Lue keskustelun säännöt.
10 kk ikäistä vauvaa purtiin päiväkodissa
30.01.2019 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005982972.html
Ihan ensimmäisenä tulee mieleen, että miksi 10 kk ikäinen vauva ylipäätään on päiväkodissa? Tuossa iässä rakentuu kiintymyssuhde omaan vanhempaan/ vanhempiin. Tämänkin vauvan tapauksessa iskällä ja äiskällä ilmeisen kiire lihottaa vain omaa lompakkoaan. Ruuhkavuosista ei ainakaan ole tietoa. Tehdään lapsi, laitetaan lapsi kunnan/ valtion kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kasvatettavaksi.
Jos haluaa pelkän lemmikin, kannattaa hommata koira tai kissa, ei lasta. Ai niin... Koira ja kissakin vaatii enemmän huomiota ja sitoutumista, kuin se oma tenava.
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun pitää olla luksus-talo, kaksi komeaa autoa, etelän lomat, kuntosali-kortit, laskettelureissut, garderoobi viimeisintä huutoa, kampaajalla hakea bayalage-väri ja nukkevauvalle tietyn väristä muotia. Eihän siinä rahaa jää vauvan hoitoon.
Kun valtio ei anna ilmaista rahaa, niin ei maksa vaivaa hoitaa lasta. Kukapa sitä puoli-ilmaiseksi omaa lastansa kaitsisi.
Ei haluta nöyrtyä näkemään hyviä elämän arvoja edes oman lapsen edessä. Pitää olla vakuuttava muiden silmissä. Ja someen kuvia. ;)
Vai mitä?
Subjektiivinen oikeus eli velvollisuus. Kuluta perheesi hajalle. "Tienaa ja törsää." Tätä on Suomi 2019.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Onpa siinä ollut itsekäs äitimuori. Kepulainen pettää aina, niin se menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Niin siis ja kuka sulla niitä lapsia hoiti jos töissä kävit? Olen kyllä joo tosi mukavuudenhaluinen ja laiska, kun käyn töissä kokopäiväisesti, hoidan lapsen ja samalla aloittelen väikkäriprojektia :D ei tässä pahemmin kahviloissa ehdi istuskella. Mutta päivähoidossa lapsi on, koska ei mun töihin sitä voi mukaan ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Läsnäoleva äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä näkee kuvia
On sulkenut somekuvat muilta..
Vierailija kirjoitti:
Onpa siinä ollut itsekäs äitimuori. Kepulainen pettää aina, niin se menee.
Entäs isä sitten? Miksei se jäänyt kotiin lapsen kanssa? Meilläkin nimittäin ihan isännän vaatimuksesta olen joutunut töihin palaamaan ä-loman loppuessa ja sama oli esim. veljen perheessä. Mies on sen asian määrännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Niin siis ja kuka sulla niitä lapsia hoiti jos töissä kävit? Olen kyllä joo tosi mukavuudenhaluinen ja laiska, kun käyn töissä kokopäiväisesti, hoidan lapsen ja samalla aloittelen väikkäriprojektia :D ei tässä pahemmin kahviloissa ehdi istuskella. Mutta päivähoidossa lapsi on, koska ei mun töihin sitä voi mukaan ottaa.
Kävin iltatöissä, järjestin etätöitä, tein projektia. Mies hoiti lapsia välillä. Lasten päikkärit tein töitä, luin tentteihin, kirjoitin gradua. Ja kun lapset meni nukkumaan, niin sama juttu. Niin jousto mieskin. Tehtiin aina 21-00 tai myöhempäänkin töitä. Ei koettu uhrautuvamme. Mies väitteli myös siinä töiden ja tuon sirkuksen ohella. Ai niin, mutta meillä olikin halpa auto, asuttiin nolosti vuokralla eikä lomailtu etelässä.
Lasten kanssa päivisin ulkoiluun, siivottiin, leivottiin, käytiin kirjastossa, kerhoissa, nähtiin kavereita jne. He nauttivat, minä nautin heidän hyvästä lapsuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Niin siis ja kuka sulla niitä lapsia hoiti jos töissä kävit? Olen kyllä joo tosi mukavuudenhaluinen ja laiska, kun käyn töissä kokopäiväisesti, hoidan lapsen ja samalla aloittelen väikkäriprojektia :D ei tässä pahemmin kahviloissa ehdi istuskella. Mutta päivähoidossa lapsi on, koska ei mun töihin sitä voi mukaan ottaa.
Kävin iltatöissä, järjestin etätöitä, tein projektia. Mies hoiti lapsia välillä. Lasten päikkärit tein töitä, luin tentteihin, kirjoitin gradua. Ja kun lapset meni nukkumaan, niin sama juttu. Niin jousto mieskin. Tehtiin aina 21-00 tai myöhempäänkin töitä. Ei koettu uhrautuvamme. Mies väitteli myös siinä töiden ja tuon sirkuksen ohella. Ai niin, mutta meillä olikin halpa auto, asuttiin nolosti vuokralla eikä lomailtu etelässä.
Lasten kanssa päivisin ulkoiluun, siivottiin, leivottiin, käytiin kirjastossa, kerhoissa, nähtiin kavereita jne. He nauttivat, minä nautin heidän hyvästä lapsuudesta.
Ja viikonloput tietenkin myös sain tehdä pitkää työpäivää kun mies oli lasten kanssa. Ja kyllä, meillä on edelleen hieno parisuhde. Selvitty vaikeuksista ilman riitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Niin siis ja kuka sulla niitä lapsia hoiti jos töissä kävit? Olen kyllä joo tosi mukavuudenhaluinen ja laiska, kun käyn töissä kokopäiväisesti, hoidan lapsen ja samalla aloittelen väikkäriprojektia :D ei tässä pahemmin kahviloissa ehdi istuskella. Mutta päivähoidossa lapsi on, koska ei mun töihin sitä voi mukaan ottaa.
Kävin iltatöissä, järjestin etätöitä, tein projektia. Mies hoiti lapsia välillä. Lasten päikkärit tein töitä, luin tentteihin, kirjoitin gradua. Ja kun lapset meni nukkumaan, niin sama juttu. Niin jousto mieskin. Tehtiin aina 21-00 tai myöhempäänkin töitä. Ei koettu uhrautuvamme. Mies väitteli myös siinä töiden ja tuon sirkuksen ohella. Ai niin, mutta meillä olikin halpa auto, asuttiin nolosti vuokralla eikä lomailtu etelässä.
Lasten kanssa päivisin ulkoiluun, siivottiin, leivottiin, käytiin kirjastossa, kerhoissa, nähtiin kavereita jne. He nauttivat, minä nautin heidän hyvästä lapsuudesta.
Hieno homma että toimi teillä. Nyt voit sitten tuntea ylemmyydentunnetta lopun ikäsi, oli siis varmaan sen arvoista :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa siinä ollut itsekäs äitimuori. Kepulainen pettää aina, niin se menee.
Entäs isä sitten? Miksei se jäänyt kotiin lapsen kanssa? Meilläkin nimittäin ihan isännän vaatimuksesta olen joutunut töihin palaamaan ä-loman loppuessa ja sama oli esim. veljen perheessä. Mies on sen asian määrännyt.
No jopas olet oikeen aarteen löytänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun pitää olla luksus-talo, kaksi komeaa autoa, etelän lomat, kuntosali-kortit, laskettelureissut, garderoobi viimeisintä huutoa, kampaajalla hakea bayalage-väri ja nukkevauvalle tietyn väristä muotia. Eihän siinä rahaa jää vauvan hoitoon.
Kun valtio ei anna ilmaista rahaa, niin ei maksa vaivaa hoitaa lasta. Kukapa sitä puoli-ilmaiseksi omaa lastansa kaitsisi.
Ei haluta nöyrtyä näkemään hyviä elämän arvoja edes oman lapsen edessä. Pitää olla vakuuttava muiden silmissä. Ja someen kuvia. ;)
Vai mitä?
Huh, ilmeisesti saa olla tyytyväinen valintaansa kun ei kolahtanut. Kampaajalla olen käynyt kans kertaa vuoden 2001 hääkampauksen jälkeen. Etelässä ei olla oltu koskaan, vaikka vanhinkin jo kohta 25v ja nuorin 8v. Puhumattakaan laskettelusta. Nytkin mun autona on v. -97 Passat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Niin siis ja kuka sulla niitä lapsia hoiti jos töissä kävit? Olen kyllä joo tosi mukavuudenhaluinen ja laiska, kun käyn töissä kokopäiväisesti, hoidan lapsen ja samalla aloittelen väikkäriprojektia :D ei tässä pahemmin kahviloissa ehdi istuskella. Mutta päivähoidossa lapsi on, koska ei mun töihin sitä voi mukaan ottaa.
Kävin iltatöissä, järjestin etätöitä, tein projektia. Mies hoiti lapsia välillä. Lasten päikkärit tein töitä, luin tentteihin, kirjoitin gradua. Ja kun lapset meni nukkumaan, niin sama juttu. Niin jousto mieskin. Tehtiin aina 21-00 tai myöhempäänkin töitä. Ei koettu uhrautuvamme. Mies väitteli myös siinä töiden ja tuon sirkuksen ohella. Ai niin, mutta meillä olikin halpa auto, asuttiin nolosti vuokralla eikä lomailtu etelässä.
Lasten kanssa päivisin ulkoiluun, siivottiin, leivottiin, käytiin kirjastossa, kerhoissa, nähtiin kavereita jne. He nauttivat, minä nautin heidän hyvästä lapsuudesta.
Hieno homma että toimi teillä. Nyt voit sitten tuntea ylemmyydentunnetta lopun ikäsi, oli siis varmaan sen arvoista :D
En minä tunne ylemmyyden tuntoa. Vaan onnea lasteni onnesta. Kykenetkö itse siihen vai onko onnesi vain hedonistista? Mutta kyllä, mielestäni ihmiset ovat nykyään patalaiskoja. Aivan tavalliset jutut ovat heistä "paljon". Työssä käyminen ja lapsen hoito on aivan tavallinen juttu. Siihen pitäisi pystyä heittämällä ja sen lisäksi paljon muuhun. Pikkuisen voisi sitä sinnikkyyttä kasvattaa aikuiset ja lapset. Vinkua osataan kyllä kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa siinä ollut itsekäs äitimuori. Kepulainen pettää aina, niin se menee.
Entäs isä sitten? Miksei se jäänyt kotiin lapsen kanssa? Meilläkin nimittäin ihan isännän vaatimuksesta olen joutunut töihin palaamaan ä-loman loppuessa ja sama oli esim. veljen perheessä. Mies on sen asian määrännyt.
No jopas olet oikeen aarteen löytänyt
Totta =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Niin siis ja kuka sulla niitä lapsia hoiti jos töissä kävit? Olen kyllä joo tosi mukavuudenhaluinen ja laiska, kun käyn töissä kokopäiväisesti, hoidan lapsen ja samalla aloittelen väikkäriprojektia :D ei tässä pahemmin kahviloissa ehdi istuskella. Mutta päivähoidossa lapsi on, koska ei mun töihin sitä voi mukaan ottaa.
Kävin iltatöissä, järjestin etätöitä, tein projektia. Mies hoiti lapsia välillä. Lasten päikkärit tein töitä, luin tentteihin, kirjoitin gradua. Ja kun lapset meni nukkumaan, niin sama juttu. Niin jousto mieskin. Tehtiin aina 21-00 tai myöhempäänkin töitä. Ei koettu uhrautuvamme. Mies väitteli myös siinä töiden ja tuon sirkuksen ohella. Ai niin, mutta meillä olikin halpa auto, asuttiin nolosti vuokralla eikä lomailtu etelässä.
Lasten kanssa päivisin ulkoiluun, siivottiin, leivottiin, käytiin kirjastossa, kerhoissa, nähtiin kavereita jne. He nauttivat, minä nautin heidän hyvästä lapsuudesta.
Hieno homma että toimi teillä. Nyt voit sitten tuntea ylemmyydentunnetta lopun ikäsi, oli siis varmaan sen arvoista :D
En minä tunne ylemmyyden tuntoa. Vaan onnea lasteni onnesta. Kykenetkö itse siihen vai onko onnesi vain hedonistista? Mutta kyllä, mielestäni ihmiset ovat nykyään patalaiskoja. Aivan tavalliset jutut ovat heistä "paljon". Työssä käyminen ja lapsen hoito on aivan tavallinen juttu. Siihen pitäisi pystyä heittämällä ja sen lisäksi paljon muuhun. Pikkuisen voisi sitä sinnikkyyttä kasvattaa aikuiset ja lapset. Vinkua osataan kyllä kaikesta.
Hä, kuka nyt ei tuntisi onnea lastensa onnesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pitää olla luksus-talo, kaksi komeaa autoa, etelän lomat, kuntosali-kortit, laskettelureissut, garderoobi viimeisintä huutoa, kampaajalla hakea bayalage-väri ja nukkevauvalle tietyn väristä muotia. Eihän siinä rahaa jää vauvan hoitoon.
Kun valtio ei anna ilmaista rahaa, niin ei maksa vaivaa hoitaa lasta. Kukapa sitä puoli-ilmaiseksi omaa lastansa kaitsisi.
Ei haluta nöyrtyä näkemään hyviä elämän arvoja edes oman lapsen edessä. Pitää olla vakuuttava muiden silmissä. Ja someen kuvia. ;)
Vai mitä?
Huh, ilmeisesti saa olla tyytyväinen valintaansa kun ei kolahtanut. Kampaajalla olen käynyt kans kertaa vuoden 2001 hääkampauksen jälkeen. Etelässä ei olla oltu koskaan, vaikka vanhinkin jo kohta 25v ja nuorin 8v. Puhumattakaan laskettelusta. Nytkin mun autona on v. -97 Passat.
Kyse taisikin olla k.o. perheestä. Me passattiin tyytyjät jaksetaankin hoitaalapset kotona. Vauvoja tuodaan sitten maasturimersuilla päikkyyn..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin pahoillani kaikkien niiden vanhempien puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta elää tiukemmin sitä kolmea vuotta, että saisi lapsen pidettyä kotona. Se on kuitenkin lapsen näkökulmasta todella lyhyt aika. Luulisi, että edes jonkinlaisella karsimisella ja lainalyhennysvapailla saisi asian hoidettua. Ja on se kolme vuotta lyhyt aika myös lainanmaksun silmissä. Toki kovin montaa lasta ei sitten voi tehdä putkeen.
No ei se nyt aina rahasta ole kiinni... Olisin itse voinut miehen tulojen puolesta jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei mulla pää kestäisi kolmea vuotta kotona. Nyt varmasti kommentoidaan että mitäs teit lapsen, mutta kai niitä saa muutkin tehdä kuin kotiäitityyppiset ihmiset. Lisäksi valmistuin vasta synnytyksen jälkeen maisteriksi enkä voi työkokemuksen puutteen takia jäädä kotiin hengailemaan.
Niinpä valmistuin minäkin siinä sivussa kun vauvat syntyi ja ne kotona hoitelin 3-v. Tein silti töitä ja pidin itseni ajan tasalla. Miten onnistui? Vaivan näöllä. Ihmiset on hirveän mukavuudenhaluisia ja laiskoja tänä päivänä.
Enpä katsellut telkkaria tai rampannut kahviloissa.
Niin siis ja kuka sulla niitä lapsia hoiti jos töissä kävit? Olen kyllä joo tosi mukavuudenhaluinen ja laiska, kun käyn töissä kokopäiväisesti, hoidan lapsen ja samalla aloittelen väikkäriprojektia :D ei tässä pahemmin kahviloissa ehdi istuskella. Mutta päivähoidossa lapsi on, koska ei mun töihin sitä voi mukaan ottaa.
Kävin iltatöissä, järjestin etätöitä, tein projektia. Mies hoiti lapsia välillä. Lasten päikkärit tein töitä, luin tentteihin, kirjoitin gradua. Ja kun lapset meni nukkumaan, niin sama juttu. Niin jousto mieskin. Tehtiin aina 21-00 tai myöhempäänkin töitä. Ei koettu uhrautuvamme. Mies väitteli myös siinä töiden ja tuon sirkuksen ohella. Ai niin, mutta meillä olikin halpa auto, asuttiin nolosti vuokralla eikä lomailtu etelässä.
Lasten kanssa päivisin ulkoiluun, siivottiin, leivottiin, käytiin kirjastossa, kerhoissa, nähtiin kavereita jne. He nauttivat, minä nautin heidän hyvästä lapsuudesta.
Hieno homma että toimi teillä. Nyt voit sitten tuntea ylemmyydentunnetta lopun ikäsi, oli siis varmaan sen arvoista :D
En minä tunne ylemmyyden tuntoa. Vaan onnea lasteni onnesta. Kykenetkö itse siihen vai onko onnesi vain hedonistista? Mutta kyllä, mielestäni ihmiset ovat nykyään patalaiskoja. Aivan tavalliset jutut ovat heistä "paljon". Työssä käyminen ja lapsen hoito on aivan tavallinen juttu. Siihen pitäisi pystyä heittämällä ja sen lisäksi paljon muuhun. Pikkuisen voisi sitä sinnikkyyttä kasvattaa aikuiset ja lapset. Vinkua osataan kyllä kaikesta.
Hä, kuka nyt ei tuntisi onnea lastensa onnesta?
Äiti, joka ei välitä lapsen onnesta, vaan vie 10kk hoitoon.
Kun pitää olla luksus-talo, kaksi komeaa autoa, etelän lomat, kuntosali-kortit, laskettelureissut, garderoobi viimeisintä huutoa, kampaajalla hakea bayalage-väri ja nukkevauvalle tietyn väristä muotia. Eihän siinä rahaa jää vauvan hoitoon.
Kun valtio ei anna ilmaista rahaa, niin ei maksa vaivaa hoitaa lasta. Kukapa sitä puoli-ilmaiseksi omaa lastansa kaitsisi.
Ei haluta nöyrtyä näkemään hyviä elämän arvoja edes oman lapsen edessä. Pitää olla vakuuttava muiden silmissä. Ja someen kuvia. ;)
Vai mitä?