehto. Voi tehdä lapsen jonkun sitoutumishaluisemman miehen kanssa. Niitä tuntuu riittävän ainakin reilu nelikymppisten joukossa. On pistänyt silmään, kun itse en enää näitä asioita halua.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että mies ei halua sinun saavan puolta omaisuudesta mikäli avioero tulisi. Lapsen ottaisi kyllä mutta pelkää sinun vievän hänet perikatoon.

Ehdota maistraattia ja että teette avioehdon.

Käytännössä mies siis haluaa myös, että ap lapsineen joutuu perikatoon, jos mies sattuu kuolemaan. Pienellä yksinkertaisella ilmaisella juridisella toimenpiteellä sellaiselta asialta olisi helppo välttyä, mutta ap:n ukko ei selvästikään ajattele elämänkumppaninsa eikä tulevien lastensa parasta.

Miksi täällä niin monet ehdottavat maistraattia? Kirkkohäät ovat ilmaiset, jos ei pidä juhlia.