Lue keskustelun säännöt.
Köyhän pienet ilot
01.02.2019 |
Illalla itketti: Tilillä rahaa 0€ eikä kotona mitään aamupalaa lapsille (no jääkaapissa puoli litraa maitoa, margariinia ja vähän juustoa sekä yksi appelsiini, mutta ne ei yksinään paljon lohduta kolmen lapsen kanssa).
Rupesin sitten kaivelemaan kaappeja ja löysin vehnäjauhopussin, jonka pohjalla ihan vähän jauhoja, sämpyläjauhopussin jonka pohjalla ihan vähän jauhoja ja joskus vieraitten takia ostetun gluteenittoman jauhopaketin, jonka pohjalla oli vähän jauhoja sekä neljän viljan puurohiutale paketin, jonka pohjalla oli pari lusikallista hiutaleita. Lisäksi pöydälle oli jäänyt lasten iltapalalta vähän kaurapuuroa. (Lisäksi kaapissa oli kuivahiivaa.)
No ei muuta kuin sämpylöitä leipomaan. Kaikki kaapista löytynyt kelpasi. Jauhoja oli niin vähän, että taikina jäi tosi löysäksi, mutta lusikalla sai pellille nosteltua jokseenkin sämpylää muistuttavia "kasoja".
Mutta sitten aamulla... Voi sitä riemua, kun pöydässä oli äidin illalla (puoli yhdentoista aikaan) leipomia, tuoreita sämpylöitä. Lapset söi hyvällä ruokahalulla jokainen kaksi sämpylää ja kaikki lähti kouluun ja eskariin niin iloisina ja mahat täynnä. (aavistamatta lainkaan äidin illan epätoivoa)
Ja tänään tuli palkka. JEE!!!! Me selvittiin taas yksi kuukausi
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP täällä takaisin taas. Hauska nähdä, että keskustelu on jatkunut.
Jos todellakaan mitään muuta talossa ei olisi ollut, niin lapset olisi syönyt keiton lopun aamupalakseen. Tänään tuli kuitenkin taas rahaa tilille, joten lounasta olisin voinut ostaa jo kaupasta.
Ja mitä siihen elämän suunnitteluun tulee, niin myönnän, että en ollut riittävän varautunut. Jos olisi tullut pelkästään se työttömyys, niin siitä oltais selvitty. Tai jos olisi tullut pelkästään avioero, niin siitä oltais selvitty. Mutta kun ne molemmat tuli saman vuoden aikana, niin yhteisvaikutus oli enemmän kuin mihin olin varautunut.