Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kihlasormus jos ei aiota naimisiin?
04.02.2019 |
Mies haluaisi "teinikihlat" eli merkiksi muille että olemme yhdessä. Kummallakin yksi avioliitto takana, ja mä en todellakaan enää koskaan halua mennä naimisiin.
Suostuisitko menemään "kihloihin" eli laittamaan sormukset, jos häitä ei ole tarkoitus viettää tyyliin ikinä, tai ehkä sitten kun kummankin lapset ovat lentäneet pesästä?
Kommentit (66)
En näe syytä mennä kihloihin jos ei olla menossa naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus nyt on täyttä humpuukia kaikin puolin. Se ei sido juridisesti mihinkään, eikä moraalisestikaan. Joillekin se on avioliittolupaus, jonkinlainen vakavan välivaiheen nimike. Sormus ei ole sama kuin kihlaus. Sormus nimettömässä merkkinä siitä, että on varattu, on jokaisen oma asia. Eivät kaikki kihlautuneet tai avioituneetkaan mitään sormuksia käytä. Toisaalta koruja saa ihan vapaasti käyttää jos siltä tuntuu, vaikkapa myös "suojavyöhykkeen" luomiseen. Ihan itse voi miettiä, kuinka toimia.
Sitoutuminen parisuhteeseen ja siihen usein kuuluva lojaalius on joka tapauksessa kahdestaan sovittava asia, siihen ei vaikuta tittelien tai korujen käyttö mitenkään. Jokainen saa tietenkin sanoa tai ajatella olevansa kihloissa ihan missä tilanteessa tahansa, kun sanalla ei ole yksiselitteistä merkitystä. Itse en jaksaisi vaivautua.
Paitsi että kihlauksella on terminä yksiselitteinen merkitys: se on lupaus avioliitosta. Se ei muutu vain sen takia että pieni osa ihmisistä tahtoo esitellä sormuksia muille ilman avioitumistarkoitusta ja käyttää tähän termiä kihlaus. Se on noloa, ihan kuin ei ymmärtäisi suomen kieltä.
Voit kutsua omenaa banaaniksi, mutta ei se siitä banaania tee. Se ainoastaan saa muut ihmiset ihmettelemään tätä eriskummallista yksilöä joka ei tiedä, mikä on banaani.
Kihlauksen alkuperäinen merkitys vuodelta nakkipipo oli jokseenkin tuo, mutta se on silti merkityksetön. Lupauksella ei ole määräaikaa eikä sen rikkomisesta sanktioida mitenkään. Sen voi purkaa yksipuolisesti ilman minkäänlaisia seuraamuksia koska tahansa. Se on kuin lupaus olla hyvä ihminen ja ommella sen merkiksi hihaan symboli. Voi olla tai olla olematta, se on yhdentekevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Miksi siis mennä kihloihin, jos ei ikinä aio avioitua. Jatkaa vaan avoliittoaan taikka parisuhdettaan hamaan vanhuuteen asti.
Ei ole mahdollista mennä kihloihin ilman avioaietta.
Tässä ilmoittautuu yksi esimerkki. Ja on meitä ystäväpiirissä muitakin. Naimisiinmenoa ei vain pidetä itsestäänselvyytenä niin kuin ehkä vielä 50 vuotta sitten. Avioliittohan on ennen kaikkea taloudellinen sopimus, mutta nykyisin puolisot ovat yleensä omavaraisia ja muutenkin tasavertaisia. Toista oli joskus 1960-luvulla, jolloin kotirouvaksi jääminen oli normi.
Siis mistä sinä olet esimerkki? Yhdessä voi elää sitoutuneena vuosia sormuksilla tai ilman, mutta kihloissa ei voi olla ilman avioliittoaietta, koska kihloissa olo tarkoittaa sopimusta siitä, että mennään naimisiin, ei mitään muuta.
Mulle tulee mieleen tästä, että mies haluaa jotenkin merkata omaisuutensa.
Leikkikihlat kuulostavat jotenkin hölmöltä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naimisiin voi mennä vasta, kun lapset ovat omillaan?
Varminta olisi vartoilla, että lapset ovat ensin kuolleet vanhuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus nyt on täyttä humpuukia kaikin puolin. Se ei sido juridisesti mihinkään, eikä moraalisestikaan. Joillekin se on avioliittolupaus, jonkinlainen vakavan välivaiheen nimike. Sormus ei ole sama kuin kihlaus. Sormus nimettömässä merkkinä siitä, että on varattu, on jokaisen oma asia. Eivät kaikki kihlautuneet tai avioituneetkaan mitään sormuksia käytä. Toisaalta koruja saa ihan vapaasti käyttää jos siltä tuntuu, vaikkapa myös "suojavyöhykkeen" luomiseen. Ihan itse voi miettiä, kuinka toimia.
Sitoutuminen parisuhteeseen ja siihen usein kuuluva lojaalius on joka tapauksessa kahdestaan sovittava asia, siihen ei vaikuta tittelien tai korujen käyttö mitenkään. Jokainen saa tietenkin sanoa tai ajatella olevansa kihloissa ihan missä tilanteessa tahansa, kun sanalla ei ole yksiselitteistä merkitystä. Itse en jaksaisi vaivautua.
Paitsi että kihlauksella on terminä yksiselitteinen merkitys: se on lupaus avioliitosta. Se ei muutu vain sen takia että pieni osa ihmisistä tahtoo esitellä sormuksia muille ilman avioitumistarkoitusta ja käyttää tähän termiä kihlaus. Se on noloa, ihan kuin ei ymmärtäisi suomen kieltä.
Voit kutsua omenaa banaaniksi, mutta ei se siitä banaania tee. Se ainoastaan saa muut ihmiset ihmettelemään tätä eriskummallista yksilöä joka ei tiedä, mikä on banaani.
Kihlauksen alkuperäinen merkitys vuodelta nakkipipo oli jokseenkin tuo, mutta se on silti merkityksetön. Lupauksella ei ole määräaikaa eikä sen rikkomisesta sanktioida mitenkään. Sen voi purkaa yksipuolisesti ilman minkäänlaisia seuraamuksia koska tahansa. Se on kuin lupaus olla hyvä ihminen ja ommella sen merkiksi hihaan symboli. Voi olla tai olla olematta, se on yhdentekevää.
Miksi sitten mennä kihloihin?
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Jos mies "kihlaa" ja käskee pitää sormusta eikä puhu häistä mitään, ei tule mitään! Kuten joku sanoikin, ei tosissaan olevat ihmiset tarvitse mitään ulkoista merkkiä parisuhteestaan. Vähän niinkuin mies pitäisi sinua aivottomana oliona, joka ei "tajua" olevansa varattu, ellei ole sormusta.
Varsinkaan kun lähdet baariin....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus nyt on täyttä humpuukia kaikin puolin. Se ei sido juridisesti mihinkään, eikä moraalisestikaan. Joillekin se on avioliittolupaus, jonkinlainen vakavan välivaiheen nimike. Sormus ei ole sama kuin kihlaus. Sormus nimettömässä merkkinä siitä, että on varattu, on jokaisen oma asia. Eivät kaikki kihlautuneet tai avioituneetkaan mitään sormuksia käytä. Toisaalta koruja saa ihan vapaasti käyttää jos siltä tuntuu, vaikkapa myös "suojavyöhykkeen" luomiseen. Ihan itse voi miettiä, kuinka toimia.
Sitoutuminen parisuhteeseen ja siihen usein kuuluva lojaalius on joka tapauksessa kahdestaan sovittava asia, siihen ei vaikuta tittelien tai korujen käyttö mitenkään. Jokainen saa tietenkin sanoa tai ajatella olevansa kihloissa ihan missä tilanteessa tahansa, kun sanalla ei ole yksiselitteistä merkitystä. Itse en jaksaisi vaivautua.
Paitsi että kihlauksella on terminä yksiselitteinen merkitys: se on lupaus avioliitosta. Se ei muutu vain sen takia että pieni osa ihmisistä tahtoo esitellä sormuksia muille ilman avioitumistarkoitusta ja käyttää tähän termiä kihlaus. Se on noloa, ihan kuin ei ymmärtäisi suomen kieltä.
Voit kutsua omenaa banaaniksi, mutta ei se siitä banaania tee. Se ainoastaan saa muut ihmiset ihmettelemään tätä eriskummallista yksilöä joka ei tiedä, mikä on banaani.
Kihlauksen alkuperäinen merkitys vuodelta nakkipipo oli jokseenkin tuo, mutta se on silti merkityksetön. Lupauksella ei ole määräaikaa eikä sen rikkomisesta sanktioida mitenkään. Sen voi purkaa yksipuolisesti ilman minkäänlaisia seuraamuksia koska tahansa. Se on kuin lupaus olla hyvä ihminen ja ommella sen merkiksi hihaan symboli. Voi olla tai olla olematta, se on yhdentekevää.
Myös kihlauksen nykyinen merkitys on sopimus avioliitosta, näin sanoo myös mm. Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja. Toki aina on ihmisiä, jotka eivät osaa kaikkia termejä ja käyttävät niitä väärin. En siis jaksa liikaa välittää, jos joku sanoo olevansa kihloissa ollessaan oikeasti teinikihloissa.
Minusta on hassua jos aikuiset ihmiset, varsinkin toisella kierroksella olevat menevät kihloihin. Suoraan naimisiin jos ollaan menossa tai sitten ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hassua jos aikuiset ihmiset, varsinkin toisella kierroksella olevat menevät kihloihin. Suoraan naimisiin jos ollaan menossa tai sitten ei mitään.
Kihlaukselta ei voi välttyä. Kun haet esteettömyystodistusta, sinusta ja puolisosta käytetetään termiä kihlakumppani. Sormuksella ei ole mitään tekemistä itse kihlauksen kanssa. Mekin menimme "suoraan" naimisiin mutta esteettömyystodistuksen hakemisen ja avioliiton solmimisen välinen aika on kihlausta vaikka ei erikseen kihlautuisikaan. Tässähän on pakollinen odotusaikakin.
Vierailija kirjoitti:
En näe syytä mennä kihloihin jos ei olla menossa naimisiin.
No, sehän on jo määritelmällisestikin mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hassua jos aikuiset ihmiset, varsinkin toisella kierroksella olevat menevät kihloihin. Suoraan naimisiin jos ollaan menossa tai sitten ei mitään.
Paitsi että siinä vaiheessa, kun pari päättää mennä naimisiin, he ovat kihloissa. Kyllä Suomessa aina jonkinmoinen kihlausaika väkisinkin tulee, vähintään sen verran, mitä avioliiton esteiden tutkimiseen menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Kihlaus on turha jos ei mennä naimisiin.
Eihän se edes sitten ole kihlaus jos ei ole avioaietta.
Missään ei määritellä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuoden vanha ketju, joten veikkaan, että ap:n osalta asia on jo ratkennut johonkin suuntaan, eikä ole varmaa että lukeeko hän ylipäänsä enää ketjua.
Itse en aikuisena ihmisenä voisi kuvitella suostuvani "teinikihlaukseen" ja mies, joka haluaisi minun käyttävän sormusta vain "varattuna olemisen merkiksi" ei sopisi minun miehekseni. Liian epävarma ja lapsellinen.
Tää on tää aika vuodesta kun joku 1800-luvulta nousee haudastaan provosoimaan.
Tottakai. Minä en tajua miten joku jaksaa elää muiden mielipiteille. Ihana ele mieheltä jos haluaa sormukset ostaa teidän yhteisen avoliiton merkiksi. Tervetuloa nykyaikaan sitäpaitsi.
Minä en ymmärrä kihlasormuksia lainkaan. Se on vain sormus. Ei merkitse mitään.
Jos haluaa symbolista elettä, ja on tosissaan, niin sitten naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Kihlaus on turha jos ei mennä naimisiin.
Eihän se edes sitten ole kihlaus jos ei ole avioaietta.
Missään ei määritellä niin.
Kyllä määritellään, sinulla ei vain riitä kapasiteetti ymmärtämään, että kihlaus on yhteinen päätös naimisiin menosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Kihlaus on turha jos ei mennä naimisiin.
Eihän se edes sitten ole kihlaus jos ei ole avioaietta.
Missään ei määritellä niin.
Kyllä määritellään, sinulla ei vain riitä kapasiteetti ymmärtämään, että kihlaus on yhteinen päätös naimisiin menosta.
Osuit asian ytimeen. Nimenomaan yhteinen päätös, mennään (ehkä joskus) tai ollaan menemättä.
No kyllä me mentiin kihloihin ilman aikomustakaan mennä naimisiin.
Kai se on jokaisen parin ihan oma asia miten päättää tehdä.
Meille sormukset symboloi lupausta olla yhdessä. Emme koe tarpeelliseksi papin aamenta tätä siunaamaan.
Alue: Aihe vapaa
Vuoden vanha ketju, joten veikkaan, että ap:n osalta asia on jo ratkennut johonkin suuntaan, eikä ole varmaa että lukeeko hän ylipäänsä enää ketjua.
Itse en aikuisena ihmisenä voisi kuvitella suostuvani "teinikihlaukseen" ja mies, joka haluaisi minun käyttävän sormusta vain "varattuna olemisen merkiksi" ei sopisi minun miehekseni. Liian epävarma ja lapsellinen.