Lue keskustelun säännöt.
Miksi itä- ja länsisuomalaiset eivät olet pariutuneet keskenään? Miksi geenieromme on suurempi kuin saksalaisten ja brittien välillä?
03.02.2019 |
"Tutkijoita askarruttaa itä- ja länsisuomalaisten suuri geneettinen ero ja eron yhteys Suomen alueen kieli- ja asutushistoriaan.
– Ero on isompi kuin saksalaisten ja englantilaisten välillä, melkeinpä suurin Euroopan sisällä.
– Kun ulkomaalaiset, jotka eivät tunne Suomea, näkevät tätä eroa kuvaavia karttoja, he kysyvät: meneekö tuossa joku vuoristo? Onkamo kertoo nauraen.
Mikä voisi olla tuollainen ”geneettinen vuoristo”, joka kulkee suunnilleen Raahe–Lappeenranta-linjaa pitkin?"
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
3. ja 4. polven serkkujen välisiä liittoja on kyllä Suomessa tosi yleisesti, ei pitäisi tulla yllätyksenä jos vähäänkään on sukututkimusta harrastanut.
3. ja 4. serkkujen väliset avioliitot ovat varmasti olleet aikanan yleisiä ihan kaikkialla koska se kattoi jo käytännössä kaikki lähikylät, eikä ollut enää millään muotoa geneettisesti haitallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemattomat liikeneyhteydet, vaikeat talvet, välissä asumatonta erämaata.
...eikä mitään intressiä ylipäätään lähteä merta edemmäs kalaan.
Keski-Euroopan kansoja on sekoitelleet lukuiset sotaretket.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä serkumpi sen herkumpi. Suomalaisten sukupuussa on hyvin paljon pikkuserkkujen kanssa avioiduttu.
Ei ainakaan sukututkimusten mukaan.
Äitini ja isäni suvut ovat asuneet kotikunnassamme 1600-luvulta lähtien. Kummankin suku on sinne asti selvitetty ja vaikka muutamassa haarassa on päästy vain 1700-luvun lopulle, niin löytyi yksi yhteinen esi-isä seitsemän sukupolven takaa.
Mukavat ja leppoisat tulleet länteen ja änkyrät lähteneet itään kun kestäneet moista.
Vierailija kirjoitti:
Olemattomat liikeneyhteydet, vaikeat talvet, välissä asumatonta erämaata.
Ylipäätään hyvin harvalla tavalliseen kansaan kuuluvalla on ollut yhtään mitään asiaa lähintä markkinakaupunkia edemmäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhuttu murre ja täysin erilainen ajatuksen kulku erottaa. Savolaiset ovat levittyneet pohjois-etelä suunnassa Oulusta Helsinkiin. Miksi kukaan tulisi länsirannikolle? Liikenneyhteydet poikkisuuntaan ovat aina olleet heikommat kuin pituussuuntaan. Onhan tänne siirretty huomattava määrä karjalaista perimää, mutta nekin pyrkii lisääntymään keskenään. Itse olen suurinpiirtein niin idästä kuin mahdollista ja mies niin lännestä kuin olla ja voi. Tapaamisen mahdollisti molempien opiskelu Helsingissä. Suurin osa ihmisistä edelleenkin pyörii Max 150 kmn päässä lapsuuden kodistaan ja näin ympyrät ei ikinä leikkaa. Itsellenikin läntisin paikka, missä olin käynyt oli Tampere ennenkuin tapasin mieheni.
Itä-länsisuunnassa kulkeminen onnistui esim. jo viikinkiajalla Hämeen Härkätietä pitkin, Turusta Hämeenlinnaan ja edelleen Viipuriin. Kaupankäynti ja etenkin ulkomaankauppa tapahtui rannikon, myös länsirannikon, kaupungeissa, joten varmaan sinne ”poikkisuuntaan” eksyi muutama karjalainen, savolainen tai kainuulainenkin.
Yllättää aina kuulla, miten ihmiset ei ole käyneet eläissään kehä kolmosen ulkopuolella tai Tampereen itä- tai länsipuolella. Kiitos omat vanhemmat, että piditte tärkeänä näyttää lapsillenne kotimaata eri puolilta. Aah noita 70-80-luvun vaihteen automatkoja, Finnhitsit vaan soi mankassa...
Vierailija kirjoitti:
Mukavat ja leppoisat tulleet länteen ja änkyrät lähteneet itään kun kestäneet moista.
Haha et näemmä tiedän Suomen maakuntien kulttuureista mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä serkumpi sen herkumpi. Suomalaisten sukupuussa on hyvin paljon pikkuserkkujen kanssa avioiduttu.
Ei ainakaan sukututkimusten mukaan.
Äitini ja isäni suvut ovat asuneet kotikunnassamme 1600-luvulta lähtien. Kummankin suku on sinne asti selvitetty ja vaikka muutamassa haarassa on päästy vain 1700-luvun lopulle, niin löytyi yksi yhteinen esi-isä seitsemän sukupolven takaa.
Tämä on sitä hirveää sisäsiittoisuutta jonka takia meidän pitää tuoda kehitysmaat Suomeen.
Miten suomalaisten geneettinen tilanne muka paranee tuomalla tänne barba*reja?
Sarkasmin ymmärrys paranee.
Itäsuomalaiset eivät pidä ruotsalaisista, siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka nyt haluaisi kippuranenäisen kieroilevan persjalkaisen savoa viäntävän saman katon alle?
Minä olen eteläsuomalaisen ja inkeriläisen sekoitus. Isäni suku on Helsingin suunnalta, äitini suku Inkeristä ja Keski-Suomesta. 🤔 lisäännyin lappilais-varsinaissuomalaisen kanssa ja olen asunut ikäni Turussa. Ihmekös on juureton olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuttu murre ja täysin erilainen ajatuksen kulku erottaa. Savolaiset ovat levittyneet pohjois-etelä suunnassa Oulusta Helsinkiin. Miksi kukaan tulisi länsirannikolle? Liikenneyhteydet poikkisuuntaan ovat aina olleet heikommat kuin pituussuuntaan. Onhan tänne siirretty huomattava määrä karjalaista perimää, mutta nekin pyrkii lisääntymään keskenään. Itse olen suurinpiirtein niin idästä kuin mahdollista ja mies niin lännestä kuin olla ja voi. Tapaamisen mahdollisti molempien opiskelu Helsingissä. Suurin osa ihmisistä edelleenkin pyörii Max 150 kmn päässä lapsuuden kodistaan ja näin ympyrät ei ikinä leikkaa. Itsellenikin läntisin paikka, missä olin käynyt oli Tampere ennenkuin tapasin mieheni.
Itä-länsisuunnassa kulkeminen onnistui esim. jo viikinkiajalla Hämeen Härkätietä pitkin, Turusta Hämeenlinnaan ja edelleen Viipuriin. Kaupankäynti ja etenkin ulkomaankauppa tapahtui rannikon, myös länsirannikon, kaupungeissa, joten varmaan sinne ”poikkisuuntaan” eksyi muutama karjalainen, savolainen tai kainuulainenkin.
Yllättää aina kuulla, miten ihmiset ei ole käyneet eläissään kehä kolmosen ulkopuolella tai Tampereen itä- tai länsipuolella. Kiitos omat vanhemmat, että piditte tärkeänä näyttää lapsillenne kotimaata eri puolilta. Aah noita 70-80-luvun vaihteen automatkoja, Finnhitsit vaan soi mankassa...
Hämeen Härkätie on esim Pohjois-Savon ja -Karjalan kannalta kovin etelässä. Siellä liikennöinti on tapahtunut lähinnä vesitetään pitkin. Enkä usko, että sinne saloille asti mitenkään ylenmäärin on oravannahkan ostajia harhaillut.
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt haluaisi kippuranenäisen kieroilevan persjalkaisen savoa viäntävän saman katon alle?
Yllättävän moni. Kierrolla ja ovelalla luonteella on helppo vedättää typeryksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun sitä mie ja sie maukumista ei kestä!!
(No, mun turkulainen esi-isä 1800-luvulta nai joensuulaisen. Riittääkö tää)
Jep. Niin typerältä kuin se kuulostaakin, en oikein pysty kuvittelemaan itseäni mie-sie-murretta puhuvan miehen kanssa. Äitini suku on Etelä-Karjalasta ja puhuu noin, siinä saa kuulla tuota murretta ihan riittävästi. Ei vaan pysty.
T. Turkulainen
Siks ku itäsuomalainen aivo ei ymmärrä lyhyttä ja ytimekästä "anny"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuttu murre ja täysin erilainen ajatuksen kulku erottaa. Savolaiset ovat levittyneet pohjois-etelä suunnassa Oulusta Helsinkiin. Miksi kukaan tulisi länsirannikolle? Liikenneyhteydet poikkisuuntaan ovat aina olleet heikommat kuin pituussuuntaan. Onhan tänne siirretty huomattava määrä karjalaista perimää, mutta nekin pyrkii lisääntymään keskenään. Itse olen suurinpiirtein niin idästä kuin mahdollista ja mies niin lännestä kuin olla ja voi. Tapaamisen mahdollisti molempien opiskelu Helsingissä. Suurin osa ihmisistä edelleenkin pyörii Max 150 kmn päässä lapsuuden kodistaan ja näin ympyrät ei ikinä leikkaa. Itsellenikin läntisin paikka, missä olin käynyt oli Tampere ennenkuin tapasin mieheni.
Itä-länsisuunnassa kulkeminen onnistui esim. jo viikinkiajalla Hämeen Härkätietä pitkin, Turusta Hämeenlinnaan ja edelleen Viipuriin. Kaupankäynti ja etenkin ulkomaankauppa tapahtui rannikon, myös länsirannikon, kaupungeissa, joten varmaan sinne ”poikkisuuntaan” eksyi muutama karjalainen, savolainen tai kainuulainenkin.
Yllättää aina kuulla, miten ihmiset ei ole käyneet eläissään kehä kolmosen ulkopuolella tai Tampereen itä- tai länsipuolella. Kiitos omat vanhemmat, että piditte tärkeänä näyttää lapsillenne kotimaata eri puolilta. Aah noita 70-80-luvun vaihteen automatkoja, Finnhitsit vaan soi mankassa...
Eihän ne liikenneyhteydet toimi vieläkään. Pääset helposti pohjois-etelä suuntaan lentäen junalla ja bussilla, mutta katsoppas huviksedi, miten pääset vaikkapa Valtimolta Eurajoelle.
Vierailija kirjoitti:
Mitä serkumpi sen herkumpi. Suomalaisten sukupuussa on hyvin paljon pikkuserkkujen kanssa avioiduttu.
Onko joku tutkimus, joka väittäisi näin? Ei. Suomalaisten geneettinen samankaltaisuus esimerkiksi Itä-Suomessa johtuu, että kantaisät ovat samoja ja asutus on nuorta, välimatkat pitkiä ja sekoittumista ei ole vielä ehtinyt tapahtua. Nettideittailun, matkusteluun ja opiskelun ansiosta ihmiset muuttavat nykyään yhä enemmän. Muuttoliike tapahtuu kuitenkin vain suurten kaupunkien suuntaan, eniten Helsinkiin, ei idästä länteen tai toisinpäin. Osa syntyneistä jää aina kotiseudulleen. Esimerkiksi maanviljelijät eivät voi muuttaa, elleivät vaihda ammattiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä serkumpi sen herkumpi. Suomalaisten sukupuussa on hyvin paljon pikkuserkkujen kanssa avioiduttu.
Ei ainakaan sukututkimusten mukaan.
Äitini ja isäni suvut ovat asuneet kotikunnassamme 1600-luvulta lähtien. Kummankin suku on sinne asti selvitetty ja vaikka muutamassa haarassa on päästy vain 1700-luvun lopulle, niin löytyi yksi yhteinen esi-isä seitsemän sukupolven takaa.
Tämä on sitä hirveää sisäsiittoisuutta jonka takia meidän pitää tuoda kehitysmaat Suomeen.
Kyllä ja vielä siltä maailman kantilta jossa serkkujen kanssa lisäännyttiin vain kun siskot oli menneet jo vanhemmille veljille... Lisäksi kun äo pyörii tuolla 60-80 paikkeilla, niin sillä sitä meidän perimää parannetaan...
Minä itäsuomalainen olen pariutunut länsisuomalaisen kanssa, joten meidän lapset on sitten geeniperimältään parasta A-luokkaa. Ja huom, itä-Suomi on muutakin kuin pelkkä Savo, älkää unohtako Karjalaa!
Olemattomat liikeneyhteydet, vaikeat talvet, välissä asumatonta erämaata.