Köyhän pienet ilot
Illalla itketti: Tilillä rahaa 0€ eikä kotona mitään aamupalaa lapsille (no jääkaapissa puoli litraa maitoa, margariinia ja vähän juustoa sekä yksi appelsiini, mutta ne ei yksinään paljon lohduta kolmen lapsen kanssa).
Rupesin sitten kaivelemaan kaappeja ja löysin vehnäjauhopussin, jonka pohjalla ihan vähän jauhoja, sämpyläjauhopussin jonka pohjalla ihan vähän jauhoja ja joskus vieraitten takia ostetun gluteenittoman jauhopaketin, jonka pohjalla oli vähän jauhoja sekä neljän viljan puurohiutale paketin, jonka pohjalla oli pari lusikallista hiutaleita. Lisäksi pöydälle oli jäänyt lasten iltapalalta vähän kaurapuuroa. (Lisäksi kaapissa oli kuivahiivaa.)
No ei muuta kuin sämpylöitä leipomaan. Kaikki kaapista löytynyt kelpasi. Jauhoja oli niin vähän, että taikina jäi tosi löysäksi, mutta lusikalla sai pellille nosteltua jokseenkin sämpylää muistuttavia "kasoja".
Mutta sitten aamulla... Voi sitä riemua, kun pöydässä oli äidin illalla (puoli yhdentoista aikaan) leipomia, tuoreita sämpylöitä. Lapset söi hyvällä ruokahalulla jokainen kaksi sämpylää ja kaikki lähti kouluun ja eskariin niin iloisina ja mahat täynnä. (aavistamatta lainkaan äidin illan epätoivoa)
Ja tänään tuli palkka. JEE!!!! Me selvittiin taas yksi kuukausi
Kommentit (81)
Aina pitäisi vaan lyödä lyötyä ja potkia maassa makaavaa, per seestä ne ketkä elää tuilla, ne ketkä on pienituloisia, ne ketkä on lapsiperheen tuilla jne. Ja oikeasti varmaan 60pros suomalaisista kuuluu pienituloisiin (kassat, siivoojat, hoitajat) satoja tuhansia työttömiä, pienlapsiperheitä, yksinhuoltajia ja eläkelläisiä. Ja silti vaikka suurin osa on meitä, keiden pitäisi ymmärtää niin 80% vastauksista on sitä potkimista. Huoh. Menkää itseenne.
Mikään ei käy eikä mikään riitä!
Joo, on elämäntapakoululaisia, jotka sysää rahat huu meisiin ja mäkkäriin ja on aikuisia ihmisiä joilla on huono taloushallinta, vaikkei päihdeongelmia olisikaan mutta eiköhän meistä kaikista pienituloisista hekin ole oikeasti todella pieni prosentti. Vaikka 60pros pienituloisia ja heistä 5% omasta syystä jatkuvassa köyhyyskierteessä tekee silti 55% ihan rehellistä kunnon ihmistä joka koittaa pärjätä.
(Ja sitäpaitsi, ne elämämkoululaistet tai huonon matikkapään omaavat perheet, hekin ansaitsee, että joskus edes on jääkaappi ruokaa täys ja pääsee tekemään jotain, vaikka elokuvaan yms. Se ei ole lasten syy, jos vanhemmat per se ilee ja päihderiippuvuuskin on sairaus ja täysin nestepainoisellekkin omat asiansa päihderiippuvuuden vuoksi sössineelle, suon esimeriksi jouluavustusruuat tai kauppakäynnin ihan ilman oloa, että se on itseltäni pois.)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jotenkin ihan kauhuissani ap:n saamista vastauksista. Aika moni tämänkin palstan mammoista olisi samassa tilanteessa jäänyt kotiin makaamaan ja olettanut, että yhteiskunta maksaa. Mutta ap rupeaa tekemään siivoustyötä, elättää lapsensa yksinhuoltajana ja kaikesta huolimatta pärjää jotenkuten (vaikka tiukkaa tekeekin), niin täällä hän saa päällensä kuraa. Tahtoisinpa tietää, mitä nää huutelijat tekee. Luulisin, että nostaa erilaisia tukia ja arvostelee yhteiskuntaa
Osa ihmisistä on niin ilkeitä, että ihan pahaa tekee. Mitähän tyydytystä ne saa toisten lyttäämisestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaa onnellisia, jos teidän talouttanne ei yhtään heilauttaisi se, että lähes 25% kuukauden tuloista jäisi yhtäkkiä tulematta. Meidän arkea se ikävä kyllä vaikeutti.
Eihän tämä elämä ihan sitä ole, mitä 2012 kuvittelin, kun viimeisen kerran jäin äitiyslomalle hyvästä työstä. 2014 palasin sitten töihin hyvillä mielin, ja 2015 alkoi yt:t ja sitä kautta työttömyys. Kun siihen samaan vuoteen osui myös avioero, niin voin rehellisesti myöntää, että enhän mä tätä osannut ennakoida.
Mutta en valita. Ja mulla on ihanat lapset, jotka ei myöskään valita (vaikka joku tuolla lapsia säälikin). Me ollaan oikeesti ihan onnellisia. Meillä on se tärkein - TOISEMME!
Voit olla ihan oikeasti ylpeä itsestäsi! Joku toinen olisi jäänyt sohvalle makoilemaan, mutta sä teet kuitenkin töitä. Arvostan sun asennetta, tällä opetat lapsillesi jotain minkä arvon he huomaavat itse myöhemmin. Oletko muuten miettinyt saisitko laajennettua omaa siivoustoimintaasi ihan yritykseksi, jolloin tulosi eivät olisi enää niin kiinni vain omasta työpanoksestasi?
Kiitos kauniista sanoistasi! Miten hyvä mieli voikaan tulla ihan vieraan ihmisen kauniista sanoista
Ehkäpä jonain päivänä vielä laajennankin. Juuri nyt tuntuu, että tämä helppous sopii minulle. Olen vastuussa vain omasta työstäni ja oman työni tuloksista. Ja hallinnollisia tehtäviä vain minimi (käytönnössä laskutus ja kirjanpito). Työntekijät toisivat automaattisesti tuota hallinnollista työtä lisää.
Tänään nautin aamupäivällä ylimääräisestä yllätysvapaasta. Eläkeläispariskunta jonka luona käyn joka perjantai aamupäivä, ilmoitti aamulla, että ei kannata tulla, kun herra on kuumeessa. Periaatteessa mulla olis näin viimehetken peruutuksesta oikeus laskuttaa, mutta arvostan hyvää pitkäaikaista asiakassuhdetta sen verran paljon, että en viitsi heitä suututtaa laskuttamalla työstä, jota ei ole tehty.
Tällaisiakin yllätyksiä tässä aina silloin tällöin tulee, mutta ei yhden parin tunnin keikan peruuntuminen meitä vielä kaada. Ja sitten klo 12 taas töihin
Tässä oivallinen esimerkki miksi naiset ei pärjää työelämässä.
Mikä esimerkki? Tarkoitatko tuota että hän ei peri maksua peruuntuneesta työkeikasta? Miten mies toimisi vastaavassa tilanteessa? Perisi maksun sakkoineen ja jos ei heti makseta laskua, ulosottoon vaan? Miten kävisi asiakassuhteen sen jälkeen? Menettäisi pitkäaikaisen asiakkaan ja rahantulon lopullisesti ja asiakas vielä kertoisi usealle muulle ihmiselle että tuohon yrittäjään ei kannata turvautua. Näinhän miehet toimii työssään ja varsinkin yrityksissään, asiakkaalla on vain sen rahan arvo jonka saa sillä hetkellä. Ei ihme että miesten johtamat yritykset päätyy niin usein konkurssiin tai asiakas päätyy konkurssiin törkeiden laskutusten vuoksi. Fiksu tämä nainen kun osaa ajatella elämää pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkin vietin todellisen köyhäilykevään ja kesän ja laskin oikeesti rahoja koko ajan kaupassa. Viikon ruokia oli esim extra appelsiinimehu 35snt jauhelihakeitto 3e ja -60pros alelaputettua leipää jota otin pakastimesta sitten siivu kerrallaan. Kananmunia, euron loota. Viikon ruokaostokset 5-10e. Olin tilanteessa jossa ero, työkyvyttymyyseläkkeelle jääminen ja kela ja liitto käsitteli asioita yht 5kk jolloin olin tuloton.
Tapasin ihanan miehen, jonka kanssa jaan nyt kulut, sain uuden työn, jossa toivottavasti pärjään vielä pitkään. Nyt olen yrittänyt auttaa muita, keillä tiedän olevan sama tilanne. Vien isäni kerran kuussa kauppaan omilla rahoillani ostoksille, sillä viikolla juuri ennen kuin eläke taas tulee. Kun silloin on vähiten rahaa. Pieni eläke. Varmistelen, että on pesuaineet, hammastahnat ja muut mihin ei viitsi laittaa rahaa, kun ensisijaisesti toivoo ruokaa.
Ihan siitä silkasta onnesta että nyt voin ja kun tietää sen kauppa-ahdistuksen, vielä kun on tuoreessa muistissa. Toivottavasti teidänkin elämään saapuu joku, joka voi auttaa. Joku hyvätuloinen ystävä/sukulainen, jolla ei talous heilahda jos vie lapset vaikka heseen, pitsalle tai hoploppiin joskus. Tai vaikka lottovoitto. :)
Jos jokainen niin onnellinen, kenen ei tarvitse tuskailla laskujaan tai miettiä kaupassa ostosten loppuhintaa, antaisi edes vähän apua tuntemalleen ihmiselle, joka kamppailee näiden asioiden kanssa, asiat olisi ihan erilailla. Toki vaikka 5v työttömyys tai alkoholistin hyysääminen käy ehkä liian kalliiksi kuukausittain, mutta näissä elämän taitekohdissa, mitkä ei aina ole omissa käsissä.
Siis teet töitä ja olet myös työkyvyttömyyseläkkeellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkin vietin todellisen köyhäilykevään ja kesän ja laskin oikeesti rahoja koko ajan kaupassa. Viikon ruokia oli esim extra appelsiinimehu 35snt jauhelihakeitto 3e ja -60pros alelaputettua leipää jota otin pakastimesta sitten siivu kerrallaan. Kananmunia, euron loota. Viikon ruokaostokset 5-10e. Olin tilanteessa jossa ero, työkyvyttymyyseläkkeelle jääminen ja kela ja liitto käsitteli asioita yht 5kk jolloin olin tuloton.
Tapasin ihanan miehen, jonka kanssa jaan nyt kulut, sain uuden työn, jossa toivottavasti pärjään vielä pitkään. Nyt olen yrittänyt auttaa muita, keillä tiedän olevan sama tilanne. Vien isäni kerran kuussa kauppaan omilla rahoillani ostoksille, sillä viikolla juuri ennen kuin eläke taas tulee. Kun silloin on vähiten rahaa. Pieni eläke. Varmistelen, että on pesuaineet, hammastahnat ja muut mihin ei viitsi laittaa rahaa, kun ensisijaisesti toivoo ruokaa.
Ihan siitä silkasta onnesta että nyt voin ja kun tietää sen kauppa-ahdistuksen, vielä kun on tuoreessa muistissa. Toivottavasti teidänkin elämään saapuu joku, joka voi auttaa. Joku hyvätuloinen ystävä/sukulainen, jolla ei talous heilahda jos vie lapset vaikka heseen, pitsalle tai hoploppiin joskus. Tai vaikka lottovoitto. :)
Jos jokainen niin onnellinen, kenen ei tarvitse tuskailla laskujaan tai miettiä kaupassa ostosten loppuhintaa, antaisi edes vähän apua tuntemalleen ihmiselle, joka kamppailee näiden asioiden kanssa, asiat olisi ihan erilailla. Toki vaikka 5v työttömyys tai alkoholistin hyysääminen käy ehkä liian kalliiksi kuukausittain, mutta näissä elämän taitekohdissa, mitkä ei aina ole omissa käsissä.
Siis teet töitä ja olet myös työkyvyttömyyseläkkeellä?
Olin töissä raksalla, missä ei luonnollisesti voinut enää työskennellä aivokasvaimen kanssa eikä sen jälkeen, kun se leikattiin pois. Tajunnan menetys esimerkiksi 10m korkeudessa, seinää pidellen tai muuten vaarallisessa paikassa eväsi minulta tämän alan kokonaan. Minulla on eläkepaperit, mutta teen nyt toimistotyötä, jossa tilanteessani ei aiheudu minulle eikä muille vaaraa. En tietenkään enää nosta eläkerahaa.
Mitä muuta trollilogian tohtori, haluaisit tietää elämästäni?
Eikö nyt kuitenkin pitäisi puhua arjen pienistä iloista eikä korostaa köyhyttä, työttömyyttä, sairautta? Se vie jotenkin kaikelta pohjan kun lähdetään kirjoittamaan sitä omaelämäkertaa kuinka minä olen sakari ja te muut ootte ihan tyhmii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkin vietin todellisen köyhäilykevään ja kesän ja laskin oikeesti rahoja koko ajan kaupassa. Viikon ruokia oli esim extra appelsiinimehu 35snt jauhelihakeitto 3e ja -60pros alelaputettua leipää jota otin pakastimesta sitten siivu kerrallaan. Kananmunia, euron loota. Viikon ruokaostokset 5-10e. Olin tilanteessa jossa ero, työkyvyttymyyseläkkeelle jääminen ja kela ja liitto käsitteli asioita yht 5kk jolloin olin tuloton.
Tapasin ihanan miehen, jonka kanssa jaan nyt kulut, sain uuden työn, jossa toivottavasti pärjään vielä pitkään. Nyt olen yrittänyt auttaa muita, keillä tiedän olevan sama tilanne. Vien isäni kerran kuussa kauppaan omilla rahoillani ostoksille, sillä viikolla juuri ennen kuin eläke taas tulee. Kun silloin on vähiten rahaa. Pieni eläke. Varmistelen, että on pesuaineet, hammastahnat ja muut mihin ei viitsi laittaa rahaa, kun ensisijaisesti toivoo ruokaa.
Ihan siitä silkasta onnesta että nyt voin ja kun tietää sen kauppa-ahdistuksen, vielä kun on tuoreessa muistissa. Toivottavasti teidänkin elämään saapuu joku, joka voi auttaa. Joku hyvätuloinen ystävä/sukulainen, jolla ei talous heilahda jos vie lapset vaikka heseen, pitsalle tai hoploppiin joskus. Tai vaikka lottovoitto. :)
Jos jokainen niin onnellinen, kenen ei tarvitse tuskailla laskujaan tai miettiä kaupassa ostosten loppuhintaa, antaisi edes vähän apua tuntemalleen ihmiselle, joka kamppailee näiden asioiden kanssa, asiat olisi ihan erilailla. Toki vaikka 5v työttömyys tai alkoholistin hyysääminen käy ehkä liian kalliiksi kuukausittain, mutta näissä elämän taitekohdissa, mitkä ei aina ole omissa käsissä.
Siis teet töitä ja olet myös työkyvyttömyyseläkkeellä?
Olin töissä raksalla, missä ei luonnollisesti voinut enää työskennellä aivokasvaimen kanssa eikä sen jälkeen, kun se leikattiin pois. Tajunnan menetys esimerkiksi 10m korkeudessa, seinää pidellen tai muuten vaarallisessa paikassa eväsi minulta tämän alan kokonaan. Minulla on eläkepaperit, mutta teen nyt toimistotyötä, jossa tilanteessani ei aiheudu minulle eikä muille vaaraa. En tietenkään enää nosta eläkerahaa.
Mitä muuta trollilogian tohtori, haluaisit tietää elämästäni?
Miksi et kouluttautunut esim rakennusinsinööriksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaa onnellisia, jos teidän talouttanne ei yhtään heilauttaisi se, että lähes 25% kuukauden tuloista jäisi yhtäkkiä tulematta. Meidän arkea se ikävä kyllä vaikeutti.
Eihän tämä elämä ihan sitä ole, mitä 2012 kuvittelin, kun viimeisen kerran jäin äitiyslomalle hyvästä työstä. 2014 palasin sitten töihin hyvillä mielin, ja 2015 alkoi yt:t ja sitä kautta työttömyys. Kun siihen samaan vuoteen osui myös avioero, niin voin rehellisesti myöntää, että enhän mä tätä osannut ennakoida.
Mutta en valita. Ja mulla on ihanat lapset, jotka ei myöskään valita (vaikka joku tuolla lapsia säälikin). Me ollaan oikeesti ihan onnellisia. Meillä on se tärkein - TOISEMME!
Menot pitää suhteuttaa tuloihin niin että pärjää tulojen laskiessakin sillä hyvät ajat ei ole ikuisesti ajoiksi ansaittuja. Työttämyyteen, sairauteen, eroon, kuolemaan, jne pitää varautua.
Kerropas neropatti miten oikeasti pystyt esim. varautumaan vakavaan sairastumiseen ja pysyvään työkyvyttömyyteen? Säästöjä oli, ne ovat menneet. Mielenkiinnolla odotan loistavia neuvojasi...ohis
Sehän luki jo tuossa alussa. Suhteuttamalla menot tuloihin niin että pärjää tulojen laskiessakin.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia ei kannata tehdä jos ei ole varaa.
No jos ymmärrys elämästä on tuota tasoa kuin sinulla, niin ei todellakaan kannata lapsia tehdä :D
Tulipa hyvä mieli lastesi ilosta! Vaikutat ihanalta ja turvalliselta äidiltä. Kaikkea hyvää teille!
Vierailija kirjoitti:
Mulla häiritsee tässä se, että äiti alkaa vasta edellisenä päivänä miettiä miten ruokkii lapset aamulla. Monella köyhällä ongelma ei ole rahan vähyys, vaan se, ettei osata hallita omaa taloutta. Budjetointi ja ennakointi kannattaa opetella!
En ole ap, mutta ap:lla oli aloituksen mukaan muutakin kuin valo jääkaapissa. Eli eiköhän hän olisi tarjonnut lapsille maitoa, appelsiinia, palat juustoa ja puuronjämä isolla margariinisilmällä sille, jonka tietää sitä eniten tarvitsevan. Aamupala olisi ollut sen verran epäsovinnainen, että lapset olisivat tajunneet, ettei kaikki ole normaalisti ja olisi tuntunut äitinä kurjalta, mutta silti ravitsevampi kuin puolet suomalaisista - maailman väestön tasolla puhumattakaan - nauttii nornaalisti. Sen sijaan ap pääsi yllättämään itsensäkin improvisoiduilla leipomuksella, jonka ilon halusi meille jakaa. Vähän nyt myötäinnostusta peliin kanssaihmiset, se lisää tutkitusti omaakin hyvinvointia!
Kaikkea hyvää sinulle ap, hyvin vedetty!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia ei kannata tehdä jos ei ole varaa.
No jos ymmärrys elämästä on tuota tasoa kuin sinulla, niin ei todellakaan kannata lapsia tehdä :D
Hih hih.
Tämä saattaa tosiaan naurattaa niitä, joilta puuttuu kyky ajatella realistisesti. Totta hitossa jokaisen pitäisi tajuta, että talous menee kuralle, jos kolme lasta lähärikoulutuksella ja se elämä yllättää erolla, sairaudella, jne. Ja tästä tyhmyydestä nyt sakotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla häiritsee tässä se, että äiti alkaa vasta edellisenä päivänä miettiä miten ruokkii lapset aamulla. Monella köyhällä ongelma ei ole rahan vähyys, vaan se, ettei osata hallita omaa taloutta. Budjetointi ja ennakointi kannattaa opetella!
En ole ap, mutta ap:lla oli aloituksen mukaan muutakin kuin valo jääkaapissa. Eli eiköhän hän olisi tarjonnut lapsille maitoa, appelsiinia, palat juustoa ja puuronjämä isolla margariinisilmällä sille, jonka tietää sitä eniten tarvitsevan. Aamupala olisi ollut sen verran epäsovinnainen, että lapset olisivat tajunneet, ettei kaikki ole normaalisti ja olisi tuntunut äitinä kurjalta, mutta silti ravitsevampi kuin puolet suomalaisista - maailman väestön tasolla puhumattakaan - nauttii nornaalisti. Sen sijaan ap pääsi yllättämään itsensäkin improvisoiduilla leipomuksella, jonka ilon halusi meille jakaa. Vähän nyt myötäinnostusta peliin kanssaihmiset, se lisää tutkitusti omaakin hyvinvointia!
Kaikkea hyvää sinulle ap, hyvin vedetty!
Ja toinen keskustelua tarkkaan seurannut jatkaa: olihan sillä ap:lla siellä jääkaapissa keiton jämätkin (kertoi syövänsä ne tänään lounaaksi). Eiköhän sieltä olisi hätätapauksessa syöty sosekeittoa aamiaiseksi. Mutta varmasti paremmalta maistui tuoreet sämpylät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla häiritsee tässä se, että äiti alkaa vasta edellisenä päivänä miettiä miten ruokkii lapset aamulla. Monella köyhällä ongelma ei ole rahan vähyys, vaan se, ettei osata hallita omaa taloutta. Budjetointi ja ennakointi kannattaa opetella!
En ole ap, mutta ap:lla oli aloituksen mukaan muutakin kuin valo jääkaapissa. Eli eiköhän hän olisi tarjonnut lapsille maitoa, appelsiinia, palat juustoa ja puuronjämä isolla margariinisilmällä sille, jonka tietää sitä eniten tarvitsevan. Aamupala olisi ollut sen verran epäsovinnainen, että lapset olisivat tajunneet, ettei kaikki ole normaalisti ja olisi tuntunut äitinä kurjalta, mutta silti ravitsevampi kuin puolet suomalaisista - maailman väestön tasolla puhumattakaan - nauttii nornaalisti. Sen sijaan ap pääsi yllättämään itsensäkin improvisoiduilla leipomuksella, jonka ilon halusi meille jakaa. Vähän nyt myötäinnostusta peliin kanssaihmiset, se lisää tutkitusti omaakin hyvinvointia!
Kaikkea hyvää sinulle ap, hyvin vedetty!Ja toinen keskustelua tarkkaan seurannut jatkaa: olihan sillä ap:lla siellä jääkaapissa keiton jämätkin (kertoi syövänsä ne tänään lounaaksi). Eiköhän sieltä olisi hätätapauksessa syöty sosekeittoa aamiaiseksi. Mutta varmasti paremmalta maistui tuoreet sämpylät
Ja ap olisi jäänyt ilman lounasta, jos olisi syöttänyt keiton lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkin vietin todellisen köyhäilykevään ja kesän ja laskin oikeesti rahoja koko ajan kaupassa. Viikon ruokia oli esim extra appelsiinimehu 35snt jauhelihakeitto 3e ja -60pros alelaputettua leipää jota otin pakastimesta sitten siivu kerrallaan. Kananmunia, euron loota. Viikon ruokaostokset 5-10e. Olin tilanteessa jossa ero, työkyvyttymyyseläkkeelle jääminen ja kela ja liitto käsitteli asioita yht 5kk jolloin olin tuloton.
Tapasin ihanan miehen, jonka kanssa jaan nyt kulut, sain uuden työn, jossa toivottavasti pärjään vielä pitkään. Nyt olen yrittänyt auttaa muita, keillä tiedän olevan sama tilanne. Vien isäni kerran kuussa kauppaan omilla rahoillani ostoksille, sillä viikolla juuri ennen kuin eläke taas tulee. Kun silloin on vähiten rahaa. Pieni eläke. Varmistelen, että on pesuaineet, hammastahnat ja muut mihin ei viitsi laittaa rahaa, kun ensisijaisesti toivoo ruokaa.
Ihan siitä silkasta onnesta että nyt voin ja kun tietää sen kauppa-ahdistuksen, vielä kun on tuoreessa muistissa. Toivottavasti teidänkin elämään saapuu joku, joka voi auttaa. Joku hyvätuloinen ystävä/sukulainen, jolla ei talous heilahda jos vie lapset vaikka heseen, pitsalle tai hoploppiin joskus. Tai vaikka lottovoitto. :)
Jos jokainen niin onnellinen, kenen ei tarvitse tuskailla laskujaan tai miettiä kaupassa ostosten loppuhintaa, antaisi edes vähän apua tuntemalleen ihmiselle, joka kamppailee näiden asioiden kanssa, asiat olisi ihan erilailla. Toki vaikka 5v työttömyys tai alkoholistin hyysääminen käy ehkä liian kalliiksi kuukausittain, mutta näissä elämän taitekohdissa, mitkä ei aina ole omissa käsissä.
Siis teet töitä ja olet myös työkyvyttömyyseläkkeellä?
Olin töissä raksalla, missä ei luonnollisesti voinut enää työskennellä aivokasvaimen kanssa eikä sen jälkeen, kun se leikattiin pois. Tajunnan menetys esimerkiksi 10m korkeudessa, seinää pidellen tai muuten vaarallisessa paikassa eväsi minulta tämän alan kokonaan. Minulla on eläkepaperit, mutta teen nyt toimistotyötä, jossa tilanteessani ei aiheudu minulle eikä muille vaaraa. En tietenkään enää nosta eläkerahaa.
Mitä muuta trollilogian tohtori, haluaisit tietää elämästäni?
Rauhoitu. Kysyin yksinkertaisen kysymyksen. Myös eläkkeellä on oikeus ja mahdollisuus tehdä töitä ja halusin vain tietää, teetkö näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaa onnellisia, jos teidän talouttanne ei yhtään heilauttaisi se, että lähes 25% kuukauden tuloista jäisi yhtäkkiä tulematta. Meidän arkea se ikävä kyllä vaikeutti.
Eihän tämä elämä ihan sitä ole, mitä 2012 kuvittelin, kun viimeisen kerran jäin äitiyslomalle hyvästä työstä. 2014 palasin sitten töihin hyvillä mielin, ja 2015 alkoi yt:t ja sitä kautta työttömyys. Kun siihen samaan vuoteen osui myös avioero, niin voin rehellisesti myöntää, että enhän mä tätä osannut ennakoida.
Mutta en valita. Ja mulla on ihanat lapset, jotka ei myöskään valita (vaikka joku tuolla lapsia säälikin). Me ollaan oikeesti ihan onnellisia. Meillä on se tärkein - TOISEMME!
Menot pitää suhteuttaa tuloihin niin että pärjää tulojen laskiessakin sillä hyvät ajat ei ole ikuisesti ajoiksi ansaittuja. Työttämyyteen, sairauteen, eroon, kuolemaan, jne pitää varautua.
Kerropas neropatti miten oikeasti pystyt esim. varautumaan vakavaan sairastumiseen ja pysyvään työkyvyttömyyteen? Säästöjä oli, ne ovat menneet. Mielenkiinnolla odotan loistavia neuvojasi...ohis
Sehän luki jo tuossa alussa. Suhteuttamalla menot tuloihin niin että pärjää tulojen laskiessakin.
Just, eli ihan yhtä tyhjän kanssa sun tietous :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia ei kannata tehdä jos ei ole varaa.
No jos ymmärrys elämästä on tuota tasoa kuin sinulla, niin ei todellakaan kannata lapsia tehdä :D
Hih hih.
Tämä saattaa tosiaan naurattaa niitä, joilta puuttuu kyky ajatella realistisesti. Totta hitossa jokaisen pitäisi tajuta, että talous menee kuralle, jos kolme lasta lähärikoulutuksella ja se elämä yllättää erolla, sairaudella, jne. Ja tästä tyhmyydestä nyt sakotetaan.
Kuuleppas, sun ajatusmallilla ei tässä maailmassa olis yhtään ihmistä, sillä kukaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan, ei yhtään kukaan. Olisipa sinun vanhempasi ajatelleet ihan samoin kuin sinä nyt, olis yks ilkeä hihittelijä ja piikittelijä vähemmän. Elämä onneksi opettaa sinun kaltaisillesi, harmi kun en ole sitä näkemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia ei kannata tehdä jos ei ole varaa.
No jos ymmärrys elämästä on tuota tasoa kuin sinulla, niin ei todellakaan kannata lapsia tehdä :D
Hih hih.
Tämä saattaa tosiaan naurattaa niitä, joilta puuttuu kyky ajatella realistisesti. Totta hitossa jokaisen pitäisi tajuta, että talous menee kuralle, jos kolme lasta lähärikoulutuksella ja se elämä yllättää erolla, sairaudella, jne. Ja tästä tyhmyydestä nyt sakotetaan.Kuuleppas, sun ajatusmallilla ei tässä maailmassa olis yhtään ihmistä, sillä kukaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan, ei yhtään kukaan. Olisipa sinun vanhempasi ajatelleet ihan samoin kuin sinä nyt, olis yks ilkeä hihittelijä ja piikittelijä vähemmän. Elämä onneksi opettaa sinun kaltaisillesi, harmi kun en ole sitä näkemässä.
Perusasiosta, jokaisella on tietoisuus mitä elämä voi tuollessaan. Se voi tuoda työttömyyttä, sairautta, kuolemaan ja eron. Perhettä perustaessa pitää vaan ottaa huomiota nämä asiat miten esim pärjää yksin ja turvata se selusta. Lapsilla on oikeus riittävään elatukseen, mutta se ei toteudu jos joutuu miettimään mistä lapsille aamulla ruokaa.
En todellakaan ihaile äitiä, joka teki kolme lasta miettimättä näitä asioita yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia ei kannata tehdä jos ei ole varaa.
No jos ymmärrys elämästä on tuota tasoa kuin sinulla, niin ei todellakaan kannata lapsia tehdä :D
Hih hih.
Tämä saattaa tosiaan naurattaa niitä, joilta puuttuu kyky ajatella realistisesti. Totta hitossa jokaisen pitäisi tajuta, että talous menee kuralle, jos kolme lasta lähärikoulutuksella ja se elämä yllättää erolla, sairaudella, jne. Ja tästä tyhmyydestä nyt sakotetaan.Kuuleppas, sun ajatusmallilla ei tässä maailmassa olis yhtään ihmistä, sillä kukaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan, ei yhtään kukaan. Olisipa sinun vanhempasi ajatelleet ihan samoin kuin sinä nyt, olis yks ilkeä hihittelijä ja piikittelijä vähemmän. Elämä onneksi opettaa sinun kaltaisillesi, harmi kun en ole sitä näkemässä.
Perusasiosta, jokaisella on tietoisuus mitä elämä voi tuollessaan. Se voi tuoda työttömyyttä, sairautta, kuolemaan ja eron. Perhettä perustaessa pitää vaan ottaa huomiota nämä asiat miten esim pärjää yksin ja turvata se selusta. Lapsilla on oikeus riittävään elatukseen, mutta se ei toteudu jos joutuu miettimään mistä lapsille aamulla ruokaa.
En todellakaan ihaile äitiä, joka teki kolme lasta miettimättä näitä asioita yhtään.
Hei, sehän osas tehdä ”sämpylöitä”. Jotain kunnioitusta sentään. :D
Hei trollilogian tohtori, kuka kysy sun mielipidettä yhtään mistään. Sinä et ole pärjännyt elämässäsi yhdessäkään asiassa, et edes trollaamisessa Vauva-palstalla. Kylläpä onkin säälittävä ja kurja elämä. -ohis-